Huhhuh! Nyt on olo kuin lapsella joulun jälkeen: joulupukki kävi jo, eli enää ei tarvitse jännittää, sillä CMAD on ohitse ja jäljellä on vain iso kasa lahjoja.
Maanantaiaamuna minua todellakin jännitti. Ei se, että esiinnyin itsekin ison CMAD-yleisön edessä (esityksiä en ole jännittänyt vuosikausiin, vaikka vielä kouluaikana esittelmät olivat pahinta mitä tiesin), vaan se, miten ihmiset tapahtumassa viihtyvät ja miten käytännön järjestelyt onnistuvat.
Tapahtuma vaikutti paperilla todella mainiolta, mutta minusta se onnistui vielä paremmin: ihmiset odottivat todella innokkaasti tapahtumaa somessa, "melkein kuin lomalle pääsisi", tunnelma tilaisuudessa oli rento ja esiintyjät ylittivät itsensä - kaikki esitykset olivat todella mielenkiintoisia. Myös tapahtumajärjestelyjä kehuttiin siihen malliin, että aloin jo harkita uutta uraa tapahtumajärjestäjänä ;). Mairittelevalta tuntui sekin, että saimme myös median kiinnostumaan tapahtumasta, Suoralinja teki tapahtumasta sähkeen (ma) ja Aamulehti jutun (ti).
Palaan täällä blogissa luultavasti vielä moneen kertaan lahjoihin, eli tapahtuman tiimoilta tuotettuun materiaaliin, mutta nyt minulla on kiire kysyä teiltä palautetta, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Eli täytähän alla oleva lomake ja anna meille risuja, ruusuja ja ideoita ensi vuoden tapahtumaa varten. Voit täyttää lomakkeen myös täällä.
Wednesday, January 30, 2013
Friday, January 25, 2013
#CMADFI maanantaina!
Kauan odotettu päivä on lähellä: maanantaina järjestämme Suomen toisen CMAD-tapahtuman. Viime vuonna meitä oli paikalla reilu kymmenen, tänä vuonna 150! Tapahtuman mittakaava on muutenkin kasvanus, siinä missä järjestimme CMAD:in viime vuonna SOITA-tiimillä, järjestäjiä on nyt yli 170, joista erityisen aktiivisia parikymmentä. Myös esiintyjiä on parikymmentä siinä missä viime vuonna meitä oli kolme...
Tapahtuma on paperilla todella upea, toinen toistaan mielenkiintoisempia puheenvuoroja täynnä vaikka olemme jättäneet aikaa myös tärkeälle verkostoitumiselle (mm. #taskulounas luvassa). Nyt jännittää, miten kaikki sitten käytännössä sujuu.
Päivän taustalla kummittelee haaveeni, jonka lausuin ääneen Ylen Sipolle, Mika Tolvaselle, toiselle pääpuhujistamme, kolmisen vuotta sitten: "Olisi kivaa, jos Suomen community managerit kokoontuisivat yhteen". Ajattelin, että tapahtumaan voisi tulla vaikka parikymmentä ihmistä, ja nyt meitä on näin paljon! Aina kannattaa siis haaveilla, sillä haaveet voivat toteutua moninkertaisina!
Avaamme tapahtuman alla olevilla kalvoilla, se mitä sen jälkeen näemme onkin mielenkiintoinen yllätys. Jos et pääse paikalle, seuraa tapahtumaamme etänä, tarkemmat linkit löydät täältä.
Tapahtuma on paperilla todella upea, toinen toistaan mielenkiintoisempia puheenvuoroja täynnä vaikka olemme jättäneet aikaa myös tärkeälle verkostoitumiselle (mm. #taskulounas luvassa). Nyt jännittää, miten kaikki sitten käytännössä sujuu.
Päivän taustalla kummittelee haaveeni, jonka lausuin ääneen Ylen Sipolle, Mika Tolvaselle, toiselle pääpuhujistamme, kolmisen vuotta sitten: "Olisi kivaa, jos Suomen community managerit kokoontuisivat yhteen". Ajattelin, että tapahtumaan voisi tulla vaikka parikymmentä ihmistä, ja nyt meitä on näin paljon! Aina kannattaa siis haaveilla, sillä haaveet voivat toteutua moninkertaisina!
