Lava haltuun - 9 vinkkiä webinaari- ja seminaariesiintyjille

Sain pari viikkoa sitten omasta mielestäni hyvän idean: kirjoitin Instagramiin tekemästäni kuvatekstistä vähän pidemmän versioni blogiini. Joten tässä tullaan taas! Uusin kuvakavalkadini sisältää kuvia etupäässä kahdesta tapahtumasta.

Keski-Suomen liiton järjestämä Tulevaisuusfoorumi oli muodoltaan webinaari, vaikka Jyväskylään olikin pystytetty yhteinen etäkatsomo. Itse seurasin tapahtumaa kuitenkin kotoa, mutta seurana minulla oli tapahtumapaikalla ollut kaveri. Oli niin hauskaa jakaa ajatuksia WhatsAppissa reaaliajassa "vieruskaverin" kanssa, että vastaavia kokemuksia aion metsästää tuleviinkin webinaareihin. ❤️

Toinen tapahtuma oli Mikkelissä toista kertaa järjestetty Savon Siivet -seminaari. Koska se oli viime vuonna niin mukava, menin paikalle nytkin hyvillä mielin, vaikken maksullisissa seminaareissa kovinkaan usein käy. Sen jälkeen kun olen muuttanut Kangasniemelle, olen alkanut käydä Jyväskylän tapahtumien lisäksi myös Mikkelin tapahtumissa. Tämä oli muistaakseni neljäs tapahtuma Mikkelissä, johon osallistuin, ja pikkuhiljaa alan saada sieltä tuttuja. Toivottavasti löydän lisää kivoja tapahtumia Mikkelistä.

Kuulumisten lomassa annan seuraavaksi vinkkejä seminaaripuhujille, ja vähän myös osallistujille ja järjestäjille. Puhuin itsekin tällä viikolla webinaarissa, joten muutaman oivalluksen saat sieltäkin.

Vinkkejä webinaaripuhujille

Case Taiwan

Koulutin keskiviikkona aamuyöllä ryhmää taiwanilaisia opiskelijoita, joiden tehtävä oli kirjoittaa henkilöartikkeleita englanninkieliseen Wikipediaan. Koulutus alkoi kello neljältä yöllä ja pitkin yötä minua vähän jännitti, nukunko kenties koko tapahtuman ohitse. Arvelin, että näytän jo muutenkin niin eksoottiselta ja jätin leikkaamatta. Sainpahan nukkua edes vähän pidempään! Mutta jos olisin ymmärtänyt, miten paljon minua tullaan kuvaamaan, niin ripsivärille olisi tullut käyttöä.

Jälkikäteen huomasin, että olisin voinut sisustaa studiotani vähän suomalaisemmaksi asettelemalla taakseni tyypillisiä suomalaisia tuotteita, esimerkiksi oma ruusumukini olisi kannattanut korvata Muumi-mukilla. Opiskelijat olisivat luultavasti tunnistaneet myös Angry Birds -hahmot.

Luennon jälkeen sparrasin seitsemän ryhmää ja annoin kullekin palautetta heidän teksteistään. Kurssin opettaja kävi ottamassa kuvat minusta ja kaikista ryhmistä, ilmeisesti heidän piti dokumentoida opetussessio tarkasti. 

Lopuksi sain vielä kertoa isolla näytöllä terveiseni koko porukalle. Oloni tuntui sillon jo aika sekavalta, sillä en pitänyt session aikana yhtään taukoa, vaan ryhmät ja mitä erilaisimmat aiheet olivat vaihtuneet kuin ostokset liukuhihnalla. 

Aloin ymmärtää, miksi lääkärit pitävät potilaidensa välissä pienen tauon. 

Loppusanojen jälkeen luokka kokoontui yhteiskuvaan "eteeni". Onneksi olin siinä kohtaa (puoli kuudelta aamulla) vielä sen verran hereillä, että ymmärsin ottaa Wikipedia-viirini kuvaan rekvisiitaksi. :)

Case Tulevaisuusfoorumi

Minusta on kiva jakaa Instagramin ja Facebookin stooreissa tunnelmia tapahtumista. Välillä ikävöin LinkedInin stooreja, tapahtumastoorit sopisivat sinne kuin kaneli riisipuuroon. 

Keski-Suomen Tulevaisuusfoorumin avasi Alexander Stubb, joka oli  matkansa vuoksi videoinut etukäteen 10 minuutin esityksensä. Otin hänestä pari kuvaa ja toisessa niistä hän onnistui näyttämään itseltään.

Ihmiset eivät ole aina kovin edukseen webinaarikuvissa, heillä on silmät kiinni, suu auki ja ilmeet vähän kummallisia.

Stubbin puheesta oli myös helppo poimia kolme pointtia stooriin, vaikkei hän näyttänytkään dioja. Hän kertoi, että maailma on siirtymässä Amerikka-keskeisyydestä kohti uusia valtakeskittymiä, globaali länsi kohtaa globaalin idän ja etelän. Omasta kuplastamme käsin esimerkiksi luulemme, että "kaikki ovat Ukrainan puolella".

Otsikolla Millä edellytyksillä menestymme maailmassa, joka muuttuu yhä kiivaammin puhui professori Markku Wilenius Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. 45 minuutin puheenvuoro oli mielenkiintoinen, mutta huomasin pian mokanneeni: en tajunnut ottaa Wileniuksesta kuvaa ennenkuin hän jo läväytti diansa esiin.

Wilenius puhui muun muassa viime vuosien kriiseistä ja siitä, miten ne ovat vaikuttaneet esimerkiksi kuluttajuuteen: 

kohtuullistamisesta, laatutietoisuudesta ja vastuullisuudesta on tullut muotia 

ja yrityksiin: 

pakko on paras motivaattori muutoksiin, 

globaalit riippuvuudet aiheuttavat riskejä ja 

yritysten on hyvä valmistautua siihen, että yllätyksiä tulee jatkossakin. 

Itselleni hätkähdyttävä tieto oli, että yritysten keski-ikä on laskenut ja yleensä 10-vuotiaat yritykset joko myydään, fuusioidaan tai hävitetään. Auts! Piilotettu aarrehan täyttää marraskuussa jo 13 vuotta, enkä ole sitä sen kummemmin ajatellut muuttaa. Voiko yritykseni viettää 30-vuotisjuhlia, se jää nähtäväksi! 

Kun vertaan näitä kahta stooria toisiinsa, pidän paljon enemmän Stubb-stoorista. Se on visuaalisempi ja herättää paremmin seuraajien huomion myös tutulla henkilöbrändillä.  

Business Finlandin Sari Arho Havrénin esityksestä en tehnyt stooria, mutta hänestä sentään tajusin ottaa kuvan. Tapahtuman järjestäjä oli lisännyt ohjelmaan puhujien nimet, mikä oli näin jälkikäteen ajateltuna hyvä merkki webinaarin osallistujille: jos aiot ottaa kuvakaappauksen puhujasta, tee se nyt. Ääneen tätä ei kyllä kerrottu.

Arho Havrénin taustakuva toi tuulahduksen Euroopasta ja johdatteli meidät sillä tavalla myös hänen aiheeseensa: Eurooppaa muovaavat muutosvoimat suurvaltakilpailun puristuksessa. 

