Tuleeko Snapchatista ensi vuonna valtavirtaa?

Ihmettelin tänään omassa Facebook-päivityksessäni Snapchatin hehkutusta  Kurion (viime vuoden) raportissa, sillä omat hiljaiset signaalini eivät ennusta sitä, että Snapchatin suosio olisi kasvamassa, sen sijaan uskon, että Instagramista tulee ensi vuonna entistä isompi.

Sain päivitykseeni niin paljon hyviä kommentteja, että päätin upottaa päivityksen tänne blogiini. Koska päivitys on julkinen, sinäkin voit osallistua keskusteluun!

Kurion trendiraportti vol 2: videot vuonna 2017?

Kävin eilen läpi Kurion trendiraportin ja poimin siitä videoihin ja tarinallistamiseen liittyviä kommentteja. Taisin kuitenkin olla jossain välipäivähorroksessa, sillä en missään vaiheessa älynnyt, että luin vuoden vanhaa raporttia :). Mutta kun asia mulle nyt paljastui, kävin uuden rapsan läpi samalla tavalla.

Samalla paljastuu, ovatko someasiantuntijoiden kommentit vuodessa muuttuneet.

[Minusta merkittävin some-markkinoinnin kehityssuunta/trendi vuodelle 2017 on] videot. Vuonna 2017 videot jatkavat edelleen nousuaan oli kyseessä sitten B2C- tai B2B-organisaatiot. Etenkin livestriimaus tulee lisääntymään. Videot halutaan toteuttaa kustannustehokkaasti, mutta samalla huippulaadulla. Niitä kuvataan useita videoita kerralla, joita sitten jaetaan sosiaaliseen mediaan. Lisäksi videoita pilkotaan usein pieniin osiin, joita voidaan jakaa eri kanaviin. Harva brändi tulee jakamaan videoita ainoastaan YouTubeen, vaan samat videot julkaistaan suoraan myös Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Jokaisen kanavan rajoitteet tulee tällöin huomioida jo videon tuotantovaiheessa.
-Helene Auramo

Ensi vuonna koemme mahdollisesti ensimmäisen kollektiivisen videoähkyn. Toisaalta tulemme näkemään stilisoitua, monikameraohjattua livevideota, joka alkaa muistuttaa sitä tavaraa, jota olemme totutusti nähneet olohuoneidemme mustasta taikalaatikosta. Kotikutoisuus säilyy kuitenkin mm. vaikuttajaviestinnän tähtien kautta, jotka dokumentoivat ja julkaisevat kaiken näkemänsä ja kokemansa. Siis aivan kaiken. Jos metsässä kaikki puut kaatuvat samanaikaisesti, eikä kukaan ehdi olla katsomassa, lähteekö niistä ääni? Video tulee, ota koppi!
-Suvi-Päivikki Jänkälä

Kun keskittymiskykymme laskee laskemistaan, yritysten pitää sisällöntuotannossaan ottaa huomioon tarve saada viesti perille. Se tapahtuu hyödyntämällä tunteita: tarinankerrontaa, visuaalisuutta, interaktiivisuutta sekä kokemuksia: reaaliaikaisia videolähetyksiä, 360-videota, virtuaalista ja lisättyä todellisuutta. Haluamme olla siellä, missä tapahtuu ja jakaa kokemuksia. Jo nyt olemme päässeet konsertteihin ja seminaareihin 360-näkymillä, mutta kohta sukellamme yhä enemmän fanittamiemme yritysten sekä henkilöbrändien valikoituun arkeen ja juhlaan mukaan virtuaalisesti.
-Jarkko Kurvinen

 Maailmassa on aivan tarpeeksi tekemistä tekemisen vuoksi ja suurin osa sisällöstä muuttuu hajuttomaksi, mauttomaksi ja kaurapuuronharmaaksi mössöksi, joka ei herätä emootioita, haasta älyllisesti tai osallista kommunikoimaan. Edelleen suuri osa sisällöstä julkaistaan kuin digipinnassa, yksisuuntaisessa kanavassa, vaikka sosiaalisen median merkittävin kulmakivi on juuri vuorovaikutus. [...] Jokainen sosiaalisen median alusta tulee korostamaan liikkuvan kuvan merkitystä ja sisällöntuottajat julkaisevat videoita pikavoitot silmissään. Liikkuvaa kuvaa tullaan toteuttamaan suorastaan liukuhihnalta, mutta kun videoita julkaistaan yhä useamman toimesta, moni liikkuvan kuvan sisällöistä päätyy kohinaksi internetin kaatopaikalle. Erityisesti live-video tulee menettämään merkitystään itseisarvona, elleivät olosuhteet, konteksti ja aikaikkuna erityisesti vaadi sitä välineeksi tunteiden ja tunnelman välittämiseen.
-Martti Lindholm

Erilaiset tavat tehdä videoita ja livelähetyksiä sekä ottaa mukaan lisätty todellisuus lisääntyvät. 360-videot ja lisätyn todellisuuden videot tuovat elämyksiä pienelle näytölle.
-Pauliina Mäkelä

Videomarkkinointi on lisääntynyt selkeästi. Videoiden kuluttaminen ja todellinen vaikuttavuus B2B-puolella ovat kuitenkin ainakin itselleni vielä kysymysmerkkejä. Uskon siihen, että videot ovat B2B-kentässä tehokkaimmillaan pitkän tähtäimen ajatusjohtajuuden luomisessa, eivätkä niinkään nopeassa konvertoitumisessa. Tästä kuitenkin näkisin mielelläni tutkimustuloksia tai kuulisin kokemuksia. [...] YouTubessa olisi matalalla kynnyksellä kulutettaville B2B-sisällöille kaistaa. Nähtäväksi jää, miten hyvin videot oikeasti vielä tavoittavat B2B-yleisöä. Videot vaativat useimmiten myös ympärilleen muuta kirjoitettua sisältöä ja muiden kanavien valjastamista, joten mediana videot ovat työläämpiä toteuttaa kuin esimerkiksi perinteiset kirjoitetut blogit tai artikkelit.
-Henna Niiranen

 Facebookissa kannattaa käyttää esimerkiksi live-videota kekseliäillä tavoilla ja Instagramissa uudehkoa stories-ominaisuutta. YouTube on näistä monelle yritykselle se hankalampi vaihtoehto oman sisältömarkkinoinnin kannalta, mutta se on pikemminkin väärinkäsitys, sillä YouTubeen voi suhtautua kuten nykyajan radion ja tv:n yhdistelmään – siis pikemminkin yhdensuuntaisena kanavana.
-Harto Pönkä

