Wednesday, February 27, 2019

Ammattimaista Wikipedian päivittämistä jo vuodesta 2010


Tässä kuussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun saimme kuulla Nokian sulkevan Jyväskylän toimipisteensä. Työskentelin Nokialla sisäisten sosiaalisen median työkalujen pääkäyttäjänä ja kouluttajana ja työkaluista tärkeimpiä olivat wikit. Olin ollut aktiivinen Nokian sisäisissä somepalveluissa, mutta uutisen kuultuani aloin aktivoitua ammattiosaamiseni kanssa myös internetissä (harrastukseni kautta olin ollut aktiivinen). Yksi ensimmäisiä asioita oli Wikipedia-tilin perustaminen. Sitä aiemminkin olin Wikipediaa päivittänyt, mutta anonyymisti ip-osoitteen kautta.

Silloin en kuitenkaan osannut vielä kuvitella, että Wikipedian päivittäminen voisi olla osa työtäni ja kun asiaa, tilattua päivitystä, minulle ensi kertaa ehdotettiin, olin vähän kauhuissani. Eihän Wikipediassa saa mainostaa! No ei niin, mutta kyllä siellä silti yrityksistä voi kertoa.



YT:eiden alkamisen 10-vuotispäivän kunniaksi (olemmekohan ainoita, jotka juhlivat moista asiaa?) kokoonnuimme jälleen kerran yhteen. Tapaamisessa kerroin vanhoille työkavereilleni, mitä yritykseni tekee. Somekoulutukset olivat heille tuttu juttu, osallistuihan osa heistä niihin jo Nokia-vuosinakin, mutta

se, että joku voi tienata Wikipediaa päivittämällä tuntui ihan käsittämättömältä ajatukselta. 

Kuka siitä maksaa? Wikipediako?

No ei, vaan yhteiskunnallisesti merkittävät yritykset ja ihmiset, jotka

a) tahtoisivat, että heistä ylipäätään kerrotaan ainoassa edelleen päivitettävässä tietosanakirjassa

b) tahtovat, että heistä kerrotaan siellä merkittäviä asioita, ei pelkästään jotain yksittäisiä nostoja



Vuosien aikana olen päivittänyt jo yli 700 artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa ja englanninkielisessäkin Wikipediassa jo sataa artikkelia. Päivitysten lisäksi opetan ihmisiä myös itse päivittämään Wikipediaa, eettisesti ja järkevästi.

Mutta edelleen yllätyn siitä, miten vähällä huomiolla Wikipedia kokoonsa ja merkittävyyteensä nähden on. Eilen twiittasin:


ja sain yllättävän paljon vastakaikua. Sen sijaan, että hankkeen edistämistä asioista kirjoitetaan vain nettisivuille, joiden ylläpito lopetetaan hankkeen päättyessä ja jotka ajastaan katoavat kokonaan bittiavaruuteen, voisiko osan sisällöntuotantoajasta käyttää Wikipediassa?

Entäs tutkimukset sitten, eikö niitäkin voisi tuoda koko kansan ulottuville Wikipediaan, sen sijaan, että niistä kirjoitetaan vain tiedejulkaisuissa. Kysypä vaikka kymmeneltä vastaantulijalta, ovatko he lukeneet viimeisen vuoden aikana enemmän Wikipediaa vai julkaisuja.

Wikipedian hyödyt pähkinäkuoressa:

1. Wikipedia on ainoa suomenkielinen tietosanakirja, jota edelleen päivitetään. Sitä pidetään puolueettomana alustana ja siihen luotetaan huomattavasti enemmän kuin muihin sosiaalisen median sisältöihin. Hyvä esimerkki luotettavuudesta on, että yritysten Wikipedia-artikkelien kattavuutta selvitellään Comprendin Webranking-tutkimuksessa. Vuodesta 1997 lähtien tehdyssä tutkimuksessa arvioidaan eurooppalaisten korporaatioiden nettisivuja ja muuta näkyvyyttä osakkeenomistajien näkökulmasta.

2. Wikipedia-näkyvyys generoi lisää näkyvyttä. Kiireiset toimittajat käyttävät Wikipediaa taustatietojen hakemiseen, mutta myös tutkijat, opiskelijat ja kirjailijat hyödyntävät sitä. Ehkä myös tubettajat :). Tubettajista puheenollen, olisi kivaa, jos he täydentäisivät YouTuben historia -artikkelia, jonka vähän aikaa sitten aloitin.

