Tekoäly vastaan ihminen - 2 kolumnia ryhmän ulkopuolelle jättämisestä

Paistaa se aurinko
kerran kielon päällekin

Tekoäly puhuttaa ja huolestuttaa sisällöntuottajia ja tutkijoita. Miten ihmisille käy, kun tekoäly muovaa kulttuurimme? 

Mieti vaikka erilaisten lehtien ja sivustojen päätoimittajia, joilla on koko ajan niukemmat resurssit käytössään. Tuleeko heille houkutus tehdä sisällöt tekoälyn avulla? 

Aloin miettiä asiaa luettuani Tivistä historioitsija ja tietokirjailija Yuval Noah Hararin ajatuksia.

Kieli on kaiken ihmisten kulttuurin ja koko sivilisaatiomme keskiössä. 

Mitä voi tapahtua, kun tekoälystä tulee keskimääräistä ihmistä parempi kertomaan tarinoita, säveltämään melodioita, piirtämään kuvia ja kirjoittamaan lakeja?  

Tulevaisuudessa voimme nähdä historian ensimmäiset kultit, joiden pyhät tekstit eivät ole ihmisten vaan ulkopuolisen älyn kirjoittamia.

Olen itsekin hyödyntänyt tekoälyä Suur-Jyväskylän kolumneissani. Ensimmäisellä kerralla pyysin siltä näkökulmia itselleni varsin vieraaseen aiheeseen, metaverseen ja siihen, miten sitä voi hyödyntää kaupallisesti. Valmiiseen kolumniin jätin yhden kokonaisen lauseen Chat-GPT:ltä.

Kun kirjoitin tekoäly- ja luomusisällöistä, hyödynsin tekoälyä artikkelin muotoilussa, eli kysyin, miten se parantaisi valmista tekstiäni ja otin osasta neuvoista onkeeni ja käytin sitä myös otsikon ideointiin.

Viime viikolla Surkkarissa julkaistiin somekiusaamista eli ryhmän ulkopuolelle jättämistä käsittelevä kolumnini, jonka kirjoitin ilman tekoälyn apua. Tiivistäessäni artikkelin idean ja rakenteen kaverilleni, keksin, että voisinkin tällä kertaa testata tekoälyä uudella tavalla. Hyödynsin Chat-GPT:n ilmaista versiota, jolle annoin tällaiset ohjeet:

Kirjoita kolumni, joka käsittelee ryhmän ulkopuolelle jättämistä Facebookissa päivitysten piilottamisen avulla. Kerro somekiusaajien motiiveista mainiten tutkimustuloksista. Rohkaise lopuksi lukijaa miettimään sitä, kenen kanssa haluaa olla kaveri. Voit käyttää 2600 merkkiä.

Tekstistä tuli vähän antamaani mittaa pidempi, mutta teksti on aika sujuvaa ja siinä on ihan järkeviä ajatuksia. Olen tietysti puolueellinen, mutta mielestäni tekstissä on kyllä puutteitakin, mutta en niitä lähde sinulle erikseen osoittelemaan.

Somekiusaajien motiivit ja valinta oikeiden ystävien puolesta

Dall-E tuotti kuvan otsikosta.

Sosiaalinen media on vallannut paikkamme arjessamme. Se tarjoaa meille mahdollisuuden jakaa iloja ja suruja, pitää yhteyttä ystäviin ja luoda uusia verkostoja. Valitettavasti siellä on myös pimeä puoli, jossa somekiusaaminen ja ryhmän ulkopuolelle jättäminen Facebookissa päivitysten piilottamisen avulla ovat ikäviä ilmiöitä. Tässä kolumnissa tarkastelemme somekiusaajien motiiveja tutkimustulosten valossa ja rohkaisemme lukijaa miettimään, kenen kanssa haluaa olla kaveri.

