Kaipuuta vanhaan digiajan keskellä

Adrienne Salinger: Teenagers in Their Bedrooms

Tänä kesänä olen katsellut kauppojen lehtihyllyjä surullisin mielin. Niin paljon ristikkolehtiä, niin vähän muita lehtiä. No on tietysti kiva, että ihmiset tekevät vielä ristikoita paperille, mutta lehtien kohtalo surettaa - paperipostista tulee pian katoavaa kansanperinnettä. 

Tätä mietin myös törmätessäni Instagramissa Adrienne Salingerin valokuvakirjana, joka kuvasi 1980-ja 1990-lukujen teinien huoneita. Mistä teinit saisivat nykyään sellaisia julistemääriä, kun nuorten lehtiä ei enää ole?

Mietin myös teinikalentereita, Teinareita, joiden koristeluun käytettiin runsaasti aikaa ja joihin tuherrettiin pienellä käsialalla tärkeitä muistiinpanoja. Onko nykyteineillä paperikalentereita, vai kirjataanko ja jaetaanko tärkeät asiat vain somen avulla?

Nuorena minulla oli paljon kirjeenvaihtokavereita, ulkomaita myöten. Mieleeni ovat jääneet mm. Thalia Kreikasta, Maria Ruotsista, Hiroko Japanista ja suomenruotsalainen Ann-Charlott. Kirjepostin saaminen oli aina päivän kohokohta. Nykyään en kirjepostia lähetä enkä myöskään saa.

Kirjeenvaihtotaustani vuoksi olen jo pitkään kadehtinut ulkomaalaisia snail mail clubeja, joissa klubiemäntä lähettää klubilaisille kuukausittain perinteistä postia, maksua vastaan. Mail club -ilmiö liittyy myös blind box -ilmiöön, jossa ostellaan paketteja, joiden sisältö on yllätys.

Olen jo muutaman kerran huhuillut somessa, eikö tällaisia kerhoja ole vielä Suomessa. Viime viikolla sitten tärppäsi, ja sain kuulla kolmesta kerhosta. Liityin niistä ensimmäiseen, jonka JK Pölkki aloitti heinäkuussa. Ensimmäisen kirjeen printissä oli ihmeen tuttu hahmo, ja kirjeestä paljastui, että hahmo on saanut inspiraatiota minulle niin tutusta sarjasta. Tunnistatko sinä sen?

Kirjekerhoista kiinnostuneet löysivät Instagram-postaukseni ja nyt sen kommenteista löytyy vinkkejä muistakin kirjekerhoista.

Kirjekerho on mielenkiintoinen ilmiö, johon yrittäjien ja sisällöntuottajien kannattaisi tutustua. Tässä jutussa edelläkävijät nimittäin keräävät potin, sillä kovin montaa jäsenyyttä ihmiset tuskin harkitsevat. 

Pienyrittäjälle esimerkiksi sata 15 euron verkkokauppatilausta kuukaudessa tuo ihan uutta turvaa: säännöllistä tuloa, joka maksetaan aina samana päivänä. Sellaista on kiva olla mesenoimassa.

Kirjeisiin voisi laittaa esimerkiksi läppäritarroja, sarjakuvastrippejä, postikortteja, reseptejä, runoja, jatkokertomuksia, fanikuvia. Oman idolin kuulumisia olisi kiva lukea paperilta, jota hän on ehkä saattanut koskettaa! (Haamukirjoittajat-kirjassa taidettiin puhua tyypistä, joka halusi syödä postimerkin, jota tiesi rakastettunsa nuolleen.)

Kuukausikirjeiden idea on vanha, lähetellään vaikka sukkia, alushousuja, lankanäytteitä, kosmetiikkaa, kirjoja. Entisaikohin bändeillä ja artisteilla oli faniklubeja. Onkohan niitä vieläkin?

Digiajan keskellä olen palauttanut arkeeni analogisia asioita:

• elokuvien katselua ilman kännykkää
• paperikirjojen lukemista
• päiväkirjan kirjoittamista ja koristelua esimerkiksi pääsylipuilla, tarravalokuvilla ja esitteistä leikatuilla kuvilla. Tätä harrastusta kutsutaan esim. nimellä junk journal.

