Wednesday, May 25, 2022

Naiset ei kehtaa eli asiaa sukupuolittuneesta vaatimattomuudesta

Sukupuolittunut vaatimattomuus - termi joka on tullut tänä keväänä vastaani Hesarissa ja Kauppalehdessä. Termi on aika helppo ymmärtää. Olin ajatellut, että suomalaiset ovat vaatimattomia, mutta vaatimattomuus liittyy tutkitusti myös sukupuoleen.


Aihetta tutkinut FT Marjo-Riitta Diehl on huomannut eroja siinä, miten miehet ja naiset verkostoituvat. Kun yhteiskunnan rakenteita tehdään näkyviksi, niitä on mahdollista muuttaa - vaatimattomuuden vangiksi ei ole pakko jäädä!

Marjo-Riitta kiitti, että pidän aihetta esillä ja kommentoi aiheeseen liittyvää LinkedIn-postaustani näin:


Perustelemattomaan ja turhaan vaatimattomuuteen on varmasti monia syitä, mutta kyllä vallan puutteen tuntemus on varmasti yksi tärkeä tekijä.

 
Syy siihen, miksi haluan puhua aiheesta on se, että törmään liian usein turhan vaatimattomiin naisiin.  Halusin siis iskeä heille faktat pöytään: tutkimusten mukaan ette ole suinkaan ainoita vaatimattomuudesta kärsiviä naisia! 

Naisten verkostoitumista haittaavat esimerkiksi seuraavat kolme asiaa.

1. Työn ja perheen yhteensovittaminen


Perheen kanssa oleilu vie voiton verkostoitumisesta. Siksi verkostoitumistapahtumia kannattaisikin järjestää esimerkiksi lounasaikaan, jolloin niihin voisi osallistua helpommin. Myös etäverkostoituminen tekee naisten osallistumisen helpoksi, verkkopalavereissa on helppo olla samalla, kun kuljettaa lapsia harrastuksiin tai laittaa iltapalaa. 

(Uusista verkostoitumistavoista kirjoitin muuten myös Suur-Jyväskylän Lehteen.)


2. Naiset aliarvioivat itseään


Onko minulla jotain annettavaa muille? Voinko hakea tätä työpaikkaa, jos en täytä kuin 8 vaatimusta 10:stä? Vaatimattomuudesta seuraa myös se, että omalle työlle on vaikea laittaa asianmukaista hintalappua. 

Naisten kanssa jutellessani olen törmännyt myös siihen, että heidän mielestään muita tai muiden tuotteita on paljon helpompi myydä kuin itseä ja omia tuotteita. Olisikohan tässä jokin ratkaisu - kehu nainen päivässä?

Naiseuteen ehkä liitetään vaatimattomuus ja se, että pitää meteliä itsestään ja vaatii itselleen kuuluvia oikeuksia rikkoo totuttua roolia.


3. Kiitollisuudenvelkaan jäämistä halutaan välttää


Edellisestä kohdasta  seuraa, että jos tuntuu, ettei itsellä ole mitään annettavaa, niin silloin myös kiitollisuudenvelkaa halutaan välttää - en halua mitään sellaista, jota en voi korvata.

Eikö avusta kieltäytyminen ole vähän itsekästä? Auttaja kun ei yleensä auta ihan pyyteettömästi vaan siksi, että auttamisesta tulee niin hyvä olo.


-----------------------------------------------------------

Myös miehet voisivat herätä tilanteeseen ja miettiä, mitä he voisivat tehdä tukeakseen naisten verkostoitumista, monipuolisista verkostoista kun hyötyvät ihan kaikki. Esimerkiksi jos tulee nopea tarve löytää joku asiantuntija tai työntekijä, se löytyy todennäköisesti juuri verkostojen kautta.


Heräsikö ajatuksia? Sorrutko itse turhaan vaatimattomuuteen tai oletko löytänyt keinon päästä sen ylitse? 


Minulla yksinyrittäjyys on luultavasti yksi avaintekijöistä: koska kukaan muu ei myy minua, niin on vain ollut PAKKO KEHDATA. :) Ehkä sekin on auttanut, että olen ollut aika miehisessä ympäristössä niin opiskelu- kuin työaikanakin ja huomannut, miten miehet toimivat.