Mobiilin videomahdollisuudet ja livestriimaus ovat tehneet tapahtumien etäseurannasta yleistä ja suosittua.
-Janne Saarikko

Liikkuva kuva kaikessa sen muodoissaan (perinteinen video, animaatiot/gif:it, live-videot, vertikaalivideo jne.) tulee jatkamaan kasvua räjähdysmäisesti some-alustoilla vuonna 2017. Myöhemmin, massamarkkinateknologioiden kehittyessä, VR/AR tulee olemaan suuri 2.0-draiveri videolle, eikä pelkästään somessa, eikä välttämättä ihan vielä 2017. Pitää myös ymmärtää, että video tulee toimimaan sisällön formaattina ja sitä tullaankin rikastamaan erityyppisillä teknologioilla tai ratkaisuilla (VR, AR, personoiminen, social commerce jne.).
-Tomi Sirén

n. Erityisesti tänä vuonna läpi lyönyt live-video on sekä FB:n että Twitterin strategian keskiössä. Markkinoija saa nyt helppoja voittoja FB Liven avulla, mutta kuinka kauan? Facebook antaa livelähetyksille nyt mukavasti näkyvyyttä ja syksyn aikana ollaankin nähty mitä kummallisimpia virityksiä. Kumpi on parempi, kurkku vai porkkana – äänestä!
-Tommi Taponen

Videosta tulee jatkossa tärkein formaatti ja liikkuvaa kuvaa osataan jatkossa käyttää yhä innovatiivisemmin. Livestream mahdollistaa kustannustehokkuuden. Lyhyet klipit tulevat korvaamaan osan valokuvasisällöstä ja somekanavat kehittyvät tukemaan videota yhä paremmin. [...] YouTube. Ensi vuoden aikana nähdään varmasti enemmän sitä, että brändit perustavat omia, hyvin konseptoituja tubekanavia, eivätkä enää pidä sitä pelkästään omana videoarkistonaan. Jatkossa YouTubessa voitaisiin nähdä livekuvaa ja Snapchatin sekä Instagramin kaltaista, helposti toteutettavaa Stories-sisältöä.
-Natalia Tolmatsova 

Visuaalisuus ja liikkuva kuva ovat yhä tärkeimmät megatrendit vuonna 2017. Kaikki kommunikaatio tulisi olla visuaalisesti, vähintään hyvin kuvitettua ja mielellään myös elävässä muodossa. Kuvat ja niitä tukevat alustat kasvavat entisestään pistemäisten ja tekstipohjaisten alustojen kustannuksella.
-Ville Tolvanen

Videot ovat isosti hypetetty ja paljon mahdollisuuksia tuova sisältömuoto, jota niin nyt kuin yhä vuoden 2017 aikanakin hyödynnetään alimitoitetusti. Videoiden kuluttaminen yhä hektisemmässä maailmassamme ei ole kasvanut niin isosti kuin on odotettu - niitä on teksteihin verrattuna vaikea selailla ja hyppiä kohtaan, joka kiinnostaa. Lyhyiden ja viihdyttävien videoiden kulutus kasvaa, mutta asiaviestinnässä videot ovat todella haasteellisia.
-Minna Valtari

[Some-palvelu, jota markkinoijan kannattaa pitää silmällä vuonna 2017?] Snapchat erityisesti ja online- ja live video -palvelut yleisesti. Viestinnän visuaalistuminen on megatrendi, joka jatkuu varmasti, ja vuonna 2017 tarjolla on jo AR-/VR-alustoja, joilla voi tehdä todella kiinnostavia sisältöjä. Vain mielikuvitus on rajana!
-Aku Varamäki

Uskon, että markkinoinnissa siirrytään entistä enemmän tarinoiden luomiseen ja tarinan kerrontaan sekä tartutaan nykyistä herkemmin ajankohtaisiin asioihin mahdollisuusviestinnän keinoin. [...] Vuosi 2016 on ollut vahvasti striimatun liikkuvan kuvan aikaa, Snapchatistä Periscopen kautta Facebook Liveen. Uskoisin saman trendin jatkuvan myös ensi vuonna.
-Mikko Vieri

Kurion trendiraportti: oliko 2016 somevideoiden vuosi?

MUOKS: luin vahingossa vuoden vanhan raportin, kun se nousi googlatessa korkeammalle kuin uusi, enkä ollut tarkkana. Alla olevat kommentit on siis tehty vuosi sitten. Pahoittelen aiheuttamaani hämmennystä ja luen seuraavaksi oikean rapsan! Tässä siis uusi blogipostaus.

**

Luin äsken Kurion tuoreen trendiraportin. Koska olen järjestämässä ensi kuussa Somen avaimet: Tarinavideot -koulutusta Tampereella, luin erityisen suurella mielenkiinnolla sitä, mitä someasiantuntijat sanoivat videoista ja tarinallisuudesta.

Tähän bloggaukseen olen poiminut heidän kommenttejaan, mutta käy toki lukemassa koko raportti itsekin.

Mitä somessa tapahtuu 2017? @villetolvanen ja 25 muuta kotimaista asiantuntijaa ennustavat: https://t.co/gnMfTylgoL#sometrendit2017 pic.twitter.com/sE92LEcIaj

— Kurio (@Kurio_Marketing) December 22, 2016

Videot lyövät läpi niin, että niitä tehdään myös B2B-puolella enemmän ja ne ovat erittäin lyhyitä. Yritykset alkavat tuottaa enemmän videosisältöä sekä ulkoiseen että sisäiseen käyttöön. Jotkut yritykset ovat jo heränneet videotuotantoon, mutta näkisin että myös vlogi-aikakausi alkaa yrityspuolella ensi vuonna. Videoista halutaan laadukkaita, joten itse kuvatut selfie-videot eivät tule kyseeseen.
-Helene Auramo 

Snapchat-tarinoiden rakentaminen vaatii brändeiltä erinomaista tarinankerrontaa ja visuaalisesti kiinnostavaa tykitystä. Onnistuminen vaatii taitavaa infotainment-sisällöntuotantotiimiä.
-Christina Forsgård 

Seuraavaksi teinit – ja nuoret aikuiset perässä – siirtyvät Periscopen tyyppisiin live-striimauspalvelujen pariin. Yrityksille tämä kehitys luo kiinnostavan kysymyksen liittyen sisältöjen tuotantoasteeseen: Millaista kevyesti käsikirjoitettua reaaliaikaista sisältöä ja millaisella tuotantoasteella asiakkaat odottavat lempibrändeiltään.
-Ida Hakola 

