Miten repostata oikein Instagramissa

Yksi kuukaudesta toiseen suosituimpia bloggauksiani on viime vuonna kirjoitettu juttu Marimekosta ja repostaus-etiketistä. Bloggauksen jälkeen olen saanut uusia ajatuksia aiheen tiimoilta, joten kirjoitan taas repostaamisesta.

Jokin aika sitten Bettina Parvikoski alkoi Twitterissä miettiä eri repostaustapojen paremmuutta. Hän oli lukenut yllämainitun bloggaukseni sekä Veera Bianca Papinojan LinkedIn-blogissa olevan jutun yritysten Instagramissa tekemistä virheistä.

@VeeraBianca'n postauksen https://t.co/qdvNZfMna8 kohdasta 1. tuli mieleen, kumpi instassa: repostappi vai kuvakaappaus+credit maininta?

— Bettina Parvikoski (@brittacarolina) April 1, 2016

Olin monesta asiasta samaa mieltä Veera Biancan kanssa, pienillä vivahde-eroilla, joista twiittasin:

@piilotettuaarre @brittacarolina repost ok jos ei kuvan päälle tule repost-tägiä! Usea häsä ok jos niillä on pointtinsa, kollaasit on no go.

— Veera Bianca ✈ (@VeeraBianca) April 4, 2016

Hän aloittaa listansa näin:

1. Using repost apps will ruin the visual experience Most businesses repost photos of their product / service posted by their customers, which is obviously a great way to engage and to get more content to share. Using any kind of repost app will ruin the visual experience. It's best to screenshot the photo (and only the photo, without the account name) and credit the author in the text and by tagging them in the photo.

Veera Bianca kiinnittää itse paljon huomiota tilinsä visuaalisuuteen, joten ei ihme, että hän odottaa sitä muiltakin. Visuaaliseen ilmeeseen hän vaikuttaa käyttämällä samanlaisia filttereitä, värejä ja teemoja, sekä toistamalla samassa tilanteessa otettuja kuvia.

Eli jos haluaa pitää tilinsä ilmeen kauniina, kannattaa välttää niitä repostausappseja ja tyytyä kuvakaappauksiin (screenshot). Veera neuvoo toki kertomaan kuvaajan sekä kuvatekstissä että taggauksen avulla.

Jos repostaukset hoitaa "Veeran tyylillä", pitäisi repostattuun kuvaan minun mielestäni vielä lisätä se alkuperäinen kuvatekstikin.

Olen itsekin alkanut kiinittää entistä enemmän huomiota Instagram-tilieni visuaaliseen ilmeeseen. Yhtenäisyyttä erilaisille kuville rakennan käyttämällä aina samaa filtteriä, tai oikeastaan vain kyseisen filtterin kehyksiä (säädän varsinaisen filtterin nollille). Käyttämäni Regrann-appsi hoitaa mukaan myös alkuperäiset kuvatekstit.

Regrann-apps kuvailee itseään näin:

Regrann application

The only app that lets you REPOST and SAVE photos and videos WHILE USING the Instagram app. And gives credit WITHOUT watermarks. DOWNLOAD NOW FREE jred.co/regrann-download

Ja olen ollut siihen ihan tyytyväinen.

Toiset kuitenkin haluaisivat, että jo kuvaa katsomalla näkee, että se on lainattu eli repostattu:

@VeeraBianca @piilotettuaarre @brittacarolina musta on seuraajana kyllä jees nähdä kuvasta itsestään, että se on repostattu.

— Hanna Takala (@hannatakala) April 5, 2016

Omat kommentit kirjoitan kuvatekstin alkuun. Minunkaan repostauksissa ei näy alkuperäisen kuvan ottajan nimeä, mikä johtuu siitä, että joudun valitsemaan yhtenäisen ilmeen ja nimen välillä - nimi kun menisi reunan alle piiloon, eikä sekään näyttäisi hyvältä. Olen kuitenkin yrittänyt opettaa seuraajani siihen, että repostaan aika usein, joten heidän pitäisi jo osata odottaa näkevänsä repostattuja kuvia, eikä luulla niitä minun ottamiksi. Varmemmaksi vakuudeksi minulla on kuitenkin myös ihan oma häsä repostatatuille kuville: #piilotettuaarrehyväksyy.