Avaamme tapahtuman alla olevilla kalvoilla, se mitä sen jälkeen näemme onkin mielenkiintoinen yllätys. Jos et pääse paikalle, seuraa tapahtumaamme etänä, tarkemmat linkit löydät täältä.
Suomen suosituimmat nettisivut, osa 2
Syksyllä tutkin Alexasta, mitkä ovat Suomen suosituimmat nettisivut. Annoin juuri aiheeseen liittyvän haastattelun, joten tutkin samalla, miten tilanne on syyskuusta muuttunut.
Merkittävimmät muutokset
googlaus
bloggaus
Suomi24
LinkedIn
Tumblr
Imgur
Wikia
Reddit
Vimeo
IRC-galleria
Pinterest
Dropbox
Laskussa:
Facebook
Wikipedia
Twitter
Flickr
Vauva.fi
Tämän päivän tilanne (25.1.2013):
Merkittävimmät muutokset
- sekä Google.fi että Google.com ovat menneet Facebookin ohi - eikö Facebook enää koukutakaan käyttäjiään vanhaan malliin?
- siinä missä LinkedIn on noussut sijan (minähän hoen, että sen suosio kasvaa), Twitter on tippunut 3 sijaa alaspäin. Miksihän media sitten puhuu niin vähän LinkedIn:stä verrattuna Twitteriin?
googlaus
bloggaus
Suomi24
Tumblr
Imgur
Wikia
Vimeo
IRC-galleria
Dropbox
Laskussa:
Wikipedia
Flickr
Vauva.fi
Tämän päivän tilanne (25.1.2013):
Wednesday, January 23, 2013
LinkedIn ja endorsaaminen - tykätä vai ei
LinkedIn-kontaktieni määrä ylitti hiljattain 900:n |
"It seemed that everyone on my contact list had, somehow, been badgered into confirming that my online CV wasn't fraudulent. I began to feel like some kind of electronic mendicant, trespassing on the goodwill of friends and colleagues alike. Finally, I became really irritated by the presumption of a service that, in an idiotic attempt to drum up activity, had been annoying people into effectively giving me a reference that I do not need."Hänestä siis tuntuu, ettei LinkedIn usko hänen itse kirjoittamiinsa taitoihin, vaan haluaa niille vahvistusta kontakteilta. Minusta tuo varmistus on ihan ok, enkä koskaan itse suosittele ihmisiä taidoista, joista minulla ei ole mitään kokemusta. Tämä tietysti vääristää ihmisen suosituksia. Esimerkiksi minua on helppo suositella bloggaamisesta (46 suositusta 15.1.13), koska teen sitä julkisesti netissä, mutta hankalampi suositella ketteristä (agile) menetelmistä (3 kpl), joita olen käyttänyt harvojen työkaverien kanssa Nokiassa. Ehkä olen sittenkin parempi osaaja Wikipediassa (1 suositus) kuin Twitterissä (15 suositusta).
Johnia myös ärsyttävät suositukset, joita hän ei tarvitse. Hmm - kuka ei tarvitse verkoston suosituksia tänä päivänä? Vaikka olisi arvostettu ammattilainen ja vakituisessa työsuhteessa, niin verkostojen suositukset voivat avata ovia.
Myös kirjoittajan tuttava Quentin Stafford-Fraser oli samoilla linjoilla:
"Frankly, I wouldn't, in the first place, link to anyone I thought was likely to lie on their CV. I'm old-fashioned enough to remember the days when a LinkedIn connection was meant to imply some sort of endorsement in itself."Quentin siis ottaa verkostoonsa vain ihmisiä, joita pitää rehellisinä. Ihmisillä on monenlaisia tapoja verkostoitua LinkedIn:ssä. Suomessakin on LION-ihmisiä (LinkedIn Open Networker), jotka hyväksyvät verkostoonsa kaikki ihmiset. Minä en kuulu heihin. Viime vuonna olin ällistynyt, kun eräs ventovieras kreikkalainen some-manageri halusi uida verkostoihini: päivän aikana hän alkoi seurata minua noin 15 eri paikassa ja lähetti kutsut paitsi LinkedIn:iin myös Skypeen. Minulla ei ole tapana hyväksyä LinkedIn:iin ihmisiä, joiden kanssa en jutellut, joten ei tullut mieleenkään tätä heppua hyväksyä, mutta hänen sinnikkyytensä teki vaikutuksen ja siksi tutkin hänen profiilinsa. Hämmästyin suuresti, kun huomasin, että meillä on 10 yhteistä kontaktia. Ehkäpä näillä minun 10 some-asiantuntija-tuttavallani on löysemmät perusteet hyväksyä kontakteja, tai ehkä he ihan oikeasti tuntevat herra Kollyrisin.
