CMADFI:n visuaalinen tapahtumaseinä by Zoomph

Heipä hei!

No nyt on CMADFI onnellisesti ohi ja huokaan helpotuksesta, kaikki meni lopulta oikein näppärästi. Tällaisissa tapahtumissa, joissa asioita hoidetaan yhdessä ja monen organisaation kesken voi asioita helposti jäädä hoitamatta. Saimme esimerkiksi Salpaukselta opiskelijoita hoitamaan meidän teknistä puolta ja jouduin yhtäkkiä tilanteeseen, jossa he kysyivät minulta millaisen viestiseinän haluamme. Öö, no tätäpä en ollut miettinyt. Tein siis nopean päätöksen: otetaan käyttöön Zoomph, johon olin törmännyt vasta muutamaa päivää aiemmin.

Sherrie Rohde hoitaa globaalia CMAD-hangoutia (jossa mekin olimme mukana, kiitos +Heli Järvenpää järjestelyistä ja chatin vetämisestä):

Lauantaina Sherrie kertoi minulle ja muille eri puolilla tapahtumaa järjestäville ihmisille, että olimme saaneet lahjan: Zoomph oli konffannut meille viestiseinän. Se näytti hauskalta ja kovin visuaaliselta, joten pyysin Sherrietä laittamaan siihen mukaan myös meidän sisällöt, eli #cmadfi-twiitit ja -Instakuvat ja näin hän tekikin.

Seinää moderoitiin, joten kaikki jutut eivät heti päässeet seinälle ja eivätkä kaikkia twiittejä näytetty. Ihan tarkkaa en tuota logiikkaa tunne.

Miksi sitten halusin ihan vieraan palvelun käyttöön?

No ensinnäkin halusin näyttää yleisölle konkreettisesti, että CMAD on kansainvälinen tapahtuma, ei meidän suomalaisten pientä pipertelyä. Se, että CMAD:ia vietettiin Euroopassa Lontoossa, Pariisissa ja Lahdessa tuntui olevan monesta hupaisaa ja Etelä-Suomen Sanomien toimittajakin sitä ihmetteli: miten ihmeessä te onnistuitte tuomaan tällaisen tapahtuman Lahteen.

Toisekseen halusin näyttää myös maailmalle, että CMADFI on oikeasti aika kova juttu. Ja aika hyvin me erotuttiinkin, sillä Zoomph-datasta tehtiin tapahtuman jälkeen yhteenveto ja huomattiin, että #cmad-aiheisen sisällön kärkinimet tulivat hyvin pitkälti Suomesta. Jeremiah Owyang, joka teki aloitteen tapahtumasta viisi vuotta sitten oli sentään ykkösenä, mutta kakkoseksi nousi Suomi-Twitterin kuningatar +Pauliina Mäkelä :). Top-20 twiittaajat olivat:

Jeremiah Owyang,  Pauliina Mäkelä, Jarkko Kurvinen, Tim McDonald, Harto Pönkä, Brian Fanzo, Piritta Seppälä, Jani Lilja, Antonio V. Santos, Delphine Foviaux, Sherrie Rohde, Larry Hryb, Amber Osborne, Debra Ruh, Tim Hughes, Jennifer Sable Lopez, Miia Kosonen, Johanna Janhonen, Thomas Knoll ja Patrice Hillaire.

Kolmas syy palvelun valintaan oli sen visuaalisuus. Kuvia näyttämällä halusin kannustaa osallistujia luomaan itsekin visuaalista sisältöä ja taisin siinä onnistuakin, nousihan selfiekeppi yhdeksi päivän puheenaiheeksi ja pyysimme paikalle jopa lahtelaisen selfiekeppejä myyvän yrityksen! Kurkkaa sivuiltamme millaisia kuvia me latailimme.

Neljäs syy oli uutuusarvo: yhteisömanagerit ovat aina kiinnostuneita uusista palveluista. Eipä siis ihme, että päivän aikana twiittaamistani jutuista tämä sai aikaan sekä eniten näyttökertoja että toimintaa (tätähän sä Twitterissä kysyit, +Hanna Takala):

Jos #cmadfi viestiseinämme kiinnostaa, tässä suora linkki: https://t.co/X1plwhgVNJ by @Zoomph
— Johanna Janhonen (@jjanhone) January 26, 2015

Ja oli mulla vielä viideskin syy. Jos sali on täynnä someammattilaisia, jotka kyttäävät laitteillaan vuoron perään omaa virtaansa, #cmadfi-virtaansa tai Instagramia, niin miksi ihmeessä meidän pitäisi nostaa näkyviin täsmälleen samat sisällöt? Kansainvälistä sisältöä näyttävä viestiseinämme toi näkyviin sellaisia juttuja, jotka olisimme muuten missanneet. Jos sinä haluat käydä katsomassa, miltä ko. virtuaaliseinä nyt näyttää, teepä se.

