Mitä some tekee meille -kirjasta

 

Luin Suvi Uskin Mitä some tekee meille-kirjan loppuun oman somelakkoni aikana. Ehkä suhtauduin siihen siksi vähän eri tavalla kuin normaalitilanteessa.

Korviini jäi esimerkiksi pyörimään lauseet:

"Yksi nykyihmisen tärkeimmistä tehtävistä on pitää huolta omasta maineestaan."

ja

"Someaikakaudella maineet tahriintuvat kovin helposti."

Aloin miettiä, että joku vihamielinen tyyppi voisi käyttää hyväkseen tietoa, että olen tauolla. No, onneksi näin ei tapahtunut.😅 

Oli pysäyttävää tajuta, että käyn somessa monta kertaa päivässä osittain siksi, että odotan löytäväni jonkun kriisin. Ehkä ei kannattaisi.

Kirjan kantava idea on jako uuteen ja vanhaan someen. Me, jotka olemme aloittaneet somen käytön parikymmentä vuotta sitten emme ehkä ymmärrä millaisia haasteita esim lapset ja nuoret kohtaavat uudemmissa somepalveluissa. Heitä koukutetaan ja jopa aivopestään algoritmien toimesta. Heihin kohdistuu esim seksuaalirikoksia ja rikoksiin painostamista vaikkapa sijaintitietojen liian laajojen jakojen vuoksi.

Jos me emme pidä heidän puoltaan, neuvo ja rajoita heitä somen käytössä ja vaadi someen viranomaissäätelyä, niin kuka sitä tekee?

Pidin myös Suvin koukutussiivousideasta. Hän ei yllytä meitä poistumaan kaikista somepalveluista (somessa on kuitenkin paljon hyvää), mutta kehottaa kiinnittämään huomiota somen koukuttavuuteen. Tartumme puhelimeemme päivittäin jopa satoja kertoja. Miten saisimme vähennettyä kertojen määrää, miten saamme lisättyä päiväämme edes viisi tylsää minuuttia? Tylsistyminen on nykyajan ylellisyyttä.

Suvin konsteja ovat mm seinäkello ja tuplasimmin kanssa käytettävät älykännykkä ja "tyhmäkännykkä".

Mulla vastaavia työkaluja ovat

• junk journal ja sen kanssa käyttämäni tarraprintteri,  voin siis tehdä itselleni valokuvatarroja tärkeistä hetkistä sen sijaan, että tallentaisin muistoni Instagramiin
• algoritmittomat somesyötteet ja
• monen mobiilisovelluksen käytön lopettaminen. 

Lakon aikana luin enemmän paperilehtiä (joissa sivut on mahdollista lukea loppuun) ja kuuntelin parin minuutin radiouutisia.

Kukin varmaan löytää itselleen sopivat tavat, olivat ne sitten liikunta- tai saunomisaikojen pidentämistä tai johonkin harrastukseen uppoamista. Lukuhaasteet ovat toimineet minulla hyvin. 

Tiktokia käytetään kuulemma keskimäärin 90 minuuttia päivässä. Siinä olisi varaa karsia.

Kiitos ajatuksia herättävästä kirjasta Suvi, suosittelen tätä lämmöllä muillekin.

Testi: viikko ilman somea

Ehkä joku blogini lukija on jo huomannut, että osallistun usein somehaasteisiin. Tänä kesänä haaste on ollut tavallista mittavampi, kolme kuukautta kestävä Maaginen kesäkisa.

Haasteen yli 500 tehtävän joukossa on helppoja ja vaikeita tehtäviä. Olen tehnyt jo seuraavat vaikeat tehtävät:

14. Käy teellä kolmen eri kirjailijan kanssa.

19. Vietä päivä puhumatta mitään.
29. Silitä hevosta, lammasta ja lehmää.
37. Lue kirja kymmeneltä nobelistilta.
40. Saavuta viidenkymmenen päivän striikki Snapchatissa.
72. Tee 30 kasvin kasvio. (Perinteinen, pelkät kuvat eivät kelpaa.) 

Seuraavaksi aion tehdä tämän:
20. Vietä viikko ilman sosiaalista mediaa.

Ilman ammattiani (somekouluttaja) ja yrittäjästatustani (olen lähes aina asiakkaiden tavoitettavissa) homma kävisi helpommin ja tekisin sen ilman sen suurempaa haloota.

