Aina kannattaa juhlia: Piilotettu aarre 10 vuotta

Piilotetun aarteen brändi näytti aluksi tältä

Piilotettu aarre täytti eilen kymmenen vuotta. Merkittävä tapaus, sillä yrittäjyys ollut koskaan mun tavoitteena: "jonain päivänä minustakin tulee yrittäjä". Ei todellakaan. Halusin olla jonkinlainen asiantuntija, ehkä toimittaja, sillä halusin kirjoittaa, haavelin myös kansainvälisestä urasta. Niin minusta tuli ensin ulkomaankaupan merkonomi (= hallussa sekä kielet että luvut) ja sitten filosofian maisteri (matikalla aloitin, mutta tilastotiede vei mennessään, sivuaineina luin mytös ohjelmointia, hypermediaa ja tiedotusoppia). Opettajuus tai myyminen ei minua kiinnostanut ja esiintymisestäkin minulla oli aikamoisia kammoja.

Olin kuitenkin oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja pääsin kesätöihin Tampereen Nokialle, tekemään *koulutuskalvoja* GSM-rekistereiden toiminnasta (siis diasettejä, jotka muistaakseni myös printattiin). Työt jatkuivat opiskelun ohella, minusta tuli  projektikoordinaattori, toimin Artemis-työkalujen pääkäyttäjänä ja koulutin työkalun käyttöä, ulkomailla asti (Budapestissä). Mieheni patisti minua kuitenkin hakemaan töitä Jyväskylästä, lähempää hänen kotiseutuaan. 

Ajatuksia sometyöpajoista

Jätimme siis Tampereen taakse ja aloitin työt ohjelmiston laatuinsinöörinä. Työhön kuului laatusuunnitelman ja erilaisten prosessien tekemistä ja niiden seuraamista, mitttaamista - ja kouluttamista. Seuraavassa työssäni vastasin puhelinprojektin softabugeihin liittyvistä prosesseista, niitä kävin kouluttamassa Tokiossakin 10 viikon ajan, kun siellä tarvittiin apua. Tokiossa tutustuin mieheen, joka palkkasi minut kehittämään paitsi ohjelmistoprosesseja seuraavia mittareita myös tuomaan wikit organisaatiomme työkaluksi. Työni alkoi sillä, että selvitin parhaita käytäntöjä wikien hyödyntämiseen, edelläkävijät olivat Vancouverissa ja Southwoodissa Englannissa. Ja kun selvitystyö oli tehty, minä koulutin taas, niin etänä kuin livenäkin. Kappas, 11 vuotta Nokialla teki minusta aikuiskouluttajan. Esiintyminen ei ole vaikeaa, kun tietää, mistä puhuu.

Kun Jyväskylän Nokia päätettiin sulkea, olin hyvin surullinen: työskentely sisäisten sometyökalujen, wikien, blogien, mikroblogien, foorumeiden ja videoiden, kanssa oli ollut koko Nokia-urani mielenkiintoisinta aikaa. Ja nyt se loppui! 

Väärin Johanna, nythän se vasta alkoi!

Pohdin oman someyrityksen perustamista parin kuukauden ajan Protomossa Nokia-kollegani kanssa, mutta oman osaamisen kaupallistaminen tuntui haasteelliselta: miten se pitäisi hinnoitella ja paketoida? Myyminen ei ollut helppoa. Siksi tartuin mahdollisuuteen ja menin Ambientialle wikikonsultiksi Helsinkiin. Pian siellä kuitenkin huomattiin innostukseni someen ja minusta tehtiin somekonsultti Hämeenlinnaan. Ambientian asiantuntijoiden avulla paketoimme, hinnoittelimme ja markkinoimme osaamistani. Eihän se niin vaikeaa ollutkaan, kun joku näytti tietä! Aloin kuitenkin kaivata takaisin Keski-Suomeen ja kymmenen vuotta sitten minusta tuli Ambientian alihankkija, yrittäjä. Oho! Yritykseni nimi Hidden treasure - Piilotettu aarre oli yhdistelmä kahden blogini nimestä, toisen perustin Nokian intranettiin ja siinä toisessa blogissa vierailet parhaillaan. 

Yrityksen alkumetreillä minua työllistivät Ambientian asiakkaiden lisäksi myös puolipäiväinen sometutkijan työ Tampereen teknillisellä yliopiostolla. Parin vuoden mittainen SOITA-hanke vei minut myös Graziin, josta tarttui mukaani eräs seuraajilleni kovin tuttu hattu. Hankkeen perintöä on myös CMAD-tapahtuma, joka järjestetään tammikuussa jo kymmenettä kertaa. 

Kymmeneen vuoteen mahtuu lukemattomien somekoulutusten lisäksi (joista osan olen toteuttanut yhteistyössä verkostoni kanssa) myös 8 vuotta kolumnistina Suur-Jyväskylän Lehdessä ja pari vuotta Laukaan ekokoulun sometiedottajana. Wikipediaan ja Wikimediaan olen perehtynyt paitsi tuottamalla Wikipediaan asiakkaihini liittyvää sisältöä, mutta myös toimimalla vapaaehtoisena Wikimedia Suomen hallituksessa ja Tukholman Wikimanian somevastaavana.

Wikimania Gdansk 2010

Tänä syksynä olen tajunnut, että se, mitä minä Wikipediassa teen on globaalistikin aika harvinaista. Olen Wikipedia-toimittaja, joka tuottaa sinne asiakkaisiinsa liittyvää faktapohjaista ja Wikipedian sääntöjen mukaista sisältöä. Pitkä taustani ohjelmistopuolella on auttanut minua kirjoittamaan esimerkiksi monesta suomalaisesta it-yrityksestä, myös pörssiyrityksiä minulla on asiakkaina yli parikymmentä. Tällä hetkellä olen henkilöbrändännyt itseni somessa nimenomaan kaupalliseksi wikipedistiksi ja siksi minuun osataan ottaa yhteyttä myös ulkomailta.  

Yrittäjälle tärkein taito taitaa kuitenkin olla myyminen. Viime syksynä aloin myydä myös muiden osaamista verkkokauppani kautta. Tänä vuonna olenkin ollut hyvin iloinen siitä, että perustin kauppani kreivin aikaan. Kaupastani löytyy jo lähes 120 tuotetta, joista osa on piilossa (ne ovat niitä piilotettuja aarteita). Ja lisää tuotteita tuotan koko ajan muiden töiden ohella.

Yahoo-avatar 

Eilen pysähdyin juhlimaan ensimmäistä vuosikymmentäni yrittäjänä. Etäjuhliini kutsuin esiintymään yritykselleni tärkeitä henkilöitä. Myös vieraani ovat olleet pitkään ilonani ja tukenani yrittäjyyteni varrella. Juhlista jäi ihana tunne, jonka voimin jaksan taas jatkaa yrittämistä. Huomaan, että aina kannattaa juhlia, ja että myös etänä pystyy välittämään yllättävän paljon voimakkaita tunteita. 

Kiitos siis kaikille asiakkailleni, seuraajilleni, yhteistyökumppaneilleni sekä tukiverkostolleni. Teidän kanssa on hienoa tehdä töitä! Vaikka olen yksinyrittäjä, en suinkaan yritä yksin.  

Ja mitä tästä tarinastani voi sitten oppia? No vaikkapa että

• Työ tekijäänsä opettaa, uskalla siis ottaa vastaan erilaisia haasteita. Olen tehnyt monia asioita, joita olen pelännyt, mutta jotka jälkikäteen ajateltuna ovat muuttaneet elämääni ratkaisevasti. Vaikka se, että menin lukioaikana TET-harjoitteluun Radio Mafiaan ja matkustin ensimmäistä kertaa yksin Helsinkiin, nosti rohkeuteni tasolle, jonka ansiosta en ole pelännyt tarttua esimerkiksi toimittajien minulle heittämiin haasteisiin.
• Älä koskaan sano "en koskaan", kun uskaltaa mennä epämukavuusalueille, asiantuntijasta voi tulla myyjä - ja päinvastoin. 
• Omista vahvuuksista voi kasvaa tuotteita, joita kukaan ei ole keksinyt haluta. Niiden myyminen ei kuitenkaan ole välttämättä kovin nopeaa, sillä ensin pitää luoda kysyntä.
• Verkostot ovat elintärkeitä, kukaan ei menesty yksin. Kaikkien pitää rakentaa itse omat verkostonsa ja mitä laajemmat ne ovat, sen parempi. Laajuudella en tarkoita niinkään verkoston kokoa kuin sen monipuolisuutta: tutustu esimerkiksi eri-ikäisiin ihmisiin, myös oman toimialasi ulkopuolelta. Pidä verkostostasi myös huolta, vaikka tarjoamalla heille apua, inspiraatiota tai elämyksiä. 

