Twitter-chat: Mistä Jyväskylän #CMADFI:ssa puhutaan?

Eilen oli taas CMADFI-päivä: julkaisin aamupäivällä Flocklerin Tonin kanssa uuden cmad.fi-sivuston.

Jyväskylän tapahtuma on jo viides CMADFI, katso edelliset tapahtumat:
http://www.tut.fi/soita/tapahtumat (2012)
http://www.tut.fi/soita/cmad2013
http://2014.cmad.fi/
http://2015.cmad.fi/

Urlit kertovat, että tämä on jo kolmas kerta, kun

a) käytämme nettisivualustana Flockleria. Suosittelen lämpimästi muillekin, erityisen kiva on se, miten kätevästi some-sisällöt sivulle nousevat ja niitähän meillä riittää. Myös esiintyjien sivu on nyt entistä näppärämpi :).

b) järjestän tapahtumaa oman yritykseni kautta.

TTY-aikana käytin työaikaani tapahtuman järjestämiseen, mutta sittemmin CMADFI on kasvanut ja tehtäviini on tullut paljon uusia asioita, mm. budjetointi. En usko, että kovin moni työnantaja antaisi minun ylipäätään käyttää työaikaani CMADFI:n järjestämiseen ja siksi olen itselleni aika ankara: hommasta pitää selvitä mahdollisimman vähällä, eikä kaikkia asioita voi millään tehdä niin hyvin, kuin silloin, jos järjestelystä saisi oikeaa palkkaa.

Iltapäivällä vedin jo viidennen #CMADFI-Twitter-chatin, joka on uusi kokeiluni CMADFI-tapahtumamarkkinoinnin saralla ja keino oppia asioita, joita näin pieni yritys ei muuten oppisi. Suomessa säännöllisiä Twitter-chatteja on hyvin vähän, mikä on vähän outoa. Chattien pyörittämiseen menee kyllä aikaa ja vaivaa, mutta luulisi, että jollakin isommalla organisaatiolla olisi siihen rahkeita ja tarpeita. Jos siis haluatte aloittaa Twitter-chatit, tulen mielelläni auttamaan teitä toimivan chattiprosessin rakentamisessa!

Tällä kertaa meillä oli vieraina seuraavan CMADFI-tapahtuman puhujia.

#CMADFI-häsän top-twiitit 27.10.2015 klo 8.06 

Paikalle pääsivät

• Liinamaaria Hakola, joka edustaa Tekesin Liideri-hanketta
• Minna Janhonen Työterveyslaitokselta
• Paulliina Mäkelä Kindasta ja
• Timo Rainio Digisyke-hankkeesta.

Heidän kanssaan puhuimme paitsi someprosesseista myös seuraavan tapahtuman teemoista, joiksi Facebook-äänestyksessä nousivat työntekijälähettilyys, johtajat somessa, visuaalinen sisällöntuotanto (mm. Snapchat, kuvat, videot) ja mittaaminen ja datan käyttö.

Chatin aikana muistelimme myös edellisten CMADFI-tapahtumien kohokohtia, mietimme sitä, miksi työntekijälähettilyys oli niin kiinnostava aihe, vaihdoimme Snapchat-vinkkejä, nostimme esiin hyviä esimerkkejä mies- ja naisjohtajista, ja mietimme millaisia puheenvuoroja CMADFI:iin vielä haluamme, kun muutama paikka on vapaana.

Perjantaina meillä on viimeinen palavaveri ennen ilmoittautumisten alkua. Palaverissa päätämme viimeisistä puhujista ja käymme läpi muitakin ajankohtaisia asioita. Jos sinua kiinnostaa CMADFI-tapahtuman järjestely tai siihen osallistuminen, liity Facebook-ryhmäämme.

Nyt alan siis suunnitella Lyytiin tehtävää ilmoittautumislomaketta. Uskon, että saamme sen ensi viikolla auki ja sitten jännitetään yhdessä keitä kaikkia Jyväskylässä tavataan. Tarkemman ilmoittautumisajan käyn muuten huutelemassa uutiskirjeeni tilaajille lähempänä ajankohtaa, vink-vink.