Hih! #piilotettuaarrehyväksyy 🎈🎈🎈 @Regrann from @kansallismuseo - Joko voi aloittaa vapun vieton? Ainakin Carolina Petronella Cornelia Ronanderilla (1767) näyttäisi olevan jo vappua rinnassa. Kansallismuseoon voi tulla vappuaattoa viettämään, mutta Vapun päivän olemme suljettu. Hauskaa vappua! #vappu #kansallismuseo #Regrann #hauskaavappua

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Apr 29, 2016 at 12:17am PDT

Tämän lisäksi minäkin taggaan kuvaan vielä alkuperäisen kuvan lataajan, jotta hän huomaisi repostauksen. Aktiivisten tilien ylläpitäjille tulee niin paljon notifikaatioita, etteivät he kaikkia @mainintoja kuvateksteistä bongaa, kun taas taggaukset jäävät talteen, eli niihin on mahdollista palata, vaikka niitäkin olisi paljon.

Jos katsotte seuraavaa kuvaa Instagramissa, huomaatte, että olen tagannut siihen peräti 10 tiliä: Eetu-Eeddspeaksin sekä kaikkien hänen faniensa tilit.

#instagramfi-koulutusta varten tehty kuva: @eeddspeaks'in fanien lataamia kuvia, joihin Eetu on taggattu.

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Apr 29, 2016 at 2:27am PDT

Ja koska ensimmäinen repostaus-bloggaukseni sai sysäyksen Marimekon poikkeavasta repostaustyylistä, katsoin, miten he asiaa nykyään hoitavat. Alla olevassa kuvakaappauksessa on kaksi riviä kuvia. Ensinäkemältä ei tietä, mitkä niistä ovat Marimekon omia, mitkä taas repostattuja kuvia.

No, kerron siis: ylärivin kuvat ovat heidän ottamiaan, alarivissä taas on repostattuja kuvia heidän esittelytaloistaan. Alkuperäiset kuvaajat eivät silti selviä vielä kuvateksteistäkään, vaikka toisin luulisi:

1. marimekkodesignhouse@thesweetspotcaptured stilleben from our house in Brera! // #regram #milandesignweek2016#marimekkofw16 #marimekko
2. marimekkodesignhouse@wallaperthailandloved the Scandinavian vibes in our casa Milan. // #regram #milandesignweek2016#marimekkofw16 #marimekko
3. marimekkodesignhouse@dwellmagazinesdreamt of our apartment in Milan… //#regram #marimekkofw16#milandesignweek2016 #marimekko

sillä kuvateksteissä mainittu @thesweetspot ei ole ladannut Instagramiin vielä yhtään kuvaa, ja @walleperthailand- ja @dwellmagazines-tilejä taas ei ole edes olemassa. Mielenkiintoinen juttu! Myös viime vuonna huomasin, että regrammattavien tilien nimiä oli kirjoitettu väärin, mutta kolme peräkkäin alkaa tuntua jo tahalliselta toiminnalta.

Repostaus pähkinänkuoressa:

• Mieti tilisi tyyliin parhaiten sopiva repostaustapa
• Taggaa alkuperäisen kuvan ottaja kuvaan
• Sisällytä alkuperäinen kuvateksti repostaukseen

Laita persoonasi peliin Instagramissa!

Eilisessä #cmadfi-Twitter-chatissa oli aiheena Instagram. Vaihdoimme kokemuksiamme mainoksista, häsäyhteisöistä ja seuraamisen arvoisista tileistä. Tein keskustelustamme koosteen ja etsin siihen mukaan myös ihmisten mainitsemia Instagram-sisältöjä, joten koosteen tekemiseen meni vähän normaalia pidempi aika, mutta vaivannäkö kannatti, sillä löysin samalla kivoja juttuja itsekin :). Mietimme mm. sitä, kuinka paljon persoonaa yritystilillä kannattaa jakaa ja että huumori kruunaa Instagram-tilinkin.