Sometarinoita mä metsästän eli yhden hatun tarina

Nappasin vastikään mukaani Aikalaisen, jonka kannessa Anne Kalliomäki haastoi punaisen lankakeränsä kanssa työnhakijoita tekemään taidoistaan tarinan. Keskeistä on, että tarina näkyy esimerkiksi yrityksen tuotteissa, työasuissa jai tilaisuuksissa. Annen Tarinakoneen maskotti on Tarinalammas. Punaisia langanpätkiä roikkuu muuten Annen käyntikorteissakin, eli hänen tapaamansa ihmiset saavat myös pienen palan Tarinalampaan tarinaa.

Jutussa Tiina Nilsson kuvasi itseään "oman elämänsä Pelle Pelottomaksi, joka tekee asioita ja innostuu niistä". Tarinaelementin avulla hän toivoo jäävänsä paremmin työnantajien mieleen. Kirsi Alanen, jolla on kangasagentuuriyritys, ei pitänyt sanasta agentti, kunnes yhdisti sen etsivään, joka suurennuslasin kanssa metsästää asiakkailleen sopivia kankaita ja voilà - sopiva tarina oli löytynyt!

CMADFI:ssä käyttämäni hattu herätti kiinnostusta erikoisen ulkonäkönsä vuoksi, mutta hattuun liittyy tietysti myös tarina: hankin sen itselleni matkamuistoksi ollessani Itävallassa loppuvuonna 2012 tutkimassa sitä, miten autoteollisuus hyödyntää sosiaalista mediaa asiakkaiden kanssa innovoimiseen. Tutkijavaihtoni Grazin Virtual Vehiclessä liittyi osana TTY:n Soita-hanketta.

#fmskuvapäivässä aiheena #auto #car. 🚘 Helppo taas! Olin loppuvuonna 2012 #Itävallassa tutkimassa sitä, miten #autoteollisuus käyttää sosiaalista mediaa innovointiin asiakkaiden kanssa osana #tampereenteknillinenyliopisto Soita-hankkeen #tutkijavaihto'a. Paikkana oli #virtualvehicle #Graz #itävalta. Sen lisäksi sparrasin tiedottajaa somen käyttöönotossa ja pidin tutkijoille somekoulutuksen siitä, miten he voisivat tuoda tutkimustaan ja osaamistaan esille somessa. Vierailu oli mulle syy liittyä #xing'iin, jota saksankieliset ihmiset suosivat. Sen lisäksi tutustuin tietysti myös paikalliseen joulunviettoon mm. joulutoreilla vierailemalla. 🎅 #somefi #somekoulutus #sosiaalinenmedia #tiedesome #fms_car #fmsphotoaday #tutkija #tutkimuskeskus #carindustry

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Feb 2, 2016 at 10:19pm PST

En tiedä harrastiko hatun edellinen omistaja myös metsästystä, mutta keräilijä hän ainakin oli: hatussa on erilaisia muistoja paikoista, joissa hän on vieraillut. Metsästyshattuni kanssa minä  taas etsin tarinoita, joita voin käyttää somekoulutuksissani, kolumneissani, bloggauksissani, somepäivityksissäni ja niin edelleen. Räätälöin koulutukseni niin, että kun esimerkiksi tammikuussa koulutin Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoita siinä, miten he voivat kertoa työstään somessa, panin päähäni heidän hattunsa ja etsin esimerkkejä, joihin he voisivat samaistua.

Maajakotitalousnaiset some karsittu from Johanna Janhonen

Jos haluat tutustua paremmin somekokoelmiini, löydät niitä esimerkiksi Pinterest-tililtäni, Instagram-tileiltäni, twiiteistäni ja Facebook-päivityksistäni. Vai haluatko, että alan tutkia, miltä some näyttää teidän hattunne alta?

MUOKS: Anne kommentoi hattutarinaani ja täydensi sitä hieman: metsästyshatun avulla löydän myös piilotettuja aarteita ja neuvon asiakkaita, miten he voivat omansa löytää.

Innovaatio-iltapäivä (tuotekehitystä asiakkaan kanssa, osa 1)

Post by Johanna Janhonen.

Lupasin aiemmin täällä kertoa enemmän uudesta tuotteestani Innovointi-iltapäivästä, joka kuuluu some-työpajojen tuoteperheeseen. Tuotteistin sen erästä tarjouskilpailua varten, jonka sitten hävisin (VTT:lle - "ei huono!", sanoisi kai Jorma Uotinen). Tarjouksen väsäämiseen käyttämäni aika ei kuitenkaan mennyt hukkaan, sillä käteeni jäi uusi tuote. Pienessä yrityksessä tuotekehitys tahtoo jäädä muun touhun jalkoihin, siksi olenkin iloinen siitä, että Piilotetussa aarteessa on tänä vuonna syntynyt jopa kolme uutta tuotetta. Kaikkia uusia tuotteita yhdistää se, että niiden takana ollut tarve on tullut tietooni "kentältä". Innovointi-iltapäivä oli siitä mukava tuote, että siinä pääsen käyttämään hyväkseni SOITA-hankkeessa kertynyttä tietoa asiakkaiden kanssa innovoinnista sosiaalisen median avulla, mutta myös fasilitointitaitoja, joita ehdin harjoitella vuosikausia Nokiassa.

Aiemmin olin suositellut työpajojeni maksimiosallistujamääräksi noin 10 henkilöä, mutta Innovointi-iltapäivä sopii isolle porukalle (noin 50 henkilöä). Ajatuksia herätellään uusille urille alun tietoiskulla, jossa kerrotaan millaisia erilaisia mahdollisuuksia asiakkaiden kanssa toimimiseen on. Sen jälkeen ihmiset jaetaan pienempiin ryhmiin toimenkuvan tai kiinnostuksen mukaan. Koeponnistin tämän tuotteen viime kuussa Kirkkonummen seurakunnan kanssa, jossa he kirkkosome-tietoiskun jälkeen alkoivat kuudessa ryhmässä miettiä sitä, miten he voisivat tavoittaa somen kautta paremmin seurakuntalaisia erilaisissa elämäntilanteissa. Saamani palaute iltapäivästämme oli hyvin innostunutta, joten jos teidän organisaationne haluaa kokeilla uudenlaista työskentelytapaa, ota yhteyttä.

Innovointi iltapaiva from Johanna Janhonen

Tuo alussa ollut sarjakuva on muuten tehty Bitstrips-palvelulla, jota ystäväni ovat viime päivinä innokkaasti kokeilleet. Erilaisia avatar-palveluja on toki monia muitakin, Bitstripsin hyviä puolia on kuvien muokattavuus ja se, että kuvissa voi käyttää myös omien Facebook-kavereiden luomia hahmoja. Alla kuva mun ja +Jaana Nyströmin ekasta kohtaamisesta ;).

Post by Piilotettu aarre.

CMADFI, paljon pöhinää ja talkoita

Jos seuraat minua somessa, et varmaan voinut olla huomaamatta sitä, että avasimme viime viikolla  CMADFI-tapahtuman ilmoittautumisen. Saimme aikaan niin kovan pöhinän, että kaikki 200 paikkaa menivät alle kahdessa vuorokaudessa. Huimaava vauhti! Viime kerralla 150 paikkaa saatiin täyteen vain muutama viikko ennen tapahtumaa, vaikka ilmoittautuminen alkoi silloinkin samoihin aikoihin. Mutta tällä kertaahan meillä oli puolellamme se, ettei asia ollut vain tuttu vaan Riitta Raesmaan sanoin myös "odotettu, haluttu ja puhuttu tapahtuma". Ihmiset eivät siis halunneet missään tapauksessa jäädä rannalle, vaan ilmoittautuivat mukaan sankoin joukoin heti kun asiasta kuulivat.

