Viime viikolla avasin uuden yhteisömanagerikyselyn (katso viimevuotisen kyselyn tulokset). Yhteisömanagereja ei Suomessa vielä pilvin pimein ole, esimerkiksi CMF Community managers in Finland -LinkedIn-ryhmässä meitä on vasta 345. Viime vuonna saimme kyselyyn 50 vastaajaa ja samaa tavoittelen nytkin. Ensimmäisen viikon aikana vastauksia tuli 10, joten jos tahti jatkuu samana, voin julkaista yhteenvedon vastauksista jo lokakuussa (viime kerralla kesti tammikuusta syyskuuhun saada 50 vastaajaa). Vastaa siis kyselyyn mahdollisimman pian ja haasta muutkin vastaamaan!
Viimevuotisen kyselyn kysymykset olivat Lassi Valkaman ja CMADFI-Facebook-ryhmäläisten käsialaa. Lisäsin kyselyyn muutamia uusia kysymyksiä ja pyysin palautetta Facebook-ryhmässämme. Kysyin siellä mm. siitä, mitä työkaluja kyselyssä pitäisi mainita. Sometyökaluja ja sisäisiä somealustoja tuli esiin niin paljon, että koin, etten millään saa kaikkia mahtumaan kyselyyn. Siksi otin mukaan vain käyttäjämääriltään suurimmat (globaalisti) ja kyselen muita avoimen kysymyksen avulla. Vaikka työkalut ovatkin tärkeitä, tässä kyselyssä pääpaino on muualla: siinä, mitä yhteisömanagerit ylipäätään tekevät, mitkä asiat heitä yhdistävät ja millaisia haasteita heillä on. Muutamissa kysymyksissä haen ideoita tammikuun CMADFI-tapahtumaa varten.
Pyysin myös muutamia CMADFI-aktiiveja kommentoimaan kysymyksiä. Minna Janhonen, Miia Kosonen, Pauliina Mäkelä ja Marko Suomi antoivat arvokkaita vinkkejä kyselyyn, suuri kiitos teille! :)
Tässä jo muutama poiminta vastauksista:
Iso osa tekemisestä perustuu yhteisöjen ja verkostojen käyttöön ja voimaan. Samaan aikaan kuitenkin tietoisuus tästä ja yhteisöllisyyden tarjoamista mahdollisuuksista vaihtelee hyvin paljon henkilöittäin. Tämä vaikuttaa myös paljon siihen kuinka ko. tekemistä resursoidaan ja arvostetaan organisaatiossa.
On haastavaan, kun johto ei näe viestinnän merkitystä!
Työni onnistumista mitataan yhteisön kasvuna eli Facebook-ryhmän jäsenmäärästä, koska työn onnistumiselle ei ole varsinaisesti asetettu tavoitteita.
Seuraamme yhteisön aktiivisuutta mm. Com Scoren, Googla Analyticsin ja Falconsocialin avulla.
Esikuvani? Seuraan tuttujen työtä ja otan mallia! :)
Haluaisin infografiikka/kuvituskuvakoulutusta
Työssäni bloggaan, teen tila/statuspäivityksiä, ylläpidän keskusteluryhmää, järjestän videopuheluita, käytän viestinnässä yhteisön tuottamaa sisältöä, järjestän livetapahtumia, kerään talteen yhteisön toiveita, kerään talteen yhteisön tietoja, koulutan yhteisön jäseniä, neuvon yhteisön jäseniä, teen liveraportointia, osallistun organisaation strategiatyöhön, suunnittelen yhteisön strategiaa, johdan muutosta, teen organisaation sisäistä markkinointia
Karsi snäpeistä kaikki turha pois. Montako sekuntia katsojan tarvitsee katsella käveleviä kenkiäsi, montako kertaa kuulla sama asia eri sanoin kerrottuna? Ole napakka, videot ovat lyhyitä, älä jätä lausetta kesk
Säädä kullekin kuvalle optimipituus. Jotain kuvaa ei jaksa tuijottaa 10 sekuntia (onneksi sen voikin silloin ohittaa), toista ei ehdi tajuta 5 sekunnissa. Snäppejä sai aiemmin katsoa vain kerran, mutta nykyään snäppejä voi katsoa niin monta kertaa kuin ehtii 24h:n aikana. Ota kuitenkin katselija huomioon, älä tarpeettomasti vilauttele tai junnaa.