Somekiusaajien motiiveja on tutkittu laajasti, ja tulokset ovat paljastaneet monia merkittäviä seikkoja. Yksi tärkeä motiivi on vallan ja kontrollin hakeminen. Kiusaajat haluavat tuntea ylemmyyttä ja vaikutusvaltaa muihin nähden. He pyrkivät manipuloimaan toisten tunteita ja valitsemaan, kuka kuuluu yhteisöön ja kuka jää sen ulkopuolelle. Tämä saattaa juontaa juurensa heidän omiin sisäisiin epävarmuuksiinsa ja tarpeeseensa nostaa omaa statustaan muiden kustannuksella. 

Toinen merkittävä motiivi on huomionhaku. Somekiusaajat tavoittelevat näkyvyyttä ja haluavat herättää huomiota itseensä. He pyrkivät luomaan draamaa ja näyttäytymään muiden edessä. Tämä voi johtua heidän tarpeestaan tulla hyväksytyiksi ja saada vahvistusta omalle olemassaololleen. 

On tärkeää ymmärtää, että somekiusaamisen seuraukset voivat olla vakavia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kiusatut kärsivät usein ahdistuksesta, masennuksesta ja alentuneesta itsetunnosta. Somekiusaaminen ei ole vain pientä kiusaa tai viatonta leikittelyä, vaan sillä voi olla syvästi vahingoittavia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. 

Tämä herättää tärkeän kysymyksen: kenen kanssa haluamme olla kaveri? Somekiusaajat eivät edusta niitä ihmissuhteita, jotka tukevat ja kannustavat meitä. Sen sijaan meidän tulisi valita ystäviä, jotka välittävät, arvostavat ja kannustavat meitä kasvamaan parhaimpaan versioon itsestämme. Ympäröityminen positiivisilla ihmisillä voi tukea omaa hyvinvointiamme ja auttaa meitä voittamaan vastoinkäymiset. 

Jokaisella meistä on valta valita, kenen kanssa haluamme olla verkossa ja elämässämme. Pyrkikäämme rakentamaan yhteisöjä, jotka perustuvat empatiaan, kunnioitukseen ja tukeen. Tehkäämme oma osamme edistämällä positiivista ilmapiiriä verkossa ja puolustamalla niitä, jotka joutuvat somekiusaamisen kohteeksi. Keskittykäämme ihmisiin, jotka tukevat ja kannustavat meitä olemaan parhaita versioita itsestämme. 

Lopuksi, muistakaamme, että somekiusaajien motiivit perustuvat negatiivisuuteen ja vahingon tuottamiseen, kun taas meillä on mahdollisuus rakentaa yhteyksiä ja ihmissuhteita, jotka tuovat iloa ja positiivisuutta elämäämme. Valitkaamme siis tarkasti, kenen kanssa haluamme olla kaveri verkossa ja elämässämme. Yhdessä voimme luoda turvallisen ja kannustavan ympäristön, jossa jokainen voi kukoistaa ja tuntea itsensä arvokkaaksi. 

*****

No, mitäs pidit tekstistä? Pysähdy hetkeksi ja jos sait jotain oivalluksia, kirjoita ne ylös. Lue sitten minun versioni, jossa on samanlainen rakenne ja idea.

Some voi herättää sisäisen kiusaajasi

Craiyon piirsi otsikon

Facebookissa ja muissakin somepalvelussa “ollaan ystäviä” niin oikeiden kavereiden kuin myös tuttujen ja puolituttujen kanssa. Koska kaikille kontakteille ei haluta kertoa kaikkea, voidaan välillä rajata julkaisujen näkyvyyttä niin, että vain “oikeat kaverit” näkevät ne. Mutta entä jos joku kontakti jätetään aina kaiken ulkopuolelle, onko siinä enää mieltä? Eikö olisi helpompaa lopettaa Facebook-kaveruus ihmisen kanssa, jolle ei haluta kertoa koskaan mitään? 

Syitä siihen, ettei kaveruutta haluta katkaista voi olla useita. Ehkä ei haluta näyttää omalle verkostolle, että kaveruus jonkun yhteisen tuttavan kanssa on ohi. Tai ajatellaan, että poispotkittu kaveri pahoittaa mielensä. Tämä mielipaha ei kuitenkaan vedä vertoja tunteelle, kun huomaa, että kaveruus on hyllytetty jo useita vuosia sitten, ilman että itse sitä huomasi. Tulee mieleen, että kaveruutta on ylläpidetty siksi, että toinen on saanut suurta hupia stalkkaamisesta ja postausten arvostelusta selän takana. Kriisityöntekijä Mari McAlester kertoi Iltalehdessä vuonna 2019 tutkimuksesta, jonka mukaan ryhmän ulkopuolelle jättäminen vaikuttaa samoihin osiin aivoja kuin kiduttaminen ja väkivalta. 