CMAD on globaali tapahtuma, jossa keskiöön nostetaan erilaisissa yhteisöissä töitään tekevät ihmiset. Tuoreen uutisen mukaan communit managerit on tunnustettu myös Ranskassa:

Ranskan työkkäri tunnusti community managerin ammatiksi, kertoo Le Figaro #cmadfi. http://t.co/zSnUHcGUQK
— Minna Tuominen (@minnatuo) November 20, 2013

Ranskasta puheenollen CMADia vietettiin Pariisissa ensi kertaa tänä vuonna, Tampereellahan heräsimme tapahtumaan ensimmäisinä Euroopassa 2012. Nyt tapahtumia järjestetään kuulemani mukaan ainakin Irlannissa ja Tansaniassa. Globaalisti ollaan taas kasaamassa 24 tunnin community manager Hangoutia, johon meitä suomalaisiakin on pyydetty mukaan. Hyvältä siis vaikuttaa, meidät on huomattu maailmallakin edelläkävijänä!

Tammikuussa 2013 CMADFI järjestettiin näiden sponsoreiden tuella

Mutta se, että olemme nyt tässä tilanteessa ei ole mikään itsestäänselvyys. Kahta edellistä CMADFI-tapahtumaa järjestin osittain työn puolesta, osana TTY:n taannoista SOITA-hanketta. Täysipäiväisenä yrittäjänä talkootöihin osallistuminen mietityttää enemmän. Viime kerralla saimme sponsoreilta kuin varkain 10 000 €, jolla kustansimme paikan, ruuat ja kahvitukset 150 hengelle, tapahtuman striimauksen ja bussin Helsingistä (tapahtuma oli voittoatavoittelematon, kaikki meni). Vielä viime kuun alussa meillä ei kuitenkaan ollut yhtään sponsoria, ei tapahtumapaikkaa eikä organisaatiota, joka olisi ollut halukas ottamaan järjestelyvastuun. Koska tapahtuma on minulle rakas, tein siksi päätöksen ottaa vastuun itselleni:

Ekat #cmadfi-puhujat ovat varmistautuneet :). Lupauduin tapahtumakoordinaattoriksi, sillä haluan taas tehdä itselleni unelmien tapahtuman ;)
— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 11, 2013

Koska rahaa ei ollut, lähdin miettimään mahdollisimman halpaa toteutusta. TTY:ltä olisi löytynyt auditorio 100 hengelle, mutta kun HAMK:lta löytyi lähes samaan hintaan 200 hengen auditorio, päädyimme siihen, sillä emme halunneet pienentää tapahtumaa, ja nyt on jälkiviisaana kiva todeta, että päätös oli oikea. Pikkuhiljaa aloimme saada myös sponsoreita. Tällä hetkellä sponsoreiksi ovat lupautuneet SOK, Ambientia ja Sininen Meteoriitti, sekä Otavan Opisto, joka tarjoaa meille striimauspalveluaan. Sen lisäksi meillä on 8 työkalufirmaa, jotka maksavat meille yrityksensä koon mukaan pienempiä summia siitä, että saavat tulla esittelemään yhteisömanagereita kiinnostavia tuotteitaan. Vaikka sponsoreita onkin nyt enemmän kuin viimeksi, on kasassa oleva summa pienempi kuin viime kerralla, vaikka olemme järjestämässä isompaa tapahtumaa. Harkitsimme kyllä myös tapahtuman maksulliseksi tekemistä, mutta se olisi turhaan mutkistanut järjestelyjä, joten kun sponsoreita oli tarpeeksi, luovuimme ajatuksesta.

Miksi puhua rahasta? Siksi, että uskon läpinäkyvyyteen, enkä halua kenenkään luulevan, että CMAD hyödyttää minua taloudellisesti. Tapahtuman järjestämisestä saan ihan jotain muuta: uusia tuttavuuksia, uusia työkaluja, uusia kokemuksia, tapahtumapäivänä taas kuulen esityksiä itseäni kiinnostavista aiheista. Kuten Marko Suomen eilen twiittaamassa artikkelissa, jonka kirjoittajalla oli itsekkäät syyt twiittaamiseensa

Via @markosuomi: tweeting for myself, documenting my learning & ideas http://t.co/GTd1ot9p0T #ple
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 20, 2013

järjestän minäkin CMAD:ia etupäässä itselleni - se, että kuulolle pääsee kaksisataa muutakin ja etänä loputkin on vain iso bonus. Tapahtumasta saan toki myös paljon arvokasta kokemusta, jonka avulla voin auttaa asiakkaitanikin järjestämään pidettyjä, puhuttuja tapahtumia.

Minä, minä, minä. Enhän minä suinkaan yksin CMAD:ia ole järjestämässä, omasta osuudesta vain on helpointa kertoa. Järjestelytoimikunnassamme on paljon ihmisiä, jotka tekevät erilaisin tavoin työtä CMADin eteen: päivittävät nettisivuja, kyselevät sponsoreita, varaavat tiloja, miettivät tiedotusta, hehkuttavat tapahtumaa, kääntävät nettisivuja, tarjoavat työkalujaan, ideoivat, tulevat ilmaiseksi esiintymään, kuvaamaan ja liveraportoimaan, hoitelevat busseja, tarjoavat kimppakyytejä jne. Tässä vaiheessa en lähde erittelemään sitä, ketkä kaikki tapahtumaa ovat olleet tekemässä, mutta enköhän minä taas jonkun koosteen tapahtuman synnystä tee. Kiitos kaikille tähänastisesta, eiköhän tehdä tästä taas meidän kaikkien yhteisömanagereiden unelmatapahtuma! 

Miten analysoidaan Twitter-verkostoja: case #cmadfi

SOITA-hankkeen tiimikaverini Jari Jussila julkaisi tänään SlideSharessa ensimmäisen osan Twitter-verkostoanalyysistään. Aineistona hän käytti #cmadfi-twiittejä ja tässä ekassa osassa hän kertoi, miten twiittejä tutkittiin erilaisten työkalujen avulla.

Odotan jo innolla seuraavaa osaa, jossa toivon mukaan kerrotaan enemmän siitä, mitä löydöksiä analyysilla saatiin.


 

Twitter verkostoanalyysi: case #cmadfi from Jussila Jari

Tässä ekassa osassa selvisi jo, ketkä olivat #cmadfi-keskusteluissa keskeisiä ja arvostettuja toimijoita (s. 19).

Muoks:
Jari Jussila kommentoi bloggaustani LinkedIn:ssä näin:
Jari Jussila #cmadfi Twitter-verkostoanalyysin löydöksille meillä on deadlinenä toukokuun 10 (Academic MindTrek deadline for long papers), soveltuvin osin pyritään kertomaan tuloksia sitä mukaa kun niitä syntyy. Aihepiirin liittyen on juuri ilmestynyt loistava kirja: "Otteita verkosta - Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät", jota voin kaikille suositella ( http://bit.ly/otteitaverkosta ). Jukka Huhtamäki ja Olli Parviainen ovat kirjoittaneet kirjaan luvun Verkostoanalyysi sosiaalisen median tutkimuksessa.

#CMADFI eli tapahtumatiedotusta somessa

Uusi CMADFI-logo on Maarit Riikosen käsialaa :)

Riitta Raesmaa kirjoitti lauantaina blogissaan mukavasti CMADFI-tapahtumasta Hyvä tapahtuma on odotettu, haluttu ja puhuttu.

"Non-profit -puolella ja pk-yrityksissä löytyy runsaasti luovuutta – ehkä pienten tai olemattomien budjettien siivittämänä. Tuore loistava esimerkki on CMAD 2013 –tapahtuma, jossa hyödynnettiin somen voimaa siekailematta ja taitavasti."

CMADFI järjestettiin todellakin aika pienellä budjetilla. Sponsoreilta saadut varat menivät tilaan, tarjoiluun ja tapahtuman striimaukseen, esimerkiksi huippuesiintyjillemme jäivät käteen (eli jalkoihin;) vain Tampere-kalsarit. Talkoovoimin toteutimme ison tapahtuman, joka sai paljon kiitosta. Minä itse käytin viime vuonna myös TTY:n työaikaa tapahtumajärjestelyihin, mutta tammikuussa kaksi viikkoa meni puhtaasti Piilotetun aarteen piikkiin - iso aikasatsaus pienelle yritykselle. Toivonkin, että saan käyttää CMAD:in parissa kerättyjä kokemuksia vielä monen muun tapahtuman taustajoukoissa.

