Kootut vinkit työnhakijalle someen

Olen antanut tänä vuonna pari haastattelua siitä, miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää työnhaussa:

Kymen Sanomat

• Rekrytoijat osaavat jo etsiä työntekijöitä somesta — Kärjessä ovat Linkedin, Facebook ja Twitter
• Hyvä someprofiili voi poikia töitä — Katso asiantuntijoiden neuvot miten teet vetävän profiilin itsestäsi!) 

ja eilen Ylen uutisissa julkaistuun juttuun, jossa muuramelainen Mikko Puttonen kertoi siitä, miten some auttoi hänet unelma-ammattiin maailmalle:

Voiko unelma-ammattiin päästä Instan kautta? Mikko Puttonen kertoo, minä kommentoin.https://t.co/bXHywvfVFt https://t.co/bXHywvfVFt

— Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) October 28, 2018

Olen kirjoittanut teemaan liittyen myös Suur-Jyväskylän Lehden kolumneissani:

• Työnhakijan strategia (10.1.2018) ja
• Oletko sinä henkilö vai henkilöbrändi (11.7.2018)

Koska näihin juttuihin eivät ole (tietenkään) kaikki ajatukseni mahtuneet, ajattelin hyödyntää loput vastaukseni blogissani.

Somen voima työnhaussa on siinä, että sen avulla voit päästä kiinni piilotyöpaikkoihin, pitkän hakijajonon ohitse. Kun olet aktiivinen somessa voit ohittaa sellaisetkin hakijat, jotka ovat taidoiltaan sinua parempia, mutta jotka eivät kehtaa tuoda itseään esiin.  Oman osaamisen esittely on suuressa määrin viestintää ja markkinointia, joten näitä taitoja kannattaa kehittää ja poisoppia häpeästä ja turhasta vaatimattomuudesta, joka tuntuu olevan suomalaisten kansallistauti. Tilastokeskuksen tutkimustenkin mukaan vain noin 3 % suomalaisista tuottaa someen sisältöjä päivittäin!

Pari vuotta sitten piilotyöpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli @SitraFund'in mukaan noin 75%. Oletko sinä saanut piilotyöpaikan? Miten se kävi?#piilotyöpaikka #rekrysome

— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 23, 2018

Mitä somepalvelua työnhakijan kannattaa käyttää?

Se, mitkä kanavat kenellekin toimivat riippuu sekä hakijan persoonasta että toimialasta.

• LinkedInissä on yli miljoona suomalaista ja heidän joukossaan on paljon erityisesti korkeakoulutettuja. 
• Twitteristäkin löytyy paljon asiantuntijoita ja 
• Facebookissa taas on paljon mielenkiintoisia ammatillisia ryhmiä. 
• Omaa osaamistaan voi esitellä myös blogissa, videoilla, kuvilla tai vaikka diaesityksillä. 

View this post on Instagram

A post shared by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Oct 9, 2018 at 10:41pm PDT

LinkedIn on näistä palveluista vanhin ja tunnetuin työsometteluun käytetty väline. Se eli pitkään hiljaiseloa ja sitä käytettiin ns. käyntikorttivarastona ja netti-cv:nä, mutta nykyään siellä käydään paljon aktiivisia keskusteluja. Se on erikoistunut ammattimaiseen verkostoitumiseen ja sinne on helppo kerätä myös suositukset, mutta siellä käydään myös paljon mielenkiintoisia työhön liittyviä keskusteluja. LinkedIn toimii hyvin etenkin korkekoulutusta vaativilla aloilla ja jo se, että tunnet oikeita ihmisiä LinkedInissä voi auttaa sinua saamaan työn. On myös yrityksiä, jotka ilmoittavat avoimista työpaikoistaan vain LinkedInissä - ihmiset, jotka eivät ole siellä, eivät ole hakijoina kiinnostavia.

Työnhakijan oma henkilöbrändi

Työntekijälähettiläät kertovat työstään, osaamisestaan ja työnantajastaan somessa omilla kasvoillaan, persoonaansa esiin tuoden, mutta ennen kaikkea vapaaehtoisesti. Se, että on onnistunut keräämään verkoston tai yleisön ihmisistä, joita kiinnostaa seurata jonkun tietyn alan asioita voi olla valtava etu ja erottautumistekijä rekrytointitilanteessa. Uuden työntekijän lisäksi työnantaja saakin myös uuden yleisön, joka kuulee siitä, mitä yrityksessä tapahtuu.

Erottuakseen muista oman alan ammattilaisista omaan henkilöbrändäykseen kannattaa satsata samalla tavalla kuin ennen valmistauduttiin työhaastatteluun: huolella! Miten pukeudun, mistä asioista puhun, voinko hyödyntää olemassa olevia verkostojani?

View this post on Instagram

A post shared by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Oct 1, 2018 at 11:40pm PDT

Työnhakijan kannattaa tehdä itselleen henkilökohtainen somestrategia. Siinä mietitään hakijan henkilöbrändiä eli sitä, mistä asioista hänet tuttavapiirissä tunnetaan (ja mistä hän haluaisi olla tunnettu) ja miten näitä asioita voisi kertoa isommalle yleisölle mielenkiintoisesti ja tehokkaasti.

Mitä hyötyä somesta on työnhakijalle?