Ilman riittävän korkeatasoisia, ammattimaisesti tuotettuja teksti-, kuva- ja videosisältöjä millään omilla kanavilla ei ole mitään arvoa, ansaittua mediaa ei synny, kuluttajat eivät aktivoidu eikä parhaillakaan mittareilla ole mitään mitattavaa.
-Antti Isokangas

Keinovalikon merkittävin kehityssuunta on video kaikissa mahdollisissa ja vielä keksimättömissä muodoissa.
-Jani Halme 

Kaiken kaikkiaan video tulee ottamaan yhä suuremman roolin monissa some-palveluissa. Eniten päätään nostavat hetkessä luotu livesisältö ja livestriimauspalvelut kuten Periscope ja Twitch. Livesisällöt luovat brändeille uudenlaisia haasteita sisällöntuotantoon, ketteryyteen, ilmiöihin reagointiin ja aitoon keskusteluun.
-Susanna Lähteenmäki 

Kaikki puhuvat tarinankerronnasta, mutta harva tekee tai osaa tehdä sitä. Loppujen lopuksi kyse on sisällöstä, joka on inspiroivaa, mielenkiintoista, hauskaa ja relevanttia. Hyvä sisällön tekemiseen ei tarvitse kallista tuotantoa. Esimerkiksi kännykällä voi kuvata HD-laatuisen videon, jonka voi ladata sosiaaliseen mediaan ja pelkästään oikeanlainen kuva kertoo enemmän kuin tuhat call-to-actionia.
-Henri Molin 

Tarinallisuus ja elämyksellisyys nostavat merkitystään. Videoiden ja kuvien voittokulku jatkuu. Liveraportointi lisääntyy.
-Pauliina Mäkelä

Erilaiset videoformaatit ja niihin liittyvät mekaniikat sekä kanavat lisääntyvät koko ajan. Tämä on linjassa yleisen visuaalisuuden trendin kanssa. GIF-formaatti saavuttaa nyt ennennäkemätöntä nousua ihmisten feedeissä. Livestriimaukselle löytyy varmasti monta käyttötarkoitusta. [...] Videolähetykset vievät brändin sisälle kurkistamisen uudelle tasolle lyhyiden videoiden jälkeen.
-Aki Ovaska

Kokonaisuutena some on kehittymässä aiempaa kiireisempien ja pinnallisempien ihmisten ympäristöksi, minkä takia haasteena on ylipäätään käyttäjien mielenkiinnon herättäminen. Yritysten viestien on oltava yhä selvempiä ja erottuvampia.
-Harto Pönkä

Video ja valokuvat ovat yhä suuremmassa määrin somen perusyksikkö, ei vain kiva lisä. Tämä kiihtynee 2016.
-Alf Rehn 

En puhuisi niinkään yksittäisestä palvelusta, vaan nousevasta tavasta tuottaa video- ja kuvasisältöä reaaliaikaisesti. Varsinkin nuoret käyttäjät ovat omaksuneet Snapchatin ”tässä hetkessä” -sisällön uudeksi tavaksi kommunikoida ja myös isot jätit kehittelevät jatkuvasti toimintoja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen sisällön. [..] Vaikka Snapchatissä ei vielä voi mainostaa, tulee markkinoijan kuitenkin opetella kevyen, reaaliaikaisen sisällöntuotannon lainalaisuudet. Kanavan ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tulevaisuudessa osaa luoda kanavaan sopivaa mainontaa. Nyt viimeistään on aika hylätä raskaat ja aikaa vievät tuotannot ja opetella elämään hetkessä, myös markkinoijana.
-Mervi Siikala

Liikkuva kuva valtaa hitaasti mutta varmasti viestintää verkossa. Kaikki tieto tulisi visualisoida ja tekstejäkin kuvittaa vahvasti.
 -Ville Tolvanen 

YouTube ja sen ”ikääntyminen”. Uskon vahvasti, että tulemme pikapuoliin todistamaan yli kolmekymppisten tubettajatähtien syntyä. Ja tämähän on näin markkinointihessun näkökulmasta äärimmäisen mielenkiintoista.
-Tommi Taponen

Sosiaalisen median markkinoinnissa tullaan vaatimaan entistä nopeampia liikkeitä, eli reagointia ajankohtaisiin teemoihin. Livestriimaus eli todellinen läsnäolo, jota ei ole muokattu tai kaunisteltu, tulee vaatimaan kykyä heittäytyä erilaisiin tilanteiseen.
-Minna Valtari

Vaikka Snapchat ei palveluna eläisi pitkään, Snapchat on tehnyt videokerronnasta arkea, ja se ei tule poistumaan - päinvastoin, ilmiö vain voimistuu.
-Aku Varamäki 

Uskon vahvasti esimerkiksi Instagramiin ja sen mahdollisuuksiin. Liikkuva kuva, syksyllä tullut mainostamisen mahdollisuus sekä nopeasti kasvava käyttäjäkunta kiinnostavat varmasti niin mainostajia kuin käyttäjiäkin. Lisäksi se on aidosti mobiilikäyttöön suunniteltu palvelu. Tämä ominaisuus on vuonna 2016 ehdoton edellytys massojen suosioon pyrkivälle palvelulle.
-Mikko Vieri

Vuoden parhaat twiittini ja mitä niistä opin

Vuoden lopussa on hyvä katsoa taaksepäin. Tässä kurkistukseni Twitteriin, eli vuoden parhaat (=eniten reaktioita aiheuttaneet) twiittini, (kaikkia twiittejä en onnistunut enää löytämään Twitter-haulla). Twiitit on haettu ads.twitterin analytiikkojen avulla. Reaktioihin lasketaan muuten twiitissä olevien linkkien klikkaaminen, joten ykköseksi päätyi twiitti, joka on retwiitattu vain kerran.

Katsaus on opettavainen: minun kannattaa siis ensi vuonna

• twiitata visuaalisia muistiinpanoja tapahtumista tai lukemistani asioista, vaikka se onkin työläämpää kuin twiittien kirjoittaminen.
• twiitata työpaikoista
• mainostaa bloggauksiani
• kertoa #cmkysely'n tuloksista
• tehdä kyselyjä
• pyytää jakoja

Aika monessa twiitissä on mukana myös jotain tietoa, vinkkiä tai inspiraatiota.