PS. Yhteisömanagerikyselyssä on nyt 49 vastaajaa. Kun vastaajia on 50, alan käydä tuloksia läpi, joten jos et ole vielä vastannut, tee se nyt!

Katso itse mistä puhuimme:

Keitä seurata Instagramissa, 25 vinkkiä

Blogini kaikkien aikojen suosituin bloggaus on "Miten saada Instagram-seuraajia". Siksi jatkan samalla teemalla, mutta käänteisesti, eli keitä kaikkia Instagramissa sitten pitäisi seurata? No, se riippuu tietysti ihan omista mielenkiinnonkohteista, mutta Instagram itse suosittelee suomalaisille Instagram-käyttäjille tiettyjä tilejä.

Perustaessani eilen uuden Instagram-tilin (paljastamatta Facebook-kavereitani, mikä olisi saattanut vaikuttaa suosituksiin), Instagram suositteli minulle 13 suomalaista tiliä. Arvelin ensin, että kyseessä ovat tämän hetken suosituimmat suomalaiset tilit, mutta listalta puuttui Samuli Pehkosen viime vuonna tekemän selvityksen seuratuimpia tilejä, jotka lisäsin alla olevalle listalle sulkuihin. Tähdellä merkitsen ne, jotka itse hoksasin lisätä ja -:lla tilin, jota Nyt-lehti viime vuonna suositteli.

SamiHedberg, 122 000 seuraajaa
*Eeddspeaks, 123 000 seuraajaa *
Soikkuyo, 145 000 seuraajaa
Justimusfilms, 149 000 seuraajaa

(TeppoTirkkonen, 153 000 seuraajaa)

MikaelGabriel, 156 000 seuraajaa
*HapaHaber, 165 000 seuraajaa*
*HelloImSaara, 166 000 seuraajaa*
VainMuijaJutut, 175 000 seuraajaa
- ElJackson, 182 000 seuraajaa-

Elastinen, 188 000 seuraajaa

VenlaSavikuja, 196 000 seuraajaa

AkuHirviniemi, 198 000 seuraajaa

JarppiDudeson, 204 000 seuraajaa

(Skwii, 208 000 seuraajaa)

Kymmenen seuratuinta suomalaisen ylläpitämää Instagram-tiliä saattavat siis olla nämä:

10. Cheekofficial, 213 000 seuraajaa
9. Mmiisas, 220 000 seuraajaa

8. (Mariannnan, 222 000 seuraajaa)

7. RobinPackalen, 288 000 seuraajaa

6. (BenjaminPeltonen, 296 000 seuraajaa)
5. JukkaDudeson, 317 000 seuraajaa
4. *NicoRosbergOfficial, 361 000 seuraajaa*
3. (IsacElliot 386 000 seuraajaa)
2. (SaraFabel 469 000 seuraajaa)
1. (Kpunkka, 470 000 seuraajaa)

Oravakuiskaaja Konsta Punkka on suosituin suomalainen instagrammaaja

Jos tiedät listasta puuttuvia suosittuja tilejä, kommentoi (ei vaadi rekisteröitymistä)!

Katso myös millaisia kuvia Suomesta Matador-sivusto nosti esiin.

Sinfoniakonserttia raportoimassa #jklsinfonialive

Eilen oli jännittävä ilta: olin ensimmäistä kertaa elämässäni sinfoniakonsertissa ja kaiken lisäksi livetwiittasin siitä! Jyväskylän Sinfonia kokeili 60-vuotisjuhlakonserttinsa kunniaksi sitä, miten livetwiittaaminen onnistuu ja kutsui minut ja kymmenkunta muuta twiittaajaa kertomaan konsertin kulusta. En siis voi kertoa, poikkesiko eilinen normaaleista konserteista (mutta veikkaan silti, etteivät kapellimestarit aina ota lavalla selfieitä), mutta minuun se teki vaikutuksen monipuolisuudellaan, siirryttiin tunnelmista toiseen ja esiteltiin sinfonialle uusia elementtejä kun lavalla nähtiin niin brittiläinen DJ, Mr Switch, kuin Jonte Knifin kehittämä knifonium-soitin, joita on tehty vasta 8 kappaletta.

Switch It Up!