Mashablessa taas oltiin ominaisuudesta ihan toista mieltä. David Berkowitz kirjoitti:
"The best way to appreciate the value of Endorsements is to browse people's profiles. Consider Todd's LinkedIn profile, which has several dozen endorsements. The top four skills that Todd's connections endorsed him for are blogging, social media, journalism, and content strategy. Todd has a pretty fairly clean, straightforward profile without a ton of text, but with the endorsements, I can tell in a second or two what he's about."Minusta endorsaukset kertovat oikeastaan siitä, miten ihminen on onnistunut brändäämään itsensä, eli mistä taidoistaan hän on kuuluisa, ei niinkään siitä, missä hän on todellisuudessa paras.
"LinkedIn has amassed 550 million endorsements, with 10 million added daily. Part of that might be because it's addictive. Once I start endorsing people, I want to endorse others. Often LinkedIn recommends people that I haven't connected with in awhile. The recommended endorsements offer a new way to explore LinkedIn and stay current on one's network."Olen huomannut saman: endorsaus on kivaa ja koukuttavaa ja on hauska "viettää aikaa vanhojen tuttujen kanssa", eli muistella keitä kaikkia omiin verkostoihin kuuluukaan.
"I'm going to keep on endorsing my connections for relevant skills. It makes me feel as good to give an Endorsement as it does to receive one. Maybe that's LinkedIn's secret weapon. With a single click, one can do a good deed for one of their connections. That dopamine rush alone makes it addictive. Some addictions can truly be good for you — and the people you care about."Davidin tavoin myös minä aion jatkaa endorsaamista :). Joko sinä olet sitä kokeillut ja mitä sinä siitä tykkäät?
Monday, January 21, 2013
Avoimet työprosessit mm. yritysblogeissa
Tuija Aalto ehdotti viime viikolla blogissaan ja SlideShare-esityksessään, että työprosessit pitäisi tehdä näkyväksi organisaation nettisivuilla. Hän nosti esitykseensä myös vanhojen työnantajieni sivuja, Ambientian blogin (josta löytyy aika kasa vanhoja bloggauksiani) sekä TTY:n uudet responsiiviset sivut :) . Voisin ehkä olla ylpeä siitä, että Piilotetun aarteen sivuista tuli responsiiviset jo viime keväänä, mutta helppohan pienen on olla ketterä. Responsiivisuus tarkoittaa muuten sitä, että nettisivut skaalautuvat käytettävän laitteen mukaan eri näköisiksi, eli sivun leveys ja bannerit ovat erilaisia läppärillä, täppärillä ja kännykällä.
Työprosessit näkyväksi. from Tuija Aalto
Allekirjoitan Tuijan ajatukset ja yritän toteuttaa niitä itsekin omassa yrityksessäni sen minkä voin. Monet kollegani jakavat lähes kaiken tuottamansa koulutusmateriaalin avoimesti netissä (näin olen ymmärtänyt), mutta sitä minä en voi tehdä. Tuottamani koulutusmateriaalit kun sisältävät asiakkaan toimialan benchmarkkausta, eli tuotan kilpailuetua asiakkaalle paljastamalla sille kilpailijoiden tekemät virheet ja sen, miten se itse näkyy somessa.
Mutta aina välillä voin jakaa osia koulutuksistani, kuten esim.
Myös ideointi-, valmistelu- ja tiedonkeruuvaihetta teen mahdollisimman paljon avoimesti netissä ja somessa, esim.