Mieti mitä snäppäät, sillä ne eivät siis häviä hetkessä, joten joku voi ottaa niistä kuvakaappauksia. Eräs pankinjohtaja sai snäppinsä takia potkut. Käyttäjälle kyllä ilmoitetaan, jos snäpeistä otetaan ruutukaappauksia, mutta voihan joku ottaa kuvan vaikka toisella laitteella.
Huomioi kuvan suunta: siinä missä ennen videokuvat olivat vaakatasossa, ne ovatkin pystyssä Snapchatissa.
Liike on kiinnostavaa. Pyöräilevän Anssi Kelan takana vaihtuvia maisemia oli kiva katsoa, vaikka hän totesikin, että vain idiootit tekee niin. Mutta jos hengästyy portaita kävellessä, ei ehkä kannata puhua samaan aikaan.
Aiemmin snäppejä piti katsoa sormi ruudulla, mutta heinäkuussa tästä luovuttiin, eli katselut eivät ole niin intensiivisiä kuin ennen.
Snäppeihin on vaikea kirjoittaa kauniilla käsialalla. Älä kirjoita jokaiseen snäppiin harakanvarpaitasi.
Luo tarina, jolla on alku ja loppu. Jos päivän pääjuttu on vaikka jokin tapahtuma, voit kuvata mitä tapahtui ennen sitä, sen aikana ja sen jälkeen. Biisonimafialla on tarinat hallussa ja nautin kovasti siitä, miten Kaitsu kertoo siitä, miten elokuvaa tehdään. Nerokasta ennakkomarkkinointia minusta.
Ehkä voit tehdä myös jonkin pitemmän tarinan, joka jatkuu päivästä toiseen? Koukuta katsojat, kerro mitä tapahtuu huomenna. Tai ehkä voit seikkailla jonkin hahmon kanssa? Jani Liljalla on alter ego, Lego-ukkeli. :)
Kunnioita seuraajiasi. Jos pyydät viestejä, älä itke, että sait niitä liikaa. Älä hauku seuraajiasi, jotka ovat nähneet vaivaa lähettäessään viestin sinulle: "miksi te lähetätte mulle sellasia kuvia", "ei todellakaan kiinnosta mitä mun seuraajat tekee", "turha pyytää mua seuraamaan teitä, seuraan vain tuttujani, ei kiinnosta vieraiden ihmisten snäpit".
Anna mahdollisuus tirkistelyyn, nähdä jotain mitä yleensä ei nähdä, esimerkiksi kulissit, takahuoneet... Mutta oikeesti, halutaanko me tosiaan tulla kanssasi pöntölle?
Tuota itsesi näköistä sisältöä. Laula, jos olet laulaja, kerro vitsejä, jos olet koomikko, neuvo, jos olet opettaja, pelaa, jos olet pelaaja ja niin edelleen. Esimerkiksi Stig on joskus yllättänyt laulamalla jotain tilanteeseen hyvin sopivaa laulua (ei omaansa). Sekin huvitti, kun jollain festareilla ohjelmaan oli päässyt Stigin sijaan Sting. Snapchat sopii hyvin tapahtumiin, kuten Tubeconin ja siihen osallistuneiden tubettajien snäppäliyt tai Pauliina Mäkelä eilisessä #ihminenplus-tapahtumassa ovat osoittaneet.
Yllätä katsojasi näyttämällä jotain erikoista.
Kuten muuallakin somessa: pyri hauskaan (lue: tunteita herättävään) tai hyödylliseen sisältöön. Parhaimmillaan sisältö on molempia.
Jos snäppäät muita, on kohteliasta pyytää siihen lupa. Kerro myös kuvatekstissä ketä kuvaat, kaikki eivät tunne samoja ihmisiä/esiintyjiä kuin sinä.
Mene tarpeeksi lähelle kohdettasi. Ei ole kivaa, jos puheesta ei saa mitään selvää.
Lisää snäppeihin omia kommentteja, emojeita, piirroksia, nuolia, jotta katsoja ymmärtää, miksi jokin asia on jaettu.
Suosittele muita snäppääjiä. Kirjoita heidän nimensä kuvan/videon päälle.
Kerro snäppäämisestäsi muissa somekanavissasi.
Varaudu siihen, että jos sinusta tulee kovin suosittu snäppääjä, puhelimesi ja Snapchattisi jumiutuu ja snäppien tuottaminen hidastuu ja osa sinulle tulevista yksityisviesteistä katoaa ennenkuin ehdit katsoa ne.
Ole itsellesi armollinen, snäpeissä saa olla virheitä, se on vain inhimillistä. Aitous on muutenkin snäpissä "se juttu".