10.

Aloitatko viikon ekan palaverin operalla? #maanantai #palaveri #palaveripäivä pic.twitter.com/wJ9737yf3g

— Johanna Janhonen (@jjanhone) February 29, 2016

9.
Johanna Janhonen @jjanhone  Jan 23"Ei kuka tahansa kadulta napattu muka-diginatiivi sovellu ylläpitämään ammatillista somea". #cmkysely'n vastaaja #cmadfi

8.

Wikimedia Suomi etsii tutkijaa/tiimiä tekemään tutkimusta Suomen Wikipediasta.
Hae nyt!https://t.co/DV5NyTN1K4 #wikipediafi
PS. Saa jakaa

— Johanna Janhonen (@jjanhone) August 4, 2016

7.

9 kysymystä, joita jokaisen puhujan kannattaisi miettiä ennen puhetta.
#urailta #esitys #puhe #viestintä #puhuja pic.twitter.com/zqJekGzeOH

— Johanna Janhonen (@jjanhone) April 4, 2016

6.

K3 Kuvassa yhteisömanagerin suosituimmat työtehtävät via #cmkysely.
Mitä asioita puuttuu? #cmadfi pic.twitter.com/2oZ9EcblzL

— Johanna Janhonen (@jjanhone) August 22, 2016

5.

Johanna Janhonen @jjanhone  Mar 8Miten yliopistotutkiijat voivat hyödyntää somea: Pidin eilen "vartin" alustuksen siitä, miten yliopistotutkija... bit.ly/1TGxrFJ

4.

#cmkysely'n vastaajat kertoivat #yhteisömanageri-idolinsa. Paljon onnea @akuvaramaki :) #cmadfi pic.twitter.com/KUth6NdbVn

— Johanna Janhonen (@jjanhone) January 7, 2016

3.

Jos on käyttänyt aikaa LinkedIn-verkoston luomiseen, siitä kannattaa myös pitää huolta. #somevinkit #linkedinfi pic.twitter.com/skbi7JJj9N

— Johanna Janhonen (@jjanhone) June 28, 2016

2.

Milloin sinä perustit Twitter-tilisi?#twitterfi #twittergallup #somefi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) August 8, 2016

1.

.@MikaelJungner kertoi #someri'ssa blokanneensa 1000 ihmistä #somefi. Twitterissä olen blokannut 21 tiliä. Entä sä? https://t.co/Twt6KT21iw

— Johanna Janhonen (@jjanhone) December 10, 2016

Ensimakua yhteisömanagerikyselyn tuloksista

Olen tekemässä kolmatta kertaa koostetta yhteisömanagerikyselyn tuloksista. Olen nostanut joitakin tuloksia jo nettiin ja äsken nostin niitä lisää, kun vuorossa oli vuoden viimeinen #cmadfi-Twitter-chat.

Vähän jännitin kuinka moni yhteisömanageri viitsii keskeyttää hyvin ansaitun joululomansa chatin takia, mutta hyvin kävi, paikalle saapui kolme chattiaktiivia: Miia Kosonen, Nina Into ja Tero Laiho.

Kurkkaa koosteesta mistä me juttelimme:

Ja yhteisömanagerikyselyn tuloksia vähä kerrassaan kerään tänne, tavoite on saada data analysoitua ja raportoitua cmadfi-tapahtumaan mennessä:

Lisää #cmkysely-nostoja tällä sivulla: https://t.co/MKzTnC4nEI #cmadfi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) December 26, 2016

10 kysymystä ja vastausta somesta Maaseutuviestintäpäivässä

Näin vuoden loppuun esittelen vielä yhden hauskan konseptin, jonka tänä vuonna keksin: "10 kysymystä ja vastausta somesta". Minua pyydettiin pitämään lokakuussa noin tunnin esitys "ajankohtaisista someasioista" Maaseutuviestintäpäivässä. Paha nakki, paha nakki - mistä minä voin tietää, mikä kenenkin mielestä on ajankohtaista? No, onhan minulla tapana pyytää osallistujia täyttämään esitietolomake. Osallistujien listaamien kysymysten joukosta valitsin kymmenen yleisintä tai mielenkiintoisinta kysymystä, joihin esityksissäni sitten vastasin.

Joululahjaksi te saatte nyt kolmasosan esityksestä, eli vastauksia mm. kysymyksiin somen seuraamisesta, videoiden muokkaamisesta, häiriköiden käsittelystä (kiitos +Mari Paavoseppa WWF-kokemustesi jakamisesta) ja siitä, kuinka usein someen pitäisi postata.

10 kysymystä somesta Maaseutuviestintäpäivässä from Johanna Janhonen

Viestintäpäivässä luonnollisesti myös sometettiin. Kävin äsken katsomassa, mitä tapahtuman twiittejä Twitter pitää tärkeimpinä.

Hissipuhe on edelleen tarpeen. Asiaa viestintäiltapäivässä #uusimaaseutu #maaseutu2020 #ttsfi

— Heli Mäntylä (@MantylaHeli) October 27, 2016

@TDegerlund Miten yhdistetään ruma sana #hanke ja #viestintä? #maaseutu2020 #uusimaaseutu pic.twitter.com/l2qQEF0AOJ

— Annukka Lyra (@AnnukkaLyra) October 27, 2016

Some-mainonnalla tehoja hankkeen viestintään, vinkkaa @TDegerlund #maaseutu2020 #uusimaaseutu

— Pauliina Sievänen (@psievanen) October 27, 2016

Elyn viestinäiltapäivässä vannotaan Facebook-markkinoinnin nimiin. Lehti-ilmoittelu ei enää tavoita. #uusimaaseutu #maaseutu2020 #ttsfi

— Heli Mäntylä (@MantylaHeli) October 27, 2016

Anna-Maija Kartano-Ylen: hanketiedotusta tehdään Facebookissa https://t.co/sAEUOVUkxy #uusimaaseutu

— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 27, 2016

Anna-Maija Kartano-Ylen: Facebook on yrittäjille tuttu, mutta sitä päivitetään heikosti. Ei muita someja käytössä. #uusimaaseutu

— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 27, 2016

Anna-Maija Kartano-Ylen: seuraavissa koutuksissa perehdymme Facebook-mainonnan hyödyntämiseen #uusimaaseutu

— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 27, 2016

Nyt kysytään! @jjanhone vastaa ja kertoo #uusimaaseutu #maaseutu2010 pic.twitter.com/jafLpvryi3