Allekirjoitan Tuijan ajatukset ja yritän toteuttaa niitä itsekin omassa yrityksessäni sen minkä voin. Monet kollegani jakavat lähes kaiken tuottamansa koulutusmateriaalin avoimesti netissä (näin olen ymmärtänyt), mutta sitä minä en voi tehdä. Tuottamani koulutusmateriaalit kun sisältävät asiakkaan toimialan benchmarkkausta, eli tuotan kilpailuetua asiakkaalle paljastamalla sille kilpailijoiden tekemät virheet ja sen, miten se itse näkyy somessa.
Mutta aina välillä voin jakaa osia koulutuksistani, kuten esim.
- miten organisaatio voi resurssoida sosiaalisen median sisällöntuotannon tai
- miten tapahtumanjärjestäjät voivat käyttää somea
- some-bingo
Myös ideointi-, valmistelu- ja tiedonkeruuvaihetta teen mahdollisimman paljon avoimesti netissä ja somessa, esim.
- sosiaalinenmedia.org:iin olen kerännyt yhdessä muiden kanssa aika kasan tietoa somesta ja siitä, miten suomalaiset organisaatiot sitä käyttävät
- tähän blogiin kerään näkemiäni hyviä esityksiä (englanninkieliset esitykset menevät Hidden treasure 2.0:aan)
- pyydän apua ja kysyn mielipiteitä, keräilen linkkejä ja jaan niitä monessa eri some-palvelussa, kuten LinkedIn:ssä, Twitterissä, Pinterestissä ja Piilotetun aarteen Facebook-sivulla
Anna enemmän kuin otat, saat enemmän kuin annat.
Thursday, January 17, 2013
LinkedIn rekrytoinnissa ja tuore infografiikka
Koska LinkedIn vetää selvästi lukijoita tähän blogiin, jaan teille pari mielenkiintoista juttua aiheeseen liittyen.
Ensinnäkin Veikkolaisen Sarin mielenkiintoinen postaus, jossa hän vertaili Facebookia, Twitteriä ja LinkedIn:iä. Sari työskentelee Ylen HR:ssä, joten oli erityisen mielenkiintoista lukea hänen ajatuksiaan LinkedIn:stä rekryvälineenä:
Toinen juttu, jonka halusin jakaa on tämä LinkedIn-aiheinen infografiikka eli infograafi (kumpaakin termiä näkee käytettävän, Google-haussa ensimmäinen pesee jälkimmäisen luvuin 9540-1400). Se, mistä tässä erityisesti tykkään, on hauskat visualisoinnit: kahvikuppi, kännykkä, postikortti jne. Pöydälle on siis levitelty palveluun liittyviä lukuja ja faktoja hauskalla tavalla.
Ensinnäkin Veikkolaisen Sarin mielenkiintoinen postaus, jossa hän vertaili Facebookia, Twitteriä ja LinkedIn:iä. Sari työskentelee Ylen HR:ssä, joten oli erityisen mielenkiintoista lukea hänen ajatuksiaan LinkedIn:stä rekryvälineenä:
"LinkedIn:n merkitys työnhaussakin on voimakkaassa kasvussa. Osaajien etsiminen LinkedIn:n kautta lisääntyy koko ajan ja siksikin on tärkeää pitää oma profiili timmissä kunnossa. Rekrytoijien proaktiivisuus lisääntyy ja potentiaaliset hakijat tunnistetaan jo ennen kuin he itsekään tietävät olevansa hakijoita."Niin, eikö olisi kivaa tulla löydetyksi uuteen työhön ilman hakemisen vaivaa? Tiedän tapauksia, joissa näin on käynytkin.
"Työttömyyden lisääntyminen näkyy myös LinkedIn:ssä. Huomattavasti aiempaa useamman profiilin esittelyssä lukee: etsin uusia haasteita. Näin kannattaakin tehdä, jos tilanne sitä vaatii."Kun tuttavani kirjoittavat LinkedIn-otsikokseen "Looking for new challenges", puutun yleensä asiaan. Paljon parempi on kirjoittaa, että on vaikka Java-koodaaja tai Oracle-osaaja, joka etsii uusia töitä.