Mutta em. seikkojen vuoksi teen tästä nyt julkisen ihmiskokeen. Ja heti tulee paineet niskaan. 😅

Tässä kokeeni säännöt.

Ajankohta: testi kestää 8.7.-15.7. alkaen ja päättyen kello 12.00.

Testin piirissä olevat palvelut:

• Instagram
• Facebook 
• LinkedIn 
• Bluesky
• Threads
• Mastodon
• Pixelfed
• Pinterest
• blogi

Voi olla, että katson jonkun videon YouTubesta, mutta yritän välttää sitäkin, en mene sinne kuluttamaan aikaa, vaan katson "aitoon tarpeeseen". 

Sähköpostista, Signalista ja Whatsappista katson viestit ja vastaan tarvittaessa, mutta yritän itse kirjoittaa niihinkin mahdollisimman vähän. 

Wikipediaa saatan muokata. 

X:ssä en ole ollut puoleen vuoteen, Tiktokissa ja Telegramissa ehkä 7 vuoteen, en mene nytkään. Snapchatista poistuin 9 vuotta sitten, haasteen takia olin siellä 50 päivää, mutta poistan sen.

Medioiden mobiilisovellukset olen korvannut Mastodoniin tekemälläni uutislistalla, mutta yritän pistää senkin tauolle ja seurata uutisia paperilehdistä, TV:stä ja radiosta. Poikkeustapauksissa sallin itselleni esim yle.fi:n lukemisen.

Somesta vapautuvalla ajalla luen paperilehtiä ja -kirjoja, katson leffoja ja dokkareita, syön jäätelöä (niistäkin saa pisteitä). Varmaan myös kirjoitan varastoon kirja-arvioita, luultavasti Signalissa. Niin ja kirjoitan mun kesäzineen! Voit tulostaa sellaisen itsellesi mun blogista.

Piilotetun aarteen kesäzine

Luin eilen yhtä kirjaa (David J. P. Phillips: Kuusi ainetta, jotka muuttavat elämäsi) ja sain siitä ajatuksen. 

Anteliaisuus lisää ihmisten onnellisuutta! 

Mietin, mikä olisi asia, jonka voisin antaa kaikille, asia, joka lisäisi saajankin onnellisuutta. Sitten luin Kubon uutiskirjeestä jutun: Jos haluat erottua, valitse paperi ja aloin haaveilla Piilotetun aarteen omasta lehdestä. Kokonaisen lehden kirjoittaminen ja toimittaminen ihmisille olisi haastavaa, mutta miten olisi zine, jonka he voisivat tulostaa itse ja josta tulisi heille tärkeä juttu... 

Aloin kirjottaa päiväkirjaa viime vuoden tammikuussa ja olen viettänyt päiväkirjani ääressä monta ihanaa hetkeä. Nautin siitä, kun päivät eivät enää vain valu ohitse, vaan niistä jää pieniä jälkiä päiväkirjaani. Nykyaikana fyysisen päiväkirjan kirjoittaminen lienee kuitenkin liian vaikeaa useimmille ihmisille, joten siksi haastan sinut kirjoittamaan kesäzineen. Siinä on vain kahdeksan pientä sivua, joten urakkasi ei ole suuren suuri.

Zine on siis pieni vihko, jota voit säilyttää vaikka lompakossa tai takin taskussa. Piilotetun aarteen kesäzine auttaa sinua tallentamaan kesääsi tai lomaasi. Jos yksi zine ei siihen riitä, tee oma zine vaikka jokaiselle lomaviikollesi. Voit tulostaa zinen lahjaksi myös perheenjäsenillesi tai kavereillesi.

Klikkaa kuva isommaksi, tallenna ja tulosta.

Sama sivu mustavalkoisena

Näin kokoat kesäzinen

Tulosta sivu. Leikkaa pois siniset reunat. Tee paperin keskelle viilto katkoviivan kohdalle. Taita paperi kahtia. Tee taitokset myös sivujen väliin ja taittele vihko sitten muotoonsa. (Oliko liian vaikeaa? Katso tämä video.)

Etusivulla on sydän, johon voit kirjoittaa nimesi tai vaikka päivämäärät, jolloin vihkoa käytät.

Ensimmäiselle aukeamalle kirjoitetaan ämpärilista, eli asioita, joita haluat lomallasi tehdä. 