Koska sanastostani puuttui alan termistö (* ratkaisin liveraportointihaasteeni videoilla - niiden avulla sain parhaiten välitettyä sen, mitä konsertissa oikein tapahtui. Sometus myös häiritsi musiikkiin keskittymistä ja kuten usein ennenkin olen huomannut: silloin kun liveraportoi jostain tapahtumasta, se menee itseltä vähän niinkuin ohitse. Kun koko ajan keskittyy vain seuraavaan asiaan, josta raportoi, ei jää aikaa hahmottaa kokonaisuutta tai fiilistellä. Konsertista jäi kuitenkin sellainen olo, että voisin mennä toistekin, mutta sen sijaan että välitän fiilistä muille keskitynkin tunnustelemaan sitä ihan itsekseni.

Meille twiittaajille oli luvattu paikat takarivissä, mutta koska takanamme istui vielä kaksi riviä ihmisiä, päätin kuvata mahdollisimman huomaamattomasti, tähän tyyliin:

Mikähän #rytmisoitin tässä soi? #jklsinfonialive pic.twitter.com/vv9IsJ4hLv

— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 21, 2015

Ja kapellimestari vastasi:

@jjanhone Kastanjetti + symbaali! :)

— Ville Matvejeff (@villematvejeff) October 22, 2015

Twiittailumme nousivat viraali-ilmöiden listalle Paluu tulevaisuudella -päivämäärän kanssa:

Tämän päivän #viraali-ilmiöt: #digitalist @HannaHiekkamies #jklsinfonialive #BackToTheFuture https://t.co/IBZ9LJBZP7 pic.twitter.com/JsVWaaNnEb

— Pinnalla (@PinnallaFI) October 21, 2015

ja Jyväskylän Sinfoniakin vaikutti tyytyväiseltä:

Mahtavaa livetwiittaajamme; upeaa keskustelua, paljon kommentteja ja mietiskelyitä. Tämä toimi loistavasti. Superkiitos! #jklsinfonialive

— Jyväskylä Sinfonia (@JKLSinfonia) October 21, 2015

Kiitos vielä mielenkiintoisesta illasta ja sivistysaukkoni paikkaamisesta. :)

Kurkkaa kaikki illan twiitit #jklsinfonialive-häsältä.

(* Jos kyseessä olisi ollut asiakkaan tilaama liveraportointi, olisin toki perehtynyt aiheeseen etukäteen tarkemmin, nyt suhtauduin tähän paljon kevyemmin.

Muoks 23.10.2015:
Ps. Tässä vielä Jyväskylän Sinfonian tekemä Storify-kooste illasta.

Kuvahaasteista uutta potkua sisällöntuotantoon

Kun aloitin Instagramin käytön pari vuotta sitten, minulla oli vähän vaikeuksia päästä vauhtiin: millaisia kuvia minä siellä oikein jakaisin, kun selfiet eivät tunnu omalta jutulta, meillä ei ole lemmikkiä (kiitos allergioideni), eikä omien ruoka-annosten tai kahvikuppien jatkuva kuvaaminenkaan innostanut. Nukkekotiprojektejani olin kuvannut Flickriin vuodesta 2007 lähtien (sitä ennen olin tehnyt sitä toisessa Yahoon omistamassa kuva-palvelussa), mutta puhtaasti leluihin keskittyvää tiliä en Instaan halunnut. Myös perheeni olen päättänyt pitää poissa somesta (vaikka kieltämättä joskus kuvia selatessani tekisi mieli kullanmurujani esitellä). Instagramin piti siis palvella ensi sijassa yritykseni tarpeita.

Pienen pohdinnan jälkeen lähdin liikkeelle A:sta ja ensimmäisissä kuvissani esittelinkin erilaisia vastaantulevia kirjaimia (löydät kuvat yhä #aakkoset-häsältä). Yksittäisiä kirjaimiahan tulee vastaan joka paikassa: vaatteiden tuotemerkeissä, talojen seinissä, liikennemerkeissä, magneetteina ja niin edelleen. Aakkosprojektin myötä silmäni olivat avautuneet ja aloin nähdä muitakin kuvaamisen arvoisia asioita. Nukkekotitutuileni ikuistin minejä, perheelle ja kavereille hauskoja arkisia juttuja ja tietysti jaoin niitä töihin liittyviä asioita: mielenkiintoisia artikkeleita, kirjoja, tapahtumia, uutisia ja kuulumisia. Instagramissa apulaisiini kuuluu mm. Playmobil-merirosvo ja Laukaan Ekokoulu-hankkeen Hapsu-hirvi, jotka tuovat viestintääni mukaan humoristisia sävyjä.