Kaunis kiitos kaikille somesisältöjä päivän aikana tuottaneille! :)

#CMADFI 2015 järjestetään taas yhteisöllisesti

Oi! Enää kolme yötä ja sitten meillä on jou... CMADFI-tapahtuma, jota moni on oikeasti odottanut yhtä paljon kuin lapset joulua.

Tilaisuuden alussa kerron, miten tapahtuma tällä kertaa järjestettiin, mutta aion jakaa esityksen teille jo nyt. :) Tapahtuma on kasvanut vähän varkain aika isoksi jutuksi, en minä tällaisesta osannut kolme vuotta sitten haaveilla. Kun kerron siitä ammatikseen tapahtumia järjestäville he nostavat hattua:

"Vau, todella hienoa, että joihinkin tapahtumiin on vielä noin kova tunku."

"Tehän ootte suositumpia kuin Slush!"

No se oli jo vähän liioiteltua, mutta on meillä jotain yhteistä Slushin kanssa: meidän molempien suosion salaisuus on yhteisöllisyydessä. Yhteisön kasvattamiseen menee aikaa ja vaivaa, mutta lopputulos palkitsee.

Tässä muutama poiminta Twitteristä tältä viikolta.

Ohjelmamme kiinnostaa:

Maanantain #cmadfi'ssa supermielenkiintoinen ohjelma + paikalla lukuisasti täältä tuttuja. Toivottavasti monen ehtii tapaamaan livenä!
— Tuija Soikkeli (@TuijaSoikkeli) January 23, 2015

CMADFI:sta nähdään jopa unia:

Nyt on #cmadfi pohjustettu: näin unta, että tilaisuus alkoi lastenkirjojen esittelyllä. Sali oli puolityhjä. Twiittasin siitäkin. @jjanhone
— Miia Kosonen (@MiiaKosonen) January 23, 2015

Ja sitä sponsoroidaan ilolla:

Suosikkitapahtumani yhteisömanagerien #cmadfi -tapahtuma ensi maanantaina. Järjestäjä @jjanhone kertoo mistä on kyse http://t.co/jQxH05wisT
— Jari Pullinen (@jaripullinen) January 22, 2015

Olemme mukana yhteisömanageroinnin #CMADFI-seminaarissa 26.1., odotamme innolla! Meiltä puhumassa @SusannaTirkkone. http://t.co/huRBRRoU4a
— M-Brain (@MBrainGroup) January 21, 2015

Päästiin Twitterissä pinnalle jo keskiviikkona, yhtä aikaa Ylen Kioskin kanssa - meitä muuten yhdistää sama kotisivualusta, Flockler :).

Oho, oltiin jo eilen pinnalla. Sori #suomitwitter + #twitterfi, maanantaina räjähtää! rt @twiitit Pinnalla: #windows10 #cmadfi #YleKioski
— Johanna Janhonen (@jjanhone) January 22, 2015

Olen muuten tehnyt vähän uudenlaista tapahtumamarkkinointia Instagramissa ja siirtänyt sitä sitten IFTTT:n avulla Twitteriin. Katsotaan ehdinkö tehdä tällaiset kaikista esiintyjistä:

@SusannaTirkkone / @MBrainGroup tykkää #cmadfi'stä :) pic.twitter.com/cslrDAnuOU
— Johanna Janhonen (@jjanhone) January 21, 2015

Jos tulet CMADFI:in maanantaina, niin tulehan moikkaamaan minua, on aina kiva saada nettitutuille kasvot! Etäosallistujille striimaamme koko päivän ja kysymyksille varatun #cmadfikysyn-häsän avulla tekin pääsette esittämään esiintyjille kysymyksiä.

 

Cmadfi 2015 miten_syntyi from Johanna Janhonen

Suomen suosituimmat nettisivut, tammikuu 2014 vs tammikuu 2015

Käyn kerran kuukaudessa katsomassa, mitkä ovat Alexa.com:n mukaan Suomen suosituimmat nettisivut, eli sivut, joissa vietetään eniten aikaa. Lista ei kauheasti kuukaudesta toiseen muutu, siksi on hyvä katsoa väliläl vähän kauemmaksi taaksepäin. Mikä siis on muuttunut Suomi-somessa viimeisen vuoden aikana?