Kolmannelle sivulle voit kirjata vaikka lukemiasi kirjoja, katsomiasi elokuvia tai kuuntelemiasi levyjä. Tai ehkä käyt konserteissa, kesäteatterissa, näyttelyissä tai museoissa? 

Neljäs sivu on varattu kesäherkuille. Saat itse päättää ovatko ne syötävää, juotavaa tai vaikka erityisen ihania löytöjä, paikkoja tai kokemuksia. 

Viimeiselle aukeamalle voit kerätä omavalintaisia kesän parhaita juttuja, kenties jotain ihania ylläreitä, joita et osannut ämpärilistaasi sisällyttää? 

Lisää viimeiselle sivulle omat murusi. Voisitko pyytää heiltä vaikka nimmarin tai piirroksen? Voit laittaa sivulle myös valokuvia tai tarroja. 

Toivottavasti zine auttaa sinua tämän kesän tähtihetkien tallennuksessa!

Kesälomaani piilotetut aarteet, tekijä jjanhone

Silmäpareja vai keskustelua - ota somesta molemmat

Voisivatko museot ottaa käyttöön uusia, pienten joukkojen somealustoja pohti Suomen museoliiton viestintäjohtaja Miisa Pulkkinen. Alla lainauksia hänen kirjoituksestaan.

"Uusia somealustoja on noussut haastamaan somejättejä. Avainsanoja ovat etiikka ja merkityksellisyys – uusille alustoille halutaan rakentaa yhteisöjä ja osallisuutta, joka perustuu aktiiviseen vuoropuheluun."

Fediversumissa korostuu tosiaankin eettisyys, kun kaikilla instansseilla on omat käytöskoodinsa, joita myös valvotaan tarkasti. Kun valitsee itselleen sopivan kotipesän, ei tarvitse huolehtia someänkyröistä, joita esimerkiksi Facebookista löytyy niin paljon, että UMK:n piti poistua sieltä.

Aktiivisesta vuoropuhelusta kertoo eilen tekemäni katsaus, josta kerron kohta lisää. 

"Enää tarvitaan käyttäjät. DNA selvitti viime vuonna suomalaisten säännöllistä somekäyttöä. Mastodonia käyttää suomalaisista säännöllisesti yksi prosentti, Blueskyta kaksi prosenttia. Vertailun vuoksi: Facebookia käyttää päivittäin 61 prosenttia kansasta."

Niin, Fediversumi on tosiaan pienen porukan paikka, mutta sillä on omat vahvuutensakin.

Katselin eilen somevirtojani ja huomasin, että minun noin 820 Facebook-kaverista noin 5 prosenttia tuotti vuorokauden aikana uutta sisältöä (kuvia, postauksia, jakoja, kavereiden seinille kirjoitettuja onnitteluviestejä) Facebook-virtaani, saman verran kuin noin 200 henkilön Bluesky-verkostoni.

Tämä oli huomattavasti enemmän kuin LinkedInissä, jossa määrä jäi noin prosenttiin koko 2700 henkilön verkostostani. Instagram-verkostostani taas noin 7 prosenttia teki sisältöjä virtaan (stooreja en laskenut). 

Kun määriä vertaa Fediversumiin, voi tippua tuolilta. Mastodonissa seuraamani 270 tiliä tekivät vuorokaudessa 120 uutta avausta. Tämä oli suhteellisen helppo laskea, sillä syötteestä voi piilottaa sekä kommentit muiden avauksiin että muiden julkaisujen jaot. Määrä ei kuitenkaan vastaa koko totuutta, sillä minulla on käytössä kymmeniä filttereitä, jotka suodattavat sisällöstäni karkean arvion mukaan noin 30 prosenttia.

(Luvut kertovat vain minun verkostostani. Olisikin hauska kuulla, miten muiden verkostot käyttäytyvät. Kontaktien aktiivisuuteen pääsee käsiksi, kun tutkii Seurataan-syötteitä. Jos käytät Facebookia mobiiliselaimella, näet myös kaverisyötteen, jossa on vain kavereidesi tekemiä postauksia.)

Fediversumissa käydään siis huomattavan paljon keskusteluja. 

"Mitä museo voi tehdä, kun somejättejä on vaikea haastaa tai vastustaa, eivätkä eettisemmät somealustat ainakaan vielä tavoita kävijöitä?"

