Luin viikko sitten
Jens Andersenin kirjan Lego - kuinka tanskalaissuku valloitti maailman. Kirjan luettuani aloin googlata lukeakseni kirja-arvosteluja. Löysin vain yhden, jonka julkaisija on
Kulttuuritoimitus. Koska se ei ollut mieleeni, ajattelin, että minun pitää itse kirjoittaa parempi.
Kulttuuritoimituksen arvostelusta en pitänyt, koska se tavallaan referoi koko kirjan, eli kertoi tärkeimmät tapahtumat. Ei saa spoilata, ajattelin, mutta olin samalla myös käärmeissäni siitä, että parikin kohtaa oli ymmärretty ja kerrottu väärin.
Jotta oma kirja-arvosteluni olisi parempi, googlasin jälleen. Tämä arvostelu onkin kirjoitettu Jyväskylän yliopiston Kasvatus-lehden ohjeilla.
Andersen, Jens: 2022. Lego - kuinka tanskalaissuku valloitti maailman. Minerva Kustannus. 455 s. Alkuperäisteos ilmestyi 2021.
Jens Andersen on kirjoittanut kattavan ja hyvin mukaansatempaavan kertomuksen Lego-yhtiön historiasta ja sen takana olevasta suvusta. Koska minä ja myös lapseni ovat leikkineet Legoilla usean vuosikymmenen ajan, kirjan tuotteet, kuten palikat, Lego-ukkelit, tytöille suunnatut sarjat ja Lego-elokuvat olivat osittain tuttuja, mutta sitä, miten ne olivat syntyneet, en aiemmin tiennyt.
Andersen on julkaissut kirjoja vuodesta 1990 lähtien, mutta tämä on vasta hänen toinen suomennettu kirjansa. Vuonna 2016 julkaistiin kirja Astrid Lindgrenistä ja tämän kirjan luettuani haluan lukea senkin. Esipuheessaan Andersen kertoi saaneensa idean Lego-kirjaan syksyllä 2019. Hän kuvailee sitä "kulttuurihistorialliseksi ja elämäkerralliseksi kronikaksi Kirk Kristiansenin kolmesta sukupolvesta." Kirjan taustatöihin kuuluivat vierailut Lego-yhtiön arkistoihin sekä kuukausittaiset keskustelut Kjeld Kirk Kristiansenin kanssa. Kjeldin, kuten hän toivoo itseään kutsuttavan, ääni kuuluukin läpi kirjan, kun hän muistelee isoisäänsä Ole Kirkiä ja isäänsä Godtfrediä (GKC).
Kirja alkaa vuodesta 1915, jolloin Ole Kirk kuulee, että läheisessä Billundin kylässä on myytävänä puusepän verstas. Sinne hän muuttaa nuorikkoineen ja tulee samalla muuttaneeksi koko kylän historian lopullisesti. Koska kirjan tapahtumat ulottuvat yli sadalle vuodelle, on selvää, että siihen mahtuu paljon kuolemia ja muitakin ikäviä tapahtumia. Tulipalojakin verstaalle sattui ihan turhan usein. Mutta selväksi tulee, ettei Ole Kirk, uskonmies, lannistu: kyllä Jumala auttaa. Uskomattomat sattumukset siivittävät hänen matkaansa puusepästä puulelujen valmistajaksi ja kalliiden muovivalukoneiden omistajaksi.
Siinä missä Ole Kirk pyhitti sunnuntait perheen kanssa oleiluun, hänen poikansa Kjeld oli työkeskeisempi. Hänen johdollaan yritys jatkoi kansainvälistymistään ja muokkasi tuotevalikoimaansa. Kjeld olisi toivonut isältään enemmän huomiota, sitä hän sai lähinnä esitellessään uusimpia Lego-rakennelmiaan. Yritystä johtaessaan hän ehkä katui toivettaan, sillä GKC ei hevillä luopunut luomastaan yhtiöstä.
Poika seurasi siis Legon johtoon isänsä ja isoisänsä jalanjäljissä. Hippiaikakauden poika toi yhtiöön muun muassa itämaisia vaikutteita, mutta piti yhtiön vanhoja arvoja tärkeinä. Lapsi olkoon esikuvamme, hän julisti. Omat lapsensa hän päätti pitää kaukana yrityksestä, mutta viidennen polven kohdalla tästä virheestä on opittu.
Kirjassa käydään läpi paitsi suvun, sen kotikylän Billundin, mutta myös koko maailman ja erityisesti leikin historiaa. Yrittäjälle se tarjoaa lannistumattomia esikuvia, mutta myös paljon ajattelemisen aihetta: miten siirtää yritys (perintö) seuraajille, miten reagoida trendeihin tai vaikeisiin tilanteisiin. Kirjassa sivutaan myös johtamistapoja, tekijänoikeuksia, myyntiä ja markkinointia ja niihin liittyviä loistavia oivalluksia. Lego-fanit hykertelevät kuullessaan anekdootteja siitä, miten heidän rakastamansa tuotteet syntyivät. Kirjasta saavat virikkeitä myös kunnan virkamiehet, jotka voivat miettiä, mitä itse tekisivät jos heidän kunnassaan olisi noinkin merkittävä yritys, joka tahtoo kantaa myös yhteiskunnallista vastuuta.
Tärkeimpänä kirjan antina pidän kuitenkin sitä, mitä se kertoo perheestä ja suvusta, yhteen hiileen puhaltamisesta ja siitä, miten oma aika kannattaa käyttää, etenkin, jos on saanut enemmän kuin muut. Olisin toki halunnut kuulla enemmän suvun naisten ääntä, mutta koska kirjassa keskityttiin Lego-yhtiöön, rajaukselle oli syynsä. Hurrasin kuitenkin itsekseni, kun kuulin, että Legon menestyksen salaisuus oli Ole Kirkin vaimon haave ja että hänen miniänsä sai tahtonsa läpi, kun 2000-luvun konsultit meinasivat tehdä tepposia yhtiön omaisuudelle.
Syy sille, että halusin kirjoittaa blogiini kirja-arvostelun on se, että tahdon, että tämä kirja löytäisi tiensä mahdollisimman moneen joulupakettiin. Kirja luo toivoa vaikeina aikoina ja auttaa kirkastamaan sitä, mikä elämässä on kaikkein tärkeintä: perhe ja yhdessäolo. Tämä oli myös ensimmäinen yrityskirja, josta lapsenikin kiinnostui: mitä siinä on nyt tapahtunut, hän kyseli. Lapsille onkin kiva esitellä kirjan lukuisia valokuvia tai tutkia heidän kanssaan vaikka kansikuvaa, joka tarjoaa peräti 76 Legoihin liittyvää yksityiskohtaa selityksineen.
Nyt jään odottamaan, kuka ostaa kirjan kuvausoikeudet, sillä tässä tarinassa riittää jännittäviä käänteitä enemmän kuin osaisi kuvitella.