PS. Tein Marjo-Riitan kommenteista noston myös Instagramiin.
 

Thursday, April 7, 2022

Olen piilotettu somesparraaja



Jätin aamulla henkilöbrändini Instagram-tilille itselleni muikkarin siitä, että tänään pitää blogata. Edelliseen sisältöjumi-blogikirjoitukseeni viitaten näyttää nimittäin siltä, että vain julkiset lupaukset saavat minut toimimaan. 

Postauksessa kirjoitin, että taidan olla yksi piilotettu aarre itsekin, sillä en muista markkinoida kaikkia palveluitani, vaikkei niitä edes ole kovin paljon. 

Olen somekouluttaja, vedän työpajoja, tuotan sisältöä Wikipediaan, kirjoitan kolumneja Suur-Jyväskylän Lehteen ja järjestän CMADFI-tapahtumaa. Niin ja ylläpidän verkkokauppaa, jossa myyn paitsi omia, myös verkostoni koulutuksia sekä maan mainioita visuaalisia sisältöjä, muun muassa digitaalisia tarroja, kehyksiä, palapelitemplaatteja, valokuvia...

Hmm, taisihan tuossa oikeasti olla aika paljon *yhdelle*  ihmiselle. No, joka tapauksessa en muista, milloin viimeksi olen kertonut, että olen myös sparraaja. 

Tällä viikolla olen taas sparraillut useita yrittäjiä FOB-valmennuksessa ja saanut ihanaa palautetta, kun ihmiset ovat innostuneet tuote- ja markkinointi-ideoista, joita heille olen heille ohimennen heitellyt. Vertaismentorointi on niin parasta, kun tsempataan vuorotellen toisiamme! Lue lisää Design Union FOB:ista Surkkari-kolumnistani

Koska en ole tuotteistanut kunnolla sparrailujani, ei niitä tule markkinoituakaan. Mutta aina välillä joku kuulee minusta ja pyytää minulta vinkkejä someen tai somesisältöjen tekoon. Jos siis haluaisit hyödyntää mun laajaa osaamista tavalla tai toisella, niin ota vaan rohkeasti yhteyttä

Viimeisten kuukausien aikana olen mm.

  • näyttänyt kädestä pitäen, miten somekanavat avataan ja miten niissä hyödynnetään upouutta logoa
  • opettanut, miten Wikipedia-artikkeliin lisätään kuvia
  • miettinyt asiantuntijoiden ja yrittäjien kanssa sitä, missä kanavassa heidän kannattaa tuoda osaamistaan esiin
  • miettinyt nimiä uusille yrityksille ja tuotteille
  • antanut palautetta verkkosivujen ja Instagram-tilien visuaalisesta ilmeestä
  • konseptoinut uusia tuotteita, somesisältöjä ja markkinointitempauksia
  • antanut vinkkejä työnhakuun, sisältömarkkinointiin, myyntiin, fasilitointiin ja henkilöbrändäykseen
  • ideoinut uusia profiilikuvia ja visuaalista ilmettä

Arvaatko, mikä juju tässä postauksessa on? No se, etten edelleenkään ajatellut tuotteistaa sparrailujani sen kummemmin. Tietäjät tietää, missä asioissa minusta on apua ja se taitaa riittää minulle ihan hyvin. Jatkan siis uraani piilotettuna somesparraajana eli salasparraajana. :)

MUOKS 25.5.2022
Niin tässä sitten kävi, että otin ja tuotteistin sparraukseni uudeksi tuotteeksi.

PS. Ja tältä se mun muistilappu muuten näyttää:






Tuesday, March 15, 2022

5 askelta sisältöjumin selätykseen

Kriisistä kriisiin. Sitähän se meidän elämä on viimeiset pari vuotta ollut. Ehkä ei siis ole mikään ihme, että tämä blogi on hiljentynyt hiljenemistään. Olen blogannut vuodesta 2010 lähtien (jolloin syntyi 47 bloggausta), huippuvuonna 2013 bloggasin peräti 128 kertaa. Mutta viime vuosina tahti on pahasti hyytynyt. Vuonna 2020 bloggasin 28 kertaa ja viime vuonna enää 11 kertaa. Bloggauksia on yhteensä 808 ja lukukertoja Bloggerin mukaan 837 392.