Tuoreita Instagram-kuviani

Instagram on vieläkin somepalveluista se, jossa päästän seuraajat lähimmäksi itseäni. Snapchatissa olen kyllä jakanut asioita, joita en muualla ole kertonut, mutta säännöllistä sisällöntuotantoa en siellä tee, menen sen kanssa vielä fiilispohjalta. Instagramiin sen sijaan tuotan kuvia lähes päivittäin. Viikko sitten törmäsin jälleen #fmsphotoaday-haasteeseen, jossa kuvataan päivittäin johonkin teemaan liittyvä kuva. Nyt on menossa aakkoskuukausi, joten koska koko instailuni alkoi niistä, hyppäsin mukaan.

#fmsphotoaday-haaste on pyörinyt jo vuosia ja siihen on tullut lähes 6 miljoonaa kuvaa ja haasteen aloittanut Chantelle eli FatMumSlim on kerännyt lähes 100 000 seuraajaa. Vaikka haasteeseen osallistuu toki myös kaikenlaisia markkinoijia (ja pyllynsä esittelijöitä), osallistujat ovat yleensä tavallisia ihmisiä. Vaikkei kuvia haasteen häsälle laittaisikaan, siitä voi saada uusia ideoita omaan kuvatuotantoon, jos päivittäisen kuvan ottaminen muuten tökkii. Toki suomalaisiakin haasteita ajoittain somessa pyörii, kuten esimerkiksi #arkikuvahaaste , suosittelen tarttumaan niihin kun sellaisiin törmäät.

Muutamia haasteita olen itsekin aloittanut ja huomannut, ettei niihin niin herkästi tartuta. Siksi tyydyn osallistumaan muiden haasteisiin, mutta haastan sinutkin leikkiin mukaan ja ottamaan Instaan erilaisia kuvia. Etsi siis Instagramista @jjanhone ja katso, millaisista aiheista minä kuvani otan. Toivon, että voin inspiroida sinuakin! Tai pyydä minua ideoimaan teidän kanssanne aiheita ja tapoja, joilla te saatte Instagram-tilistänne enemmän irti persoonallisella tavalla.

Ps. Tämän päivän kirjain on muuten Q. Otin siis kuvani teemaksi quoten, lainauksen, ja lainaan itse itseäni näin:

Q is for #quote! #socialmedia #somefi #instagramfi #qisfor #fmsphotoaday #twpa

A photo posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Oct 21, 2015 at 1:33am PDT

#CMADFI-chatissa pohditaan tapahtuman teemoja

Viime perjantaina palaveerasimme CMADFI-porukalla. Sen jälkeen julkaisin ensimmäisen version ohjelmastamme. 25.1.2016 kokoonnumme siis Jyväskylän yliopistolle 300 yhteisömanagerin voimin. Facebook-ryhmässämme oli parin viikon äänestys, jossa etsimme aiheita, joista yhteisömanagerit haluavat tällä kertaa kuulla.

Eniten ääniä saivat nämä:

1. Työntekijälähettiläät yhteisömanagerin apuna 12
2. Case: Miten Snapchatissa rakennetaan yhteisö? 9
2. Netin visuaalisuus - ideoita kuviin ja videoihin 9
4. Johtajat somessa, onko välttämätöntä osallistua itse vai antaa toisille tilaa. 7

Työntekijälähettiläistä meille puhuu ainakin tutkija Minna Janhonen (TTL) ja toimitusjohtaja Juha Harju (Descom), joka puhuu myös siitä, pitääkö johtajien itse olla somessa. Snapchatista puhuu Eskomörkönä Snapchat-ilmiöksi noussut Ville Kormilainen. Konkretiaa yhteisömanagerin työstä tuovat kaksi somessa hyvin näkyvää naista,  Twitter-kuningattarenakin tunnettu Paulina Mäkelä (Kinda) ja jyväskyläläinen Jaana Nyström (Gplussa), joka on vastikään saanut julkisuutta yli miljoonalla Google+-seuraajallaan. He esittelevät asiakascasejensa kautta miten he käytännössä yhteisömanageroivat.