Vinkit webinaaripuhujille:

1. mieti käytätkö taustakuvaa vai näytätkö oman studiosi ilman filtteriä. Filtterit pyyhkivät joskus osia esiintyjien kasvoista, mutta niiden avulla voi myös kertoa asioista, jotka johdattavat aiheen ääreen. Jos näytät studiosi, mieti, voisiko taustalla olla jotain itseesi tai aiheeseesi liittyvää rekvisiittaa. Vetoat eri tavalla kuulijoiden tunteisiin, kun he huomaavat, että teillä on jotain yhteistä.
2. jos olet rohkea, nosta kissa pöydälle esityksesi alussa. Vaikka näin: "jos aiot somettaa tästä seminaarista, toivon, että otat ruutukaappauksen seuraavan 10 sekunnin aikana. Kun poseeraan teille sen aikaa, vältän kuvat oudoista ilmeistä. Minua vähän nolottaa esittää tällainen toive, mutta teen sen siksi, kuvan avulla tavoitamme ehkä uusia ihmisiä somesta tämän tärkeän aiheen ääreen."
3. korona-aikaan moni oppi, että läppäri kannattaa nostaa normaalia korkeammalle, ettei muiden tarvitse katsella nenäsi sisälle. Oppi pätee yhä.
4. jos tiedät, ettet kykene tai muista itse ottamaan esityksestä muistoa itsellesi, käytä apulaista, joka ottaa kuvan sinusta esiintymässä. Jos webinaari tallennetaan, ruutukaappaus on helppo ottaa jälkikäteen.

Vinkki järjestäjille: jos käyttämässäsi webinaarityökalussa on paikka esiintyjien nimille ja organisaatioille, lisää ne. Otathan myös itse jonkun kuvan esiintyjästä puhumassa ja toimitat sen hänelle. Se on pieni kiitos siitä, että hän tuli puhumaan tapahtumaasi.

Vinkki osallistujille: ota varmuuden vuoksi ruutukaappaukset heti kunkin esityksen aluksi. Etukäteen et voi tietää, onko puhe niin mielenkiintoinen, että haluat kertoa siitä myös someseuraajillesi.

Vinkkejä seminaariesiintyjille

Case Savon Siivet

Kävin siis Savon Siivet -seminaarissa Mikkelissä, jota Saara Liukkonen toistamiseen järjesti. Ja vaikka hän oli saanut paikalle ihan huiput puhujat, ainoa, jonka kanssa halusin ottaa selfien oli Saara itse. Tapahtumatuottajana fanitan työtä, jonka hän seminaarin eteen teki. On ihan huippua, että meillä on Etelä-Savossa näin laadukas tapahtuma. Kannattaa olla kuulolla, sillä tämä tapahtuma järjestetään myös ensi vuonna, 25. huhtikuuta. 💥 

Tapahtuma järjestettiin Viinkinkiravintolassa Ikioma Areenalla. Huoneen perällä oli lava, ja lavalla kaksi mikkiä. Tilaisuuden alussa juontaja Kimmo Vehviläinen kertoi muistojaan Mikkelistä ja sai meidät nauramaan vapauttaen tunnelmaa. Hän huomioi myös päivän nuorimman osallistujan paikallaolon, mikä piristi pienen pojan pitkää seminaaripäivää.

Ensimmäisenä esiintyi Olli Jokinen, Mikkelin Jukurien valmentaja. Esitys hoidettiin haastatteluna, Vehviläinen istui vasemmalla, Jokinen oikealla baarijakkaralla. Haastattelu käsiteli enimmäkseen jääkiekkoa. Jokinen kertoi esimerkiksi pelottavimmasta tilanteesta, johon oli joutunut pelaajana: hänen luistimensa viilsi toisen pelaajan kaulaa. Läheltä piti -tilanteesta toipuminen ei ollut ihan helppoa kummallekaan osapuolelle. Jokinen kertoi myös pitävänsö pelaajiaan omina työnantajinaan, hän tekee töitä heille, ei päinvastoin. 

Norsepowerin Jufo Peltomaa juonnettiin lavalle Raptorin Jufona ja Oi beibi -biisin luojana. Raptoriin Peltomaa itsekin esityksessään viittasi, kertoessaan hauskalla tavalla urastaan pohtien sitä, mistä hänen oikein tullaan muistamaan. Hänen varsinainen esityksensä keskittyi tekoälyyn ja sen, aiheuttamaan uhkaan ihmiskunnalle. Sitä ei kuulemma tule, sillä siinä vaiheesa kun tekoäly ylittää älykkyydeltään ihmiset, sitä kiinnostaa meidän puuhamme yhtä paljon kuin meitä se, mitä ahmat puuhaavat metsissä. 

View this post on Instagram

A post shared by Johanna Janhonen, consultant (@jjanhone)

Sahanlahti Resortin Jaana Kuivalainen kertoi, miten he ovat tehneet paikastaan suositun lomakohteen. Matkailukeskus oli ollut ennen heitä tyhjänä useita vuosia, joten tekemistä riitti ja onneksi myös kyläläiset tarjosivat apuaan. Avusta on tullut pysyvä perinne ja Resortilla järjestetään keväisin pihankunnostustalkoot. Ihanaa! Puhe herätti sen verran mielenkiintoa, että paikka ja sen artesaaniannokset on nähtävä omin silmin. :) Sahanlahdessa järjestetään muuten tänä kesänä ensimmäistä kertaa rantakekkereitä, joissa vierailee Warner Musicin artisteja. Onnea uudelle tapahtumasarjalle! :)

Rejlersin Timo Holmberg kertoi mm. siitä, miten Rejlers tuli Suomeen ja Mikkeliin ja siitä, miten hän päätyi vaimonsa mukana hevosbisnekseen. Holmbergiä huolestutti hieman se, että nuoret jättävät Mikkelin, mutta Vehviläinen lohdutti: paikkahan on nykyään paljon virkeämpi kuin hänen opiskellessaan siellä. Ja Holmberg tekee osuutensa houkutellakseen paikalle ratsastusta harrastavia.

Mikkeliläisestä Mindhivestä oli puhumassa Ville Venäläinen. Hän kertoi esimerkiksi yhtiön tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan Etelä-Savolla on imua, mutta "metropolikaupunkien" (Mikkeli ja Savonlinna) sijaan ihmisiä kiinnostaa ehta maaseutu. Mene ja tiedä, mutta olen itse asunut maalla, Lievestuoreella ja Kangasniemellä, viimeiset parikymmentä vuotta ja viihtynyt hyvin. Hieman huvittaa, kun ihmiset muistelevat, että "sinähän tulet sieltä kauempaa" - ei nämä minun matkat oikeasti kovin pitkiä ole, jos miettii oikeita metropoleja. Lievestuoreeltakin ajaa Jyväskylään 20 minuutissa.

Kangasniemeläinen oli seuraavakin puhuja, Janne Neuvonen, joka tosin oli muuttanut Mikkelin kautta Savonlinnaan. Neuvosta pidetään Norppaliven isänä, sittemmin hän on luonut uraa kuvia ja videoita keräävän BCasterin parissa. Neuvosen tarinaa oli herkullista seurata, sillä hän oli napannut ihanalla tavalla eteensä tuleviin tilaisuuksiin (hänen vaimonsa saattaa olla eri mieltä, kun lomasuunnitelmat vaihtuvat lennossa). Näin hän on rakentanut esimerkiksi Jenkkeihin arvokkaat verkostot, tyhjästä.

Mahdollisuuksiin haluan minäkin heittäytyä. Tällä viikolla olen viettänyt aikaani sekä taiwanilaisten opiskelijoiden että brittiläisten Wikipedia-kouluttajien kanssa. Verkostot ovat kaikille auki, kunhan pitää silmät auki! 

Päivän huipensi Saku Tuomisen oivalluksiin hänen yli 30-vuotisen yrittäjyytensä ajalta. Esityksestä jäi mieleen erityisesti lause: 

Luota peliin.

Se on ammennettu huippujääkiekkovalmentajien haastatteluista, jotka kertovat, ettei peliä lähdetä muuttamaan, vaikka oltaisiinkin tappiolla. Kun keskittyy omaan peliin, niin jossain vaiheessa se alkaa taas kantaa. 