Tänään 15. maaliskuuta bloggasin vasta ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Auts!

Jo viime viikolla tajusin, että jotenkin pitäisi taas tsempata itseni kirjoittamaan, sillä sain perjantaina kaksi "merkkiä". 

Ensiksi Ylen toimittaja pyysi haastattelua, löydettyään mun vuonna 2017 kirjoittaman bloggauksen shadowbannistä.


Toinen merkki oli Marika Sinikarin twiitti, johon hän oli löytänyt mun vuonna 2014 tekemän blogikuvituksen, jonka olin tietysti itse kauan sitten unohtanut tehneeni:

 


Tapaukset muistuttivat, että blogilla on varsin pitkä häntä.

Kolmas ja ratkaiseva niitti tuli tänään, kun TJS-Opintokeskuksen Sirpa Sulku kysyi, olisiko minulla sopivaa bloggausta, jolla hän voisi markkinoida ensi kuun lopussa järjestämäämme liitoille suunnattua Wikipedia-koulutusta. Koska aiheen piti liittyä Wikipediaan (ja olla mielestäni myös jollain tavalla ajassa kiinni), kirjoitin helmikuun ja viime vuoden luetuimmista Wikipedia-artikkeleista ja siitä, että vaikeina aikoina Wikipedian rooli korostuu. (Tuo Wikipedia-koulutus on siis suunnattu Akavan ja STTK:n jäsenille sekä liittojen työntekijöille, tervetuloa!) 

Henkistä painetta bloggauksen aloittamiseen olen saanut myös Design Unionin luovan alan yrittäjille suunnatusta FOB-valmennuksesta. Ryhmäläiset esitellään vuorotellen somessa, tässä minun esittelyni:




Otin ryhmässämme sisältöjumit puheeksi, jolloin Johanna Berlin vinkkasi: 

Kirjoittamisen ohjaaja täältä huutelee vinkiksi kirjoitusjumiin ajatuksenvirtakirjoittamista. 😅✍🏻 Kirjoita rajoittamatta kaikki mitä aiheesta tulee mieleen ja ala sitten karsia ja muokata massaa. 

Paras apu jumeihin löytyy kyllä vasta kun päästään tutkimaan jumin syytä. Onko se esim. epäonnistumisen pelko, laiskuus, vai eikö kirjoittaja tunne omaa kirjoittajaminäänsä tarpeeksi hyvin. Syitä on monia!

Luovuuspsykologi Iina Lousa jatkoi:

Uuden luomisen jumin syynä voivat olla monenlaiset pelot, häpeä, itsekritiikki, vaativuus/perfektionismi tai liiallinen itsen vertailu muihin. Tärkeää luovuudessa on myös yhteys omiin tunteisiin.
Kannattaa kuulostella itseään: kiireisenä,  stressaantuneena tai uupuneena luovuus ei ymmärrettävästi aina kukoista, jolloin voi olla hyvä panostaa lepoon ja palautumiseen. Luovuus kukoistaa erityisesti kun ihminen voi hyvin.
Luovuusjumin helpottumiseen voi auttaa jo sen syyn tiedostaminen, mutta joskus asiat voivat vaatia hieman enemmän kypsyttelyä ja harjoittelua.


Aloitusjumiakin sivuttiin. Kerroin, että mulla on ollut joka kanavassa aloitusjumi. Onko mulla mitään sanottavaa Nokian intranetblogissa tai tässä internet-blogissa? Ei mulla oo mitään kuvattavaa YouTubeen tai Instagramiin? Twitter ja kolumnit lehdessä - enhän minä näitäkään hallitse! Oma jumini häviää yleensä 10 ensimmäisen sisällön jälkeen, sen jälkeen annan vain palaa.

Ja kun tiedän, että tää on taas tätä, niin osaan jo olla armollinen itselleni ja pakottaa itseni niihin ekoihin postauksiin. Esimerkiksi Instagramiin postasin aikoinaan aakkoset, ja niiden jälkeen olikin jo helpompaa keksiä muita aiheita. Nykyään mua inspiroi Instassa #fmskuvapäivässä-haaste, joka tarjoaa paitsi aiheita myös kanssaharrastajia. Ehkä sinä voisit aloittaa vaikka oman elämäsi aakkosista: A niinkuin aamupuuro, B niinkuin B-kortti, C niinkuin suosikki CD-levyni... 