Viidennen sijan (6 ääntä) jakoi 4 aihetta:

• Tiedon/datan käyttö yhteisömanageroinnissa ja johtamisessa 
• Sosiaalisen median tavoitteiden mittaaminen 
• Infografiikat 
• Videobloggaus 

Myös sponsoripuheenvuorojen pitäjille on esitetty toive, että he rakentaisivat puheenvuoronsa näiden aiheiden ympärille. Mukana meillä on ainakin professori Vilma Luoma-aho (Jyväskylän yliopisto), Liinamaaria Hakola (Tekes/Liideri-hanke), Jussi Sivonen (Sininen Meteoriitti). Muitakin puhujia yhteistyökumppaneiltamme vielä todennäköisesti tulee, esimerkiksi DigiSyke ei ole vielä puhujia kertonut.

Ensi viikolla meillä on jälleen #CMADFI-Twitter-chatin aika tuttuun tapaan maanantaina, 26.10.2015 kello 14-15. Olen kutsunut sinne edellä mainittujia puhujiamme. Heidän kanssaan juttelemme ensi kerran ohjelmasta, tule mukaan ja vaikuta siihen vielä sinäkin!

Kysymykset:
K1: Kuka olet, mistä tulet? Oletko osallistunut CMADFI-tapahtumaan tai seurannut sitä etänä? (14.00)
K2: Työntekijälähettilyys herätti eniten mielenkiintoa. Miten selität sen suosion? (14.10)
K3: Snapchat oli työkaluista kiinnostavin. Millaisia kokemuksia sinulla on siitä? (14.20)
K4: Netti on kovin visuaalinen. Miten itse tuotat kuvia tai videoita ja mitä haluat vielä oppia? (14.30)
K5: Johtajat somessa, mitä mietteitä se herättää? Kerro hyvistä tavoista ja esimerkeistä! (14.40)
K6: Mikä sinua kiinnostaa näistä eniten ja miksi A Datan käyttö B Mittaaminen C Infografiikat D Videobloggaus? (14.50)

Osallistumisohje: liitä jokaiseen twiittiisi vastauksesi numero (V1, V2...) ja chatin tunnus #cmadfi. Chattia kannattaa seurata Twitterin haun kautta.

PS. Kerroin Yhteisömanagerikyselystä tammikuussa ja ensi kerralla kuulemme, onko vuodessa tapahtunut muutoksia suuntaan tai toiseen. Kyselystä puuttuu vielä kaksi vastaajaa, joten jos et ole vielä vastannut, vastaa nyt, niin sinunkin mielipiteesi pääsevät mukaan!

Kuka kirjoittaa teistä tietosanakirjaan eli Wikipediaan?

Kuten tiedetään, Wikipedian sisältö perustuu vapaaehtoisten tekemiin päivityksiin. Se on paitsi Wikipedian vahvuus, myös sen heikkous - ihmiset kirjoittavat sinne lähinnä aiheista, jotka heitä kiinnostavat vapaa-ajalla.

Vastikään Museoliiton Wikipedia-koulutuksessakin eräs osallistuja kertoi: olen kyllä kirjottanut Wikipediaan lempielokuvastani, muttei ole tullut mieleenikään, että voisin kertoa siellä myös työstäni. Myös alla olevan videon James kertoo tyypillisen tarinan: it-ammattilainen rentoutuu vapaa-ajallaan kirjoittamalla jalkapallosta.





Kaipaankin vapaaehtoisten kirjoittajien rinnalle lisää asiantuntijakirjoittajia (tiedottajia, tutkijoita, opettajia, oman alansa asiantuntijoita), jotka pitäisivät huolen siitä, että myös niistä "tylsistä" töihin liittyvistä aiheista kirjoitettaisiin. Ja erityisesti naisiin liittyvistä aiheista - wikipedisteistä naisia on vain noin 15%.