— Pauliina Sievänen (@psievanen) October 27, 2016

Tänään olin twiittaamassa ja puhumassa #uusimaaseutu #maaseutu2020 #viestintäiltapäivä'ssä #somefi https://t.co/aIO0YT445j

— Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) October 27, 2016

#työntekijälähettiläs kertoo työstään, osaamisestaan ja työnantajastaan vapaaehtoisesti #uusimaaseutu https://t.co/fmBdQF2Ap7

— Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) October 27, 2016

Sain etukäteen 10 kysymystä, joista moni olisi ihan oman koulutuksen arvoinen. Perästä kuuluu siis! :) #uusimaaseutu https://t.co/8hUfsOsVhX

— Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) October 27, 2016

Organisaation tärkein viestinviejä on asiantuntija #maaseutu2020 #uusimaaseutu #ttsfi pic.twitter.com/h1NM37h0pu

— Heli Mäntylä (@MantylaHeli) October 27, 2016

Ja tänään se on EU:n maaseuturahasto #maaseutu2020 #uusimaaseutu https://t.co/eVSQ7pcy6D

— Annukka Lyra (@AnnukkaLyra) October 27, 2016

Nyt ollaan ytimessä. Asia ja asiakas määräävät viestinnän tarpeen. @TDegerlund puhuu #uusimaaseutu'hankeviestijöille pic.twitter.com/zl7JYBiTjs

— Reetta Harmaja (@ReettaHarmaja) October 27, 2016

Jarkko Kurvinen paljastaa, miten helpottaa videosisällöntuotantoa

Järjestimme viime viikolla ensimmäisen Tarinavideot-koulutuksen, jossa keskityimme haastatteluvideoihin. Haastatteluista on vaikeita saada kiinnostavia, etenkään jos katsoja ei tunne haastateltavaa itse, mutta Anne Kalliomäki ja Toni Nummela antoivat koulutuksessa vinkkejä, joilla asiaa voi korjata. Koulutusta seuraavana päivänä minulle tuli tilaisuus tehdä haastattelu uusilla opeilla ja palatessani vuoden viimeiseltä (?) Helsingin reissulta minulla oli aikaa muokata haastattelusta video.

Haastateltavani on Jarkko Kurvinen, joka on paitsi konsultinretale myös kirjalilja ja yksi CMADFI-tapahtuman puhujista. Siellä hän kertoo perustamastaan Toinen mielipide -sivustosta.

Haastattelussa halusimme esitellä Jarkon YouTube-joulukalenteria, jonka hän kuvasi Slushista yhdessä tunnissa. Puheessaan hän kertoi, että vaikka videoiden katselukerrat lasketaan vielä kymmenissä kerroissa (joulukalenterin introa on katsottu nyt 96 kertaa ja esimerkiksi eilistä luukkua 15 kertaa), niin katsojat ovat kuuluneet oikeaan kohderyhmään ja joulukalenterista on jo seurannut yhteydenottoja. Vanha sanonta määrästä ja laadusta pitää siis paikkansa tässäkin tapauksessa.


 

Someaiheisia haastatteluja löytyy mun YouTube-kanavalta kymmenittäin, ja jännityksellä alan seurata, miten tämä video pärjää vuonna 2014 Jarkosta tekemäni haastattelun rinnalla. :)

Suomalaiset somessa 2016

Tilastokeskus on taas julkaissut vuosittaisen katsauksensa siitä, miten suomalaiset käyttävät tietotekniikkaa. Tilastotieteilijänä harmittelen vähän sitä, että kysymykset vähän muuttuvat vuosittain, jolloin seurattavuus kärsii, joka vuosi ei kysytä samoja asioita tai samoilla sanoilla. Mutta toki kysely on jo nyt pitkä, joten pakko välillä karsia. Huomasin myös kivoja uusia kysymyksiä :).

Tutkin tilastoja eilen ja tein niistä muutamia nostoja Twitteriin:

Nosto @Tilastokeskus-tilastoista: 2014-2016 entistä useampi (15%->34%) korkeakoulutettu alkanut käyttää #somefi useita kertoja päivässä.

— Johanna Janhonen (@jjanhone) December 13, 2016

Toinen @tilastokeskus-nosto: 2014-2016 suomalaisten somekäyttäjien (16-89-v) määrä on noussut 6%. #somefi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) December 13, 2016

Kolmas twiitti sai aikaan eniten reaktioita. Voisivatko luvut todistaa diginatiiviuden myytiksi: nuoret eivät juuri käytä somea työhön. Vai eivätkö he vielä ole sellaisissa töissä, joissa somea tarvittaisiin?

25-44-vuotiaat käyttävät eniten somea työasioihin: 38%.
45v-54v 29%, 16v-24v 19% ja 55v-64v 12%
via @tilastokeskus.#somefi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) December 13, 2016

Päivitin tilastoihin liittyviä koulutusmatskujani, tässä päivitys teillekin:

Suomi some 2016 from Johanna Janhonen

Tuliko sinulle jotain yllätyksiä vastaan?

Miten tehdään tarinallisia haastatteluvideoita someen?

Esittelin jokin aika sitten uuden tuotteen, Somen avaimet: Tarinavideot -koulutuksen. Ilokseni se herätti heti paljon kiinnostusta ja järjestimme jo viime viikolla siitä ensimmäisen tilauskoulutuksen Satakunnan ammatikorkeakoululla Porissa. Pääkouluttajina toimivat Anne Kalliomäki, joka johdatti meidät käsikirjoittamisen maailmaan ja Toni Nummela, joka antoi meille vinkkejä mobiilikuvaamiseen ja -editoimiseen. Koulutuksessa keskityimme erityisesti haastatteluvideoihin.

Minä olen siis tämän koulutuskonseptin äiti ja koulutuksen myyjä ja markkinoija, minkä lisäksi hoidin koulutuksen tarkemman suunnittelun niin osallistujien kuin kouluttajienkin kanssa.

Päivän aluksi johdatin osallistujat aiheeseen tällä matskulla.

Somenavaimet tarinavideot -koulutus SAMK from Johanna Janhonen

Annen ja Tonin osuuksista taas tein pienen videon. (Kääk! Video videokoulutuksesta! Vähänkö paineita!)


Päivästä jäi meille kouluttajille hyvin innostunut olo ja tyytyväinen oli myös koulutuksen tilaaja, SAMKin viestintäpäällikkö Hanna Valtokivi. Hän totesi:

Koulutus poisti tekemisen esteitä ja innosti kokeilemaan. Pääsemme vihdoin omassa videotuotannossamme sanoista tekoihin.