Siksipä palaan vielä kuukauden takaisiin tunnelmiin ja kerron teille, millaista palautetta osallistujat tiedotuksestamme antoivat.

Tiedotuskanavat olivat toimivat. Ennakkokeskustelu Facebookissa oli hämmästyttävän aktiivista. " Tietoa tuli montaa kautta. ja se toimi hyvin..." "Tiedotuksellisesti Facebook-ryhmä toimi parhaana tavoituskeinona (omalta kannaltani katsottuna). Olen Facebookissa niin usein, että sinne linkitetyt asiat katson nopeammin kuin muualla jaetut kyselyt, infot, pyynnöt jne. Nettisivut toimivat hyvänä laajemman skalan tiedon tarjoajana, mutta en rehellisesti sanottuna olisi edes muistanut käydä siellä erikseen niin usein kuin tällä kertaa - kiitos juuri Facebook-ryhmän postausten ja niistä saamieni notificationeiden... Sähköpostia olisi voinut laittaa aikaisemmn, mutta ei välttämättä useammin - moni saa turhaakin mailia tiliinsä niin usein, että ei jaksa avata edes postia, mikäli otsikko ei ole riittävän huomiota herättävä ja olennainen vastaanottajan näkökulmasta katsottuna..." Yhteydenpito, tiedotukset yms. toimivat mielestäni erittäin hyvin. Toimivaa ja somelaisille sopivaa :) Moitteetonta. Tiedotus toimi monipuolisesti eri some-kanavissa. Sähköpostia tuli sopivan vähän :) Tiedotus toimi hienosti. Riittävästi, ihanan osallistavaa. Kysymyksiin vastattiin nopeasti ja sellainenhan on parasta tiedottamista. Facebook-ryhmä oli toimiva kanava! Perfekto Tiedotus pelasi sujuvasti, päivitykset tiuhaan, kaikki tieto aina saatavilla. Vaikka en ehtinyt osallistumaan järjestämiseen (mikä kyllä olisi kiinnostanut), niin oli hienoa voida edes seurata prosessin etenemistä. "Sanoinkin paikan päällä, että muuten hyvä mutta päivän ohjelma olis voinut olla näkyvillä esim seinällä päivän aikana. Ja se oli netistä vähän hankalasti saatavilla. Mutta tämä on siis minor detail! Mahtava tapahtuma!" Tiedotusta oli paljon eli riittävästi Toimivat hyvin Tiedotus toimi mielestäni hyvin. Tiedotus oli kattavaa, kuulin vain parilta ihmiseltä että olivat onnistuneet missaamaan tapahtuman, eli aika hyvin! Tiedotus toimi loistavasti ja tietoa oli saatavilla useista eri kanavista, mikäli sitä itsekin etsi. Facebook -ryhmän kautta pysyi hyvin ajantasalla, enkä nettisivuja oikeastaan ilmoittautumisen jälkeen katsonut. Hyvä Facebook-ryhmä ja nettisivut. Toimivat mielestäni oikein hyvin tapahtuman valmistumista seuratessa ja osallistuessakin. Erinomaiset. Riittävää "Nettisivuja en juuri seurannut, olin ryhmässä, mutta Facebook sivu (avoin) tapahtumalle olisi voinut olla hyvä lisä. " Sain riittävästi tietoa tapahtumasta. Oli hienoa seurata miten yhteisöllisesti toteutettu tapahtuma muotoutui. Nettisivuilta kävin katsomassa vain puhujaesittelyt ja ohjelman. Facebook toimi juuri oikeana ja toimivana tiedotuskanavana. Vahvistusmailit olivat hyvä juttu tapahtuman lähestyessä. "Melkoinen porukka saatiin kasaan vain melko ""epävirallisella"" viestinnällä, sattumaan ja ""löytämiseen"" perustuen. Hyvä niin! Näitä some-kanavia pitkin varmasti aktiivisimmat löytyvätkin (Twitter, FB, LinkedIn, nettiforumit). Toki näkyvyyttä aina voisi olla lisää, ja voi miettiä eri kanavien tehostamista, esim. ammattilehdet? Kun saisi puffijuttuja lisää, ne auttavat asiaa muutoinkin eteenpäin. Jo ilmoittautuneille osallistujille sähköposti on hyvä tietysti. FB-ryhmässä viestien seuraaminen on toki melkoisen vaivalloista joskus, mutta olikin tarkoitettu ennen kaikkea järjestämisestä kiinnostuneille. Nettisivut täyttivät tarkoituksensa, mutta ehkä eivät hirmuisen hyvät käyttää (varsinkaan mobiilisti) , eivätkä selkeät. Ymmärrän rajoitteet hankkeen alla ;) " Tiedotus oli tehokasta - tiedot ohjelmasta, mukaan tarvittavista ym. saatiin hyvissä ajoin. Tiedotus toimi hyvin Hyvin toimi ja hienointa oli se, että kaikki oli oikeasti vuorovaikutteista. Hyvin toimi! Ehkä ihan edellisiltana - aikaisemmin aamulla etäilijä olisi kaivannut muutamaa kertaavaa postausta. Heti tilaisuuden alettua linkki ohjelmaan päällimmäiseksi (multi-koneilijalla olikin linkki toisella koneella) ja striimit ym. päällimmäiseksi. Valmistelun, suunnittelun ja tiedotuksen sula välillä ehkä kaaosmainenkin sekamelska toimii myös loistavana markkinointikeinona. Kuka nyt ei tulisi tapahtumaan, jonka järjestelyissä ja suunnittelussa on ollut mukana. Facebook-ryhmä oli sinänsä jees, mutta siellä käyty keskustelu on ollut ylitsevuotavaa. Ehdottaisin, että organisointiin aktiivisesti osallistuville olisi oma ryhmänsä, ja muilta esim. kysyttäisiin välillä mielipidettä tai muistutettaisiin tulemaan mukaan suunnitteluun. Mutta että ryhmässä olisi se asiapuoli, muttei kaikkea organisointipuolta. Tapahtuman tiedotus dokumentit olivat OK. Muuten tiedotus on ollut jäsentymätöntä ja sekavaa. Nettisivu oli periaatteessa toimiva, mutta ohjelma oli piilotettu niin alas, että minulta kesti kauan löytää se. Facebook-ryhmän seuraaminen muuttui ahdistavaksi, koska sieltä tuli joka päivä monta päivitystä, eikä kyseinen tapahtuma kuitenkaan ollut minulle elämää suurempi asia. Jouduin poistamaan Facebookin ilmoitukset ko. sivulta, jonka jälkeen unohdin käydä siellä enää ollenkaan. Sähköposteja tuli ilmeisesti vain kaksi (?): ilmoittautumisen kuittaus oli tiivis tietopaketti, josta ehkä puuttui lämmin tervetulotoivotus. Tapahtuman jälkeen tulleen viestin löysin roskapostilaatikosta ja hämmennyin sen sisällöstä "Muistutusviesti: Oletko jo täyttänyt Palaute-lomakkeen?". En ollut saanut mitään aiempaa pyyntöä palautteen täyttöön, joten tuntui vähän ikävältä saada jo "muistutus". Tiedotus oli riittävä, ensi kerralla tulee varmasti vielä enemmän porukkaa paikalle. antoivat hyvän kuvan tapahtumasta Erinomainen some-tiedotustoiminta kaiken aikaa! Hyvää ja ajantasaista Tiedotus toimi ihan hyvin, fb on ihan jees. Tiedotusta on ollut vähintäänkin riittävästi, kiitos! Ok En oikeastaan seurannut tietoisesti mitään kanavaa, joten en niistä nyt uskalla palautettakaan antaa. Aktiivista tiedotusta eri kanavilla. kattavaa niille, jotka jo seuraavat ja keskustelevat näillä kanavilla Tietoa oli monessa kanavassa, ehkä tosin melko samansisältöisenä. Tapahtumaan saakka pysyi hieman hämärän peitossa se, olenko tulossa oikeaan paikkaan eli se, mitä community managerilla ruohonjuuritasolla tarkoitetaan, jos/kun käsite oli ennestään outo... Aluksi hämmennys mistä kysymys, mutta sisältöä avaavaa tietoa oli myös saatavilla. Informatiivistia. Miettisin lähinnä sitä, että Community Manager saattaa olla terminä monelle niin vieras, että menee hyvä ohjelma sivu suun, kun ei tunnista itseään kohderyhmään. Tämän voisi tiedottamisessa ottaa huomiooon siten, että myös Community Manager -termiä sisäistämättömät kiinnostuisivat. ohjelma voisi olla selkeämmin esillä Facebook-ryhmä toimi hyvin, vaati tietysti itseltä aktiivisuutta. Ensi vuonna viestintää/ markkiointia voisi napakoittaa. Nyt viestivirta oli aika massiivista esim. bussikyydin järjestämiseen liittyen. Nettisivut olivat aika onnettomat, kun kaikki tieto oli yhdellä sivulla. Facebook-ryhmää oli kiinnostava seurata ja sieltä löytyikin kaikki oleellinen. Sähköposti oli todella vähäisellä käytöllä ja hyvä niin! hyvä fb-ryhmä, kun vaan ensin sain vinkin niiden olemassaolosta! Tiedotus oli erittäin hyvää ja riittoisaa. Tiedotus toimi hyvin. Tosin se, että nettisivut olivat hankkeen alla, hieman hämäsi aluksi.