 Samaistuin lauseeseen kovasti, sillä olen pelillistänyt oman myyntini ja tiedän miten pisteitä kerätään. Mutta vaikka kuinka laukoisi tasaista tahtia, aina ei tule maaleja. Voi tulla itsestä riippumattomia aikalisiä tai vastapuoli maaleineen katoaa sakeaan sumuun. Sen ei saa antaa lannistaa, vaan kannattaa luottaa peliin: väistämättä onni joskus kääntyy.

Kiitos kaikista mielenkiintoisista esityksistä!

Ja sitten muutama huomio lavan haltuunotosta. Puhujat seurasivat Olli Jokisen esimerkkiä ja asemoivat itsensä oikean mikrofonin ääreen tai viereen, yleisöstä katsoen "nurkkaan". Poikkeuksen teki Jufo Peltomaa, joka otti mikrofonin käteensä ja liikkui diojensa edessä ja Saku Tuominen, joka huomasi heti, että hänen kannattaa seistä mieluummin vasemman mikin vieressä, keskellä yleisön näkökenttää. 

Vinkit seminaaripuhujille:

1. Ota etukäteen selvää, millainen tykki/skriini tapahtumapaikalla on, niin voit tehdä puitteisiin sopivan esityksen. Kun CMAD oli Tiedekulmassa, meille teroitettiin monta kertaa, että esitykset kannattaa tehdä mustalle pohjalle, jotta ne erottuisivat paremmin seinästä. Savon Siivissä Jaana Kuivalaisen maisemakuva toimi oikein hyvin koko seinän kokoisena, se avasi eteemme Sahanlahti Resortin terassin. Viikinkiravintolassa asetelma oli oikeastaan aika haasteellinen, sillä puhujat joutuivat valitsemaan seisovatko valokeilassa diojensa edessä peittäen samalla yleisöltä osan sisällöstä vai tyytyvätkö pimeään nurkkapaikkaan.
2. Jos ramppaat yleensä pitkin lavaa, ole tietoisesti välillä myös paikallasi.
3. Jos et ole tilaisuuden ensimmäinen puhuja, seuraa edellisiä puhujia ja heidän liikkeitään. Missä kohtaa lavaa valaistus on parhaimmillaan, entä kuuluvuus? Kun otat kuvia muista esiintyjistä, huomaat mahdolliset ongelmakohdat. Huomioi myös auringon valo tai sen puute - parhaat paikat voivat vaihtua päivän edetessä.
4. Myös tapahtumassa voi olla rohkea ja puhuja voi pyytää kuulijoita ottamaan kuvan jollain tietyllä hetkellä, vaikka lempidian edessä. Kun poseeraat pienen hetken, sinusta tulee ehkä parempia kuvia someen. Saatat olla myös tilaisuuden ainoa puhuja, josta yleisö ottaa julkaisukelpoisen kuvan. Tärähtäneitä tai silmät kiinni -kuvia harva kehtaa julkaista, ja hyvä niin!
5. Jokinen oli pukeutunut Jukurien keltaiseen ja Kuivalaisella oli ihanat paljettitossut, joten annan vielä pukeutumisvinkkejä. Pukeudu tyylillesi uskollisesti, tärkeintä on, että tunnet olosi kotoisaksi. Kun puhuin itse viime kuussa Jenni Janakan järjestämässä Muijii Wikipedia -tapahtumassa Ina Mikkolan tiloissa, koin pieniä ennakkopaineita niin näyttävien naisten seurassa olosta. Nappasin mukaani korkokengät, mutta paikan päällä totesin, että jalassani olevat lenkkarit ovatkin ihan ok, etenkin, kun kannoimme aluksi huonekaluja paikoilleen. Jälkikäteen olin tyytyväinen kenkävalintaani myös siksi, että rooliini kuului säntäily koneelta toiselle. Helsingissä kokeilin myös Elina Koivumäeltä ja Anni Arvajalta oppimaani niksiä: jos haluat tehdä pukeutumisellasi vaikutuksen, pukeudu tapahtuman brändiväreihin. 

Vinkki järjestäjille: jos mahdollista, toimita lavan viereen kone, josta esiintyjä näkee omat diansa, mielellään myös muistiinpanonsa. Ei ole kiva, että esiintyjä joutuu kääntämään yleisölleen selkänsä tarkistaessaan jotain dioistaan. 

Vinkki osallistujille: jos haluat kuvata tapahtuman esiintyjiä, valitse paikkasi salin edestä tai tule erikseen salin etuosaan ottamaan kuvaa. Liikkuminen on sallittua, vaikka suomalaiset sitä usein välttelevätkin, kuka nyt haluaisi ylimääräistä huomiota...

Lopuksi vielä muutama sananen kuvakoosteen muista kuvista.

📖 Minulla on lukuvuorossa Mika Tolvasen tubettajista kertova Luokkakuva. Nautin siitä, että hän osaa tehdä insider-kysymyksiä tubettajille, oikeilla kysymyksillä ihmisistä saa aina enemmän irti. Senkin
huomasin keskiviikon yökoulutuksessa: osa 7 ryhmästä osasi kysyä minulta tarkkoja kysymyksiä, osa tyytyi kommentteihini.

🍿Olen nähnyt niin paljon lastenelokuvia, että alan nykyään jännittää jo etukäteen, pysyykö mielenkiintoni yllä elokuvan loppuun asti. Muumiot - seikkailu ajan halki oli kuitenkin ihan positiivinen yllätys. Se oli jo lähtökohdiltaan erikoinen: ikuinen elämä voi pidemmän päälle käydä tylsäksi. Myös elokuvaporukan espanjalaisuus toi oman vivahteensa, vaikka elokuva sijoittuikin Egyptiin ja Englantiin. Itse tykkäsin erityisesti vierailusta Harrod's-tavaratalossa. Olen käynyt siellä vain kerran ja kokemus oli huimaava - voiko tavaratalo olla kuin museo? Entä voiko myös suomalainen kauppa olla kuin museo? No jos et ole vielä käynyt Jalavan kaupassa Taivalkoskella, tee itsellesi palvelus ja käy ihmettelemässä. Historiaa ovat senkin seinien sisällä. :)

Tämä oli siis toinen kerta, kun julkaisin tällaisen kuvista inspiraationsa saaneen blogipostauksen. Jaksoitko lukea loppuun asti? Kerro kommenteissa tai somessa, niin motivoit minua tekemään tällaisia jatkossakin. 

Bloggauksen aloitin muuten eilen Yvonne Berlinin Kirjoituskarnevaalien kirjoittajatreffeillä. Porukalla kirjoittamisessa on oma viehätyksensä! Yvonne lupasi, että näitä kirjoitustreffejä voi olla luvassa syksylläkin. 

Lähetän vielä erityisterkut Mannisen Raijalle, jolta sain idean siitä, että esiintyjä voisi ihan oikeasti kertoa, että nyt olisi sopiva aika ottaa kuvia. Jos ujostelet vinkin hyödyntämistä, pistä syy minun niskoilleni: "halusin testata Piilotettu aarre -blogin vinkkiä."

Onnea esityksiin ja onnistuneita tapahtumia - otetaan niistä yhdessä enemmän irti!

View this post on Instagram

A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre)

Kevään kumouksellisia tapahtumia

Arvatkaa mikä syö naista - se, ettei somepalveluiden merkkimäärät riitä kertomaan mun ajatuksia! Ehkä tämä on merkki kahdesta asiasta:

1. tämän kevään luovan kirjoittamisen kursseista on ollut hyötyä, sanottavaa alkaa taas löytyä. Kiitos Päivi Haanpää ja Yvonne Berlin!
2. kannattaa siis herättää taas blogi henkiin, täältä ei tila lopu kesken! 

Noin vuoden verran olen tehnyt Instagramiin kuvakoosteita edellisten viikkojen tapahtumista. Sitä aiemmin oli hyvin hiljaista, koska koronan takia ei järjestetty tapahtumia ja minäkin tein omat työni enimmäkseen kotoa käsin.

