Osallistuin eilen Jyväskylän yliopistolla järjestettyyn tilaisuuteen, jonka nimi oli
"BusinessStudio: Markkinoinnin uudet kanavat". Professori Heikki Karjaluodon johtamaan paneeliin oli kutsuttu JSBE:n tutkija Heini Lipiäinen, Valtran markkinoija Matti Tiitinen, Mediataivaan toimitusjohtaja Tatu Könönen ja Keskisuomalaisesta Kirsi Hakaniemi.
Kattaus oli mielenkiintoinen ja liveraportoin parhaita paloja Twitteriin. Jälkikäteen kuitenkin havahduin siihen, että aktiivisia twiittaajia oli suuresta osallistujamäärästä (ja twiittaajille rakkaasta markkinointiaiheesta) huolimatta aika vähän.
Mistä tämä sitten johtui ja mitä olisi voitu tehdä toisin?
Illan #häsä oli kyllä hienosti esillä liitutaululla, mutta koska tilaisuudessa ei jaettu eikä esitetty minkäänlaista materiaalia, eikä tilaisuudessa ollut ns. virallista liveraportoijaa, oli kaikki puheen (ja tilaisuuden nettisivuesittelyn) varassa. Pelkästä puheesta oleellisia juttuja on vaikeampi nostaa twiitteihin (osa esiintyjistähän optimoi nykyään materiaalinsa niin, että niistä löytyy valmiiksi someen tarkoitettuja asioita: bit.ly-linkkejä, nasevia väitteitä tai hyvin visuaalista sisältöä) ja tämä konkretisoitui eilen. Ehkä myös #häsä olisi voinut olla helpompi tai nasevampi, 3 ässää peräkkäin saattoi olla jollekin liikaa? ;)
Vieruskaverini Jaana Nyströmin kanssa kaipasimme esim. panelistien Twitter-handleja esille, nekin olisi voitu taululle kirjoittaa. Kaivelimmekin sitten Jaanan kanssa itse panelistien nimet, mikä ei ollutkaan niin helppoa, sillä Kirsin nimeä ei ollut nettisivulla (hän tuli paikalle Mikko Kovalaisen tilalle) ja Matti Tiitisellä oli Twitterissä 4 kokonimikaimaa.
Mutta sitten niitä poimintoja:
Heini mainitsi tutkimuksesta, jonka mukaanvain 10% keskisuomalaisista pk-yrityksistä käyttää digimarkkinointia. Pelkän puheen varassa toimiessani minulta meni ohi se, mihin kysymykseen yritykset olivat vastanneet: siihen käyttävätkö he ylipäätään digitaalista markkinointia (esim. nettisivuja) vai ovatko he siinä hyviä. Kaksi aivan eri asiaa. Suomalaiseen vaatimattomuuteen kuuluu kai vähätellä omaa osaamista, joten vain 10% pk-yrityksistä uskalsi kehua digitystään?
Aiheesta voi lukea lisää Heinin väikkäristä:
Tähän asti Valtra on ollut tukevasti AGCO-konsernin markkinoinnin sylissä, mutta uuden tuotelanseerauksen myötä he ovat kuulemma ottaneet itselleen enemmän tilaa myös Twitterissä. Ulkomailla onkin kuulemma jo ihmetelty Valtran rohkeaa asennetta, jossa halutaan näyttää suomalaisten hulluutta.
AGCO:n tavoin myös Keskisuomalainen on ottanut haltuun videomaailmaa ja sen tekemillä videouutisilla onkin ollut aiempaa helpompaa antaa kasvot toimittajille (vrt nimi paperijutun alussa). Toimittajien brändäämiseen kannattaa satsata, sanoi Kirsi, sillä hyviä toimittajia seurataan kyllä. Heikki Karjaluoto arvuutteli panelisteilla myös sitä, milloin paperilehdet lakkaavat ilmestymästä. Kirsi ei suostunut aika-arvaustaan antamaan, mutta kertoi kuitenkin, että mobiililaitteista tulee jo 40% verkkosivujen lukijoista.
Mutta ehkä paperilehdet eivät kuitenkaan kokonaan häviä, niistä voisi tulla luksustuotteita, joista ollaan valmiita maksamaan!
Heikki toi puheeksi myös pankkin tulevaisuuden: siirtyvätkö kaikki pankkipalvelut, esim. asuntolainaneuvottelut verkkoon? Heini toppuutteli, etteivät ihmiset ole vielä valmiita käymään ns kovia neuvotteluita etänä. Myös Matti oli sitä mieltä, että tärkeitä myyntineuvotteluita ei vielä voi hoitaa etäpalavereilla. Verkkopalavereilla voi kuitenkin hoitaa jo paljon asioita, totesi Tatu ja paljasti sitten, mitä Meditaivas on tutkimassa:
Heikki haastoi lopuksi kysymällä, onko digi tärkeämpää uusasiakashankinnassa vai vanhojen asiakassuhteiden hoidossa. Tähän paneeli ei mielestäni osannut vastata yksimielisesti: verkko on tärkeä molemmissa. Jaana taas muistutti vierestäni siitä, että osa kanta-asiakkaista on niin tärkeitä, ettei heitä ole varaa unohtaa verkossa:
Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli oikein mukava, joten yhdyn Marian twiittiin
ja toivon lisää vastaavia tapahtumia. Kiitos!