Wikipedia on tietosanakirja, eli sinne voi kirjoittaa vain merkittävistä aiheista. Se mikä Wikipediassa katsotaan merkittäväksi eroaa ehkä arkikielen merkittävyydestä, joten katsotaan määritelmää tarkemmin:

Merkittävyys Wikipediassa on kriteeri, jonka avulla arvioidaan artikkeliaiheiden soveltuvuutta Wikipediaan ja sitä myötä sisällyttämistä tai poistamista: Wikipedia-artikkelin tulee olla aiheeltaan merkittävä tai ”merkinnän arvoinen”. Merkittävyys ei ole sama asia kuin tunnettuus, kuuluisuus, suosio tai tärkeys, vaikka nämä asiat voivatkin vaikuttaa merkittävyyteen ollessaan huomattavan laajoja. Merkittävyydellä arvioidaan ainoastaan artikkelin aiheen soveltuvuutta tietosanakirjaan; se ei suoraan rajaa artikkelin sisältöä. 

Nyrkkisääntönä: aihe on yleensä wikimerkittävä, jos:

...aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä...

• ”Käsitelty huomattavan laajasti” tarkoittaa, että lähteet käsittelevät aihetta suoraan ja tarkasti eikä tiedon erottelemiseksi tarvita uutta tutkimusta. Aiheen ei tarvitse olla käsittelyn pääkohde, mutta sivuhuomautus ei riitä käsittelyn laajuudeksi.

• ”Luotettavissa” tarkoittaa, että lähteiltä edellytetään toimituksellista uskottavuutta, jotta ne voivat tarjota tarkistettavissa olevaa tietoa aiheen merkittävyydestä. Aihetta käsittelevien lähteiden saatavuus on hyvä testi aiheen merkittävyydelle.

• ”Lähteissä” tarkoittaa, että ulkopuoliset lähteet antavat parhaat vakuudet aiheen merkittävyydestä. Tarvittavien luotettavien lähteiden määrä ja luonne vaihtelee riippuen käsittelyn laajuudesta ja lähteiden laadusta. Useamman lähteen käyttö on yleisesti toivottavaa.

• ”Aiheesta riippumattomissa” tarkoittaa, että aiheeseen sidoksissa olevien tahojen tuottama aineisto ei ole pätevä lähde merkittävyyden arvioimiselle. Tällaista aineistoa ovat muun muassa mainokset ja markkinointi, kohteen itsensä julkaisema materiaali, omaelämäkerrat, kotisivut ja lehdistötiedotteet.

Sääntöjä tavaamalla ymmärrät, etteivät kaikki aiheet todellakaan sovellu Wikipediaan. Wikipedia on tietosanakirja, eikä tietosanakirjoihin ennenkään kirjoitettu kaiken maailman nakkikioskeista, kampaamoista ja mainostoimistoista. Mutta jos työhösi liittyy merkittävä elementti (ihminen, organisaatio, tuote), haluat ehkä, että se noteerataan ainoassa suomenkielisessä tietosanakirjassa, jota yhä päivitetään. Tyydytkö silloin siihen, että satunnainen joukko wikipedistejä kirjoittaa (tai jättää kirjoittamatta) siitä vai haluaisitko, että joku näkee asian eteen vähän enemmän vaivaa?

Image: Wikipedia / Tobias Klenze / CC-BY-SA 3.0 (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons 

Aiheesta riippuen Wikipedia-päivitykset voivat olla aika satunnaisia, joku käy tänään lisäämässä linkin, joku poistaa puolen vuoden päästä kaupallisina pitämänsä väitteet ja kolmas lisää aiheeseen liittyvän kuvan joskus vuoden päästä, neljäs innostuu jostain pienestä yksityiskohdasta niin, että kirjoittaa siitä kokonaisen kappaleen verran. Pikkuhiljaa paloja siis lisätään (ja vaihdetaan). Ongelma on se, että Wikipedia-artikkelia lukeva asiakas, opiskelija tai toimittaja, yleensä uskoo, että vapaaehtoiset ovat jo saaneet aiheeseen liittyvän palapelin valmiiksi. Asiantuntijana sinä itse taas näet, että vasta reunapalat on koottu, mutta osa niistäkin on vielä kateissa. Tai että palapeli oli kyllä valmis jo 5 vuotta sitten, mutta nyt sen päällä on niin paljon pölyä, ettei kuvio enää erotu.