Vuonna 2017 innostuin bujoista (tarkka vuosi löytyi helposti bloggaukseni avulla). Nykyisin teen bujoa valmiisiin kalentereihin, se nopeuttaa prosessia ja auttaa keskittymään oleelliseen. 

Käsinkirjoittamisen hyötyjä:

• motorinen tuntu kynän käytöstä tuottaa ihmisaivoissa syvemmän oppimiskokemuksen (Lähde: Kauppalehti)
• aivot joutuvat proses­soimaan tekstiä enemmän ja tekemään ­aktiivisia valintoja, mitä kirjoitetaan ylös. Aivotyön tekeminen kirjoittaessa siis auttaa muistamaan ja oppimaan. Tekstiin on helpompi tehdä tunneilmaisuja, esimerkiksi sydämillä tai erityisen isolla huutomerkillä. Kirjoittaminen ylläpitää vireystilaa, ja auttaa keskittymään paremmin esimerkiksi luentoon tai palaveriin.(Seura)
• kirjoittamisen hitaus ohjaa asioiden tiivistämiseen (Terve)
• käsinkirjoittaminen voi auttaa ideoimaan (MTV)
• lisää henkistä energiaa ja antaa aivoille tauon. Paperi auttaa keskittymisessä toisin kuin kännykkä tai tietokone, jossa muut houkutukset sijaitsevat fyysisesti lähellä, erityisesti, jos ei ole poistanut ilmoituksia. (Kuntoplus)

Kaipuusta vanhaan analogiseen aikaan kertoo myös Catherine Pricen kirja Kuinka päästää irti puhelimesta. Vuonna 2017 ilmestynyt kirja on entistä ajankohtaisempi, onhan somepalveluiden algoritmeista tullut entistä koukuttavampia. Kirja ei yllytä irtautumaan puhelimesta kokonaan, onhan siinä paljon hyviä puolia, vaan vähentämään tietoisesti sen käyttöä ja rauhoittamaan sekä aikaa että fyysistä tilaa, johon kännykkä ei kuulu. 

Kirjan alkupuolella kerrotaan puhelimen haitoista, loppupuolella annetaan käytännön vinkkejä irtautumiseen. Tartuin kirjaan sillä asenteella, että mulla on nämä asiat jo hyvin hanskassa, olenhan panostanut somen käytön vähentämiseen jo vuosia mm. lopettamalla algoritmisyötteiden käytön ja lisäämällä analogisia harrastuksia kuten paperisten kirjojen lukemista ja paperisen päiväkirjan kirjoittamista sekä elokuvien katsomista ilman kännykkää. Käsitöitäkin teen. 

Olen myös luopunut monen mobiilisovelluksen käytöstä, esimerkiksi Facebookia, LinkedIniä ja Hesaria tutkin kännykän selaimen kautta. Somepaastostakin mulla on kokemusta, viime vuonna pidin viikon someloman. Aikomuksistani huolimatta säännöllisistä somepaastoista ei ole kuitenkaan tullut vielä tapaa. 

Mutta jo kirjan 30 päivän kuurin aloitus sai miettimään omaa tilannettani uudestaan: uskallanko katsoa, paljonko minulla menee oikeasti aikaa kännykällä? Viimeisten viikkojen aikana määrät ovat olleet hurjia, isoimmillaan 12 tuntia päivässä! Se johtui siitä, että seurasin Wikimaniaa kännykältä - ajattelin, että se sopii paremmin loma-aikaan kuin läppärin päivystys. 

Suurin yksittäinen aikasyöppö on Instagram, johon minulla on mennyt keskimäärin 106 minuuttia päivässä. Vähimmillään käytin siihen 13 minuuttia, isoimmillaan 228! Instagram-kouluttajan pitää toki tietää, mitä alustalla tapahtuu, mutta ehkä vähempikin riittäisi. Siksi asensin itselleni ensimmäistä kertaa aikalukon, tästedes en saa ylittää 2 tuntia päivässä. Kunhan näen, miten tilanne etenee, saatan vielä pienentää määrää.

Linkkivinkki:

• Yle Areenasta K3, J5: Käsin kirjoittaminen jäsentää mielen kaaosta 

Näin pääset eroon LinkedInin algoritmista

Olen nauttinut LinkedInin algoritmittomasta syötteestä pian kaksi vuotta. Saimme sen käyttöömme, kiitos EU:n vaatimusten. Toiminto on kuitenkin vielä monelle vieras.