Tänään tein taas kuvakoosteen ja huomasin taas kaksi asiaa:

1. kevään tullet tapahtumia tuntuu olevan aiempaa enemmän, tähän koosteeseen eivät edes mahtuneet kaikki tapahtumat tai webinaarit, joihin olen osallistunut
2. kun elämässä on vauhtia, harvennan Instagram-fiidipostausten tahtia

Instagramissa on tilaa vain 2200 merkkiä, joka ylittyy varsin nopeasti.

Tässä siis koottuja ajatuksiani kuviin liittyen.

Jäät särkyy, luonto herää henkii, ihmiset kohtaavat ja muuttavat maailmaa. 

Näin kumouksellisissa merkeissä ovat kuluneet viime viikot, joista nappasin taas tähän kuvakoosteeseen joitakin kohokohtia.

🥳 Jyväskylän kaupungintalolla juhlittiin pienyrittäjiä, syötiin hyvin ja keskusteltiin. Yhtä hienoissa puitteissa liikkuvat myös Snellmanin Raimo ja Mikko, joita haastattelin seuraavaan Luovuustilassa-lehteen, joka ilmestyy tässä kuussa. Lehtemme toimii Keski-Suomen Luovat osaajat ry:n alla, mutta siihen voi kyllä kirjoittaa, vaikkei yhdistykseen kuuluisikaan. Lehtiä ilmestyy vuodessa kaksi, joten ei tämä vapaaehtoistyö kauheasti työllistä, joten jos kiinnostus herää, ota yhteyttä päätoimittajaamme Yvonne Johanna Berliniin. Yhdessä kuvassa näet tunnelmia meidän iltateetapaamisesta Teamsistä, toisesta kutsun osallistua meidän kaikille avoimeen piknik-tapahtumaan juhannusviikon tiistaina 20.6. Ennakkotietodoista poiketen emme tapaa kirkkopuistossa (syy selviää kuvista) vaan Harjun portailla. Toivokaamme poutaa!

🍰 Juhlat oli eilen Kangasniemelläkin (joka muuten sai uuden sloganin ja ilmeen - Kangasniemi - kaunis ja uudistuva), kun kokoonnuimme kirjastolle sankoin joukoin (75 henkilöä on aika iso prosentti Kangasniemen 5000 asukasta ajatellen kesken kevätkiireitä) juhlimaan Anna Pölkin esikoiskirjaa, joka yhdistää tyttökirjaklassikot ja kakkureseptit. Nam! Annan sanoin "Maailmassa ei olisi sotia, jos vaikka Putin lukisi Anna-kirjoja." Annalla on silmää kauneudelle ympärilleen ja siitä sain nauttia pitkin talvea, kun osallistuin Annan vetämälle ruotsin keskustelukurssille. Kurssia käytiin etänä, joka mahdollisti osallistumisen milloin mistäkin. Harmikseni Anna pitää ainakin ensi lukuvuoden taukoa ruotsin kurssistaan, joten jos tiedät verkkopohjaisen keskustelukurssin, saa mielellään vinkata, olisi nimittäin kiva jatkaa ruotsin henkiin herättelyä.

💪 Toisenlaista naisenergiaa oli viime viikolla Helsigissä, kun Jenni Janakka järjesti Ina Mikkolan tarjoamissa tiloissa #muijiiWikipediaan-tapahtuman. He puhuivat siitä, miten Wikipedian kautta voi tehdä pienen vallankumouksen vaikka joka päivä antamalla siellä enemmän ääntä naisille. Minä toimin tapahtumassa asiantuntijana, mutta ainoa wikipedisti en suinkaan paikalla ollut. Oli tosi hienoa tavata pitkän ajan jälkeen kavereitani Wikimedia Suomesta, meillä sitä riittää aina juttua. Kerroin heille mm. siitä, miten Jimmy Wales oli käyttänyt ylläpitäjän oikeuksiaan hieman väärin englanninkielisessä Wikipediassa. Ylläpitäjyys kun edellyttää sitä, että tuntee käytännöt, ja niistä Jimmy on tippunut ajat sitten. Kyseisestä hässäkästä seurasi se, että Jimmy päätti vapaaehtoisesti luopua oikeuksistaan, ettei niistä enää tulisi yhteisössä sanomista. 

🌱 Kumouksesta puhuu myös Jarkko Kurvinen, joka järjestää Hämeenlinnassa Growth Loop -kasvutapahtuman 8.6. Nähdäänkö siellä?

🙌 Tapahtumista täytyy mainita myös Markkinointikollektiivin webinaari brändien kohtaamispisteistä ja livesemma Jyväskylässä. Mahtavia kohtaamisia oli sielläkin. Jyväskylään avataan muuten Business Finlandin ja Business Jyväskylän tuella uutta vertaisverkostoa verkkokauppialle. Minulla siihen ei ole asiaa pitkiin aikoihin (jos koskaan), sillä verkkokaupan liikevaihdon pitää olla yli 100 000 euroa. Kick offissa kuitenkin kävin, nähdäkseni legendaarisen Leevi Parsaman, jonka jutut sopivat kaikille yrittäjille, hänen pääviestinään kun on asiakas ensin! Myös lankakauppa Titityyn Tiinaa oli ilo kuunnella, neulominen on iso bisnes ja ilmiö. Ihanaa! Ilmiömäinen neulontaguru on myös tanskalainen Laerke Bagger, jonka käsityökirja on rikkoo konventiot mennen tullen. Nappasin hänen esikoiskirjansa kirjastosta vastikään ja olin tiputtaa silmäni: tällaista käsityökirjaa en ole ennen nähnyt ja olen kyllä niitä ehtinyt aika paljon lukea. Kirjassa esitellyistä erilaisista jämälankaideoista innostuneena tuunasin äidiltä saamani Polan-villapaidan, jonka toinen hiha oli 10 senttiä lyhyempi(!!). Lyhyt hiha sai Laerken opeilla tehdyn jatkopalan ja minä sekä uniikin paidan että iloisen mielen. 🙂

🎞 Näin myös palkitun Everything everywhere all at once -leffan. Se on kriitikoiden suosikki, ja luulen, että he pitivät leffasta minua enemmän siksi, että ymmärsivät leffa-alan sisäpiirin vitsit minua paremmin. Leffassa on vähän samaa henkeä kuin cha cha cha -biisissä - se muuttuu yllättäen aika erilaiseksi. Ei elokuva tietenkään huono ollut, mutta hieman ihmettelin, että se sai vaikka Hesarissa ja Keskisuomalaisessa viisi tähteä. Minä annan viisi tähteä vain elokuville, jotka onnistuvat aidosti koskettamaan tunteitani ja tämä ei sitä tehnyt. 

Nyt toivotan isoja ja pieniä kumouksia ja kauneutta kevätpäiviisi!

View this post on Instagram

A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre)

Naisia ja muijia Wikipediaan

Yrityksen pitäisi kertoa arvonsa, mutta ennen kaikkea toimia niiden mukaan, muistutettiin eilen MarkkinointiKollektiivin webinaarissa, jossa keskityttiin brändien kohtaamispisteisiin. Siksi kerron onnessani, että maanantaina pääsen taas tekemään jotain omien arvojeni mukaista: lisäämään naisten osuutta Wikipediassa, niin sisällöissä kuin niiden tuottajinakin. 

Asiaa on yritetty edistää yli kymmenen vuotta kansainvälisesti monien projektien ja ihmisten toimesta, mutta muutos on varsin hidasta. Suomessakin olemme (=Wikimedia Suomi ry) järjestäneet punaisten linkkien naiset -kilpailuita vuodesta 2018 lähtien ja saaneet naisten osuuden henkilöartikkeleissa kasvamaan 21 prosenttiin.