"Somerekryn tulevaisuus ei olekaan hauskassa rekrykampanjoinnissa vaan suorahaussa, eli brändäys on tärkeää. Se on minimissään huolehtimista siitä, että tiedot itsestä löytyvät hyvin ja helposti verkosta."Niin, miten sinä olet brändännyt itsesi, haluatko sinä tulla löydetyksi?
Toinen juttu, jonka halusin jakaa on tämä LinkedIn-aiheinen infografiikka eli infograafi (kumpaakin termiä näkee käytettävän, Google-haussa ensimmäinen pesee jälkimmäisen luvuin 9540-1400). Se, mistä tässä erityisesti tykkään, on hauskat visualisoinnit: kahvikuppi, kännykkä, postikortti jne. Pöydälle on siis levitelty palveluun liittyviä lukuja ja faktoja hauskalla tavalla.
Tuesday, January 15, 2013
Some B2B-liiketoiminnassa by @jjussila
Monesti kuulee väitettävän, ettei sosiaalisen median palvelut sovellu B2B-yrityksille - heillä on muka liian vähän yleisöä ko. palveluille.
B2B-yritysten todellisia asiakkaat eivät ole kuitenkaan yritykset, vaan yrityksissä työskentelevät ihmiset, jotka tekevät ostopäätöksiä. Ja he liikkuvat sosiaalisessa mediassa siinä missä muutkin ihmiset.
Alla Jari Jussilan tuore esitys B2B-yritysten someilusta.
Esityksessä on mainittu mm. erilaisia somen hyötyjä ja tyypillisimpiä työkaluja.
10 tapaa, jolla some tuottaa arvonlisäystä yritysten sisällä ja välillä (McKinsey 2012):
B2B-yritysten todellisia asiakkaat eivät ole kuitenkaan yritykset, vaan yrityksissä työskentelevät ihmiset, jotka tekevät ostopäätöksiä. Ja he liikkuvat sosiaalisessa mediassa siinä missä muutkin ihmiset.
Alla Jari Jussilan tuore esitys B2B-yritysten someilusta.
Esityksessä on mainittu mm. erilaisia somen hyötyjä ja tyypillisimpiä työkaluja.
10 tapaa, jolla some tuottaa arvonlisäystä yritysten sisällä ja välillä (McKinsey 2012):
- Asiakastarpeiden selvittäminen
- Tuotteiden luominen yhdessä asiakkaan(käyttäjän) kanssa
- Some ennustamisessa ja seurannasa (tuotanto ja jakelu)
- Liiketoimintaprosessien sosiaalinen työnjako
- Markkinointiviestintä ja vuorovaikutus somessa
- Liidien generointi
- Sosiaalinen kauppa
- Some asiakaspalvelussa
- Somen hyödyntäminen yrityksen sisäisen ja yritysten välisen viestinnän ja yhteistyön parantamiseen
- Somen hyödyntäminen lahjakkuuden ja tehtävien yhteensovittamisessa (töiden jakaminen niille, joiden lahjoja ne parhaiten vastaavat)
Tuesday, January 8, 2013
Somen erilaisten resurssointivaihtoehtojen pohdintaa
Syksyllä bloggasin Comma7:n kanssa tekemästäni somestrategiaryhmätyöstä ja siitä, mitä nämä viestinnän ammattilaiset erilaisista somen resurssointivaihtoehdoista ajattelivat. Sama asia tuli vastaan myös Grazissa. Joulukuussa osallistuin Marko Suomen guruhaasteeseen (kauhea sana muuten tuo guru, itsestäni en halua sellaista nimitystä käyttää) saarimetaforalla, jonka Itävallassa keksin, joten päivitin palmusaarikuvat myös koulutusmateriaaleihini ja tältä ne nyt näyttävät. Oih, miten ihanan raikasta :).
Monday, January 7, 2013
Somen tietoähky kuriin, osa 8: LinkedIn-virran suodattaminen
Tässä kohdassa voit valita myös montako päivitystä virrassasi näkyy (maks 25). Hidden-välilehdeltä näet keiden päivitykset olet aiemmin piilottanut. |
jossa voi määritellä, mitä omassa LinkedIn-virrassa näkyy. Jackpot! Tämän avulla pääsen kätevästi eroon niistä tiedoista, joilla en tee mitään.