Blogiini upotan aina nämä koosteet slideshow-moodissa, mutta jos tykkäät klikkailua enemmän skrollaamisesta, nauti tämä kooste suoraan Storifyssä.

Chatissa mainitsin avoimesta Instagram-koulutuksestani, jonka järjestän 9.5. Jyväskylässä. Ilmoittautuneita on jo sen verran, että koulutus toteutuu, mutta vielä sinne muitakin mahtuu. Ne, jotka täyttävät ilmoittautumislomakkeensa ennen vappua saavat koulutuksesta enemmän irti, sillä etsin paitsi heille sopivaa sisältöä myös tutkin Instagram-kyselyni avulla mitä juuri heidän kohdeyleisönsä organisaatioilta Instagramissa odottaa.

Chatissa puhuimme siitä, että yritystilien kahvikuppikuvat voivat kyllästyttää ja siksi kuvaammekin koulutuksessa kahvikuppien sijaan Teeleidin teekuppeja ;).

Tänään saatiin ihania uusia teeastioita #teaware #teapot #teacup #teaset #Teeleidi

A photo posted by Teeleidi (@teeleidi) on Apr 15, 2016 at 12:55pm PDT

Suomalaiset itseään brändäämässä

Pari viikkoa sitten tein visuaaliset muistiinpanot Talouselämästä lukemastani jutusta, jossa saksalainen konsultti Antonella Mei-Pochtler neuvoi etenkin suomalaisia naisia pitämään enemmän ääntä itsestään.

Osallistuin kuvalla Instagramin #fmsphotoaday-haasteeseen, kun päivän teemana oli "cool". Kyseinen haaste pistää mielikuvitukseni välillä koville, mutta se kannattaa, sillä tästäkin haastetta varten luodusta kuvasta on tykätty 17 kertaa Instagramissa, mutta peräti 20 kertaa LinkedIn:ssä - yleensä on paljon helpompaa saada reaktioita aikaan Instagramissa kuin LinkedIn:ssä!

#fmskuvapäivässä aiheena #cool. #asiantuntija on cool, kun hänellä on #henkilöbrändi. #antonellameipochtler antoi #talouselämä'ssä vinkkejä siihen, miten sellaisen saa. Tärkeää on jättää #muistijälki ja vaikuttaa ihmisten tunteisiin. #fms_cool #fmsphotoaday #asiantuntijasome #somefi #brändi #brändätä #brändäys

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Apr 3, 2016 at 11:47pm PDT

2. Viime viikolla jaoin LinkedIn:ssä myös alkuperäisen Talouselämän jutun, sillä se tuli sopivasti vastaan virrastani vähän sen jälkeen, kun olin jutellut siitä erään asiakkaani kanssa. Mietimme syksyllä pidettävälle somekoulutukselleni näkökulmaa ja ehdotin, että ottaisimme aiheeksi työntekijälähettilyyden ja henkilöbrändäyksen. 

7d

Johanna Janhonen via Ilse Skog

Juttelin juuri tästä artikkelista yhden asiakkaan kanssa. Oletko sinä ajatellut sitä, että myös työpaikalla kannattaa brändätä itseään? Brändäys ei ole rakettitiedettä, vaan perustuu itsensä tuntemiseen: mitkä on minun hyvät puoleni ja miten tuon niitä esiin?