Palautteesta on otettu onkeen ja nyt meillä on esimerkiksi oma tapahtumasivu: cmad.fi, jossa tällä hetkellä on tämän vuoden tapahtumaan liittyviä juttuja, mutta kunhan aika etenee, niin alamme tiedottaa seuraavasta tapahtumasta. Vanha tapahtumasivu oli SOITA-hankkeen alla, eikä sille haluttu tehdä turhan monia alasivuja, vaan kaikki tieto oli yhdellä pitkänpitkällä sivulla - SOITA-hankehan sai aikaan paljon muutakin kuin CMAD-tapahtuman...

Joku toivoi, että etäosallistujille olisi pitänyt lähettää muistutus. Emme keränneet etäosallistujien yhteystietoja, joten henkilökohtaisia muistutuksia ei voitu lähettää, somessa ennakkoviestejä sen sijaan oli ihan riittävästi.

Facebook-ryhmämme oli tarkoitettu nimenomaan tapahtuman järjestämisestä kiinnostuneille, meillä ei ollut voimavaroja ylläpitää toista sivua pelkästään tapahtuman osallistujille. Vanha ryhmä, CMAD2013 on nyt tapahtumaan osallistuneiden (ja siitä kiinnostuneiden) pulinapaikka, jossa jaamme yhteisön johtamiseen liittyviä juttuja. Uuden tapahtuman järjestelyä taas jatkamme CMADFI2014-ryhmässä, jonne ovat tervetulleita kaikki seuraavan tapahtuman järjestämisestä innostuneet (varoitus, vuoden mittaan sinne tulee varmaan taas paljon-paljon viestintää).

#CMADFI maanantaina!

Kauan odotettu päivä on lähellä: maanantaina järjestämme Suomen toisen CMAD-tapahtuman. Viime vuonna meitä oli paikalla reilu kymmenen, tänä vuonna 150! Tapahtuman mittakaava on muutenkin kasvanus, siinä missä järjestimme CMAD:in viime vuonna SOITA-tiimillä, järjestäjiä on nyt yli 170, joista erityisen aktiivisia parikymmentä. Myös esiintyjiä on parikymmentä siinä missä viime vuonna meitä oli kolme...

Tapahtuma on paperilla todella upea, toinen toistaan mielenkiintoisempia puheenvuoroja täynnä vaikka olemme jättäneet aikaa myös tärkeälle verkostoitumiselle (mm. #taskulounas luvassa). Nyt jännittää, miten kaikki sitten käytännössä sujuu.

Päivän taustalla kummittelee haaveeni, jonka lausuin ääneen Ylen Sipolle, Mika Tolvaselle, toiselle pääpuhujistamme, kolmisen vuotta sitten: "Olisi kivaa, jos Suomen community managerit kokoontuisivat yhteen". Ajattelin, että tapahtumaan voisi tulla vaikka parikymmentä ihmistä, ja nyt meitä on näin paljon! Aina kannattaa siis haaveilla, sillä haaveet voivat toteutua moninkertaisina!

Avaamme tapahtuman alla olevilla kalvoilla, se mitä sen jälkeen näemme onkin mielenkiintoinen yllätys. Jos et pääse paikalle, seuraa tapahtumaamme etänä, tarkemmat linkit löydät täältä.

Cmadfi13 alustus from Johanna Janhonen 

Some B2B-liiketoiminnassa by @jjussila

Monesti kuulee väitettävän, ettei sosiaalisen median palvelut sovellu B2B-yrityksille - heillä on muka liian vähän yleisöä ko. palveluille.

B2B-yritysten todellisia asiakkaat eivät ole kuitenkaan yritykset, vaan yrityksissä työskentelevät ihmiset, jotka tekevät ostopäätöksiä. Ja he liikkuvat sosiaalisessa mediassa siinä missä muutkin ihmiset.

Alla Jari Jussilan tuore esitys B2B-yritysten someilusta.

Esityksessä on mainittu mm. erilaisia somen hyötyjä ja tyypillisimpiä työkaluja.

10 tapaa, jolla some tuottaa arvonlisäystä yritysten sisällä ja välillä (McKinsey 2012):

1. Asiakastarpeiden selvittäminen
2. Tuotteiden luominen yhdessä asiakkaan(käyttäjän) kanssa 
3. Some ennustamisessa ja seurannasa (tuotanto ja jakelu)
4. Liiketoimintaprosessien sosiaalinen työnjako
5. Markkinointiviestintä ja vuorovaikutus somessa
6. Liidien generointi
7. Sosiaalinen kauppa
8. Some asiakaspalvelussa
9. Somen hyödyntäminen yrityksen sisäisen ja yritysten välisen viestinnän ja yhteistyön parantamiseen
10. Somen hyödyntäminen lahjakkuuden ja tehtävien yhteensovittamisessa (töiden jakaminen niille, joiden lahjoja ne parhaiten vastaavat)

Erittäin hyvä kysymys oli sekin, onko some osa työtä vai lisätyötä, kukas tässä muka lisää töitä kaipaa? Eli sen sijaan, että otetaan vain some-välineitä käyttöön pitäisi miettiä, mistä vanhoista rutiineista voidaan päästä eroon niitä käyttämällä. Nokiassa työskennellessäni vähensimme sähköpostin määrää siirtämällä asioita wikeihin ja blogeihin.

Sosiaalinen media B-to-B liiketoiminnassa from Jussila Jari

Nettiyhteisöjä ohjailemassa (SJL-kolumni)

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu kolumnina Suur-Jyväskylän lehdessä 29.12.2012 

ATK ja www – siinä kaksi kirjainyhdistelmää, jotka ovat vieneet monelta työpaikan. Teen nykyään mm. konekirjoittajan ja matkasihteerin työtä ja minua palvelevat automaattivirkailijat pankkien ja virastojen sivustoilla. Kivijalkakauppiaat taistelevat nettikauppoja kanssa, lehtiä ja kouluttajia vastassa ovat netin ilmaiset sisällöt.

Mitä ammatteja sitten on tullut tilalle? Koodareita, nettisivumaakareita, hakukoneoptimoijia ja niin edelleen. Yksi uusimmista on community managerin työ. Ammatti on niin tuore, ettei sille ole vielä edes vakiintunutta suomennosta, vaan puhutaan mm. yhteisöjohtajista ja nettikätilöistä. Näitä ihmisiä yhdistää se, että he työskentelevät nettiyhteisöjen parissa ja ohjailevat niitä työnantajiensa haluamaan suuntaan. Suomen tunnetuimpia nettityöntekijöitä on vuoden poliisiksikin valittu Marko ”Fobba” Forss.