Facebook on pitänyt pintansa: se on edelleen Googlen suomenkielisen ja englanninkielisen sivuston jälkeen 3. suosituin sivu. Samoin YouTube, joka on pysynyt paikalla 4. Wikipedia on menettänyt 2 paikkaa, Iltalehti ja Iltasanomat ovat menneet sen ohitse. Blogeissakin vietetään vähemmän aikaa, Googlen blogialusta Blogger on tippunut 6 sijaa, sen ohitse on mennyt mm. Twitter, joka on noussut 6 sijaa ylöspäin. Laskussa ovat myös Suomi24 (5 sijaa) ja LinkedIn (9 sijaa). Näitä isompi pudotus oli Tumblr:lla, joka tippui vuodessa 30 sijaa ja Flickr, joka tippui koko listalta (sijalta 56 sijalle 103). Flickrin paikan on luultavasti vienyt Instagram, joka on vuodessa noussut 14 sijaa. Alexahan ei mittaa mobiiliselailuja, eli todellisuudessa Instagram on suositumpi kuin sijoitus antaa ymmärtää. Pinterest, josta ei enää paljon ääntä pidetä on pienessä nousussa (3 sijaa, nyt sijalla 57).

Eli vielä kertauksena:

Kulutus ennallaan:
Facebook, YouTube

Nousussa:
Twitter, Instagram, Pinterest

Laskussa:
Wikipedia, Blogger, Suomi24, LinkedIn, Tumblr, Flickr

Wikipediaan käsitöitä ja muuta naisten asiaa

Tämä vuosi on käynnistynyt paitsi CMADFI-tapahtuman loppukirillä (se on jo ensi viikolla, katso lisää www.cmad.fi) myös Wikipedian merkeissä: olen pitänyt jo kaksi Wikipedia-koulutusta ja minusta on tullut Wikimedia Suomi ry:n hallituksen sihteeri. Viime vuonna hallituksessa oli 9 jäsentä, joista naisia oli 3, minun lisäkseni +Sanna Hirvonen ja +Jessica Parland-von Essen. Tänä vuonna hallituksen koko ja naisten osuus hallituksessa pieneni: olen 8-päisen ryhmän ainoa nainen. Tässä ei oikeastaan ole mitään ihmeellistä, Wikimedia-projekteissa naisten osuus on muutenkin pieni, esimerkiksi Wikipedia-muokkaajista naisia on vain noin 15%. Ainoana naisena yritänkin nyt pitää ääntä kaikkien naisten puolesta ja houkutella lisää naisia paitsi muokkaajiksi myös yhdistyksemme toimintaan. Onneksi en ole ainoa, joka naisia miettii: Gender-gap-asia on nostettu esille myös Wikimedia-säätiön projektirahoituksessa. Jos sinulla on siis idea, jolla naisten osuutta saisi kasvatettua, tutustu asiaan ja hae itsellesi rahoitusta projektiisi.

Kun muokkaajista suurin osa on miehiä, se vaikuttaa tietysti myös Wikipedian sisältöön: miehet kirjoittavat asioista, jotka heitä kiinnostavat ja siksi monet naisten jutut voivat jäädä pienelle huomiolle, meidän pitää kirjoittaa niistä ihan itse!

Viime viikolla käynnistimme Suomen käsityön museolla pienen projektin, jonka tarkoitus on tuoda ja luoda Wikipediaan lisää asiaa käsitöistä. Startti-iltaa (jonka lyhennetty materiaali on alla) seuraa talkoopäivä. Maanantaina 16. helmikuuta muokkaamme museolla koko päivän käsityöartikkeleita. Jos asia kiinnostaa, tule sinäkin mukaan!

Wikipedia kasityomuseo karsittu from Johanna Janhonen

Museolla eräs osallistuja totesi: "Onpa kiva, että naisia vielä halutaan jonnekin! Museopiireissä kun olemme tottuneet siihen, että naisia kyllä saa paikalle, mutta milläs ne miehet museoon houkutellaan."

Muuramen lukio somettaa, Aki Puustinen kertoo miten

Törmäsin taannoin Muuramen lukion pysäyttävään someiluun ja halusin kuulla siitä lisää. Siksi pyysin haastattelua Aki Puustiselta, lukion rehtorilta.

Hei Aki! Muuramen lukio on aikamoinen edelläkävijä somen käytössä. Mitä kaikkia palveluita te käytätte?