CMADFI:sta monelle blogini lukijalle tuttu Lämpöykkösen Matti Perkkiö kommentoi artikkelia:

Matti Perkkiö

Kyllä ehdottomasti jokaisen kannattaisi brändätä itsensä nykymaailmassa. En tarkoita tällä sitä että itsestä pitäisi tehdä julkkis, vaan sitä että esim. blogien kautta kirjoittamalla voi kertoa niistä asioista mitä parhaiten osaa ja mitä ajattelee ihan jokapäiväisistä asioista. Siitä olis varmasti hyötyä työyhteisöille. Ja hupia myös..😊

Ja minä lainasin Mattia uutiskirjeessäni, jonka otsikko oli "Pitääkö kaikkien brändätä itsensä" (sain muuten kirjeestäni aika ihanaa palautetta Instagramissa). 

Sen jälkeen myös Sonja Rahkonen JAMK:in markkinoinnista kommentoi Talouselämän juttua:

Sonja Rahkonen

Tämä ihan sama asia on itsellä pyörinyt jonkin aikaa mielessä... Oman osaamisen ja etenkin kiinnostusten rohkealla esiin nostamisella omassa työyhteisössä saa parhaimmillaan tulevaisuuttaan haltuun. Avoimuudella irti uhriutumisesta. :)

Sonjan kommentti osui sikäli hyvään saumaan, että olin juuri kirjoittamassa tänään Suur-Jyväskylän Lehdessä julkaistua somekolumnia henkilöbrändäyksestä, joten lainasin siinä sekä Mattia että Sonjaa.

Tämän jälkeen muutkin innostuivat kommentoimaan. Koska LinkedIn on perin etevä hävittämään sinne tehtyjä sisältöjä, otan kommentit tähän talteen, jotta voin lainata niitä tulevissa koulutuksissani. Koskaan ei ole nimittäin liian aikaista aloittaa koulutuksiin valmistautumista, kuten Juhana Torkki Tekniikan akateemisten uraillassa vähän aikaa sitten meille opetti.

1. 
   Jyrki Perämäki
   

   3d

   Jyrki Perämäki

   Ryvettyäkin saa ja jopa pitääkin. Brändi vaan paranee ryvetyksessä.. @rekkurumpali

1d

Antti Halonen

Tuo on myös lohdullinen teksti meille tunareille: aina voi ajatella, että työnantaja ei vain ole huomannut lahjakkuuttani 😉

2h

Miia Moisio-Nurminen

Tämä on mielenkiintoinen aihe tämä brändäys. Ja varsinkin suomalaisille haastavaa, kun on tottunut, että tekee sen minkä lupaa, niin kyllä ainakin itsestä tuntuu kauhistuttavalta katsella, kuinka nykyään työhakemuksissa ja CVssä omaa osaamista ja työkokemusta liioitellaan reippasti. Ehkä siihen on vain totuteltava.

Jyrki Perämäki

Mun mielestä itsensä brändäämisessä pitää olla vahvasti oma persoona mukana. Ollakseen uskottava, pitää olla myös aito. Ei voi siis vaan keksiä olevansa jotain, mitä persoonallisuus ei tue. Pois mukavuusalueelta miettimästä mitä muut ajattelee musta. Ihan sama, ja jopa parempi jos ajattelee, edes jotain. Siitä se brändi syntyy. Sekä sisältä omasta persoonasta, että siitä miten ympäristö sut määrittää. Mutta jos annat pelkästään toisten määrittää sut, ei luultsvasti osu kohdalle. Armeijassa (x vuotta sitten) oli parempi olla aina "keskitien kulkija" ja mieluiten näkymätön, jos siis halusi päästä helpolla. Ei vaan toimi työelämässä tänään. Mieti mitä haluat olla tai miksi haluat tulla ja brändää ittes!

1. 
   