Verkostokoordinaattorin tehtäviin kuuluu mm. asiakkaiden mielipiteiden kerääminen ja aktiivinen viestintä erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Yhteisöjä voi johtaa myös ilman internetiä, mutta sen avulla yhteisö saattaa kasvaa kansainväliseksikin ja pienten kohderyhmien tuotteillekin voi löytyä riittävästi ostajia. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Suomalaisten yritysten yhteistä Avainklubi-palvelua koordinoiva Joni Kataja totesi, että palvelun käyttäjät ideoivat yritysten tuotteita innokkaasti vain silloin, jos yritys itsekin on aktiivinen. Yhteisöjä otetaankin enenevissä määrin mukaan tuotekehitystyöhön, sillä 40% ihmisistä haluaa kehittää tuotteita paremmiksi ja vaikuttaa vaikka siihen, millaisia suklaamakuja ja tiskirättejä kaupoista löytyy tai miltä seuraavan auton sisätilat näyttävät.

Community managerit toimivat aluksi vapaaehtoisina harrastusyhteisöissä, ensimmäiseksi heitä palkattiin kuluttajayhteisöihin. Mutta myös yritysten sisäisiin ja niiden välisiin yhteisöihin tarvitaan puheenjohtajia, esimerkiksi YIT:llä on  yritysasiakkaidensa kanssa omia suljettuja keskusteluryhmiä.

Tammikuussa maailmalla järjestetään Community Manager Appreciation Day -tapahtuma, jolloin yhden päivän ajan arvostetaan yhteisöjohtajien tekemää työtä, joka vie tekijältään yksityisyyden ja välillä myös yöunet. Kuulin CMAD:ista ensi kertaa vuosi sitten Twitterissä ja toin sen sitten nopealla aikataululla Suomeen, Tampereen teknilliselle yliopistolle, jonne kokoontui kymmenkunta community manageria ja muita aiheesta kiinnostuneita. Vuodessa tapahtuman mittakaava on kasvanut uusiin mittoihin ja ensi kuun tapahtumaan on ilmoittautunut jo sata ammattilaista mitä mielenkiintoisimmista organisaatioista. Tämä kertoo minulle siitä, että yhteisömanagerin työ on tullut jäädäkseen myös Suomeen.

Tutkijavaihdossa Grazissa

Terveisiä Itävallasta, Grazista! Vietin siellä loppuvuonna 6 viikkoa Virtual Vehiclen vieraana suorittamassa SOITA-hankkeeseen liittyvää tutkijavaihtoani. Vaihdon aikana tutkin sitä, miten sosiaalista mediaa käytetään autoteollisuudessa, erityisesti tuotekehityksessä. Löydökseni ovat mielenkiintoisia, mutta koska ne liittyvät projektiin, joka on vasta suunnittelun asteella, en voi niitä valitettavasti vielä jakaa, mutta toivottavasti kevään aikana voin julkaista jotain täälläkin. Vaihdon aikana bloggasin kuitenkin muutaman kerran Hidden treasure -blogiini, mm. siitä, miten tutkijat voivat sosiaalista mediaa hyödyntää tai miten asiantuntijaorganisaatio voi tehdä PR:ää somessa.

Vaihto oli oikein mukava tapa päättää työsuhteeni Tampereen teknilliseen yliopistoon, 2-vuotinen SOITA-hanke nimittäin päättyi joulukuun lopussa. Vaihdon lisäksi merkittävin SOITA-juttu minulle on CMAD-tapahtuma, jota olen järjestämässä tässä kuussa. TTY:n Rajapinta-lehteen kirjoitin aiheesta vähän ennen joulua, Suur-Jyväskylän Lehteen viime viikolla (julkaisen kolumnin pian blogissakin).

Joulutori Grazissa 2007, Kenich @ Flickr

Graziin oli mukava tutustua alkutalvellakin (lunta oli tosin vain muutamina päivinä), se on Tampereen kokoinen (eli sopivan iso ja pieni), siellä on kauniita rakennuksia, hyvää ruokaa ja toimiva infra. Joulufanina minua ilahduttivat erityisesti joulumarkkinat, -koristeet ja -valot. Graz-vinkkejä aloin koota tänään uuteen Pinterest-tauluuni Ich liebe Graz.

Vaihdon aikana en ehtinyt kauheasti Piilotetun aarteen juttuja (blogia lukuunottamatta) tehdä, joten nyt olen täynnä uutta intoa alkaa toteuttaa vaihdon aikana heränneitä ajatuksia. Esimerkiksi idea some-bingosta syntyi Itävallassa joten aion käyttää sitä jatkossakin koulutuksissani ja työpajoissani.

Uusia ideoita ja tuoretta virtaa sinullekin uuden vuoden kunniaksi!

CMADFI-ohjelma alkaa olla kasassa

Päivitin toissapäivänä nettiin CMADFI-tapahtuman ohjelmaa, joka on melko vakuuttava!

Kurkataanpa sitä tarkemmin:

10.00-10.15 Tilaisuuden avaus
10.15-10.45 Antti Isokangas: Sisällöntuottajasta mielipidejohtajaksi, päälava (keynote)
10.45-11.30 Case-puheenvuorot 1 (kolme vartin esitystä), päälava

• Maarit Riikonen / Markkinointitoimisto Farkas Oy: Case Aarikka
• Marko Suomi / Konecranes: Community managerina yrityksen sisäisessä globaalissa virtuaalitiimissä
• Janne Ruohisto / Intunex Oy: Parvia ja pelimekaniikka – mikä saa ihmiset tekemään yhteistyötä ja auttamaan toinen toisiaan?

11.30-12.30 Taskulounas eli verkostoitumista ennalta sovituista teemoista
12.30-14.00 Pienryhmäsessiot 1 eri saleissa (Esimerkkejä perinteisistä ja sosiaalisen median verkostoista – kuinka tehdä perinteisistä verkostoista sosiaalista mediaa hyödyntäviä) – kaikki osallistujat kuulevat kaikki pienryhmäsessiot, mutta keskustelun vauhdittamiseksi porukka jaetaan kahtia

• Kari A. Hintikka (AVO2-hanke): verkoston rakenteet ja roolit (45 min)
• NN (OSKE) (45 min)

14.00-15.30 Pienryhmäsessiot 2 eri saleissa (Uusia ideoita, some- pohjaisia sovelluksia ja toimintatapoja verkostojen hallintaan ja kehittämiseen)

• Jukka Huhtamäki (TTY): Visuaalista analytiikkaa verkko-/verkostofasilitaattoreiden työn tueksi (45 min)
• Juha Krapinoja: Yammer työyhteisön sisäisenä verkostona (45 min)

15.30-16.00 Kahvitauko
16.00-17.00 Case-puheenvuorot 2 (neljä vartin esitystä), päälava

• Senja Larsen ja “Senja opettaa meille ruotsia sosiaalisessa mediassa”
• Jukka Eklund: Case: Jolla ja yhteisöt
• Toni Nummela: Live UX: Striimaus nyt ja tulevaisuudessa
• Jarmo Puskala: Case Iron Sky

17.00-17.30 Keynote / Mika Tolvanen, Community managerointia Ylessä
17.30-18.00 Verkostoitumista eri teemoista/näkökulmista, opitaan lisää, mietitään ja tehdään yhdessä

Tämän jälkeen houkuttelin tuttavaani mukaan ja hän pyysi rehellistä mielipidettäni, onko tilaisuus tarkoitettu vain "aloittelijoille" vai saavatko kokeneetkin some-asiantuntijatkin tapahtumasta jotain irti. Hämmästyin kysymystä sen verran, että jaanpa nyt sitten rehellisen vastaukseni muillekin.

Ensinnäkin, community managereiden ala on Suomessa niin tuore, että oikeita konkareita meillä ei vielä ole (no ei niitä vielä maailmallakaan taida olla): ammattimaisia community managereita meillä on ollut ehkä vasta noin viisi vuotta (ja meillä on puhumassa yksi Suomen ensimmäisistä community managereista, Mika "Sippo" Tolvanen, joka aloitti YleX:n community managerina) .

Toiseksi, ala elää ja muuttuu siinä missä sosiaalinen mediakin, koko ajan pitää oppia uusia niksejä ja taitoja, ja se mikä tepsi yhteisöön viime vuonna, ei ehkä toimi enää. Community managereiden pitää siis olla valppaana koko ajan. CMADFI-tapahtumassa tuomme yhteen Suomen harvalukuiset community managerit, jotta he pääsevät vaihtamaan kokemuksiaan ja oppimaan toisiltaan. Esitykset on koottu monelta kantilta, on sekä akateemisia esityksiä että käytännön case-kertomuksia, on puhetta  organisaatioiden sisäisistä yhteisöistä mutta myös asiakasyhteisöistä. Mukana on myös monia tämän vuoden puhutuimpia tapauksia, kuten Iron Sky, Jolla ja Fröken Senja.