Jos tätä olisi kysytty minulta alkuvuonna, olisin sanonut, että hylätään jätit ja siirrytään porukalla Fediin, tehdään sinne kaikkien suomalaisten oma somepalvelu. Nyt huumani on alkanut tasaantua ja suurin oppimistyö uusien alustojen ymmärtämisessä on tehty. En enää huutele kaikille vastaantulijoille, että tulkaa nyt ihmeessä tekin tänne, tämä on ihan mahtava paikka, vaan olen sopeutunut ajatukseen, ettei vanhoista someista niin vain lähdetä. Yksityishenkilöt voivat toki tällaisen valinnan tehdä, mutta organisaatioille, joiden pitää edelleenkin tavoittaa ihmisiä, irtiotto on vaikeampaa.

Mutta miksi lähteä, jos voi käyttää rinnakkain erilaisia palveluita?

Somen käyttöön on erilaisia syitä, eikä sitä pitäisi pelkästään tavan vuoksi työssään käyttää. Jos somesta halutaan sekä (maksettuja) silmäpareja että keskusteluja, niin Fediä voisi ainakin kokeilla. Jos koko organisaation vieminen Fediin tuntuu liian työläältä ja riskialttiilta, agentiksi voisi usuttaa jonkun asiantuntijan, ikään kuin tunnustelemaan maaperää. 

Muutos ottaa aikansa, mutta jos uusia vaihtoehtoja ei tunne, harva niihin tarttuu. Parikymmentä vuotta sitten aika harva meistä roikkui päivittäin somessa, mutta jotenkin me olemme sinne päätyneet.

Rutiinit uusiksi Fediversumin avulla

Oletko kyllästynyt algoritmipohjaisiin, sisältöjä sattumanvaraisesti sensuroiviin somepalveluihin? Kyllästyttääkö tekoälyllä luodut sieluttomat sisällöt? Olisiko sinulla kesällä aikaa opetella jotain uutta? 

Kuten olen kertonutkin, aktivoiduin avoimen lähdekoodin somepalveluissa tammikuussa ja se on tuonut paljon iloa ja inspiraatiota elämääni. 

Fediversumista olen saanut

☕ uusia tuttavia ja höpötysseuraa etäkahvitauoille

Fediversumissa uskallan kysyä tyhmiä ja usein saan myös vastauksia. Seuraan tuttaviani monessa somekanavassa, mutta kovin harva siellä julkisesti elämästään avautuu. Yhä useammin törmään myös tekoälyn tuottamaan sisältöön (kuraan). Fediversumissa eli Fedissä on kai vielä sen verran vähän porukkaa, että kommentointikynnys on varsin alhaalla. 

Tekoälystä puheenollen Fedistä puuttuvat myös nappulat, joiden avulla voisi vaikka onnitella tuttavia. Siellä onnittelutkin ovat siis aina itse kirjoitettuja.

📨 tietoa, jota en olisi muuten saanut

Toisin kuin monessa somepalvelussa Fedissä on mahdollista seurata #avainsanoja. Siksi olen saanut paljon tietoa esimerkiksi Wikipediasta ja somesta, johon en olisi muuten törmännyt.

Fedissä on myös paljon ihmisiä, jotka ovat hylänneet kaupalliset somepalvelut, osa myös amerikkalaiset digipalvelut. He jakavat auliisti tietoa digitaalisista vaihtoehdoista. Siksi minua ei niin paljon harmita sekään, että Google on muuttanut hakusivunsa tekoälypohjaiseksi, olenhan oppinut kevään mittaan käyttämään Googlen rinnalla muitakin palveluita.

📰 uuden tavan seurata uutisia

Wikipedistinä tilaan normaalia enemmän lehtiä, eilenkin tilasin taas kaksi uutta (Maaseudun Tulevaisuus ja Ilkka-Pohjalainen). Vaikka lehtitilauksia on paljon, aikaa lehtien lukemiseen minulla ei ole sen enempää kuin muillakaan ja siksi olen tähän asti seurannut uutisia lähinnä Hesarin ja Ylen sovellusten avulla. 

Mutta nyt olen luopunut uutissovelluksista ja ottanut niiden sijaan käyttöön Mastodon-listan, johon olen kerännyt jo yli kymmenen mediaa. Uutisrutiinini on vielä uusi, mutta mietin, ehtisinkö kahlata uutisotsikot kerran tai pari päivässä ja saada sillä tavalla monipuolisemman käsityksen ajankohtaisista asioista.  Säästän aikaa, kun otsikot ovat samassa paikassa ja koska voin filtteröidä otsikoita Mastodonin suodattimien avulla. 