Seuraavan kerran järjestämme Tarinavideot-koulutuksen avoimena koulutuksena CMADFI:n jälkeisenä päivänä, 24.1.2017 Tampereen Työväen Teatterilla. Valitsin koulutuspaikaksi mahdollisimman inspiroivan paikan, ei sitä kovin usein teatterille koulutukseen pääse). Koulutus toteutuu, kun osallistujia on 10 ja siitä tavoitteesta meiltä puuttuu vielä muutama henkilö. Maksimissaan koulutukseen mahtuu 20 henkilöä. Voit auttaa koulutuksen toteutumisessa kertomalla siitä tutuillesi, joiden tiedät tarvitsevan uusia ideoita videoiden käsikirjoittamiseen ja välineitä entistä nopeampaan muokkaukseen. Suunnittelen koulutuksen rakennetta ilmoittautuneiden kanssa tammikuun alussa, mutta aion ehdottaa, että ensi kerralla keskitymme CMADFI:n jälkimainingeissa tapahtumavideoihin.

Ihmisten blokkaaminen somessa ja Twitterissä

Osallistuin perjantaina Someri-seminaariin Jyväskylän yliopistolla. Siellä oli puhumassa mm. Mikael Jungner, joka kertoi mm. somepolitiikastaan. Hän laajentaa maailmankuvaansa laittamalla someen provokatiivisia päivityksiä, joilla hän koskettaa ihmisten tunteita. Kun ihmiset vastaavat hänen päivityksiinsä, hän alkaa ymmärtää sitä, miten muut ihmiset eri asioista ajattelevat.

Perjantaina Mikael pisti someen päivityksen, jolla hän tökkäsi monen kieli-ihmisen sisimpään:



Julkisuuden henkilöt keräävät peräänsä kaikenlaisia häiriköitä, mutta seminaarissa Mikael kertoi, että bännättyään vuosien varrella tuhat henkilöä/tiliä keskustelut hänen somepäivitystensä ympärillä ovat muuttuneet laadukkaammiksi. Häntä on syytetty siitä, että hän on luonut ympärilleen somekuplan, johon kuuluvat vain ihmiset, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin hän, mutta hän puolustautui sillä, että jos viidestä miljoonasta poistaa vaivaiset tuhat, hänen kuplansa on kuitenkin aika suuri.

Kielipäivitys herätti paljon keskustelua, joten Mikael avasi ajatuksiaan lisää.



Ja vaikka hän luuli bännäänneensä tähän asti jo kaikki Suomen häiriköt, hän joutui bännäämään vielä lisää ihmisiä.



Itse kielikysymykseen en ota tässä kantaa, mutta minua alkoi kiinnostaa tämä somebännäys ilmiönä.

Olen ollut Twitterissä lähes 8 vuotta jo ja bännännyt siellä jonkin verran spämmitilejä, lähinnä sellaisia, jotka ovat spämmänneet minua @replyjen avulla. Asetuksista selvisi, että olen bännännyt 21 tiliä, vähän enemmän kuin olisin kuvitellut. Facebookissa minun ei ole muistaakseni tarvinnut bännätä vielä ketään.

Kyselin Twitterissä muiden bännäystapoja:

.@MikaelJungner kertoi #someri'ssa blokanneensa 1000 ihmistä #somefi. Twitterissä olen blokannut 21 tiliä. Entä sä? https://t.co/Twt6KT21iw

— Johanna Janhonen (@jjanhone) December 10, 2016

Ja näin minulle vastattiin:

@jjanhone Olisiko niitä 2-3. @MikaelJungner

— Ville Järvinen (@vijarvinen) December 10, 2016

@jjanhone Tarkistin nyt määrän: 8 estettyä tiliä. Yksi seksitili. Yksi alaikäinen ja 6 Seppo Lehdon alteregoa.

— Ville Järvinen (@vijarvinen) December 12, 2016

@jjanhone 40 näemmä 8,5 vuodessa. Olisin veikannut 10-15.

— Maija Haavisto (@DiamonDie) December 10, 2016

.@jjanhone @vijarvinen itelle ei oo vielä 6v tullut tarvetta blokata ketään. Liian herkkä blokkisormi kaventaa näkemyksiä. @MikaelJungner

— Iiro Junnila (@JunkinSaha) December 10, 2016

@jjanhone kyllähä sieltä säännöllisesti jotkut hönöt huutelee mutta kummasti ne aina jää lyhyeks, kun ne kääntää ite huumoriksi/sarkasmiksi.

— Iiro Junnila (@JunkinSaha) December 10, 2016

@JunkinSaha @jjanhone @vijarvinen 7 blokattuna. Lähinnä siksi kun Tweedeckin mute-valinta ei ole toiminut ja tilit spämmäävät tageilla.

— Henrik Saarnio (@Hsaarnio) December 10, 2016

@jjanhone @MikaelJungner Ehkä 5 tai 6. Rasistisia trolleja, joiden hampaisiin en halua joutua, koska puhun paljon turvapaikanhakijoista.

— Kaarina Heiskanen (@Muksunen) December 10, 2016

@JunkinSaha Yhden ulosteseksitilin blokkasin. En muita. @jjanhone @vijarvinen @MikaelJungner

— Esa Miettinen (@esamietti) December 10, 2016

@JunkinSaha @MikaelJungner @jjanhone @vijarvinen Harvemmin omalla naamalla+nimellä twiittaavia tarvitsee blokata. Munapää-anonyymit taas...

— Antti Wennström (@AWennstrm) December 10, 2016

.@AWennstrm mä oon vissiin sen verran steriili tussuttelija, että ne ei käy mun päälle niiin pahasti. @MikaelJungner @jjanhone @vijarvinen

— Iiro Junnila (@JunkinSaha) December 10, 2016

@jjanhone @MikaelJungner minulla parisenkymmentä, mutta niistä suurin osa trolleja ja mainosbotteja. Pari oikeaa ihmistä ja sitten ip-lehdet

— Antti Partanen (@Andyscrum) December 11, 2016

@AWennstrm twitterissä on olemassa blokkilistat ja suositustwiitit mitä porukka jakaa. @JunkinSaha @MikaelJungner @jjanhone @vijarvinen

— Apostoteles I (@AndeVirtanen) December 11, 2016

@AWennstrm Monet käyttäjät blokkaa siitä suoraan käyttäjiä. Joten moni omalla nimellä-> @JunkinSaha @MikaelJungner @jjanhone @vijarvinen

— Apostoteles I (@AndeVirtanen) December 11, 2016

@AWennstrm -> naamalla twiittaava tulee blokatuksi ilman ensimmäistäkään twiittiä. @JunkinSaha @MikaelJungner @jjanhone @vijarvinen

— Apostoteles I (@AndeVirtanen) December 11, 2016

@jjanhone Olen blokannut 19 spämmi-tunnusta. En yhtäkään keskustelun vuoksi. @MikaelJungner

— Harto Pönkä (@hponka) December 12, 2016

@hponka About samat luvut ja ihan samat syyt. @jjanhone @MikaelJungner

— Laura Mänki (@lauramanki) December 12, 2016

@jjanhone @ViestiRy Olen blokannut noin 30 SeppoLehtoa.