Osallistujilla on myös hyvä tilaisuus vaikuttaa tilaisuuden sisältöön, sillä Facebook-ryhmämme kautta voimme tehdä toivomuksia esiintyjille: voisitko puhua tästä ja kertoa tuosta. Eli jos pelkäät, että kuulet "taas ne samat jorinat samoilta ihmisiltä", tule ryhmäämme haastamaan esiintyjämme puhumaan uudesta näkökulmasta. Olemme jättäneet agendalle aikaa myös vapaamuotoiseen verkostoitumiseen ja myöhemmin jaamme ihmiset lounaspöytiin, joissa on eri puheenaiheet.

Itse olen toiminut erilaisissa harrastusyhteisössä community managerina 10 vuoden ajan (mietimme parhaillaan, miten juhlistaisimme 10-vuotiaan Nukkekotielämä-ryhmämme synttäreitä), mutta on minulla taustaa myös ammatillisista yhteisöistä mm. Nokiassa. Kokemusta siis löytyy vuosikymmenen verran, mutta CMADFI-päivän jälkeen uskon olevan paljon-paljon fiksumpi ja täynnä uusia hyviä ideoita omia yhteisöjäni varten. Odotan innolla myös sitä, että tutustun uusiin ihmisiin, jotka ovat myös kiinnostuneita yhteisöjen kanssa tehtävästä työstä. Olen nimittäin haaveillut tällaisesta community managerit yhteen kokoavasta tapahtumasta jo ainakin kolmisen vuotta. En siis suin surmin jäisi tapahtumasta pois. Tule sinäkin mukaan, harvoin sitä näin laadukasta sisältöä ilmaiseksi saa... Mukaan mahtuu vielä noin 65 henkilöä.

CMAD kokoaa yhteen Suomen community managerit jo toistamiseen

Eilinen oli hauska päivä: avasimme CMAD:in, Community Manager Appreciation Dayn ilmoittautumisen ja paljastimme samalla myös osan esiintyjistämme.

Ensimmäinen keynote-puhujamme on Antti Isokangas, joka puhuu aiheesta Sisällöntuottajasta mielipidejohtajaksi. Maarit Riikonen jakaa Aarikka-casen, Jukka Huhtamäki käsittelee verkossa toimivien verkostofasilitaattoreiden apuvälineitä ja aiheeseen liittyviä menetelmiä ja Juha Krapinoja puolestaa kertoo Yammer-kokemuksiaan. Lähiaikoina lisäämme sivuillemme lisää mielenkiintoisia puhujia - päivästä tulee hieno!

Me järjestäjätiimissä jaoimme linkkiä eri puolella somea (mm. Facebook-sivuilla ja -ryhmissä, LinkedIn-päivityksissä ja ryhmissä, Twitterissä, Google+:ssa, Sometussa, sosiaalinenmedia.org:ssa) onnistuneesti osallistujien kanssa: yli kuudesosa paikoista meni ensimmäisen päivän aikana. Tapahtuma on tarkoitettu vain nopeille, älä siis jää rannalle, vaan ilmoittaudu jo tänään!

Äsken loin meille myös LinkedIn-eventin epävirallista tapahtumaviestintää varten: eventtien avulla osallistujat pääsevät helposti viestimään omille verkostoilleen osallistumisestaan.

Nettikätilö Pauliina Mäkelä kertoo työstään yhteisöjen parissa

Jatkoa viime viikolla alkaneelle community managereiden haastatteluille seuraa tänään, kun päästään ääneen vanhan kaverini Pauliina Mäkelän, joka tekee töitä mm. nettiyhteisöjen parissa. Oman Kinda-yrityksensä lisäksi hän tekee töitä Hämeenlinnan kaupungin Nomadiohjaajana ja Suomen eOppimiskeskuksen Projektipäällikkö-nettikätilönä. Törmäilen Pauliinan kanssa milloin missäkin verkostossa, sillä meillä on mm. yhteinen tausta Hatanpään Nokiasta, olemme Ystäväyrittäjiä ja suunnittelemme yhdessä CMAD-tapahtumaa. MindTrekissäkin teimme samantapaista työtä: Pauliina raportoi tapahtumaa Facebookin MindTrekkers-ryhmässä, kun taas minä keskityin twiittaamaan Soita-projektin tilille. Istuimme monessa sessiossa vierekkäin, mistä olin paljon apua kummankin liveraportoinnissa. :)

Yhdellä tauolla onnistuimme löytämään tyhjän tilan ja silloin tein tämän haastattelun, jossa Pauliina esittelee omaa työtään verkostojen parissa.

Kiitos kaunis viimeisestä aina yhtä ystävälliselle Pauliinalle (Kinda ei suotta kehu itseään Suomen kilteimmäksi yritykseksi :).

Community managereista by @jukkaeklund

Pari viikkoa sitten tein MindTrekissä paitsi liveraportointia Soitan Twitter-tilille (tapahtuman aikana onnistuin tuplaamaan tilimme seuraajien määrän) myös haastatteluja CMAD-tapahtuman markkinointia varten.
Tässä niistä ensimmäinen, jossa Jukka Eklund, mies mm. Jollan Twitter-menestyksen takaa, kertoo community managereista ja siitä, mikä hommasta tekee hänen mielestään hauskaa. Olemme muuten Jukan kanssa nettituttuja vuosien takaa, mutta vasta MindTrekissä näimme toisemme ensimmäistä kertaa livenä :).

Löydät lisää tietoa CMAD-tapahtumasta Soitan sivulta.

Piilotettu aarre - 1. Prezi-esitykseni

Jo vuosia ;) on ollut tarkoitus kokeilla Prezi-esityksen tekoa, mutta olen kaiketi tehnyt siitä itselleni isomman asian kuin mikä se onkaan. Valmistautuessani koulutukseen, jossa käydään läpi mm. erilaisia Internetin esityspalveluja (kuten SlideShare, Storify ja YouTube) kokeilin myös Prezin tekemistä. Siitä tuli Piilotetun aarteen yritysesittely.

Piilotettu aarre - sosiaalisen median asiantuntijayritys on Prezi

Mikäs se on tässä prezejä tehdessä kun on käytössä Lindan piirtämät hyvät kuvat :).

PS. Huomasin vasta eilen Lindan "ain laulain työtäs tee" - vitsin karttakuvasta ;).

#CMADFI tammikuussa, tule järjestämään sitä

Tein juuri CMAD:iin liittyvän Storify-stoorin Soita-projektin tilille (oli aiemmin mun tilillä), ja haluan nähdä miltä se upotettuna näyttää, joten pistetään jakoon: (Bloggerin esikatselu ei ymmärrä esityksen päälle, joten epäilen pahinta) Esityksessä on kerrattu tapahtuman lyhyt historia (ajatus syntyi 2010, ensimmäiset CMAD-tapaamiset järjestettiin maailmalla 2011 ja Euroopassa=Suomessa tänä vuonna) Jos olet innostunut community manageerauksesta, sinua ehkä kiinnostaa myös tulla mukaan järjestämään tapahtumaa, sillä samalla pääset tutustumaan huippuporukkaan ja oppimaan heiltä vaikka mitä metkuja. Meillä on Facebookissa ryhmä, josta löytyy lisää tietoa aiheesta, mm. seuraavat palaveriajat:

• ma 15.10. klo 13-16 
• ma 5.11 klo 13-16 
• ke 28.11. klo 13-16 
• ke 12.12. klo 13-16 
• ma 7.1. klo 13-16 
• ma 14.1. klo 13-16 
• ma 21.1. klo 13-16 
• ja hännänhuippuna ma 28.1. klo 10-18 se VARSINAINEN CMADFI. 

Mukaan kaivataan kaikenlaisia osaajia tuolien kantajista markkinointivelhoihin. Mistä puheenollen, katsokaa miten kivan rollupin Maarit Riikonen meille teki, ensi viikolla sen voi bongata MindTrek-tapahtumasta (ja mm. minut sen vierestä).