Eilen oli jo kolmas kuukausittainen #cmadfi-chatti Twitterissä. Niitä pidetään aina joka kuun neljäs maanantai. Päivä on ehkä vähän erikoinen, mutta sen tarkoitus on muistuttaa siitä, että se virallinen CMAD (community manager appreciation day) on aina tammikuun neljäs maanantai. Suomen ensimmäinen CMAD pidettiin TTY:llä vuonna 2012 ja tänä vuonna olimme LAMK:lla. Eilisessä Twitter-chatissa vieraani tulivatkin sopivasti juuri noista organisaatioista :).
Satu Kantti ja Nina Into ovat kumpikin aloittaneet koulunsa yhteisömanagerina tänä vuonna. Kohderyhminä heillä on useita henkilöstöryhmiä, opiskelijaryhmiä ja sidosryhmiä: asiantuntijat, nykyiset opiskelijat, potentiaaliset opiskelijat, yhteistyökumppanit. Heidät sai kiinnostumaan työstä aikaisempi markkinointiviestinnän kokemus ja "henkilökohtaisen somen idea" ja työn monipuolisuus, konsulttimaisuus, alati muuttuva työkenttä sekä rakkaus omaan organisaatioon. Kaikkien työntekijöiden tulisi tietysti pitää työnantajastaan, mutta jos yhteisömanagerilla ei ole intohimoa edustamaansa asiaan, se taitaa paistaa rivien välistä pahasti.
Lue lisää siitä, mitä Satu, Nina ja muu chattailijat keskustelivat mm. resurssipulasta, hyvistä työkaluista ja työn haasteista:
ja vastaa sen jälkeen uuteen yhteisömanagerikyselyyn.
Ensi maanantaina on taas kuukausittaisen #cmadfi-Twitter-chatin aika. Koulujen alkamisen kunniaksi pyysin vieraiksi Nina Innon Lahden ammattikorkeakoulusta LAMK:ista (hän juonsi CMADFI:n tammikuussa, muistatte varmaan) sekä Tampereen teknillisestä yliopistosta Satu Kantin. Heitä yhdistää paitsi työ opiskelijaympäristössä myös se, että kumpikin on aloittanut yhteisömanagerina vasta tänä vuonna, eli kuulemme heiltä tuoreita ajatuksia yhteisömanagerin työstä.
Tuttuun tapaan kerron myös kysymykset etukäteen, että voitte pohtia vastauksianne etukäteen.
K1 Kuka olet, kauanko olet toiminut yhteisömanagerina ja millaisista ryhmistä organisaationne yhteisö muodostuu? (14.00)
K2 Millaisia tavoitteita yhteisöllänne on? (14.10)
K3 Mitkä ovat tärkeimmät työkalusi yhteisömanageroinnissa? (14.20)
K4 Millaisella porukalla te teette yhteisömanagerointia? Miten jaatte työn käytännössä? (14.30)
K5 Mitkä ovat haasteellisimpia asioita työssäsi? (14.40)
K6 Millaisista asioista yhteisönne innostuu? Kerro jokin esimerkki! (14.50)
Koska kyseessä on vasta kolmas Twitter-chatti #cmadfi-sarjassa ja koska Twitter-chatit ovat Suomessa vielä niin harvinaisia, annan tässä vähän ohjeita osallistujille.
Osallistuessasi #cmadfi-chattiin seuraa muiden twiittejä Twitterin live-haun kautta. Omaan virtaasi ei todennäköisesti tule kaikkien osallistujien twiitit, sillä osallistujien joukossa tulee olemaan sinulle entuudestaan vieraita twiittaajia. Twitter-chatit ovatkin kätevä tapa tutustua uusiin mielenkiintoisiin twiittaajiin.
Muista laittaa jokaiseen twiittiisi #cmadfi-häsä! Tämä unohtuu alussa helposti (myös chatin vetäjältä, lohdutan).
Kun vastaat kysymykseen K1 aloita vastauksesi V1 ja niin edelleen. Kuhunkin kysymykseen on vain 10 aikaa vastata, joten kun joku on vastaamassa kysymykseen K3 niin joku nopeampi on jo siirtynyt K4 kysymysteen, joten jotta pysytään jyvällä siitä, mistä kukin puhuu, on tärkeää koodata vastaukset V1, V2, V3, V4, V5 ja V6. Merkintöjen käyttäminen helpottaa myös minua, kun teen chatista koosteen
Aiemmilla kahdella kerralla chatit ovat olleet varsin vilkkaita, joten suosittelen twiittaamiseen tietokonetta, jotta voit kirjoittaa nopeammin (ainakin minulla 10-sormijärjestelmä on huomattavasti nopeampaa kuin kännynäpyttely
Kuva ois kiva, eli jos voit vastata johonkin kysymykseen kuvan avulla, se elävöittää chattiamme. Viime kerralla kun teemana olivat somekuvat, saimmekin paljon kuvia chattiin, saas nähdä miten tällä kertaa käy.