3. Wikipedia kuuluu, kuukaudesta vähän riippuen Suomen 5. tai 6. suosituimpien nettisivujen joukkoon. Myös Google arvostaa Wikipedia-sisältöä ja nostaa ne usein ensimmäisten hakutulosten joukkoon, mikä nostaa myös yrityksen uskottavuutta ja löydettävyyttä. Osa asiakkaistani onkin kertonut, että Wikipedia tuo eniten liikennettä heidän verkkosivuilleen.

4. Wikipediaa käytetään päätöstenteon tukena, esimerkiksi kun mietitään lomamatkoja, uutta kotipaikkakuntaa, hankintoja tai sitä, missä yrityksessä haluaa työskennellä tai mihin haluaa sijoittaa.





Jos et tiedä, oletko sinä tai työnantajasi ns. wikimerkittäviä, niin siihen on aika helppo nyrkkisääntö: median kiinnostus. Jos sitä löytyy, mutta Wikipedia-näkyvyys ei ole toivotunlainen, ota yhteyttä, niin katsotaan voinko teitä auttaa.

Lue myös bloggaus: Mitä hyötyä Wikipedia-näkyvyydestä on

Kuvat: instagram.com/jjanhone

PS. Mun verkkokaupasta voi ostaa mm. tällaiset Wikipedia-koulutukset:

Johdatus Wikipediaan (tallenne)
Wikipedia viestinnässä (etäkoulutus verkossa)

Monday, February 25, 2019

LinkedIn eventsit tulevat takaisin!

Huomasin eilen mahtavan jutun: LinkedIn on tuomassa takaisin Events-toiminnallisuuden. Toimintoa on voinut käyttää viimeksi niin kauan aikaa sitten, että sen olemassaolo on unohdettu ja korvattu Facebook Eventeillä.

LinkedIn lupasi marraskuun alussa, että eventsit otetaan käyttöön globaalisti "pian", sen jälkeen, kun San Franciscon ja New Yorkin pilotit ovat ohi. Kuinka pian, se jää nähtäväksi, mutta toivon, että saamme ne jo tämän kevään aikana.

Miten uusi LinkedIn Events sitten toimii?


1. Eventtejä eli tapahtumia voi luoda tietokoneella ja mobiililaitteilla. Event-tietoihin kuuluvat kuvaus, aika, paikka ja tapahtuman uniikki avainsana, hashtag, jota voi seurata. Nyt jos koskaan kannattaa siis miettiä oman tapahtuman hashtagia!

2. Eventin voi jakaa ja niin eventin luoja kuin sen osallistujatkin voivat kutsua eventiin mukaan omia kontaktejaan.

3. Tapahtuman järjestäjä näkee eventistä ketkä ovat osallistumassa tapahtumaan ja keitä siihen on kutsuttu. Hän voi postata eventiin liittyviä päivityksiä ja muuttaa tarvittaessa myös tapahtuman metatietoja.

4. LinkedInin eventissä voi samaan tapaan kuin Facebookin eventeissäkin käydä keskusteluja muiden osallistujien kanssa. Tapahtuman "seinälle" voi kirjoittaa ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana ja toki myös tapahtuman jälkeen. Seinällä voi myös jakaa kuvia ja videoita.

5. Osallistujat näkevät, keitä muita on tulossa ja osallistujalistasta voi tehdä hakuja esimerkiksi alan mukaan.

Tässä Viveka von Rosenin videolla näet miltä toiminnallisuus näyttää.




Lue myös Events-tiimin alkuperäinen postaus LinkedInistä.

Monday, January 14, 2019

#cmkysely 2019 tutkii yhteisömanagerin toimenkuvaa, päämääriä ja haasteita

Neljä kertaa olen tähän aikaan vuodesta paininut yhteisömanagerikyselyn eli #cmkyselyn vastausten kanssa. Mutta tällä kertaa on toisin, sillä ulkoistin kyselyn teon Jyväskylän yliopistoon :).

Sieltä löytyi loppusyksystä kaksi graduntekijää, Jani Rutanen ja Petri Virta, jotka tapasin vähän ennen joulua. He kävivät läpi vanhat kyselyt sekä erinäisiä yhteisömanagerointiin liittyviä teorioita ja tänään avasimme ihan uuden kyselyn.