Jos haluat eroon LinkedInin algoritmista,
vaihda oletuksena olevasta
Most relevant feed -syötteestä
Most recent feed -syötteeseen.

Valitsemasi syöte näkyy palvelun etusivulla postauslaatikon alapuolella.

Kun vaihdat syötteestä toiseen, yllätyt. 

Ai, ovatko nämäkin tuttuni aktiivisia Linkkarissa, enhän minä ole heidän postauksiaan koskaan nähnyt. Onpas virkistävää! 

Syötteesi siis monipuolistuu, kun näet myös sellaisten ihmisten postauksia, jotka eivät ole "hyviä algoritmipelissä".

Ai, seuraanko minä tällaistakin firmaa? Teema ei ole minulle relevanttia enää, lopetanpa seuraamisen. 

Kun algoritmi ei enää kuratoi syötettäsi, voi olla, että joudut itse siivoiluhommiin. Tuntuu ehkä ajatuksena väärältä lopettaa jonkun satunnaisen seminaaritutun** päivitysten seuranta. Mutta kumpi on parempi, antaa algoritmin hiljentää hänet vai tehdä päätös itse?

Luultavasti hakeudut muuallakin (kahvihuoneessa, juhlissa, tapahtumissa)
sellaisten ihmisten seuraan, joiden jutut sinua kiinnostavat. 

**Tai ehkä olet kasvattanut verkostoasi LinkedInissä usein tapahtuissa verkostoitumishaasteissa ja etusivusi täyttyy sinulle vieraista ihmisistä, jotka puhuvat sinulle vieraista asioista ja aloista. Tästä voi seurata se, että menetät kiinnostuksen koko palveluun, vaikka kyse on omista valinnoistasi.

Koska harvalla on aikaa roikkua pitkiä aikoja LinkedInissä, voit tehostaa käyntejäsi ja vaikuttaa itse siihen, millaisia päivityksiä näet. Ei sinun tarvitse ihmisiä verkostostasi poistaa, eikä heille ilmoiteta siitä, ettet heitä enää seuraa. Ja jos tulet katumapäälle, niin ainahan voit taas alkaa seurata heitä.

Näin hiljennät tuttavasi:

Paina päivityksen kohdalla kolmea pistettä ja klikkaa Unfollow.

Valitsin esimerkiksi Takalan Hannan, kahdesta syystä: 

1. arvelen, että hänen itsetuntonsa kestää sen

2. en todellakaan halua lopettaa hänen seuraamistaan

Esimerkkipostauksessa hän opettaa, miten algoritmia koulutetaan, eli hän on ihan päinvastaisella asialla kuin minä nyt. :) 

Luultavasti olet niin tottunut algoritmiisi, ettet halua siitä oikeasti eroon. Se on ihan ok, mutta toivon, ettet nyt kun tiedät, ettei algoritmia ole mikään pakko käyttää, lopetat valitukset algoritmin huonoudesta. 

Lue lisää algoritmi-postauksiani!

Näin helposti pääset eroon Instagramin algoritmista

Eilen minua pyydettiin tekemään YouTube-video siitä, miten Instagramissa voi ohittaa algoritmin suosituksen ja katsella aikajärjestyksessä niiden tilien sisältöjä, joita seuraa. 

Itse olin ajattellut vain blogata aiheesta, mutta video olisi kuulemma parempi. No nyt on uutta eloa sekä YouTube-kanavalla että tässä blogipostauksessa, varsin harvoin sitä tulee enää YouTubeen videoita tehtyä. 

   

Kuten videolla yritin kertoa, Instagram haluaa pitkittää vierailujamme ja siksi näemme syötteessämme yleensä sisältöjä, joista Instagramin algoritmit arvelevat meidän pitävän. Myös stoorit järjestellään niiden arvioidun koukuttavuuden mukaan, eli näemme oletuksena stooreja tileiltä, joiden kanssa olemme säännöllisesti tekemisissä, tai joita olemme alkaneet viimeksi seurata.

Koska olen tehnyt somen koukutussiivouksen ja haluan minimoida somepalveluissa viettämäni ajan, en halua olla Instagramin vietävissä ja jumiutua katsomaan suosituksia. Toki minäkin joskus jumitan ja vielä ihan tarkoituksella, mutta yleensä pystyn katsomaan syötteeni läpi hyvinkin nopeasti, muutamassa minuutissa. Instagramissa seuraan esimerkiksi paikkakuntani tapahtumauutisia, jotta osaan niistä perheellekin kertoa.