Voitte osallistua chattiin koko tunnin ajan tai olla mukana vain hetken.
Laita itsellesi heti kalenterimuistutus/kännykkähälytys, ettet vain unohda tulla mukaan!
Koulutuksissani on usein kysytty sitä, voiko Facebook-sivujen nimeä mtauuttaa. Vastaus on ollut ei ja kun siä on ihmetelty, olen kertonut Granlundin ilmaveivi-ilmiöstä. Ilmaveivi hurmasi suomalaiset siinä määrin, että nokkelat tarttuivat hetkeen ja loivat laukaukselle Facebook-sivuja, jotka keräsivät muutamassa tunnissa kymmeniä tuhansia tykkääjiä. Jälkeenpäin nämä sivut sitten alkoivat kaupitella kuka mitäkin ja kun fanit kyselivät, miten tämä liittyy sivun nimeen, heille vastattiin, että ei mitenkään ja miten niin. Jos sivujen nimiä olisi silloin saanut vaihtaa, jollain pikkubändillä olisi yhtäkkiä ollut hurja fanilauma - tai hurjistunut, he kun eivät koko bändistä koskaan olleet edes kuulleet. No, tämän ilmiön takia Facebookissa on ollut sääntö, jonka mukaan sivujen nimiä ei saa muuttaa jos niillä on 100 tai (myöhemmin voimaan tullut) 200 tykkääjää. Nyt tästä rajasta on luovuttu ja sivujen nimiä pääsee vaihtamaan. Se tehdään näin:
Terveisiä metsästä, tarkemmin sanottuna Puumalan Pistohiekalta ja Kosmos15-partioleiriltä, josta palasin eilen. Olin partioleirillä perheeni kanssa ja kuten kuvioon kuuluu, aikuisilla on pestejä, joiden avulla koko 2000 hengen leiri pyörii. Pestejä oli tarjolla rakentamisesta ja purkamiseen, ruokahuollosta bajamajojen hoitoon, ohjelmapisteiden vedosta ja lääkintävoimiin. Minun pestini oli viestinnässä, jossa suurin osa porukasta teki juttuja ja otti kuvia leirilehteen ja nettiin. Viestinnästä vastasi Kaisa Huttunen, joka nakitti minulle instagrammailua. Olin tyytyväinen siihen, että sain keskittyä yhteen somekanavaan ja hoitaa sen siten mahdollisimman hyvin. Oman sisällöntuotannon lisäksi seurailin kosmoslaisia ja tykkäsin heidän Kosmos-kuvistaan ja nostin osan niistä Kosmoksen tilille. Leiriohjeissa varoitettiin kännyköiden tuomisesta leirille (ne voivat hävitä tai mennä rikki, eikä niitä ole mahdollista ladata), mikä tietysti näkyi Instassakin: kuvia tuli enemmän aikuisilta kuin leiriläisiltä (aikuisilla oli latausmahdollisuuksia). Muuten meillä oli käytössä myös Facebook ja Twitter sekä Ask.fm, jossa salaperäinen mestari Malinen (joka seikkaili mm. iltanuotiolla) vastaili kysymyksiin.
Vaikka Facebook tavoittikin parhaiten mm. leiriläisten vanhemmat ja tuttavat, somekanavista Instagramiin tuotettiin ehdottomasti eniten materiaalia. Sovimme Kaisan kanssa päälinjoista, tahdista ja käytettävistä tageista, siitä mitä saa ja ei saa kuvata, mutta muuten sain aika vapaat kädet. Koska leiriläisillä ei ollut mahdollisuutta käyttää puhelimiaan normaaliin tapaan, koin tärkeäksi taltioida tavallisia leiriasioita heidän puolestaan.
Kirjoitin aiemmin Instagramin regrammailu/repostaus-etiketistä, mutta sain nyt kokea karvaasti sen, ettei se olekaan aina niin helppoa: Repost-sovellus, jota olen tähän asti käyttänyt, muutti toimintaansa niin, ettei uudelleen jaettuun kuvaan enää tullutkaan mukaan alkuperäisen kuvaajan kuvatekstiä. Metsäolosuhteissa tekstien uudelleen kirjoittaminen ei tullut kysymykseen, joten kirjoitin omat tekstit ja mainitsin kuvateksteissä alkuperäisen kuvaajan ja myös taggasin hänet. Taggaus on tärkeää, sillä varsinkin suosituilla tileillä on vaikea pysyä perillä tilille tulleista kommenteista, taggaukset on helpompi huomata.