Sisältöjumissa auttaa siis
  1. päätös - haluan taas tuottaa sisältöjä!
  2. päämäärän kirkastus - niin, miksi minä niitä sisältöjä haluankaan tehdä, miten siitä hyödyn? Millaiset sisällöt vievät parhaiten tavoitteeseeni? Mihin kohderyhmän ongelmiin haluan vastata?
  3. rutiini - kuinka usein haluankaan niitä sisältöjä luoda? Kerran päivässä, viikossa, kuukaudessa? Pistä tavoite kalenteriisi!
  4. julkinen lupaus - kerro lukijoille, kuinka usein aiot jatkossa postailla
  5. armollisuus - jos et pääse tavoitteeseesi, niin mitä sitten? On meillä muitakin murheita, kuin joku julkaisuaikataulu, mutta ilman tavoitetta et ehkä pääse liikkeelle

Instagram-jumia ehkäisen henkilökohtaisella haasteella #12maaliskuunpäivää.


Täten lupaan juhlallisesti yrittää tänä vuonna blogata vielä ainakin 10 kertaa. Jos tulee enemmän, niin ei varmaan haittaa? :D

Sisältöjumissa auttaa myös keskittymiskyvyn parantaminen. Siihen saat vinkkejä tunnetaitovalmentaja Mari Kuusiston blogista.

Millaisia vinkkejä sinulla on sisältöjumien purkamiseen?

Mikä ihmisiä oikeasti kiinnostaa eli vuoden 2021 luetuimmat Wikipedia-artikkelit

Wikipedia kuuluu Suomen luetuimpien nettisivustojen joukkoon, mutta moni ei huomaa kuluttavansa Wikipedia-sisältöjä myös Wikipedian ulkopuolella, Googlen etusivulla tai vaikka Sirin ja Alexan kanssa jutellessaan.

Suomenkielinen Wikipedia täytti viime kuussa 20 vuotta. Kahdessa vuosikymmenessä siitä on tullut meille itsestäänselvyys, jonka olemassaoloa harvoin tulee pohtineeksi. Minä mietin asiaa usein koulutusteni yhteydessä, joissa haastan ihmiset miettimään esimerkiksi sitä, millaisia mielipidevaikuttajia me wikipedistit oikein olemmekaan. Me päätämme siitä, mistä Wikipediassa kirjoitetaan, mistä ei, ja meidän valintamme vaikuttavat muun muassa ihmisten päätöksiin.

Wikipedia-sisällöt nousevat Googlen etusivulle:
 



Tällaisina aikoina Wikipedian merkitys korostuu entisestään. Sydämeni itkee verta, kun Venäjä on katkaissut ihmisten pääsyn Wikipediaan ja kun Valko-Venäjä on pidättänyt kuuluisan wikipedistin, joka on muokannut Ukrainan hyökkäyksestä kertovaa artikkelia. Jo aiemmin Wikimedia-yhteisö on joutunut todistamaan sitä, miten osa vapaaehtoisista vaarantaa henkilökohtaisen turvallisuutensa vapaan tiedon puolesta.

Kuvassa erottuu hyvin, millaisen piikin koronakevät aiheutti suomenkielisessä Wikipediassa


Wikipediasta haettiin paljon tietoa esimerkiksi koronakeväänä ja tämä kevät jatkaa samalla linjalla, uusi lukuennätys rikottiin jo helmikuussa ja maaliskuussa tahti luultavasti vain kiihtyy.


Helmikuun luetuimmat artikkelit kertovat, että olympialaiset kiinnostivat kovasti:



Tähän Instagram-kuvaan taas talletin suomenkielisen Wikipedian luetuimmat artikkelit 24.2.2022, päivänä, joka jäänee meidän kaikkien mieleen.


 



Mitkä sitten olivat viime vuoden 10 luetuinta artikkelia?