📚 kirjavinkkejä

Kirjojen lukeminen vähentää stressiä. Fedissä olen törmännyt kirjoista ja lukemisesta kiinnostuneisiin ihmisiin, saanut ja jakanut kirjavinkkejä ja löytänyt stressittömästi toimivan avoimen lukupiirin. Tällaisissa kirjallisuuspiireissä tulee itsekin luettua enemmän, seura tekee kaltaisekseen. 

Seuraan minä Instagramissakin kirjatyyppejä, mutta keskustelu on siellä erilaista. Instagramhan ei halua meidän keskustelevan, vaan skrollaavan sisältöjä eteenpäin, jotta näkisimme mainoksia. Merkkinä tästä on, ettei se halua meidän lukevan pitkiä kuvatekstejä, vaan se muuttaane parin rivin "otsikoiksi", jotka pitää klikata itse auki.

🎒 kolmen kuukauden kesähaasteen

Kun liityin Instagramiin noin 15 vuotta sitten, minulla oli ongelma. Jotain kuvia tänne pitäisi jakaa, mutta enhän minä yksityiselämääni täällä halua dokumentoida. Silloin löysin pelastukseksi kansainvälisen #fmsphotoaday-haasteen, joka antaa joka päivälle aiheen, jota voi kuvata ja yhteisön, joka on kiinnostunut muiden haastekuvista. Siitä lähtien olen ollut enemmän ja vähemmän säännöllisesti haasteessa mukana. Kun Instagram rikkoi #avainsanojensa käytettävyyden, haasteeseen osallistumisesta tuli tylsempää. En esim. enää näe haasteeseen tulleita kuvia aikajärjestyksessä tai voi seurata haasteen häsää.

Lyhyesti: Instagram teki minusta somehaasteihmisen. 

Fediversumissa törmäsin minulle uuteen haasteeseen, jota kirjailija Vehka Kurjenmiekka pyörittää. Maaginen kesäkisa kestää kolme kuukautta ja saa minut keräämään pisteitä eli kokemuksia. Haaste kutkuttelee luovuuttani ja vie minua uusien elämysten pariin. 

Luin vuodenvaihteessa Yleltä jutun ajankulumisesta ja opin, että mitä enemmän uusia asioita kokee, sitä hitaammin aika tuntuu kuluvan. Jos voin näin helposti "pidentää ikääni", miksi ihmeessä en sitä tekisi?

Vaikka kesällä minunkin työtahtini muuttuu, yrittäjänä en ole tottunut pitkiä kesälomia pitämään (työntekijänä ennätykseni oli 5 viikkoa putkeen). Siksi iloitsen siitä, että haaste ohjaa minut minilomille vähän väliä. Taukoja tarvitaan, muistutti Kari Ketonen Havaitse. Hyväksy. Toista. -kirjassaan. Kurjenmiekkakin antaa pisteitä, kun pysähdyn kirjan tai elokuvan ääreen, saunon tai katson autiota hiekkarantaa. 

Fediversumissa on myös mun omia kuplia: 

 🎨 kansainvälinen verkkotaidenäyttely

Olin kovin iloinen, kun pääsin mukaan taiteelle omistettuun Pixelfed-instanssiin. Kun kaipaan taidetta, sitä myös saan. :) Hauskinta näissä kuplissa on, ettei niissä tarvitse jatkuvasti ravata, vaan vain silloin, kun kaipaa jotain tietynlaista sisältöä.

 🇯🇵 uutisia Japanista 

Tein itselleni listan, jonne pari Fediversumi-tiliä tuottaa uutisia Japanista. Olen kiinnostunut Japanin kulttuurista, ja nyt pääsen hetkessä myös japanilaisten ilmiöiden ääreen. 

 ♻️ kierrätysvinkkifoorumi

Tutustuessani Lemmy-palveluun tein Kiepaukselle oman foorumin, johon käyn muistaessani lisäämässä kierrätys- ja tuunausvinkkejä. Jos joku niitä innostuu kokeilemaan, maailmasta tulee hitusen parempi paikka.

Jos mielenkiintosi Fediversumia kohtaan heräsi, kurkkaa mun verkkokaupan avoimet Fediversumi-koulutukset. 

Olen myös kiinnostunut kuulemaan, oletko itse onnistunut pistämään elämääsi uusiksi Fediversumin avulla.