Oletuksena Instagram siis näyttää meille algoritmiin perustuvaa Sinulle -syötettä. 

Ylälaidan Instagram-sanaa klikkaamalla tulee esiin myös kaksi muuta syötettä:

• Seurataan, eli tilit, joita seuraat ja
• Suosikit, eli tilit, jotka olet merkinnyt suosikeiksesi

Seurataan-syöte pitää laittaa päälle joka kerran, kun Instagramin avaa.

Kun siis valitset Seurataan-syötteen, näet aikajärjestyksessä niiden tilien sisällöt, joita itse seuraat. Toki väliin voi tulla mainoksia, mutta niin kutsutut suositukset loistavat poissaolollaan.

Jos siis seuraajasi valittavat siitä, etteivät he koskaan näe sinun postauksiasi, opeta heidät ohittamaan algoritmi.

Aiemmin bloggasin siitä, miten Facebookin algoritmista pääsee eroon. Tässä ohje myös LinkedIniin.

Miten pääset eroon Facebook-algoritmista?

Kirjoitin viime viikolla Suur-Jyväskylän Lehteen siitä, miten siirryin vuosi sitten algoritmittomaan syötteeseen mm. Facebookissa. Algoritmiton tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että syötteen sisällöt esitetään aikajärjestyksessä, eikä syöte sisällä Facebookin suosittelemia postauksia. Mainoksia eli sponsoroituja päivityksiä siellä toki on.

Kuulin itse asiasta Sitran blogista, ja olen sittemmin linkittänyt somessa usein. ko. ohjeeseen, kun asiasta on tullut puhetta. Mutta nyt sain palautetta, ettei ohje ole kovin ymmärrettävä. Ja katsottuani sitä itse huomaan, ettei se ole tosiaankaan selvä. Tässä siis rautalankaohjeeni. 

Käytä algoritmitonta Facebook-syötettä tietokoneella

1. Klikkaa Facebookin kotisivulla vasemmasta sivupalkista löytyvää kohtaa Feeds / Syötteet

 

2. valitse mieluisin syöte, esim. All (Kaikki) tai vaikka Friends (kaverit), Groups (ryhmät)... 

Tämä valinta tulee tehdä joka kerran, kun käytät Facebookia.

Käytä algoritmitonta Facebook-syötettä kännykkäsovelluksella

1. Klikkaa profiilikuvaasi  ja valitse Feeds/Syötteet. Tämäkin valinta pitää tehdä joka kerralla, kun Facebookia käytät.

2. Mobiilisovelluksessa vaihtoehtoja on vähemmän kuin tietokoneella. Tarjolla on vain kolme syötettä, Julkaisut, Ilmoitukset tai Tarinat. Valitse Julkaisut, niin näet kaikki kaveriesi postaukset, kuin myös seuraamiesi sivujen ja ryhmien postaukset.

Käytä algoritmitonta Facebook-syötettä kännykän selaimella

Sen jälkeen, kun kirjoitin tämän ohjeen olen luopunut Facebookin mobiilisovelluksen käytöstä. Käytän Facebookia toki yhä kännykälläkin, mutta sovelluksen sijaan ihan tavallisella selaimelle. Ja arvaapas mitä - se tarjoaa kaikista parhaimmat mahdollisuudet algoritmien välttämiseen! Jes!

Kun Facebookia käyttää mobiiliselaimella, syötteitä on viisi: 
kaikki seuraamasi jutut, suosikkisi, kaverisi, ryhmäsi tai sivusi.

------------------------

Jos olet käyttänyt Facebookia pitkään, löydät todennäköisesti postauksia tahoilta, joista et ole enää kiinnostunut. Kun lopetat niiden seuraamisen, syötteestäsi tulee päivä päivältä parempi! 

MUOKS: Lue myös, miten pääset eroon myös Instagramin tai LinkedInin algoritmista.

PS. Facebookin normaali etusivu sisältää huomattavan paljon tekoälyllä luotua sisältöä. Ketkä sitä tekevät ja miksi, paljastuu tästä mielenkiintoisesta videosta, johon viikonloppuna Mastodonissa törmäsin.