— AnninaHaarala (@AnninaHaarala) December 13, 2016

Millainen sinun blokkauspolitiikkasi on?

3 vuotta Wikimedia Suomen hallituksessa, mitä jäi käteen?

Wikimedia Suomi ry piti juuri syyskokouksen, jossa valitsimme uuden hallituksen. Jäädessäni itse pois hallitustyöstä halusin muistella sitä, mitä kolmeen viime vuoteen on mahtunut.

Tutustuin Wikimedia-liikkeeseen vuonna 2010 vieraillessani Puolassa Wikimania-konferenssissa. Nähtyäni Wikipedian perustaja Jimmy Walesin ja satoja wikipedistejä sain jonkinlaisen herätyksen itsekin. Tutustuin Puolassa Teemu Leinoseen, joka toimii Wikimedia-säätiön neuvonantajana. Vuonna 2013 haastattelin häntä Wikit Suomessa -selvitykseen ja hän kertoi siitä, että Wikimedia Suomen toiminta oli aktivoitunut ja että minunkin kannattaisi siihen tutustua. Koska halusin perehtyä Wikipedian ja Wikimedian toimintaan entistä paremmin, sekä omasta mielenkiinnostani että siksi, että saisin Wikipedia-koulutuksiini syvällisempää sisältöä, liityin yhdistykseen samana vuonna. Ensimmäisessä syyskokouksessa kolme vuotta sitten kerroin halukkuudestani liittyä hallitukseen ja tulin myös valitukseksi.

Ensimmäinen vuosi hallituksessa meni Wikimedia-maailmaan tutustumiseen. Huhtikuussa 2014 osallistuin Berliinissä Wikimedia-konferenssiin, johon osallistui eri maiden chaptereita. Osa chaptereista toimii vapaaehtoisvoimin, kuten Suomenkin yhditys tällä hetkellä, osassa taas on palkattua henkilökuntaa. Berliini on vakiintunut Wikimedia-konferenssin pitopaikaksi siksi, että siellä on kaikista suurin chapter (poislukien tietysti Yhdysvalloissa toimiva säätiö). Kirjoitin Wikimedian organisaatiosta Wikimedia Suomen blogiin sekä Suur-Jyväskylän Lehteen. Elokuussa osallistuin Wikimaniaan Lontoossa. Ennen Wikimaniaa osallistuin myös Wikipedia-kouluttajien koulutukseen, joka on auttanut minua myös muiden koulutusteni suunnittelussa. Wikimaniasta jäi käteeni myös kasa haastatteluja YouTube-kanavalleni.

Toisena hallitusvuotenani minusta tuli hallituksen sihteeri. Hallituksen kokouksien määrä lähes tuplaantui toisena vuonna, eli siinä missä vuonna 2014 pidimme 10 kokousta, vuonna 2015 niitä oli jo 18. Sihteerinä minulla meni paljon aikaa kokousten valmisteluihin ja pöytäkirjojen kirjoittamiseen, minkä lisäksi aloin syksyllä 2015 kirjoittaa noin kerran kuukaudessa uutiskirjettä. Helmikuussa 2015 perustin Facebookiin Wikipedian ystävät -ryhmän, jonka "tarkoitus on vaihtaa Wikipediaan liittyviä vinkkejä, uutisia ja kuulumisia." Ryhmä on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille, eli se ei ole varsinaisesti Wikimedia Suomen ryhmä, mutta olemme käyttäneet sitä paljon uutistemme levittämiseen. 

Kolmantena vuonna en ison työmäärän vuoksi ollut enää halukas sihteeriksi, vaan minusta tuli yhdistyksen "tiedottaja", joka oli uusi rooli hallituksessa. Kokousten määrä ei tänäkään vuonna ole vähentynyt, kokouksia oli 19 ja osallistuin niistä suureen osaan. Tiedottajana tehtäväni oli lähinnä kirjoittaa uutiskirjeitä sekä auttaa tapahtumamarkkinoinnissa. Tapahtumia onkin riittänyt, sillä Wikimedia Suomi oli mukana lukuisissa Wikipedia-talkoissa. Itse olin Siffin Wiki-illassa keväällä ja syksyllä sekä viime kuussa Keuruun museolla.


Wikimedia-tiedotusta olen tehnyt Facebook-sivumme lisäksi omilla tileilläni käyttäen #wikipediafi ja #wikimediafi -häsiä. Olen iloinen siitä, miten blogimme käyttöaste on vuosien kuluessa lisääntynyt ja miten olemme saaneet uusia tahoja kiinnostumaan Wikipedia-tapahtumista. Wikipedia-tietoisuutta olen nostanut myös Suur-Jyväskylän Lehden kolumneissani:

• Työntekijät Wikipediassa, eli voisiko Wikipediaan päivittää omaan työhön liittyviä tietoja
• Wikipedia, tietosanakirja taskussa, eli mistä asioista Wikipediaan voi kirjoittaa ja miten artikkeleita päivitetään
• Sata naista Wikipediaan oli tänä vuonna tehty tempaus, jolla haluttiin nostaa naisiin liittyvien artikkelien määrää 

Vuosien varrella minulta on luonnollisesti kysytty lukuisia kertoja Wikipedia-koulutuksista. Aina ei ole ollut selvää, kysytäänkö asiaa minulta yrittäjänä vaiko Wikimedia Suomen hallituksen jäsenenä. Yhdistyksen jäsenet ja työntekijät (silloin kun meillä sellaisia oli) ovat välillä pitäneet ilmaisiakin koulutuksia, mutta minä linjasin roolini niin, että hallitustyöni oli kokouksiin ja tiedottamiseen liittyvää, mutta kouluttamisesta halusin palkkion, kaikkea en voi enkä halua tehdä ilmaiseksi. Asia oli hieman kuuma peruna yhdistyksessämme, mutta tänä vuonna saimme viimein päätöksen asiasta ja teimme wikiimme listan Wikipedia-kouluttajista, johon kuka tahansa voi itsensä lisätä.