Tilanteen ylipääsemisessä voi auttaa tieto, että kiusaaja on purkanut omaa pahaa oloaan. Satu Kaskin ja Vesa Nevalaisen Jo riittää -kirjassa (2017) esitellään erilaisia kiusaajatyyppejä.

1. Ilkeät saavat nautintoa avuttomien kiusaamisesta, 
2. uraohjukset sabotoivat kilpailjoidensa mainetta, 
3. pelkurit pelkäävät joutuvansa itse kiusatuksi ja päätyvät siksi kenties 
4. pelleiksi, hakemaan hyväksyntää muita pilkkaamalla. 
5. Tyhmät reppanat eivät älyllään loista, he ovat kuin Monni-kissan apurit Pilli ja Pulla. 
6. Kateelliset taas tuntevat uhrinsa hyvin ja ajattelevat, että näiden saamat tunnustukset ovat pois heiltä itseltään. 
7. Natsipersoonat kiusaavat häpeämättä erilaisia ihmisiä pelkäämättä edes esimiehen reaktiota: he eivät edes tajua kiusaavansa, vaan uskovat ajavansa oikeaa asiaa. Lähellä heitä ovat 
8. yhteisöjen perinteiden vaalijat, jotka kyllä kokevat myötätuntoa kiusattua kohtaan, mutteivät silti kyseenalaista perinteitä. 

On helppo ymmärtää, ettei joku halua jakaa asioitaan ihmisille, joiden tekemisistä ei ole enää kiinnostunut tai joita ei tuntisi, jos he tulisivat kadulla vastaan. Omaa elämäänsä voisi parantaa konmarittamalla ihmiset, jotka eivät enää tuota iloa. Tulisikohan sinusta onnellisempi, jos poistaisit someverkostoistasi ihmiset, joiden sisältöjen näkeminen tekee sinusta kiusaajan?

***

No niin, miltäs tämä teksti tuntui, millaisia ajatuksia se herätti? Jos sait siitä jotain oivalluksia, kirjoita nekin ylös. Vertaile nyt havaintojasi ja kerro mitä huomasit.

Sanonpahan vaan, että suurella mielenkiinnolla odotan, kuinka kauan minun kolumneilleni tai muille kirjoituksille on vielä tarvetta. :P Teemaan sopivasti törmäsin juuri Hesarin uutiseen, jossa kaksi amerikkalaista sisällöntuottajaa oli kertonut Washington Postissa töidensä loppuneen ChatGPT:n vuoksi.

Lipkin kertoo lehdelle aloittaneensa uuden työn koiranulkoiluttajana ja Fein opiskelevansa ilmastointiasentajaksi. Niihin töihin voisi luottaa tulevaisuudessakin, he kertovat.

Ajattelen, että ainoa keino yrittää pysyä tekoälyä edellä on luovuus ja inhimillisyys. Siksi olen tietoisesti varannut aikaa lukemiseen ja kirjoittamiseen sekä muuhun luovaan toimintaan. Olen vähentänyt somen käyttöä ja raivannut elämääni digitöntä tilaa. Luovaan toimintaani kuuluu esimerkiksi kirjoittaminen Luovuustilassa-lehteen, tähän blogiin ja päiväkirjaani, osallistuminen säännölisesti fmskuvapäivässä-kuvahaasteeseen Instagramissa ja hakeutuminen luovien ihmisten seuraan. 

Jos sinäkin haluat tavata luovia ihmisiä, tsekkaa Keski-Suomen luovien osaajien kesäpiknik ja tule mukaan!

View this post on Instagram

A post shared by Keski-Suomen Luovat osaajat ry (@ks_luovatosaajat)