Innostuin myös tekemään videoita ja pidin tarkoituksella julkaisukynnyksen aika alhaalla. Tärkeämpää oli taltioida tunnelmaa, ei tehdä mahdollisimman hienoa videota.
Mieti etukäteen mitä häsää tapahtumassa käytetään ja tiedota siitä selkeästi. Instasta löytyy myös #kosmos ja #kosmos2015, jotka tarkoittavat ihan eri asioita kuin #kosmos15. Käy kuitenkin välillä kurkkimassa myös sukulaishäsiä, niin voit poimia seurantaasi myös ne osallistujat, jotka ovat käyttäneet väärää häsää. Voit löytää kuvia myös tapahtumapaikan avulla - ketkä muut ovat taganneet kuvia Pistohiekalle?
Tee etukäteen pohjat kollaaseja varten. Valitsimme pohjaan mustavalkoiset elementit, jotta värikkäät kuvat erottuvat paremmin.
Liveraportoinnissa on hienoa, jos voi keskittyä yhteen välineeseen sen sijaan, että säntäilee palveluiden välillä. Varaa siis jokaiseen palveluun oma vastuullinen, mutta pyydä muitakin auttamaan heitä. Instagramin yksityisviesteillä on kätevä siirtää kuvia tililtä toiselle. Varasin kännykkäni omaan instailuun ja tabletin Kosmos-instaan, mutta parasta tietty olisi, jos voisit päivittää tapahtumatiliä monella laitteella, jolloin voit vaihtaa lennossa laitteesta toiseen, kun akku loppuu.
Instagram bugittaa, eli virtaasi ei tule kaikkien seuraamiesi tilien kuvia, vaikka suurin osa kuvista tuleekin.
Kommentteja ei helposti huomaa, kun joka kerran kun avaa Instan, sinulla on 99 uutta toimintaa. Kurki siis välillä vanhoja kuvia läpi ja vastaa kommentteihin. Yritä myös osallistaa seuraajiasi, kysy kysymyksiä, joihin on helppo vastata. Leiriläiset kertoivat esimerkiksi mitä he olivat tehneet ensimmäisenä kotiin saavuttuaan ja mikä oli paras asia leirillä.
Ole johdonmukainen, tykkää kaikista tapahtumakuvista, seuraa kaikkia seuraajiasi, älä tuota pahaa mieltä osallistujille siten, että valitset heistä vain osan. Ja jos kuvaat yhden palkitun, sinun pitää kuvata toki muutkin. Yritä välttää sitä, että osa porukasta näkyy muita enemmän, vaihda välillä kuvauspaikkaa.
Isosta tapahtumasta saa yhteisöllisempää sisältöä, kun käyttää osallistujien ottamia kuvia. He pääsevät sitä paitsi paikkoihin, joihin yksi ihminen ei ehdi tai pääse.
Videoista tykättiin paljon, ne välittävät tunnelmaa paremmin kuin kuvat. Videoissa kiinnitä huomiota taustamusiikkiin (tekijänoikeudet) ja tarinaan, mitkä ovat kriittisimmät asiat, jotka pitää ottaa mukaan? Voit tehdä pienen haastattelun tai pyörähtää tapahtuman keskeisellä paikalla ympäri. Instavideot pyörivät luupissa, joten niitä voi katsoa monta kertaa peräkkäin, jotta kaikki yksityiskohdat huomaa. Luuppia varten olisi kätevä, jos videon alku ja loppu sopisivat yhteen. Jos lisäät videoon filtterin, kannattaa ehkä käyttää samaa filtteriä kaikissa videoissa. Mieti haluatko videoon äänet ja millaisen kansikuvan siihen laitat.
Varaudu siihen, että verkko saattaa pätkiä kriittisellä hetkellä. Kuvasin päättäjäisissä videoita, mutta kun verkko alkoi pätkiä, lopetin. Olisi kannattanut vain jatkaa ja postata videot Instaan seuraavana päivänä. Ilotulitusvideoita kuvasin 7, mutta jälkikäteen poistin niistä yli puolet. On siis helpompi poistaa turhia videoita ja kuvia, kuin harmitella jälkikäteen sitä, että jätti jotain oleellista kuvaamatta.