Opiskelijat kirjoittivat minulle saatteen kyselystään:

”Mitä tekee yhteisömanageri ja minkä takia?” Verrattain uusi työnimike on tullut jäädäkseen, mutta kukaan ei oikein tiedä mitä se tarkoittaa.. Vastaa kyselyyn ja auta meitä selvittämään asiaa: http://bit.ly/cmkysely2019

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 20-30 minuuttia ja toivomme vastauksia eri aloilla yhteisö-/somemanagereina toimivilta. Kysely on avoinna perjantaihin 25.1.2019 klo 23.59 saakka ja ensimmäisiä tuloksia esitellään CMADFI-tapahtumassa tammikuun lopulla. 

Haluamme kartoittaa yhteisömanagereina/somemanagereina toimivien ihmisten toimenkuvaa, päämääriä ja haasteita. Kysely pureutuu erityisesti yhteisömanagerien osaamiseen, työtehtäviin, kanaviin ja työkaluihin sekä työn tavoitteisiin ja vaikuttavuuteen.

Lisäksi Jyväskylän yliopiston opiskelijat Petri Virta ja Jani Rutanen hyödyntävät tämän vuoden kyselyn aineistoa osana pro gradu-tutkielmaansa.

Kyselyyn vastaaminen hyödyttää myös sinua itseäsi, sillä näin saamme lisättyä yhteistä ymmärrystämme yhteisö- ja somemanagerien toimintakentästä. Mitä enemmän saamme vastauksia, sitä kattavampana voimme pitää tuloksia. Autathan siis jakamalla kyselyä omissa yhteisöissäsi sekä omille tutuillesi ja kollegoillesi. Suuri kiitos avustasi jo etukäteen!
Ensimmäinen yhteenveto esitetään siis laivalla sunnuntai-illalla 27.1.2019 ja laitan sen myös nettisivuilleni kunhan CMAD on kunnialla ohitse.

Tosi hienoa, että CMADista tulee taas tieteellistä tutkimusta ja että yhteisömanagerin työtä tutkitaan peräti kahden miehen voimin. :) Odotan innolla, mitä uutta me kaikki opimmekaan!

Kysely löytyy siis osoitteesta bit.ly/cmkysely2019 .

Friday, January 11, 2019

Eri syyt saavat ihmiset seuraamaan maatiloja somessa

Olin eilen vetämässä keskisuomalaisille luomulihantuottajille somestrategiatyöpajaa. Pajan aikana puhuimme mm. tuotteiden hinnoista, työtavoista, prosesseista ja moraalistakin ja niin se vain on, että laatu maksaa.







Jos siis myy laadukasta tuotetta, ei voi kilpailla hinnalla bulkin kanssa, joten on vähän pakko satsata brändäykseen. Ja onneksi nykyään hienoon ja yhtenäiseen brändiin on aikaa ja varaa kenellä vain, jolla on siihen halua, esimerkiksi Canvan avulla.

Somen avulla on helppo näyttää millaisissa oloissa eläimet elävät ja millaisia tuotteita niistä tehdään,  mutta kyselin seuraajiltani mikä saa heidät ylipäätään seuraamaan maatiloja somessa.



No syitä on tietysti monia: halutaan kuulla uusista tuotteista, saada mielihyvää eläinten kuvista, osoittaa tukea tiloille. Tutustu syihin tarkemmin oheisesta esityksestä - ehkä löydät uusia seurattavia tiloja?



Minkä maatilan päivityksiä sinä seuraat ja ennen kaikkea miksi?

Tuesday, December 4, 2018

Miten koulutusaste vaikuttaa somen käytön määrään vuonna 2018

Tänään on odotettu päivä: Tilastokeskus julkaisi uusimmat tilastot suomalaisten netin käytöstä. Jee!


Ensimmäisenä kurkkasin, miten eriasteisia koulutuksia saaneiden somen käyttö on muuttunut.


Perusasteen koulutuksen saaneilla somen käyttö on noussut eniten, peräti 6 %-yksikköä. Eniten kasvua (6%) oli useita kertoja päivässä somea käyttäneiden joukossa.




Keskiasteen koulutuksen saaneilla somen käyttö sen sijaan laski 3 %-yksikköä viime vuoteen verrattuna.  Suurin muutos (-3%) oli somea useita kertoja päivässä käyttäneiden joukossa.


Korkeakoulutettujen somen käyttö nousi vuodessa 2 %-yksikköä.


Epäilen, että teen vielä lisää nostoja huomioistani lähiaikoina, tarkkaile mun Canva-profiilia, jos sometilastot kiinnostaa :). Viime vuoden luvut löydät muuten tästä blogipostauksesta.