Maanantaina kello 18 otamme taas askeleen oikeaan suuntaan. Silloin Jenni Janakka järjestää nimittäin jo viidettä kertaa oman #muijiiwikipediaan-tapahtumansa. Olen niihin osallistunut aiemmin etänä, mutta tällä kertaa pääsen paikalle myös livenä alustamaan työpajaa. Jes! Tänä keväänä olen taas ymmärtänyt, miten tärkeitä kohtaamispisteitä tapahtumat, seminaarit ja messut ovat omalle yritykselleni. 

Tapahtumapaikan meille tarjoaa Ina Mikkola. Veikkaan, että myös Jenni ja Ina toimivat tässä tapauksessa vahvasti omien arvojensa mukaisesti.

Jos sinun arvoihisi kuuluu asiallisen tiedon levittäminen kaikkien ihmisten ulottuville, varaa maanantai-illastasi muutama tunti hyvän asian eteen. Kuulin nimittäin Jenniltä, että tapahtumassa olisi vielä tilaa.

View this post on Instagram

A post shared by 𝗝𝗘𝗡𝗡𝗜 𝗝𝗔𝗡𝗔𝗞𝗞𝗔 (𝘀𝗵𝗲/𝗵𝗲𝗿) (@jenni.janakka)

PS. Jos törmäät tähän postaukseen liian myöhään, älä hätäile. Tuomme naisia framille taas ensi vuoden huhtikuussa, tavalla tai toisella. 

Tehdään parempia etätapahtumia, case #CMADFI 2021

Järjestimme tammikuussa jo kymmenettä kertaa CMADFI-tapahtuman. Olemme olleet edelläkävijöitä striimauksessa, jo toinen seminaarimme striimattiin ja sen jäkeen kaikki tapahtumat on striimattu Viking Gracen kertaa lukuunottamatta, jolloin tyydyimme pelkkään taltioon.

Meillä oli siis kokemusta striimaamisesta, mutta

koronavuosi on opettanut ihmiset vaatimaan tapahtumilta entistä enemmän: myös etäosallistujien pitää päästä osallistumaan. 

Aiemmin etäilijät ovat olleet mukana lähinnä twiittien kautta, mutta kun kaikki osallistujat olivat etänä, halusin tarjota myös mahdollisuuksia kohtaamisiin ja suurempaan yhteisöllisyyteen. Siksi valitsimme tapahtuma-alustaksi Zoomin, jossa on käytössä ns. break out roomeja, joihin ihmiset voivat jakautua.

CMADissa on ollut perinteisesti 15 esitystä ja aikataulu on ollut seuraava:

9-10 verkostoitumista

10-12 ekat esitykset

12-13.15 (noin) pitkä ruokatauko, joka mahdollistaa mm. verkostoitumislounaat

13.15-14.15 esityksiä

14.15-15.15 kahvitunti, jonka aikana osallistujat pääsevät vierailemaan ständeillä

15.15-17.30 loput esitykset

17.30-> jatkot

Aamun verkostoitumisen korvasin lämmittelyosiolla, johon mahtui tutustuminen päivän isäntäpariin, Hydraulic Press Channelin Anniin ja Lauriin sekä Antti Syrjän standupia. Etätapahtuma on osallistujalle livetapahtumaa raskaampi, joten pitkien taukojen sijaan halusin tarjota lyhyitä taukoja usein, kerran tunnissa. Yritin etukäteen varoittaa ihmisiä siitä, että oma päivä kannattaa suunnitella hyvin, eli pitää välillä omia taukoja, välillä tulla meidän välitunneille, mutta osa osallistujista ei malttanut pitää omia taukoja FOMOn vuoksi. Ensimmäiset jatkot alkoivat jo 16.00, eli päiväohjelma oli puolitoista tuntia normaalia lyhyempi. Joten vauhti oli kaiken kaikkiaan kova: normaali määrä esityksiä, minkä lisäksi meillä oli lähes 100 erilaista välituntiohjelmaa. Välituntiohjelmia oli paljon siksi, että saisimme ihmiset rikottua mahdollisimman pieniin porukoihin, sillä esim. sadan henkilön videochatissa keskustelu ei oikein ole mahdollista.

Välitunneilla oli siis nimenomaan tarkoitus jutella, diaesityksiä mahtui päivään niin paljon, että niille tarvittiin vastapainoa.

CMADin aikataulu vuonna 2021 oli siis seuraava:

9-10 lämmittelyä

10-11 ekat esitykset + välkkä

11-13 esitykset + välkkä*2 + esitykset + välkkä

13-16 kolme * (esitykset + välkkä)

16-17 vapaamuotoista keskustelua

20-21 jatkot w/ Anssi Kela

Tässä vielä listaus välitunneistamme:

CMADFI 2021 välitunnit by jjanhone

Miltä tämä "hässäkkä" sitten tuntui osallistujista?

Katsotaan! 

Vapaa palaute koskien tiedotusta, matkaa, tallenteita, tapahtumapaikkaa, yleisön aktivointia, aikataulutusta jne. Mikä oli hyvää, mikä oli huonoa, mitä oli unohdettu, mitä muuttaisit?

