Grokipedia on siis Elon Muskin maanantaina julkaisema verkkomedia, joka on luotu Wikipediaa ja tekoälyä hyödyntämällä. Lukijat eivät sitä voi muokata, mutta he voivat pyytää Grokilta muokkauksia, jotka se sitten tekee tai jättää tekemättä.
Wikipedistin kannalta tämä on tietysti vähän kumottavaa.
1. Ihmiset ovat tottuneempia AI-keskusteluihin kuin Wikipedian muokkaamiseen.
Voi siis olla, että Grokipedian sisältöihin vaikuttamaan pyrkiviä ihmisiä on hyvin pian moninkertainen määrä wikipedisteihin verrattuna. Tieto on alunperin tekoälyn luomaa, osittain huttua, mutta jos ihmiset saadaan tarkistamaan ja täydentämään tietoa, niin sillä on potentiaalia tulla luotettavaksi ja hyödylliseksi. Tämä riippuu siitä, miten hyvin ihmisten pyynnöt käsitellään ja miten paljon laadukkaita pyyntöjä tulee.
Wikipedistejä on varsin vähän. Jos Grokipediasta tulisi suomenkielinen versio (ja miksei tulisi, onhan "kääntäminen" tekoälylle varsin helppoa), niin "päivityspyyntöjen esittäjiä" saattaisi hyvinkin löytyä tuhansittain. Suomenkielisiä aktiivisia muokkaajia on kuukausitasolla vain noin 500. Vuosikymmenten varrella tuhannet muutkin ovat kyllä yrittäneet muokata Wikipediaa, mutta sääntöjen vaikeus ja ilmapiirin suoruus ovat karkoittaneet heidät. Tekoälybotit juttelevat käyttäjille mukavia ja ne osaisivat opettaa kärsivällisesti ihmiset muotoilemaan pyyntönsä niin, että ne menisivät läpi.
Ihmisiä, jotka ovat kyllästyneet Wikipediaan voisi kiinnostaa myös tietynlainen anonyymisyys. He voisivat ehkä esittää pyyntöjään ilman, että kanssamuokkaajat näkevät pyynnön tekijän. Wikipediassahan kaikki on läpinäkyvää ja siksi ihmisille voidaan valittaa vaikka vääristä välimerkeistä. Tämä on kurjaa ilmapiirin huonontamista, kun voisimme pistää botit hommiin ja jättää ihmisille enemmän aikaa sisältöjen miettimiseen. (Paljon botteja Wikipediassa jo onkin, mutta kaikki eivät osaa niitä tehdä.)
Ihmisiä, jotka ovat kyllästyneet Wikipediaan voisi kiinnostaa myös tietynlainen anonyymisyys. He voisivat ehkä esittää pyyntöjään ilman, että kanssamuokkaajat näkevät pyynnön tekijän. Wikipediassahan kaikki on läpinäkyvää ja siksi ihmisille voidaan valittaa vaikka vääristä välimerkeistä. Tämä on kurjaa ilmapiirin huonontamista, kun voisimme pistää botit hommiin ja jättää ihmisille enemmän aikaa sisältöjen miettimiseen. (Paljon botteja Wikipediassa jo onkin, mutta kaikki eivät osaa niitä tehdä.)
2. Mitä tapahtuu, jos Grokipedia onnistuu luomaan sisältöjä ihmisiä kiinnostavista aiheista, jotka puuttuvat Wikipediasta kokonaan?
Alkavatko ihmiset, mukaanlukien toimittajat, käyttää sitä lähteenään? (No, jotain ehkä kertoo se, että toimittajat viittaavat usein siihen, mitä X:ssä kirjoitetaan.)
Surullista kyllä, en luota kovin paljon ihmisten lähdekritiikkiin. Tuoreen esimerkin lähdekritiikin puutteista kertoi Tivin uutinen. Aalto yliopiston tekemässä tutkimuksessa puolet testatuista teki loogisen päättelyn tehtäviä itse, puolet tekoälyn avulla. Tutkijat huomasivat, ettei ChatGPT:n kanssa käyty keskustelua, vaan annetut kysymykset kopioitiin sellaisinaan ja ihmiset tyytyivät ensimmäiseen saamaansa vastaukseen. "Havaitsimme, että useimmat käyttäjät luottivat tekoälyyn sokeasti."