Mieti siis mitä tietoja etusivullesi haluat, ja seuraa vain sellaisia asioita, jotka sinua kiinnostavat.
-
General
-
Profile & Recommendations
-
Questions & Answers
-
Jobs
-
Events
-
Polls
-
Groups
-
Applications
-
Company Pages
-
News
Friday, January 4, 2013
Asiakaspalvelua somessa (tutkimus)
Blogikommentin kautta törmäsin tähän mielenkiintoiseen tutkimukseen somesta asiakaspalvelussa.
Informatum Research teki viime keväänä tutkimuksen siitä, minkälaista palvelua asiakas saa
sosiaalisessa mediassa.
"Some-barometriaineistona oli laajempi otos yritysten Facebook-sivuja, chattejä ja keskusteluja Suomi24:ssä, josta laadulliseen analyysiin poimittiin 100 keskustelua tai viestiä. Keskeinen johtopäätös tutkimuksesta on, että vasta pieni osa yrityksistä on lanseerannut someaspasta (aspa=asiakaspalvelu) uskottavan palvelukanavan, jossa asiakkaat saavat palvelulupauksen ja lupaus myös lunastetaan. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että asiakaspalvelulle somessa ei ole yrityksissä sovittu selkeitä toimintatapoja tai tavoitteita, eikä sitä johdeta samalla systematiikalla kuin asiakaspalvelua muissa kanavissa."
Heidän havaintojaan:
"Some-barometriaineistona oli laajempi otos yritysten Facebook-sivuja, chattejä ja keskusteluja Suomi24:ssä, josta laadulliseen analyysiin poimittiin 100 keskustelua tai viestiä. Keskeinen johtopäätös tutkimuksesta on, että vasta pieni osa yrityksistä on lanseerannut someaspasta (aspa=asiakaspalvelu) uskottavan palvelukanavan, jossa asiakkaat saavat palvelulupauksen ja lupaus myös lunastetaan. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että asiakaspalvelulle somessa ei ole yrityksissä sovittu selkeitä toimintatapoja tai tavoitteita, eikä sitä johdeta samalla systematiikalla kuin asiakaspalvelua muissa kanavissa."
Heidän havaintojaan:
- Somea käytetään ensisijaisesti mainoskanavana, mutta yhä useammin myös palvelukanavana.
- Viestintä yrityksen sosiaalisen median kanavissa on hyväntuulista ja myönteistä.
- Vain puolet yrityksistä vastaa asiakasviesteihin nopeasti
- On myös yleistä jättää vastaamatta yksittäisiin viesteihin vastaamatta, myös selvästi asiakaspalvelullisissa sivustoissa.
- Asiakkaiden vastataan usein pinnallisesti ja heidät ohjataan usein toiseen
kanavaan: "lähetä meille sähköpostia tai soita".
Thursday, January 3, 2013
Nettiyhteisöjä ohjailemassa (SJL-kolumni)
Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu kolumnina Suur-Jyväskylän lehdessä 29.12.2012
ATK ja www – siinä kaksi kirjainyhdistelmää, jotka ovat vieneet monelta työpaikan. Teen nykyään mm. konekirjoittajan ja matkasihteerin työtä ja minua palvelevat automaattivirkailijat pankkien ja virastojen sivustoilla. Kivijalkakauppiaat taistelevat nettikauppoja kanssa, lehtiä ja kouluttajia vastassa ovat netin ilmaiset sisällöt.
Mitä ammatteja sitten on tullut tilalle? Koodareita, nettisivumaakareita, hakukoneoptimoijia ja niin edelleen. Yksi uusimmista on community managerin työ. Ammatti on niin tuore, ettei sille ole vielä edes vakiintunutta suomennosta, vaan puhutaan mm. yhteisöjohtajista ja nettikätilöistä. Näitä ihmisiä yhdistää se, että he työskentelevät nettiyhteisöjen parissa ja ohjailevat niitä työnantajiensa haluamaan suuntaan. Suomen tunnetuimpia nettityöntekijöitä on vuoden poliisiksikin valittu Marko ”Fobba” Forss.