• Aika tiukka aikataulu, kun tauotkin olivat täynnä ohjelmaa. 
• Erittäin hyvin toteutettu tapahtuma - niin sisällöltä kuin teknisestikin! Ruokatauko olisi hyvä laittaa ihan aikatauluun. 
• Kokonaisuus ja aiheet hyvät. Tekniikka toimi. Välitunnit olisivat voineet olla hieman pitempiä.
• Päivään mahtui monta mielenkiintoista aihetta. Esitykset olivat kuitenkin niin lyhyitä, että alustajat eivät oikein ehtineet pureutua aiheeseen. Ymmärrän että aiheesta jatkettiin välitunneilla, mutta pidempi yhteinen osio olisi minusta ollut toimivampi. Välitunneissa taso vaihteli aika paljon ja oli välillä muutakin häikkää; sain kyllä ryhmätyötilat Zoomissa näkyviin, kun päivitin uusimpaan versioon, mutta välillä puuttui alustaja, välillä alustajalta esitysoikeudet tms. Otsikot olivat joskus niin yleisiä, että menin ryhmätyötilaan odottaen jotain ihan muuta kuin mikä lopulta oli aiheena. 
• Ruokatuntia toivoi moni. Taukoja pidin itse välituntien aikana. Verkostoitumista jossa sometilien jakamista voisi olla seuraavassa enemmän 
• Parasta antia olivat välitunnit, kun näki ihmisiä. Huonoa oli se, että päivässä ei ollut yhtään oikeata taukoa. Pidin tietysti taukoja, mutta sitten tuli fomo. 
• Selkeä esim. ruokatauko olis ollut kiva, nyt ei malttanut taukoilla ja keskittyminen kärsi iltapäivällä. 
• Mielenkiintoinen ohjelma, mutta liian kiire. Nyt sille yhteisöllisyydelle, managerien keskinäiselle jakamiselle ei ollut tilaa, vuorovaikutteisuus oli vähäistä. 
• Aivan upeasti hoidettu juttu! Suorastaan harmillisen hyvä, koska (toteutukseltaan) melkein veti vertoja lähikohtaamistapahtumalle. Breakoutit olisivat voineet olla vähän pidempiä, mutta se määrä erilaisia kohtaamisia ja keskusteluryhmiä minkä ne mahdollistivat, ei olisi ikimaailmassa ollut mahdollista livenä. 
• Välitunnit eivät aina toimineet, lyhyt aika/vastuuhenkilö myöhässä/poissa 
• Ehkä verkkoseminaarissakin voisi olla enemmän tauotusta ja ns. löysää tilaa. Jatkuva koko päivän kestävä aktiivisuus on verkossa yllättävän raskasta. 
• Välitunnit oli hyviä paikkoja verkostoitua. Niille siirtyminen toimi hyvin. 
• Lisäisin päivään yhteisiä taukoja esim. lounas 30 min, ip kahvitauko ilman ohjelmaa. Joku välkkä voisi olla yhteinen taukojumppa vaikka 5 min. 
• Huoneisiin siirtyminen onnistui hyvin. Eräässä huoneessa vetäjä tuli vasta 4 minuuttia ennen loppua. Aikataulutus toimi hyvin. 
• Päivä oli tosi liian pitkä etänä seurattavaksi. Olisi voinut olla 2 h ap ja 2 h ip tai eri päivinä 3 tunnin setit. 
• Vähemmän on enemmän. Vaikka menetettäisiinkin puheenvuoroja, niin siirtymät olisivat tärkeitä. Siirtymien puute myös söi melkolailla jokaisesta puheenvuorosta minuutteja ja välkätkin kärsivät. Klassinen seisomataputtaminenkin muistettiin ehkä kerran eikä sille oikein tilaa olisi ollutkaan. Myös oikeat tauot, sillä vaikka ihmisten tulisi olla itseohjautuvia taukojensa suhteen, FOMO on monessa aivan liian vahva. 
• En osallistunut välitunneille, sillä silloin ohjelma olisi ollut hengästyttävän tiivis. Jotkut osiot olisivat muutenkin voineet olla vähän pidempiä, mutta toisaalta hyvä että olivat tiiviitä. 
• Tapahtuma oli jälleen kerran tärkeä, näki ihmisiä pitkästä aikaa näin korona-aikana, kuuli mielenkiintoisia esityksiä. Parasta oli välkät. Huonoa oli aikataulutus. Pitäisi olla aikaa tauoille ilman ohjelmaa. 
• "Minusta tapahtuma oli kokonaisuudessaan hyvä ja tärkeä. Aiheita oli tosin erittäin paljon ja esitykset vain pintaraapaisuja. Mielestäni olisikin ehkä jatkossa katsojalle antoisampaa ja järkevämpää keskittyä muutamiin ydinteemoihin. Näin ollen esitykset voisivat olla vähän pidempiä, aiheessa päästäisiin syvemmälle ja niin ollen niistä saataisiin täysi potentiaali irti. Monista aiheista tiesin jo etukäteen jotain ja esityksessä kerrottiin lähes tulkoon nämä samat asiat. Rohkeasti vain rajaamaan tapahtuman aiheita ja syventymään vain kaikista ajankohtaisimpiin teemoihin. Uskon, että ihmiset kuitenkin tulevat paikalle, vaikka ei pyritäkään tarjoamaan ""jokaiselle jotakin""! Livepiirtäjä oli loistava, kuin myös juontaja onnistui hienosti - näitä oli ilo seurata. Voisiko ensi vuoden CMADissa esitellä aiheita (esim. somemainonta, kaupalliset yhteistyöt) lisää käytännön case-esimerkkien avulla? Ne inspiroivat eniten ja tuovat asioita käytännön tasolle." 
• Aikataulutus oli liian tiukka. Paljon hyvää asiaa, mutta oikeat tauot olisivat tarpeen myös. 
• Välitunnit jäi lyhyiksi, eikä oikein ehditty aiheeseen kiinni. Välkän alussa olisi voinut olla välillä 5 minuutin biotauko. ;) 
• Yhteisiä taukoja olis voinut olla pari (ei mitään ohjelmaa) 
• Aikataulut vähän heittelivät, ja etenkin välkille siirtyminen oli vähän kaoottista. Kunnon lounastauko olisi ollut tarpeen. 
• Etätoteutusta oli yllättävän hyvä seurata, tosin koneella ollessa omat työt ajoittain häiritsivät, kun viestiä tuli eri tuuteista. Paikan päällä pystyy siinä mielessä paremmin keskittymään. Toisaalta nyt pystyi kätevämmin skippaamaan ne osuudet, jotka eivät itseä niin paljon koskeneet. 
• Aikataulu oli liian tiukka. Välkät jäivät aiottua lyhyemmiksi kun muut puheenvuorot venyy. Välillä olisi pitänyt olla joku siirtymäaika. 
• Aikataulu oli todella tiukka. Päivään olisi toivonut enemmän väljyyttä. En tiedä, ovatko puheenvuorot aina noin lyhyitä. Useasta aiheesta olisi mielellään kuullut enemmänkin ja nyt usealla puhujalla tuntui tulevan kiire, eikä aikaa vuorovaikutukselle jäänyt. Välkille en osallistunut, koska olin Zoomissa selaimen kautta. 
• Liian paljon osioita vaikka mielenkiintoisia kaikki tyynni. Huolimatta siitä, että esittelyt oli tausta-ajateltu käyntikorteiksi palveluihin. Hätäilyä liikaa, mikä sai monen esiintyjän puristamaan mailaa. Vaikea päästä sisältöön kiinni, kun aikataulu oli niin nopea, että esiintyjät, keskustelijat ja osallistujat hyppäsivät jo seuraavaan aiheeseen. Hyvä, että on paljon kaikkea, mutta pitää osata myös karsia, jotta sisältö pääsee kukkimaan. 
• "Ennakkotiedot tulivat hyvin sähköpostitse, kun olin ilmoittautunut osallistujaksi ja sain muutenkin hyvin ennakoivaa tietoa eri kanavista. Seurasin tapahtumaa Zoomista koko päivän. Muista kanavista Twitter oli käytössä koko ajan. Olisi ollut kiva nähdä nekin aiemmin. Aikataulu oli minusta turhan tiukka, kun ei ollut mitään taukoja. Varsinkin kun välkkäriasiatkin kiinnostivat :) Esim. lounastauko olisi ollut hyvä ja myös muutamat vartin tauot ilman ohjelmaa. Tämä ei ongelma, jos seuraa vain jotain asioita. Itse olen kiinnostunut niin monesta, niin siksi ei malttanut jäädä pois ruudulta :D Ainoastaan ihan alkuohjelmaan olin hiukan pettynyt, koska en ole kiinnostunut tavaroiden murskaamisesta ja niiden videoinnista. Karkottikohan se ilmoittatuneita, kun alussa oli varmaan enempi osallistujia mukana kuin päivällä. Aineistoa oli niin paljon, että ajattelin käydä niitä läpi vielä myöhemmin. Esitykset olivat mielenkiintoisia ja hyviä ja palaan niihin mielelläni myöhemmin tarkemmin, kun olen katsonut ne vielä tarkemmin tallenteelta. Paljon yksityiskohtaista asiaa. Olisin toivonut Zoom-ohjeet ennakkoon myös Mac-käyttäjille." 
• Ihan mahtavaa, että tilaisuus saatiin järjestettyä diginä. Ehkä aikataulu oli pakattu hiukan liian täyteen ohjelmaa, joka teki siitä ajoittain hiukan hengästyttävän. Olisi ollut hyvä aikatauluttaa myös diginä biotaukoja ja selkeä lounastauko. Yleisön aktivointia olisin toivonut hiukan enemmän ja tähän on olemassa toimivia työkaluja, joissa sen pystyy tekemään soljuvasti osana päivän kulkua. 
• Tilaisuuden aikataulutus: Aivan tukkoon työnnetty päivä, liikaa ohjelmaa. Tekniikka toimi moitteetta. 
• Aikataulut pitävät harvemmin suurissa tapahtumissa. Oli kuitenkin ikävää että myöhästymisiä kirittiin välitunneista, joissa kaikilla puhujilla ei aina ollut edes presentaatiomahdollisuuksia. 
• tiukka aikataulu, mutta varmasti ainut toimiva ratkaisu 
• Hieno tapahtuma, kaikki toimi, harvinaista! Verkkotapahtumana joka toinen vuosi? 
• "Tauot olisivat olleet tarpeen, myös kunnollinen lounastauko. Ohjelma-aikataulu liian tiivis, esiintyjät prepattu huonosti tai esiintyjillä huono time management, kun sisältöosuudet venyivät koko ajan. Aktivointi oli vähäistä. Jokaisella osallistumallani välitunnilla jäi epäselväksi, ollaanko nyt kuuntelemassa jonkun jatkoesitystä, vai oliko tarkoitus keskustella. Yhdellä välkällä koko aika kului vetäjän ja parin hänen kaverinsa esittäytymiseen jne. Hyöty jäi nollaksi kaikista välitunneista, vaikka idea kuulostikin kivalta. " 
• Hyvä kokonaisuus, kiva aikataulu, joka piti. 
• Minusta puheenvuorot olivat ihan liian lyhkäisiä. Puhujilla meni 50% puheajastaan omien yritystensä esittelyyn ja itse asia jäi todella pintapuoliseksi. Välitunnit olivat liian lyhyitä. Jos ensi vuonna toteutus Zoomilla, niin pidemmät puheenvuorot sekä välitunnit. 
• Välitunnit 5 minuuttia pidempiä...nyt välillä jäi asia kesken. 
• Aikataulutus: lounaspaussi ensi kerralla, nyt tuli kiireen tunne, ei oikein ehtinyt syödäkään. 
• Väitunneilla oli paljon tarjontaa ja välillä valinnanvaikeus mihin osallistua, mutta onneksi ryhmien välillä pääsi liikkumaan, niin saattoi vierailla hetken myös toisessa ryhmässä. 
• Osalla esiintyjistä oli haastetta pysyä aikataulussa, koska oli niin lyhyet slotit. 
• Yleisön aktivointia olisi voinut olla enemmän esim. paina peukkua yms. Mielestäni tapahtuman ohjelmakokonaisuus oli hyvin luotu ja se onnistui aikataulullisesti hyvin. Verkossa järjestettävä seminaaripäivä oli kuitenkin jokseekin sellainen, että siihen oli yhtäjaksoisesti vaikea keskittyä. Ohjelmaa oli paljon ja onhan se toisaalta totta että livetapahtuma on monelta osin antoisampi, kun voi henkiä tapahtumapaikan fiilistä, nähdä muita ihmisiä yms. Verkossa järjestyksi tapahtumaksi CMAD oli kuitenkin onnistunut. 
• Monet minua kiinnostaneet sessiot olivat todella lyhyitä. Napakkuus on tietysti hyvästä, ja sessiot onnistuivat herättämään kiinnostuksen tutkia asiaa lisää. Joissakin kohdin tosin tuntui siltä, ettei session aikana päästy pureurumaan kunnolla pihviin, vaan sisältö oli vähän ennalta-arvattavaa. 
• Järjestelyt onnistuivat hyvin ja puheenvuorot olivat vaihtelevia, sopivan napakoita. 
• Oli sujuvaa, ja tekniikka toimi hyvin. 
• Aikataulu oli hiukan tiukka, sillä niiden välituntien aika jäi monessa liian lyhyeksi. Uskomatonta silti, kuinka paljon saatiin Erittäin mielenkiintoista ohjelmaa niin tiiviiseen aikaan, wau. Ja oli varmasti kova työ. Siihen nähden suoriuduitte todella hyvin. 
• Hienosti toteutettu verkkotapahtuma! Ohjelmaa tosin oli niin paljon, että kokonaisuutta oli vähän vaikea hahmottaa. Sain kuitenkin kuunneltua minulle tärkeimmät jutut. :) 
• Aikataulu Zoom-tapahtumalle liian tiukka. JOtenkin aikataulu oli tiukempi kuin livenä." 
• Liian tiukka aikataulu kun ei ollut yhtään taukoja. Se Anssi Kelan keikka olisi ollut ihana juttu vaikka lounastauolla niin, että samalla olisi voinut kuunnella keikkaa ja lämmittää ja syödä lounaan. Nyt jäi keikka kokonaan välistä lasten nukutuksen vuoksi. 
• Virtuaalitapahtumassa ei valitettavasti välittyyt se innostus ja innostaminen jonka livetilaisuudessa on aina saanut 
• Todella hienosti meni jälleen! Jos jotain negatiivista yrittää löytää niin etukäteen harmitti, ettei voi osallistua kaikiin haluamiinsa välituntivaihtoehtoihin, mutta varsinaisen päivän aikana sekään ei harmittanut, kun ne olivat sopivan lyhyitä pläjäyksiä. Ei siis missannut mitään dramaattisen suurta, vaikkei voinut osallistua kaikkiin :)