Nosta siis hihasi ylös ja tutki, millaisia sisältöjä teistä on kirjoitettu ja mitkä merkittävät aiheet puuttuvat vielä kokonaan. Ja jos sinua ei palapelit huvita, pyydä apua minulta.

PS. Etsin artikkeliin palapelikuvan Wikimedia Commonsista, joka on täynnä matskua, jota sinäkin voisit hyödyntää.

#wikimediacommons on yksi netin suurimpia taustavaikuttajia. Oletko käyttänyt sitä? Sen kuvia näet päivittäin paitsi #wikipedia'ssa myös Googlen hauissa. Ehkä sinäkin voisit lahjoittaa sinne sisältöjäsi? #wikipediafi #wikimedia #somefi #twpa #kuvat #videot #vapaaehtoistyö #visuaalisetmuistiinpanot #visualnotes

A photo posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Oct 9, 2015 at 1:18am PDT

Tapahtumien avulla lisää museotietoa Wikipediaan

Eilen kerroin, että koulutin Wikipediaa Oulun seurakunnille, mutta viime viikolla koulutin sitä myös parillekymmenelle museolle osana Suomen museoliiton järjestämää kahden päivän koulutusta, jossa etsittiin uusia väyliä osallistavaan toimintaan. Some jos mikä on osallistavaa: esimerkiksi Facebookin, Twitterin ja Instagramin kautta saadaan museovieraat tekemään markkinointia ja suosittelemaan museovierailua tutuille.

Muutama tunnelmakuva koulutuksesta

Wikipedia tarjoaa kuitenkin vähän isompia ja pitkäikäisempiä vaikutusmahdollisuuksia: Google nimittäin rakastaa Wikipedia-sisältöjä ja jos joku museon fani (tai työntekijä) on kertonut vaikka museon kokoelmiin liittyvistä asioista Wikipediassa, sivu saattaa nousta luetummaksi kuin museon oma sivu. Ja siinä missä somesisällöt yleensä vanhenevat päivissä, Wikipedia-artikkeli on ja pysyy. Siksi siihen kannattaa panostaa.

Koulutuksen teemana oli kertoa museoiden työntekijöille, miksi museoiden kannattaa itse järjestää Wikipedia-tapahtumia, miten niihin valitaan aihe ja miten tapahtuma kannattaa käytännössä toteuttaa.

Wikimedistinä (=olen Wikimedia Suomen hallituksen sihteeri) halusin, että viestini tavoittaa mahdollisimman monet, ja siksi latasin esityksen *kokonaisuudessaan* SlideShareen.

Wikipedia-työpajat museoissa from Johanna Janhonen

Myös Kiasman Wikipedia-tapahtumista kertonut Sanna Hirvonen jakoi esityksensä tuoreeltaan SlideSharessa.

Kiasma & Wikipedia from Sanna Hirvonen

Loppuun vielä muutama poiminta #museotek-twiiteistä:

"Wikipedia on ainoa sanakirja, jota edelleen päivitetään" @jjanhone #museotek

— Museoliitto (@museoliitto) October 1, 2015

Voiko museo tehdä jotain sen eteen, että Wikipediasta löytyisi omaan alaamme liittyvää tietoa? #museotek

— Pedaali Ry (@PedaaliRy) October 1, 2015

#museotek @jjanhone: Wikipedisti on henkilö, jolla on 3 asiaa: älykkyys, vapaa-aikaa ja pakkomielle. Ajatus @jimmy_wales'ilta.