Verkostokoordinaattorin tehtäviin kuuluu mm. asiakkaiden mielipiteiden kerääminen ja aktiivinen viestintä erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Yhteisöjä voi johtaa myös ilman internetiä, mutta sen avulla yhteisö saattaa kasvaa kansainväliseksikin ja pienten kohderyhmien tuotteillekin voi löytyä riittävästi ostajia. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Suomalaisten yritysten yhteistä Avainklubi-palvelua koordinoiva Joni Kataja totesi, että palvelun käyttäjät ideoivat yritysten tuotteita innokkaasti vain silloin, jos yritys itsekin on aktiivinen. Yhteisöjä otetaankin enenevissä määrin mukaan tuotekehitystyöhön, sillä 40% ihmisistä haluaa kehittää tuotteita paremmiksi ja vaikuttaa vaikka siihen, millaisia suklaamakuja ja tiskirättejä kaupoista löytyy tai miltä seuraavan auton sisätilat näyttävät.
Community managerit toimivat aluksi vapaaehtoisina harrastusyhteisöissä, ensimmäiseksi heitä palkattiin kuluttajayhteisöihin. Mutta myös yritysten sisäisiin ja niiden välisiin yhteisöihin tarvitaan puheenjohtajia, esimerkiksi YIT:llä on yritysasiakkaidensa kanssa omia suljettuja keskusteluryhmiä.
Tammikuussa maailmalla järjestetään Community Manager Appreciation Day -tapahtuma, jolloin yhden päivän ajan arvostetaan yhteisöjohtajien tekemää työtä, joka vie tekijältään yksityisyyden ja välillä myös yöunet. Kuulin CMAD:ista ensi kertaa vuosi sitten Twitterissä ja toin sen sitten nopealla aikataululla Suomeen, Tampereen teknilliselle yliopistolle, jonne kokoontui kymmenkunta community manageria ja muita aiheesta kiinnostuneita. Vuodessa tapahtuman mittakaava on kasvanut uusiin mittoihin ja ensi kuun tapahtumaan on ilmoittautunut jo sata ammattilaista mitä mielenkiintoisimmista organisaatioista. Tämä kertoo minulle siitä, että yhteisömanagerin työ on tullut jäädäkseen myös Suomeen.
ATK ja www – siinä kaksi kirjainyhdistelmää, jotka ovat vieneet monelta työpaikan. Teen nykyään mm. konekirjoittajan ja matkasihteerin työtä ja minua palvelevat automaattivirkailijat pankkien ja virastojen sivustoilla. Kivijalkakauppiaat taistelevat nettikauppoja kanssa, lehtiä ja kouluttajia vastassa ovat netin ilmaiset sisällöt.
Mitä ammatteja sitten on tullut tilalle? Koodareita, nettisivumaakareita, hakukoneoptimoijia ja niin edelleen. Yksi uusimmista on community managerin työ. Ammatti on niin tuore, ettei sille ole vielä edes vakiintunutta suomennosta, vaan puhutaan mm. yhteisöjohtajista ja nettikätilöistä. Näitä ihmisiä yhdistää se, että he työskentelevät nettiyhteisöjen parissa ja ohjailevat niitä työnantajiensa haluamaan suuntaan. Suomen tunnetuimpia nettityöntekijöitä on vuoden poliisiksikin valittu Marko ”Fobba” Forss.
Verkostokoordinaattorin tehtäviin kuuluu mm. asiakkaiden mielipiteiden kerääminen ja aktiivinen viestintä erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Yhteisöjä voi johtaa myös ilman internetiä, mutta sen avulla yhteisö saattaa kasvaa kansainväliseksikin ja pienten kohderyhmien tuotteillekin voi löytyä riittävästi ostajia. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Suomalaisten yritysten yhteistä Avainklubi-palvelua koordinoiva Joni Kataja totesi, että palvelun käyttäjät ideoivat yritysten tuotteita innokkaasti vain silloin, jos yritys itsekin on aktiivinen. Yhteisöjä otetaankin enenevissä määrin mukaan tuotekehitystyöhön, sillä 40% ihmisistä haluaa kehittää tuotteita paremmiksi ja vaikuttaa vaikka siihen, millaisia suklaamakuja ja tiskirättejä kaupoista löytyy tai miltä seuraavan auton sisätilat näyttävät.