Liveraportointia MindTrekistä on muuten luvassa Soitan Twitter-tilin kautta, otahan se seurantaasi :).

Uusi elämä jälkeen Nokian (3T-haastattelu)

Blogini kaikkien aikojen luetuin juttu on kesäkuussa kirjoittamani bloggaus Onko elämää Nokian jälkeen? Aihe on valitettavan kiinnostava näinä aikoina. Samaan sarjaan kuuluu 3T-lehden viime viikon numerossa ilmestynyt juttu, jossa 8 entistä nokialaista kertoo uudesta urastaan. Minua haastateltiin juttuun sähköpostitse. Lehteä varten vastauksia lyhenneltiin paljon, joten  halusin julkaista ne täällä kokonaisuudessaan. Haastattelustani poimittiin muuten lehden pääkirjoitukseen ajatukseni siitä, että vuodet Nokiassa olivat minulle työelämän korkeakoulu.

1. Mitä teet työksesi nyt?

Olen sosiaalisen median asiantuntija ja tutkija. Piilotettu aarre
-yritykseni kautta pidän some-koulutuksia ja -työpajoja eri puolella
Suomea ja tuotan sisältöjä sosiaalisen median palveluihin (esim.
Wikipediaan). Tampereen teknillisen yliopiston Soita-projektissa tutkimme
innovointia, jota B2B-yritykset tekevät somen avulla asiakasrajapinnassa.

2. Milloin lähdit Nokiasta ja minkälaisista tehtävistä?

Vietimme Jyväskylässä Nokian hautajaisia kesäkuussa 2009. Toimipisteemme
sulkeminen oli aluksi järkytys, sittemmin olin tyytyväinen siihen, että
saimme lähteä ensimmäisten joukossa.

Vuonna 2009 koin olevani unelma-ammatissani: tein töitä rakastamieni
some-palveluiden kanssa. Toin tuotekehitysyksikköömme mm. sisäisen
yhteistyöalustan, wikin, ja opetin insinöörimme korvaamaan sähköposteja
sen ja sisäisten blogien avulla.

3. Oletko tyytyväinen siihen, miten työurasi on muuttunut? Miksi?

Koen yhä olevani unelmatehtävässäni työskennellessäni sosiaalisen median
työkalujen parissa. Korporaatiovuosien ja lukuisten pomojen jälkeen osaan
arvostaa yrittäjän vapautta päättää itse omasta työstä ja aikatauluista.
Nautin saadessani toteuttaa itseäni monipuolisesti, siitä, ettei turhia
palavereja ole ja että jokainen päivä on erilainen. Nokiasta kaipaan
lähinnä työkavereitani, mutta somen avulla he ovat yhä lähellä.

Ilman irtisanomista en ehkä koskaan olisi uskaltautunut yrittäjäksi, joten
tunnen saaneeni Nokialta onnenpotkun!

4. Mikä on mielestäsi tärkein asia, jonka Nokiassa opit? Mitä työura
yhtiössä sinulle antoi?

Ehdin työskennellä Nokiassa 11 vuotta erilaisissa tuotekehityksen
tehtävissä Tampereella ja Jyväskylässä. Tutuksi tuli mm.
projektinhallinta, laadunhallinta, erilaiset prosessit ja niiden
mittaaminen. Uusiin puhelimiin pääsi tutustumaan ennakkoon, hullaannuin
mm. kamerakännyköihin, multimediaviesteihin, kommunikaattoreihin ja
mobiiliin nettiin ensimmäisten joukossa. 

Opin mm. tekemään etätöitä, verkostoitumaan ja sietämään
jatkuvaa muutosta. Työympäristömme oli kansainvälinen ja nuorekas ja
tutustuin moneen mielenkiintoiseen ihmiseen, ystäviä sain esim. naisten
saunailloista, joita järjestimme Tampereella harjoittelijakollekoideni
kanssa. Paljon hauskoja muistoja jäi myös työmatkoilta, joista
mielenkiintoisin oli kevät Tokiossa. Vaikka etukäteen vannoinkin tekeväni
suomalaiseen tapaan 7,5 tunnin päiviä, ympäristön paine vaikutti.

Jälkikäteen totesin, että Nokia-vuoteni olivat mahtava työelämän
korkeakoulu, jossa oppi valtavasti uutta koko ajan. Tärkeintä oppia on
vaikea valita, mutta ainakin suuren organisaation haasteet tuli koettua
kantapään kautta: vain muutos on pysyvää.

Pinterest hyötykäytössä yrityksissä ja yksityishenkilöillä

Flowhousen Hale Okkonen jakoi Pinterest-koulutuksensa materiaalin SlideSharessa ja korosti varsinkin kuvien tärkeyttä: huonoja kuvia ei jaeta. 

Pinterest Yrityksille - Perusasiat

View more presentations from Hale Okkonen

Hyviä pointteja, kiitos jakamisesta!

Piilotettu aarre ei ole Pinterestiin yritystiliä tehnyt, yhden hengen yrityksenä täytyy vähän optimoida ajankäyttöä. Sen sijaan henkilötililtäni löytyy monta (27) erilaista taulua, joista osaan pinnaan yksin, osaan ryhmän kanssa.

Esimerkkejä:

• Mini treasures eli Mini treasures wikin ryhmätaulu, johon keräämme kuvia inspiroivista nukkekotimineistä, jotka leviävät myös muiden nukkekotiharrastajien omiin tauluihin. Samalla MTW saa uusia kävijöitä ja seuraajia.
• Kiepaus on osa luomaani Kiepaus-konseptia, jonka tavoite on innostaa ihmisiä kierrättämään ja tuunaamaan. Pinterestin sisältö on enimmäkseen tuunausta ja innokas pinnaajaryhmä luo hauskaa sisältöä.
• My customers tauluun kerään Piilotetun aarteen julkisia referenssejä. Ne löytyvät toki myös kotisivultani, mutta Pinterest esittelee organisaatiot paljon herkullisemmin.
• HeiaHeia-tauluun kerään HeiaHeiaan liittyviä linkkejä löytääkseni ne itse tarvittaessa nopeasti - se, että muutkin löytävät ne nopeasti, on positiivinen sivuvaikutus.
• Soita-projektin tauluun keräämme hankkeeseen liittyviä linkkejä
• Social media tauluun kerään varsinkin infograafeja somesta

Se, mistä Pinterestissä erityisesti pidän on se, että kiinnostuksen kohteen jaetaan erilaisiin kansioihin. Se auttaa minua valitsemaan ne taulut, joita haluan seurata - Pinterest on palvelu, jossa hassut kissakuvat voi halutessaan helposti sivuuttaa, toisin kuin esim. Facebookissa.

Ja löytyy profiilistani muutakin mielenkiinotoista, mm. nettikahveja, harrastuksia, kirjoja jne. Käy kurkkimassa ja pyydä minulta Pinterest-kutsu, ellet palvelussa vielä ole. :)

Hauskaa pinnausta!

Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa by Soita & Ali

Mikroblogi on nopeampi kuin blogi, siksi en täällä kaikista asioista kerro, eli kannattaa seurata esim. Facebookissa Piilotettua aarretta tai Twitterissä minua. Nyt kuitenkin kokeilen tweetin upottamista tänne, Twitterkin nimittäin tarjoaa siihen mahdollisuuden, ehkä Storifyn innoittamana?

"Some ei ole yhtä tärkeä B2B-yrityksille kuin B2C-yritykselle - se on heille tärkeämpää!" Lataa tuore raportti. fb.me/Hdop2caU
— Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) June 14, 2012

Projektinhallinta sydän some

Soita-hanke tutkii somen käyttöä B2B-yritysten innovoinnissa. Mutta miten some sopii projektinhallintaan? Projektipäällikkömme Jari Jussila kertoo:

Sosiaalinen media projektin ohjauksen apuvälineenä

View more presentations from Jussila Jari

Tuleeko sinulle mieleen muita työkaluja, jotka sopivat erityisen hyvin projektinhallintaan? 

Ps. Tähän postaukseen tuli hassu url, sillä Blogger ei tykkää erikoismerkeistä, eikä hyväksynyt alkuperäistä otsikkoa Projektinhallinta <3 some.