Meillä on pitkä somehistoria lukiona. Aloitimme lukion omalla Facebook-sivulla 6-7 vuotta sitten. Nyt kehitys on johtanut siihen, että lukiolla on omat tilit mm. Twitterissä, Instagramissa, Youtubessa, Slidesharesissa ja Dropboxissa.

Miten palveluita käytetään osana opetusta ja miksi somepalveluita on alettu käyttää, mikä on siis tavoite? Onko koulun some-markkinointi tärkeää, tavoitatteko somen kautta myös lukiolaisten perheet?

Homma alkoi yrittäjyyskasvatuksen kautta, kun koordinoimme Y-love yrittäjyyslukioverkostoa nimenomaan somen kautta. Ajatuksena oli jo silloin, että sosiaalinen media siirtyy vähitellen opetukseen ja käytänteisiin. Näin on sitten tapahtunut. Somepalvelut ovat ilmaisia, kaikkien tavoitettavissa, eikä niitä tarvitse päivittää, vaan palveluntuottajat hoitavat tämän puolen. Mobiilien laitteiden myötä luokkahuone on laajentunut kaikkialle, meillä mm. vanha atk-luokka muutettiin Kenno projekti- ja tiimitilaksi, kun iPadit toivat atk-luokan kaikkialle. Vanhemmat myös seuraavat lukion Facebookia ja innokkaimmat ovat seuraamassa myös Twitterissä ja Instagramissa. Viimeksi YH 1 -kurssilla opiskelijat kuratoivat (eli seuloivat, filtteröivat) omaa digitaalista lehteään Scoop.it -palvelun avulla. Sosiaalinen kuratointi ja “omat oppikirjat” ja design ovat myös tulevaisuutta.

Käytätte Twitteriä opetukseen, mm. kurssikohtaisia chatteja. Kerrotko niistä lisää? Oletteko somen kautta yhteydessä muihin lukioihin, joilla on menossa sama kurssi tai saatteko somen avulla yhteyttä alan asiantuntijoihin, jotka täydentävät tietojanne, jotka ovat oppikirjoissa jo saattaneet vanhentua?

Olen luonut parilla kursseille (HI 1 ja YH 1) omat hastagit ja ryhmä on jakanut osaamisiaan ja tuotoksiaan muille Twitterin kautta. Omasta opitusta tai päivän teemasta voi tweetata, sillä se voi hyödyttää jotakin toista seuraajaa tai opiskelukaveria. Myös tehtävien jakaminen, projektien hallinta ja dialogin käyminen Twitterin kautta on näppärää. Twitlonger-työkalun kautta voit kirjoittaa vaikka romaanin Twitteriin, joten tuo parjattu Twitterin 140 merkin rajoite ei ole ongelma. Ainahan tarpeen tullen voi kysyä neuvoa muilta asiantuntijoilta. On helppoa kysyä ja saada apua, jos sinulla on 2000-3000 seuraajaa Twitterissä. Siksi juuri kannustankin opiskeljoita liittymään Twitteriin ja muihin somepalveluihin, koska niiden kautta voi alkaa muodostaa omaa verkostoa ja PLN: ää (personal learning network). Se on uuden oppimisen kaava.

Te käytätte Instagramia opetuksessa, mikä kuulostaa todella tuoreelta. Milloin aloititte? Miten selfieitä voi käyttää opetuksessa? 

Kurssialustana, “kurssiblogina”, tehtävien, lyhyiden videoiden ja kuvien jakamisessa Instagram on mahtava väline. Opettajien pitää olla siellä missä opetettavatkin ovat. Muuten jäämme kelkasta. On totta, että yksi hyvä kuva vastaa 100 sanaa, jos sitä osaa käyttää. Toki kuvakin voi sisältää niitä ydinsanoja ja ideoita. Selfietä voi hyödyntää vaikka siten, että oppilaskunta esittelee itsensä ja vastuualueensa. Mikä estää valitsemasta selfien kautta viikon opiskelijaa tai viikon opettajaa. Ja tietysti oman designen esittely oman kuvan myötä. Siinäkin vain taivas ja mielikuvitus on rajana.

Instagram opetuksessa from Muuramenlukio

Millaisia haasteita tai menestystarinoita somen käytön myötä on tullut vastaanne?