Välitunneista tykätyin oli selvästi tämä:

"@aamusumu'n #cmadfi-neulepiirin vapaamuotoiselle keskustelulle iso peukku."
"Neulepiiri oli kiva!"
"Neulepiiri oli kiva, mutta en ehtinyt esitellä omaa työtä." "Livetapahtumaan neulemiitti tai neulojien oma alue?"

— CMAD Finland (@cmadfi) February 28, 2021

Jos siis suunnittelisin toisen vastaavan tapahtuman

• vähentäisin aiheita. Nyt 15 aihetta oli julkasitu jo ennenkuin luovuimme livetapahtuma-ajatuksesta, joten en osannut enää lähteä karsimaan, mutta joku 12 esitystä olisi riittänyt ihan hyvin. Samalla aikatauluun olisi saatu väljyyttä, jota olisimme voineet hyödyntää ihmisten osallistamisessa. Laittaisin aikatauluun myös sen "oikean lounastauon". :)
• miettisin tarkemmin sitä, kuinka paljon ihmisiä etätapahtumaan otamme. Nyt ilmottautuneita oli 777, mikä kasvatti osaltaan hässäkkää välitunneille siirtymisessä (tätä ongelmaa ei muuten enää ole, sillä Zoom on helpottanut break out roomeihin siirtymistä) sekä hankaloitti myös sitä, pääsevätkö ihmiset välitunneilla ääneen isoissa ryhmissä. Ison osallistujamäärän vuoksi myös välituntivalikoima oli suuri, pienemmällä porukalla vähempi määrä olisi riittänyt, mikä olisi yksinkertaistanut viestintää ja pienentänyt ihmisten valinnanvaikeutta. Juhla- ja koronavuonna halusin kuitenkin tarjota CMADin isolle porukalle.
• miettisin uusia tapoja osallistamiseen. Tapoja ja työkaluja on toki tarjolla, mutta halusin pitää ihmiset yhdessä työkalussa. Olimme ohjeistaneet esiintyjille Zoom-pollsien tekoa, mutta vain muutama tarttui tähän mahdollisuuteen. Isossa ryhmässä myös chatin hyödyntäminen osallistamisessa on hieman hankalaa.

Entä mitä osallistujat sitten ensi kerralle toivovat? Katsotaan!

Toiveita ja ideoita ensi vuoden tapahtumaa varten (esim. tapahtumapaikka, esitysten aiheet, esiintyjät jne). Mikä saa sinut takuulla tulemaan paikalle ensi kerrallakin, mikä pistäisi harkitsemaan tuloa? 