Alkavatko ihmiset, mukaanlukien toimittajat, käyttää sitä lähteenään? (No, jotain ehkä kertoo se, että toimittajat viittaavat usein siihen, mitä X:ssä kirjoitetaan.)
Surullista kyllä, en luota kovin paljon ihmisten lähdekritiikkiin. Tuoreen esimerkin lähdekritiikin puutteista kertoi Tivin uutinen. Aalto yliopiston tekemässä tutkimuksessa puolet testatuista teki loogisen päättelyn tehtäviä itse, puolet tekoälyn avulla. Tutkijat huomasivat, ettei ChatGPT:n kanssa käyty keskustelua, vaan annetut kysymykset kopioitiin sellaisinaan ja ihmiset tyytyivät ensimmäiseen saamaansa vastaukseen. "Havaitsimme, että useimmat käyttäjät luottivat tekoälyyn sokeasti."
Wikipediaan pääsy on tehty tarkoituksella varsin hankalaksi, siihen vaaditaan esimerkiksi paljon medianäkyvyyttä, eivätkä yritykset voi käyttää sitä mainosalustana, eli kirjoittaa markkinointihenkisiä yritysesittelyjä. Jos Grokipediassa ei ole tällaisia esteitä, ja alusta saa sekä paljon lukijoita että näkyvyyttä esimerkiksi Google-hauissa tai muiden AI-palveluiden lähteenä, siitä tulee houkutteleva vaihtoehto yrityksille ja vaikuttajille, jotka eivät ole saaneet toivomaansa näkyvyyttä Wikipediassa.
Huomasin jo vaikutteita tästä, kun tutkin Grokipedian artikkeleita Jyväskylästä ja Tampereesta. Kumpikin mainitsee kuuluisien asukkaiden joukossa yrittäjiä, joita ei suomenkielisessä tai englanninkielisessä Wikipediassa mainita. Ehkä Musk haluaa yrittäjänä antaa enemmän näkyvyyttä yrityksille ja yrittäjille kuin mihin Wikipediassa ollaan totuttu?
Mitä tapahtuu, jos yrittäjät, tutkijat ja artistit, jotka ovat saaneet Wikipediassa kylmää vettä niskaansa innostuvat helpommasta tavasta saada työlleen näkyvyyttä?
Huomasin jo vaikutteita tästä, kun tutkin Grokipedian artikkeleita Jyväskylästä ja Tampereesta. Kumpikin mainitsee kuuluisien asukkaiden joukossa yrittäjiä, joita ei suomenkielisessä tai englanninkielisessä Wikipediassa mainita. Ehkä Musk haluaa yrittäjänä antaa enemmän näkyvyyttä yrityksille ja yrittäjille kuin mihin Wikipediassa ollaan totuttu?
Mitä tapahtuu, jos yrittäjät, tutkijat ja artistit, jotka ovat saaneet Wikipediassa kylmää vettä niskaansa innostuvat helpommasta tavasta saada työlleen näkyvyyttä?
3. Grokipedia jää tuskin ainoaksi, luultavasti myös muut AI-firmat tulevat apajille.
Wikipedialla ei ole ollut vakavasti otettavia kilpailijoita, mutta Wikipedian näkyvyys on pitkälti Googlen varassa. Mitä jos Google tekee oman Gpedian ja alkaa suosia hauissaan sitä? Entä mitkä olisivat OpenAI:n, Perplexityn tai Metapedian valtit?
Wikimedia-säätiö yritti ottaa tekoälyä käyttöön keväällä, jotta sen avulla olisi luotu tiivistelmiä Wikipedia-artikkeleista. Yhteisö tyrmäsi idean ja siitä luovuttiin. Tekoälyä käytetään kyllä joissain muissa tehtävissä, mutta sitä voitaisiin käyttää paljon enemmän.
Wikimedia-säätiö yritti ottaa tekoälyä käyttöön keväällä, jotta sen avulla olisi luotu tiivistelmiä Wikipedia-artikkeleista. Yhteisö tyrmäsi idean ja siitä luovuttiin. Tekoälyä käytetään kyllä joissain muissa tehtävissä, mutta sitä voitaisiin käyttää paljon enemmän.
Millaisia ajatuksia Grokipedia sinussa herättää? Luin aiheesta Forbesista.
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png){kind=link}