Alussa kaikessa on vastarintaa ja tietämättömyyttä. Itsekin luulin alussa, että Facebook on jokin escort palvelu, koska en tiennyt sisältöä ;). Opettajat ja opiskelijat ovat yleensä innokkaita uusiin asioihin, jos ne vain osaa perustella ja yhdistää opetukseen ja pedagogiikkaan. Pitäisin Muuramen lukion somepresenssiä melkoisena menestystarinana. Myös opettajanhuone on globalisoitunut ja olemme saaneet runsaasti ulkomaisia opettajakollegoja. Meillä on käynyt parin viime vuoden aikana hurjasti “somekavereita” ja kollegoja. “Once you tweet, soon you  meet”

Kiitos haastattelusta Aki ja toivotaan uusia menestystarinoita tällekin lukukaudelle :).

Viime vuoden katsotuimmat SlideShare-esitykseni, top 5

Viimeksi vähän lupailin, että luetuimpien bloggausten lisäksi voisin jakaa myös katsotuimmat SlideShare-esitykseni viime vuodelta, joten kun joululoman mittainen blogitauko on päättynyt, täältä tulee. :)

Ykkösenä komeilee Creative commons -lisenssit, jota on katsottu peräti 10 871 kertaa viime vuonna. Syy suosioon on tietysti se, että ko. esitys on upotettu creativecommons.fi-sivustolle.

Alunperin tein esityksen Wikipedia-asiakkaitani varten: kun he pyytävät minua lisäämään heidän artikkeleihinsa kuvia, minun täytyy varmistaa, tietävätkö he mitä he ovat pyytämässä, eli haluavatko he samalla lahjoittaa ko. kuvat yleiseen käyttöön. En jaksa aina selittää samaa asiaa, joten tein heille esityksen, jossa yritän kertoa asian mahdollisimman simppelisti.

Koska tein esityksen Wikipedian Creative Commons- lisenssiin liittyvän artikkelin perusteella, jaoin myös esityksen samalla avoimella lisenssillä, jota Wikipedia käyttää. Tätä tapaa minun pitäisi selväsi käyttää enemmän, sillä ihmiset ovat varmaan herkempiä upottelemaan sivuilleen matskuja, joiden lisenssi on avoin.

   

Creative commons lisenssit from Johanna Janhonen

Toiseksi nousi esitys, jossa kerroin miten sosiaalista mediaa käytetään 
tapahtuman järjestämiseen. Käytännön esimerkkinä käytin CMADFI-tapahtumaa, 
joka tulee työllistämään minua taas tässä kuussa aika tavalla.

Cmadfi some tapahtuma from Johanna Janhonen

Kolmanneksi taas nousivat itse CMADFI-tapahtuman avauskalvot, 
joita katsottiin yli 2000 kertaa. 
Komea suoritus, sillä paikallahan meitä oli vain reilut 200 henkilöä.

Cmadfi2014avaus from Johanna Janhonen

Neljänneksi katsotuin esitys liittyi Instagramiin. 
Pitkään olen miettinyt sitä, kuinka paljon koulutusmatskujani avoimesti jaan.
Viimeistään viime vuonna vahvistui se, että kyllä niitä kannattaa jakaa. 

Tyypillisin koulutukseni kestää 3 tuntia. 
En ole vielä jakanut kokonaisen koulutuksen matskuja, 
mutta olen oppinut antamaan niistä näytteitä, maistiaisia, 
joiden perusteella potentiaaliset koulutusten 
tilaajat näkevät, etten laula aina samaa virttä, 
vaan koulutukseni ovat keskenään erilaisia.

Instagram koulutus from Johanna Janhonen

Viidennellä sijalla on pieni klassikko, Organisaation somestrategian valinta, 
jonka tein Helsingin yliopiston Palmenian Comma-kurssilaisten kanssa 
tehdyn ryhmätyön perusteella.

Organisaation somestrategian valinta from Johanna Janhonen

Jos nämä esitykset kiinnostivat sinua, käy katsomassa
loputkin SlideShare-esitykseni
(mutta varaa siihen aikaa, sillä esityksiä on jo 74 kappaletta).
Ja jos sinulla on tunnarit SlideShareen, seuraa minua,
niin saat jatkossa uudet esitykseni virtaasi.

Voit tietenkin myös tilata minut pitämään teille ihan oman esityksen,
vaikkapa aiheesta SlideSharen käyttö asiantuntijan brändäyksessä
tai tuotemarkkinoinnissa :).

PS. SlideShare-esitysten upotuskoodi sotki tämän bloggauksen leiskan.
En jaksa käyttää aikaa vian etsimiseen, joten korjasin tämän vähän rumasti.