• Sekä verkossa että paikan päällä -kombona, paljon enemmän aikaa siirtymisiin ja taukoihin. Ei jaksa muuten. 
• Tämä 10-vuotissessio tyhjensi pajatson nin perusteellisesti, että nyt ei kyllä ule miään mieleen. 
• Toivottavasti onnistuu livenä ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pieni kaupunki tapahtumapaikkana on yhteisöllinen vaihtoehto ja mahdollistaa ehkä myös tutustumisen uuteen kaupunkiin. 
• Etäosallistumismahdollisuus, mutta jos illan ohjelmassa joku yhtä hyvä (tai vaikka Anssi Kela uudelleen), niin kyllä livenä sitten. En kuitenkaan kaipaa laivalle, päivän seminaari ok. 
• Voisi perehtyä ja keskittyä enemmän tulevaisuuteen. Miten erottaudutaan muista toimijoista, jotka ovat ”harmaata massaa”. Anteeksi, tuli negatiiviset kyselyvastaukset, mutta petyin kyllä ettei mikään oikein innostanut ja antanut uutta ajateltavaa. Järjestelyt toimi kyllä erinomaisesti ja mielelläni osallistun etänä jatkossakin (ehkä). 
• Ne siirtymät ja tauot, ne pitää ottaa vakavasti. Oltiin sitten lähinä tai etänä tai hybridinä. Tämän lisäksi sanoisin, että yhteisömanageriasiassa pitäisi pystyä katsomaan myös somen, internetin ja tietotekniikan ohi, "oikeassa elämässä" tapahtuvaan yhteisömanagerointiin. Yhteisö ei ole synonyymi sosiaaliselle medialle, vaikka sosiaalinen media olisikin sitä yhteisölle. 
• Nyt kun on totuttu siihen, että kaikki striimataan, paikalle tulemisen kynnys on noussut. Striimiä siis toivon edelleen. 
• Enemmän taukoja, jolloin ei ole ohjelmaa. 
• Tapahtuman teemojen selkeämpi rajaus, jotta esityksissä ehditään pureutua pintaa syvemmälle. 
• LinkedIn kontaktit jäivät tekemättä tänä vuonna kokonaan. Voisiko koota johonkin yhteisen listan, missä verkostoidutaan osallistujien kanssa, jos etänä? Kaipaisin taukoja lisää, infoähky iski. 
• Etätoteutuksessa aikataulussa kannattaa olla minibreikkejä, muttei liian pitkiä. Aiheet olivat nytkin ajankohtaisia, joten niitä lisää. Etävälitunnit olivat turhan tiiviitä nyt, niille hiukan enemmän aikaa, että ehtii muutakin kuin alustaa. 
• Toivottavasti etätoteutus ei jää vain koronavuoteen! Ehkä jatkossa voisi olla esim. vuorovuosin etä- ja läsnätapahtuma? 
• Joko livenä Tampereella tai zoomissa❣️ 
• Hyvä ohjelma - tulisin. 
• Hieman pidemmät esitysajat ja "lounastunti" ja oikeat tauot olisi plussaa. 
• "Ensimmäisen murskausesityksen tyyppisistä asioista en ole kiinnostunut. Jos matkustaisin jonnekin sitä varten ja varsinkin, jos uhraan siihen työaikaani, olisin pettynyt. Olette mielestäni kuitenkin onnistuneet erittäin hyvin suunnittelemaan ja toteuttamaan aiemmat CMADfi:t, joten samaan tapaan toimii hyvin jatkossakin. Ainoastaan tuota tauotusta kannattaisi ehkä miettiä, jotta niillekin löytyisi vähän aikaa. Tulen mukaan takuulla, jos suinkin silloin vain pääsen :D" 
• Olisi hienoa, jos ensi vuonna olisi mahdollisen fyysisen tapahtuman lisäksi myös mahdollisuus osallistua etänä. Etänä osallistun varmasti fyysisesti vain, jos tapahtuma on kohtuullisen matkan päässä asuinpaikastani. 
•  lisää TikTokia 
• Verkossa on helppo osallistua. Pidin kyllä erityisesti Turun laivakeikastakin! 
• Etänä osallistun ensi vuonnakin, tämän vuoden perusteella en lähtisi livetapahtumaan 
• Joku peli twitch streamaaja. Vaikka Rosieriver. 
• Aiheisiin syventyminen olisi varmaan mahdollista, jos aikaa esityksille olisi enemmän! 15 minuuttia on tosi lyhyt aika. Voisiko saada enemmän pitkiä keskusteluja ja inspiraatiotarinoita, onnistumis- ja oppimiskokemuksia? 
• Osallistun mielelläni jatkossakin, erityisesti sisällöt ja verkostoitumismahdollisuudet kiinnostavat. 
• Ohjelmaa voisi hieman väljentää. Pidemmät puheenvuorot ja keskustelut, mietitty teema, jota koko ohjelma kantaa. Voi kunpa livetilaisuus olisi ensi kerralla mahdollinen!

Someverkostoitumista varten tapahtumalla oli eventit sekä Facebookissa että LinkedInissä, mutta ne jäivät kai aika pienelle käytölle ns. verkostoitumisen tukena. Sen sijaan osallistujien Twitter-tilit keräävä lista sai ihmiset paremmin liikkeelle ja toisiaan seuraamaan. Näitä listoja olen muuten luonut jo monta vuotta, eli ei ollut etätapahtuman erikoisuus.

Haluatko osallistua #cmadfi'in myös ensi vuonna? pic.twitter.com/3I8pWeybKD

— CMAD Finland (@cmadfi) February 28, 2021

Kiitos kaikille 58 henkilölle, jotka antoivat palautetta, se on hyvin tärkeää tapahtuman kehittymisen kannalta! Vaikka parannettavaa toki löytyi, olen tyytyväinen siihen, miten CMAD sujui ja siihen, että uskalsimme kokeilla asioita uudella tavalla. Vain kokeilemalla tietää, mikä toimii ja mikä ei. 

Millaisia asioita sinä olet oppinut etätapahtumista, joihin olet osallistunut tai joita olet järjestänyt?

Jos olet kerännyt oppejasi esim. blogiisi, olisin iloinen, jos linkittäisit sen kommentteihin. :)

PS. Jos haluat uusia ideoita omaan etätapahtumaasi, ota yhteyttä!

Nokian asiantuntijasta amatööribrändääjäksi

Etla julkaisi tällä viikolla selvityksen siitä, mitä Nokian vuosina  2009-2014 jättäneille yli 21 300 ihmiselle kuuluu tänään. 

"77 prosenttia on löytänyt uuden työpaikan,
työttömänä on vajaa 10 prosenttia
3 % opiskelee ja 6 % on eläkkeellä."

Mielenkiintoista, mutta yrittäjänä minusta olisi myös hyvin mielenkiintoista tietää, kuinka moni näistä 77 prosentista toimii yrittäjänä!

Nokia valmensi minua moneen, mutta työni yksinyrittäjänä on huomattavasti monipuolisempaa kuin Nokian asiantuntijana.

Yksi hauska asia, jota pääsen tekemään on brändäys. Koulutusta minulla ei siihen ole, vaan olen ns. amatööri, visuaalisuudesta harrastusteni kautta innostunut ihminen. Brändäyksen aloitin jo Nokia-aikana, kun loin brändin intrablogilleni (jonka nimi oli Hidden treasure), Nukkekotiwikille ja Mini treasures wikille. Sittemmin omia ilmeitään ovat saaneet mm. yritykseni Piilotettu aarre, Kiepaus-konsepti ja erinäiset tapahtumat, kuten CMAD.

Puhun aiheesta lisää maanantaina.

Yksi CMAD-brändin erikoisuuksia on nimittäin se, että julkaisemme esitysmateriaalit jo etukäteen. Se auttaa mm. siinä, että ihmisten on helpompi sisäistää päivän aikana sarjatulena satavia uusia ideoita ja ajatuksia: kun esitykset on käynyt etukäteen läpi, osaa olla tarkkana niissä kohdissa, joista on erityisen kiinnostunut.

Ja samalla esityksiin pääsevät käsiksi myös ne, jotka eivät itse tapahtumaan osallistu.

Tässä siis esitykseni:

Tapahtumabrändäystä Canvan avulla from Johanna Janhonen

ja pari muutakin vinkkiä brändäykseen:

View this post on Instagram

A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre)

View this post on Instagram

A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre)

Katso toki mutkin tämän vuoden CMADFI-esitykset!