1 Suomi
2 Carles Puigdemont
3 Luettelo hätäkeskuksen tehtäväluokista
4 Eurovision laulukilpailu 2021
5 Elisabet II
6 Suomen kunnanvaakunat
7 Blind Channel
8 Luettelo vuonna 2021 kuolleista henkilöistä
9 Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä
10 Helsinki


Oliko joukossa yllätyksiä? Veikkaan, että numero kakkonen oli sellainen, ja ensireaktiosi on ihan oikeassa: Carle Puidgemont ei oikeasti kuulu suomalaisten Wikipedia-artikkelien luetuimpien artikkelien joukkoon. Mutta siellä se killuu, niin suomalaisten kuin lähes kaikkien muidenkin kieliversioiden huipulla, huolimatta siitä, että minä ja moni muu on nostanut asian esiin. Kyseessä on siis jonkin hyvin tehdyn botin lukukerrat.

No mikäs muu meitä kiinnostaa?

No tietenkin ihmiset:

17 Pave Maijanen
18 Alexi Laiho
19 Sanna Marin
21 Tytti Yli-Viikari
28 Irwin Goodman
29 Sauli Niinistö
30 Juice Leskinen
32 Urho Kekkonen
34 Kimi Räikkönen
36 Prinssi Philip, Edinburghin herttua
42 Adolf Hitler
44 Danny
45 Riikka Purra
48 Freddie Mercury
49 Cristiano Ronaldo
61 Walesin prinssi Charles
66 Tove Jansson 
67 Peter Nygård
68 Armi Aavikko
73 Carl Gustaf Emil Mannerheim
74 Vesa-Matti Loiri
75 Märtha (Norjan prinsessa)
77 Christian Eriksen
81 Elon Musk
82 Kiti Kokkonen
83 Aleksi Valavuori
86 Lukas Hradecký


Historia:

20 Toinen maailmansota
23 Taliban
27 Jatkosota
31 Talvisota
37 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus 
38 Suomen sisällissota
39 Ensimmäinen maailmansota
43 Espanjantauti
57 Koskelan teinisurma
63 Syyskuun 11. päivän terroriteot
90 RMS Titanic
93 Luettelo Yhdysvaltain presidenteistä 
99 Junko Furutan murha 



Maantiede:

12 Luettelo Suomen kaupungeista
13 Yhdysvallat
22 Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan  
24 Suomen maakunnat
33 Afganistan
41 Yhdistynyt kuningaskunta
47 Tampere
50 Eurooppa
52 Venäjä
54 Luettelo Suomen kunnista
58 Neuvostoliitto
60 Saksa
64 Ruotsi 
70 Oulu
76 Turku
80 Australia
85 Norja
89 Kiina
92 Sveitsi
94 Kanada
95 Japani
98 Viro 
100 Israel


Viihde:

11 Luettelo televisiosarjan Salatut elämät henkilöistä
16 James Bond
26 Salatut elämät
35 Selviytyjät Suomi
51 Luettelo televisiosarjan Salatut elämät poistuneista henkilöistä
62 Luettelo suomalaisten näyttelijöiden äänirooleista R–Ö
65 Ivalo (televisiosarja)
69 Nightwish
87 Suomi Eurovision laulukilpailussa
91 Eurovision laulukilpailu 
96 Horoskooppi 


Urheilu:

14 Suomen jääkiekkomaajoukkue
15 Formula 1 -kausi 2021
46 Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
56 Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut
71 Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2021
72 Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut
78 Kesäolympialaiset 2020
97 Olympialaiset 

Merkkipäivät:

25 Luettelo suomalaisen nimipäiväkalenterin naisten nimistä
40 Luettelo suomalaisen nimipäiväkalenterin miesten nimistä
53 Hääpäivien nimitykset
79 Helatorstai

Muut:

55 Instagram
59 Wikipedia
84 Aspergerin oireyhtymä
88 Luettelo automerkeistä


Pysähdyin muuten miettimään omaa Wikipedia-historiaani Maaseudun Tulevaisuuden haastattelun vuoksi. Urani päätyi Wikipedian pariin erinäisten sattumien kautta. Jälkikäteen todettuna ne olivat kovin onnekkaita sattumia, sillä Wikipedia-työssäni yhdistyy kaksi suosikkiammattiani: kouluttaja +  toimittaja. :)


Jos tahdot oppia hyödyntämään Wikipediaa omassa työssäsi, perehdy avoimiin Wikipedia-tuotteisiini

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...