Tällä viikolla kerroin hallituksen kokouksessa, etten halua enää jatkaa hallituksessa, sillä se vie liikaa aikaa, kokouksiin osallistuminen on pois perheeltäni ja tiedottamiseen kuluva aika taas pois asiakkailtani, CMADFI-tapahtumalta ja yritykseltäni.

Vuodet Wikimedia Suomessa ovat opettaneet minulle paljon paitsi Wikipediasta ja siihen liittyvistä ominaisuuksista ja projekteista ja Wikimedia-liikkeestä, mutta myös yhdistystyöstä ja vapaaehtoistyöstä yleensä. Innolla odotan jo ensi vuotta, jolloin vapaa-aikani ehkä vähän lisääntyy ja saan taas itse päättää, mihin Wikipediaan liittyviin asioihin vapaa-aikaani käytän. Ehkä minulle jää taas myös aikaa omille wikeilleni?

Muistelen suurella lämmöllä kaikkia niitä ihmisiä, joihin olen hallitusvuosien aikana tutustunut sekä siihen, mitä kaikkea olen heiltä oppinut. Toivotan myös onnea uudelle hallitukselle, pitäkää Wikimedia Suomen lippua korkealla! Yhdistyksen jäsenenä osallistun toimintaan varmaan jatkossakin jollain vähän pienemmällä panoksella.

Älä kiusaa somessakaan

Kiusaaminen on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa ja somessa. Viime viikolla minäkin annoin siihen liittyvän lehtihaastattelun, joka julkaistaan kaiketi tämän viikonlopun aikana. Haastattelu sai minut taas pohtimaan somekiusaamista ja päätin, että annan tärkeälle aiheelle näkyvyyttä blogissanikin.

Some on muuttanut koulukiusaamisen luonnetta kokonaisvaltaiseksi: siinä missä kiusaamiselta sai ennen olla rauhassa kotona, niin nyt some yltää sinnekin. Aika rankkaa.

#kiusaaja tulee sun (lapsesi) kotiin, vaikket avaa ovea. #koulukiusaaminen #teinisome #mitäsesullekuuluu pic.twitter.com/O1e7YSPtCS

— Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) January 29, 2016

Eräs kaverini kirjoitti vastikään näin:

"Jos olisi nuoruudessani joutunut luokan ulkopuolellakin nolatuksi, en varmaan olisi enää tässä ja elossa. Kiusaamisen koin lapsena omana häpeänä. Se satutti. Jos häpeääni olisi jaettu somessa. Kauheaa."

Nolausta voisi tehdä vaikka someen tehdyn valetilin avulla, joka voidaan tulkita identiteettivarkaudeksi. Mahtavatkohan kaikki kiusaajat edes tietää, että sekin on rikos? (Katso YouTube-kanavaltani haastattelu, jossa Marko Fobba Forss kertoo aiheesta).

Miltäs tämä tarina kuulostaa? Tykkäisitkö, jos sulle kävis näin? #nuoretsomessa #nuoret #identiteettivarkaus #igersfinland #sosiaalinenmedia #somefi #teinisome

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Nov 15, 2015 at 3:37am PST

Netissä voi kiusata myös pilkkaamalla, uhkailemalla, juoruiluilemalla, manipuloimalla valokuvia tai huijaamalta toiselta salasanat.

Tämä tänään, koska #fmskuvapäivässä aiheena on kengät 👞👟 #fms_shoes #teinisome #mitäsesullekuuluu #fmsphotoaday #sometutkimus #nettikiusaaminen #kiusaaminen #somefi

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Jan 9, 2016 at 1:20am PST

Yleisin tapa taitaa kuitenkin olla ryhmän ulkopuolelle sulkeminen. Ja vaikka kiusauksen ajatellaan olevan nimenomaan nuorten ongelma, niin kyllä aikuisetkin osaavat olla ilkeitä. Eristämistähän sekin on, että vaikkapa esimies on Facebookissa kaveri vain osan alaistensa kanssa.

Kaverini kommentoi:

"Mielestäni on vähän hassu tapa, kun toiset pudottavat kaveruudesta ja sitten ottavat takaisin ja pudottavat kaveruudesta jne. Ihan tuuliviirinä."

Twitterissäkin sitä tapahtuu:

On visiin pakko blokata noita on/of tyyppejä. Seuraa/ei seuraa/ seuraa/ei seuraa. Harrastan pitempikestoisia "twittersuhteita" #seuraus

— Maija Harjunpää (@HarMaija) November 29, 2016

Tuttavani kertoi, että myös opettajat voivat syyllistyä kiusaamiseen:

"Olen opiskelija. Erehdyin mainitsemaan pari kertaa toiselle henkilökunnan edustajalle opettajani tekemisistä, jotka tuntuivat mielivaltaisilta. Tämän jälkeen opettajani blokkasi minut täysin somessa ja epäsuorasti välitti tiedoksi kaveripiirissään, ettei heidän ole viisasta olla tekemisissä kanssani. Osa kavereista katosi somessa ja ne jotka jäivät, kommentoivat minulle monia asioita vain privaviesteissä. He eivät uskaltaneet näyttää julkisesti seinälläni tuntevansa minua, vaikka he olivat aiemmin olleet hyviä ystäviäni." 

Kiusaaminen voi jälkikäteen kaduttaa, kuten Annan tarina osoittaa.

Kolmekymppinen Anna oli nuorena koulukiusaaja. Lue Annan tarina #Utain https://t.co/RI6GFsIjTH

— Utain (@utainlehti) November 29, 2016

Koulukiusaus oli taannoin puheenaiheena luokkakokouksessammekin, jossa ihmiset avautuivat puolin ja toisin. Luokkamme kaunotarta pilkattiin rumaksi ja kun nimittely jatkui vuosia, hän alkoi itsekin nähdä peilissä rumiluksen. Hänen pahin nimittelijänsä taas oli itse tullut kiusatuksi ja siirtäessään omaa pahaa oloaan eteenpäin hän kuvitteli valinneensa uhrin, jota ei voi sanoillaan satuttaa. Väärin veikattu.

Älä sinä siis kiusaa, rutattua paperia ei saa enää suoraksi.