— Sanna Hirvonen (@sannahirvonen) October 1, 2015

Artikkelien kirjoittaminen Wikipediaan tekisi museotyötä ja kokoelmia(kin) omalla tavalla näkyväksi. #museotek #wikipediafi

— Elina Pylsy-Komppa (@epylsykomppa) October 1, 2015

This pic of #StevenHoll released by @finnishngallery has been used in 16 Wikipedias already: https://t.co/VGuB3WipZL @WikiCommons #museotek

— Sanna Hirvonen (@sannahirvonen) October 1, 2015

Innostava ja inspiroiva koulutus takana! Kiitos järjestäjille, puhujille ja mukana olleille! 😊 #museotek @museoliitto

— Elina Pylsy-Komppa (@epylsykomppa) October 1, 2015

Oulun seurakunnat näyttävät esimerkkiä YouTubessa

Edellisviikolla kävin Rovaniemen lisäksi Oulussa, pidin siellä Oulun seurakuntien työntekijöille päivän somekoulutuksen. Päivään oli valittu kolme työkalua, joista yksi oli suureksi ilokseni Wikipedia, jota harvemmin edes mielletään somepalveluksi. Wikipedia-koulutuksen aikana kävimme mielenkiintoisia keskusteluja ja löysimme asioita, joihin pitäisi puuttua.

Toinen valittu työkalu oli Instagram ja päivän aikana Oulun seurakunnat avasikin yhteisen Instagram-tilin, jolle ideoimme lyhyesti sisältöjäkin.

Oulun seurakuntien yhteisellä Instagram-tilillä vierailee vuorotellen sen työntekijöitä

Eniten aikaa vietimme kuitenkin YouTuben parissa, joka onkin mainio väline myös seurakunnille. Koulutusta varten pengoin suomalaisten seurakuntien YouTube-kanavia ja huomasin, että historia toistaa itseään. Keväällä pidin nimittäin Oulun kaupungille YouTube-koulutuksen, ja silloin kävi ilmi, että Oulun kaupunki on SuomiTubessa kaupunkien edelläkävijä. Oulun seurakuntien ylläpitämä RauhanAsema-kanava "teki oulut" seurakuntakanavien joukossa - se on löytämistäni 59 kanavista tilatuin ja sieltä löytyi myös katsotuin video.

Seurakunnat YouTubessa from Johanna Janhonen

Jos sinua kiinnostaa millaisia videoita seurakuntien kanavilta löysin, kurkkaa tekemäni kirkkosome-soittolista - ja vinkkaa minulle muista mielenkiintoisista videoista vaikka kommenttiosiossa. :)

Pekka Saurin vinkit julkihallinnon someiluun

Lukaisin eilen Pekka Saurin alkuvuonna kirjoittaman Julkishallinto ja sosiaalinen media -kirjan ja twiittasin siitä samalla muistiinpanot #kuntasome-häsällä. Nyt nappasin twiitit talteen Storifyihin, sillä koskaan ei voi tietää, kuinka pitkä Twitterin oma muisti kulloinkin on.

Kirjassa kerrottiin mm. siitä, että Lontoon pormestari järjestää Twitterissä kyselytunteja eli Twitter-chatteja. Twitter-chatit ovat Suomessa vielä aika harvinaisia, joten odotan mielenkiinnolla, kuka tai mikä suomalainen organisaatio ottaa ensimmäisenä käyttöön säännölliset Twitter-chatit.

Kirjassa puhuttiin myös siitä, että somen pitäisi olla osa jokaisen kuntajohtajan toimenkuvaa, ei asia, joka sysätään viestinnälle. Ja että työntekijälähettiläät ovat arvokkaita sanansaattajia myös kunnissa.

KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaiseman kirjan löydät ilmaisena ekirjana täältä.

Ja tässä ne muistiinpanoni:

Oletko sinä törmännyt kunnan virkamieheen tai kuntaorganisaatioon, joka viestii kuntalaisten kanssa esimerkillisen avoimesti? Laukaalaisena minä tietysti fanitan kunnanjohtajaamme Jaakko Kiiskilää, joka "bloggaa" (* kunnan sivuilla, tekee päivityksiä Laukaan kunnan Facebook-sivuille (muiden ohella) ja twiittaa työstään omalla tilillään. Ekokoulu-hankkeen sometiedottajana olen itsekin päässyt viestimään laukaalaisten kanssa.

(* kunnanjohtajan palsta eroaa blogista: siitä puuttuu avainsanat ja kommentointimahdollisuus