   

   20h

   Antti Halonen

   Vakavasti ottaen en pidä ajatuksesta, että kaikkien kannattaa brändätä itsensä. Minusta vain sellaisten ihmisten kannattaa tehdä se, jotka kokevat sen a) itselleen luontevana ja b) enemmän hyödyllisenä kuin ajanhukkana. Moni kammoksuu itsensä altistamista toisten huomiolle. Jos tällainen ihminen alkaa "brändätä" itseään esim. velvollisuudentunnosta tai sosiaalisen paineen vuoksi, tuloksena on pelkkää päälleliimattua, kiusallisen väkinäistä yrittämistä, josta ei saa brändiä tekemälläkään. Toiseksi, minusta olisi hyvä tehdä jonkinlainen raja brändäyksen ja pelkän some-aktiivisuuden välille. Brändäyksessä on kai taustalla hyötymisnäkökulma, toimintatapa on johdonmukaista ja sillä tavoitellaan jotain ylimääräistä arvoa. Eikös brändi ole jonkin arvostustason saavuttanut objekti, joka on enemmän kuin vaikkapa liike- tai tuotemerkki? Kolmanneksi, itsensä brändäys ei vaadi somea. Suomi ja maailma on täynnä itsensä onnistuneesti brändänneitä, jotka eivät käytä somea lainkaan. Esimerkiksi Toivo Sukari.

Jyrki Perämäki

Hyviä pointteja Antti, luontevaa pitää olla, oma pointtini oli myös siinä, että persoonallisuuden pitää tukea, muuten tulee päälleliimattu, kuten sanoit. Ja huh, toivottavasti kukaan ei roiku täällä velvollisuudentunnosta. Luova hulluus ja heittäytyminen on kovasti avuksi :). Hyötymisnäkökulmasta voi olla monta mieltä. Jotkut brändää huvikseen tai vaan kokeillakseen. Hyöty saattaa tulla "sivutuotteena". Konteksti oli tässä keskustelussa oli käsittääkseni some -lähtöinen, mutta luonnollisesti sitä voi tehdä monella muullakin tapaa! Ihan vaikka tekemällä kotain tarp.eeksi

Jyrki Perämäki

Tässä sitä ollaan brändäämässä, tekstit karkaa typon kera..😄 Loppu piti olla: tekemällä jotain tarpeeksi "näkyvää" tai vaikka hullua. Mutta yleensä johonkin mediaan sen täytyy päätyä, nykyään useimmiten someen. Ja sitä kautta brändi syntyy tai vahvistuu.

Olli Österberg

Antti Halonen on mielestäni asian ytimessä. Itsensä brändääminen = itsenänsä olemista. Jos yrität olla jotakin muuta kun olet, pitkässä juoksussa pissii omille nilkoille. Aitous, omistautuminen ja innostus, niistä lähtökohdista on hyvä ponnistaa eteenpäin. Jos niitä puuttuu veikkaan itsensä brändäämisen olevan vähintäänkin haastavaa.

1. 
   
   

   1d

   Matti Perkkiö

   Pakko palata tähän vielä. Miettikääpä vlogaajia/blogaajia työnantajan näkökulmasta. Olet jonkun alan asiantuntija ja vlogaat/blogaat aiheesta ja haet työpaikkaa. Valitaanko työhaastattelussa sinut vai toinen henkilö jolla on yhtä paljon asiantuntemusta kuin sinulla, mutta hän ei blogaa/vlogaa?

Miia Moisio-Nurminen

Toki vastaus on helppo, se joka osaa kirjoittaa tai kertoa aiheesta, mikäli haemme juuri sellaista, joka osaa puhua ja/ tai kirjoittaa aiheesta. Entä jos haemmekin henkilöä, joka osaa oikeasti tehdä sitä työtä? Osaammeko silloin valita oikein ja oikeilla perusteilla?