Community managerit toimivat aluksi vapaaehtoisina harrastusyhteisöissä, ensimmäiseksi heitä palkattiin kuluttajayhteisöihin. Mutta myös yritysten sisäisiin ja niiden välisiin yhteisöihin tarvitaan puheenjohtajia, esimerkiksi YIT:llä on yritysasiakkaidensa kanssa omia suljettuja keskusteluryhmiä.
Tammikuussa maailmalla järjestetään Community Manager Appreciation Day -tapahtuma, jolloin yhden päivän ajan arvostetaan yhteisöjohtajien tekemää työtä, joka vie tekijältään yksityisyyden ja välillä myös yöunet. Kuulin CMAD:ista ensi kertaa vuosi sitten Twitterissä ja toin sen sitten nopealla aikataululla Suomeen, Tampereen teknilliselle yliopistolle, jonne kokoontui kymmenkunta community manageria ja muita aiheesta kiinnostuneita. Vuodessa tapahtuman mittakaava on kasvanut uusiin mittoihin ja ensi kuun tapahtumaan on ilmoittautunut jo sata ammattilaista mitä mielenkiintoisimmista organisaatioista. Tämä kertoo minulle siitä, että yhteisömanagerin työ on tullut jäädäkseen myös Suomeen.
Wednesday, January 2, 2013
Tutkijavaihdossa Grazissa
Terveisiä Itävallasta, Grazista! Vietin siellä loppuvuonna 6 viikkoa Virtual Vehiclen vieraana suorittamassa SOITA-hankkeeseen liittyvää tutkijavaihtoani. Vaihdon aikana tutkin sitä, miten sosiaalista mediaa käytetään autoteollisuudessa, erityisesti tuotekehityksessä. Löydökseni ovat mielenkiintoisia, mutta koska ne liittyvät projektiin, joka on vasta suunnittelun asteella, en voi niitä valitettavasti vielä jakaa, mutta toivottavasti kevään aikana voin julkaista jotain täälläkin. Vaihdon aikana bloggasin kuitenkin muutaman kerran Hidden treasure -blogiini, mm. siitä, miten tutkijat voivat sosiaalista mediaa hyödyntää tai miten asiantuntijaorganisaatio voi tehdä PR:ää somessa.
Vaihto oli oikein mukava tapa päättää työsuhteeni Tampereen teknilliseen yliopistoon, 2-vuotinen SOITA-hanke nimittäin päättyi joulukuun lopussa. Vaihdon lisäksi merkittävin SOITA-juttu minulle on CMAD-tapahtuma, jota olen järjestämässä tässä kuussa. TTY:n Rajapinta-lehteen kirjoitin aiheesta vähän ennen joulua, Suur-Jyväskylän Lehteen viime viikolla (julkaisen kolumnin pian blogissakin).
Vaihto oli oikein mukava tapa päättää työsuhteeni Tampereen teknilliseen yliopistoon, 2-vuotinen SOITA-hanke nimittäin päättyi joulukuun lopussa. Vaihdon lisäksi merkittävin SOITA-juttu minulle on CMAD-tapahtuma, jota olen järjestämässä tässä kuussa. TTY:n Rajapinta-lehteen kirjoitin aiheesta vähän ennen joulua, Suur-Jyväskylän Lehteen viime viikolla (julkaisen kolumnin pian blogissakin).
Joulutori Grazissa 2007, Kenich @ Flickr |
Vaihdon aikana en ehtinyt kauheasti Piilotetun aarteen juttuja (blogia lukuunottamatta) tehdä, joten nyt olen täynnä uutta intoa alkaa toteuttaa vaihdon aikana heränneitä ajatuksia. Esimerkiksi idea some-bingosta syntyi Itävallassa joten aion käyttää sitä jatkossakin koulutuksissani ja työpajoissani.
Uusia ideoita ja tuoretta virtaa sinullekin uuden vuoden kunniaksi!
Subscribe to:
Posts (Atom)