Antti Halonen

Matti Perkkiön huomio on hyvä, mutta "koeasetelma" täysin hypoteettinen. Haastattelutilanteessa ei ole koskaan tilannetta, jossa on kaksi muuten samanlaista kandidaattia, mutta toinen bloggaa ja toinen ei. Kuten Miiakin totesi, kysymys on mieluumminkin siitä, onko bloggaaminen tai vloggaaminen yhtenä valintaan vaikuttavana tekijänä ja millainen painoarvo sille laitetaan. Lisäksi tietysti vaikuttaa positio, johon työntekijää haetaan ja se, millainen henkilö sattuu haastattelemaan

now

Johanna Janhonen

Kuulin hiljattain tapauksesta, jossa suuresta hakijamäärästä nousi esiin hakija, jolla oli hyvin vaikuttava (ja siis muista hakijoista poikkeava) somepresenssi. Hän pääsi haastatteluun, jossa paljastui, ettei hän sovikaan työhön. Tilannetta päivitelleelle sanoin, että se, että nousee esiin massasta ja pääsee haastatteluun on jo voitto sinänsä. Eiköhän se sopivakin paikka löydy, kun tarpeeksi monessa haastattelussa käy. :)

1. 
   
   

   6d

   Miia Moisio-Nurminen

   Totta Johanna, jos hakijoita valitaan haastatteluun sen perusteella, miten paljon he ovat näkyvillä somessa omalla "brändillään", niin eiköhän joka positioon tulisi valittua viestintäalan ammattilainen. Siitä, miten he sopivat esimerkiksi konepajaan kehitysprojektitehtäviin, voidaankin olla sitten montaa eri mieltä. Mutta koska hakijoita on paljon, on helpompi valita sellainen, josta jo tiedät jotain (the name you know), kuin sellainen, jonka tunnet vain hakemuksen ja CV:n pohjalta.

1. 
   
   

   5d

   Sami Niemi

   Hyvä maanläheinen kirjoitus henkilöbrändäyksestä ilman sen kummempaa demonisointia. Henkilöbrändääminenhän on oikeastaan vain omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden kirkastamista itselle ja muille. Oikeastaan kyse ei olekaan mistään sen kummemmasta kuin omasta urasuunnittelusta.

5d

Sami Niemi

Olen myös huomannut että toimimalla oma-aloitteisesti ja itsenäisesti jossain asiantuntijatehtävissä ei välttämättä luo edellytyksiä urakehitykselle. "Liian" oma-aloitteinen ja tunnollinen työote voi helposti muuttaa koko työtehtävän muille näkymättömäksi. Eihän siivoojaakaan kukaan huomaa ennenkuin paikat ovat likaiset. Välillä onkin hyvä pysähtyä ja selkiyttää osaamistaan ja mielenkiinnon kohteitaan itselle. Tästä on lopulta hyötyä sekä itselle että työnantajalle.

1d

Matti Perkkiö

Antti Halonen On se vähän hypoteettinen - vielä. ;) Mutta se olen huomannut että itse olen tehnyt valintoja myös sen perusteella että joku on vain tuonut tuotettaan / palveluaan niin hyvin esille. Ja "joku" on aina henkilö, ei yritys. Monessa asiassa kannattaa ostaa henkilön osaamista ja vasta toissijaisesti yrityksen osaamista. Eli brändäys nousee

Jyrki Perämäki

Hyvä pointti, olen myös monesti sanonut, että ensisijaisesti henkilöt tekevät palvelut, projektit, jne, eikä firmat. Jos henkilön brändin lisäksi asenne on kunnossa, niin voi odottaa hyvää

7d

Miia Moisio-Nurminen

Sami Niemi juuri tätä itsekin mietin, kun tätä keskustelua käytiin, että mitä oikeastaan tuolla itsensä brändäyksellä tarkoitetaan. Tärkeitän minusta on juuri tuo, että osaa löytää ne omat vahvuudet ja ymmärtää, miten niitä voisi hyödyntää. Monesti ajatellaan, että se tarkoittaa sitä, että maalataan tunnistamaton brändi jonkun blogikirjoituksen kautta, jos se ei ole itselleen luontaista. Ei kaikista tarvitse tulla niitä viestinnän ammattilaisia.

Johanna Janhonen

No minusta kaikkien pitäisi oppia viestimään omista vahvuuksistaan, ei välttämättä ammattilaisen keinoin, mutta niin, että muutkin huomaavat vahvuudet. Ja viestiähän voi myös tekojen kautta :).