Saat vinkkejä piilotyöpaikoista

Tuomas Enbuske sanoi jokunen vuosi sitten, että Facebookiin ei tietenkään tarvitse kuulua, mutta jos tekee töitä, niin silloin tarvitsee. Ajatuksessa on vinha perä. Sosiaalisen median avulla työnhakija pysyy tuttaviensa mielessä ja kun heille tulee vastaan työpaikka, joka voisi sopia tutulle työnhakijalle, he voivat vinkata siitä tutulleen. Työttömän ei enää tarvitse olla "poissa silmistä, poissa mielestä".

Opit nykyaista työskentelyä

Verkoston avulla ihmiset voivat kehittää omaa osaamistaan ja pysyä ns. ajan hermolla siitä, mistä alan ihmiset puhuvat ja mikä heitä kiinnostaa. Aiemmin jotkut välttivät sähköpostia tai kännykkää, mutta pian voi olla hyvin hankalaa selvitä työelämästä ihan ilman somea tai ymmärrystä siitä, miten se toimii. Tekniikka ja Talous -lehden kolumnisti Perusinsinööri kirjoitti viime vuonna hienosti: ennen vanhaan oli tärkeää hallita kymmensormijärjestelmä., mutta nyt johtajan pitää osata esiintyä luontevasti videolla. Uusi aika vaatii uusia kykyjä ja uudenlaista rohkeutta pistää itsensä peliin.

View this post on Instagram

A post shared by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Oct 21, 2018 at 6:15am PDT

Työnhaku voi onnistua nopeasti, mutta siinä voi mennä pitkäkin aika. Työnhakuaika kannattaa siksi ainakin osittain käyttää itsensäkehittämiseen.

Somevinkkejä työnhakijalle

Somehauissa nousevat esiin niiden käyttäjien profiilit, jotka ovat osanneet käyttää oikeita avainsanoja ja titteleitä ja jotka ovat tehneet profiilistaan mielenkiintoisen. Myös se, kenen kanssa olet verkostoitunut, ketkä jakavat tai kommentoivat postauksiasi tai keneltä olet saanut suosituksia esimerkiksi LinkedInissä voi vaikuttaa löydettävyyteesi ja sitä kautta työpaikan saantiin.

View this post on Instagram

A post shared by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Oct 13, 2018 at 11:47am PDT

Somessa ollaan yleensä myös aika positiivisia ja liiallista valittamista vältetään. Haluaako joku palkata ihmisen, joka valittaa ja möykkää somessa ja vetää herneitä nenään milloin mistäkin? LinkedInissä tehdään statuspäivityksiä samaan tapaan kuin Facebookissa, mutta siellä ei juuri jaeta perhe- tai harrastuskuulumisia, vaan keskitytään työelämään.

Työnhakijat eivät lain mukaan saa googlata työnhakijaa, joten työnhakijan kannattaa antaa siihen erikseen lupa: "Olen LinkedInissä ja Twitterissä, tässä linkit profiileihini." Käytännössä googlaus lienee hyvin yleistä. Headhunttauksessa ei ole olemassa avointa työpaikkaa, jota työnhakijat voisivat hakea, joten silloin on luvallista "tutustua alan tarjontaan" myös googlaamalla. Someprofiilit ja -sisällöt kertovat osaajasta paljon enemmän kuin pelkkä hakukirje. Työnantaja voi vaikka miettiä, sopiiko jonkun ihmisen sometustyyli tai somessa esiin tuomat arvot heidän brändiinsä. Sitä ei kannata pelätä, sillä kenenkään ei kannattaisi työskennellä työpaikassa, jonka arvot ovat ristiriidassa omiin arvoihin nähden.

Somessa ei kannata jakaa salaisuuksia. Jos olet epävarma, mieti sitä, millaisia asioita haluaisit esitellä työpaikan tai kaupan ilmoitustaululle.

**************

Minä olen muuten ollut itse työnhaussa jo lähemmäs kymmenen vuotta! Ensin silloin, kun jäin työttömäksi Jyväskylän Nokialta, sittemmin konsulttina ja yrittäjänä myydäkseni omia palveluitani. Jos haluat minulta vinkkejä omaan työnhakuusi tai henkilöbrändäykseesi, osallistu synttärikilpailuuni, jossa jaan tunnin verran osaamistani tällä kertaa jo 8 voittajalle.

Piilotettu aarre täyttää ensi kuussa jo 8 vuotta ja arpoo sen kunniaksi 8 voittajalle tunnin osaamistani, jaossa esim. #henkilöbrändi-vinkkejä ja tynkäartikkeleita Wikipediaan. Osallistu itse tai vinkkaa tutulle!https://t.co/mYcln1gaxu#somefi pic.twitter.com/lz2UkvvuaC

— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 21, 2018

Suomalaiset somekäyttäjät 03/2018

Yle julkaisi eilen Taloustutkimuksella teettämänsä kyselyn siitä, miten suomalaiset "käyttävät" sosiaalista mediaa. Käyttäminen oli määritelty näin:

"käyttäjällä on oma profiili ja hän tuottaa, jakaa tai kommentoi sisältöä ainakin joskus"

 Harmi kyllä kyselyssä ei ollut mukana esimerkiksi YouTubea.

Tein uutisen perusteella uuden infografiikan suomalaisten someilusta. Hyvin on Facebookilla suomalaiset hallussa, kun kolmen kärjessä on vain sen omistamia palveluita. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka moni YouTubea käyttää yo. määritelmän mukaan, eli kuinka monella suomalaisella on YouTube-tili ja kuinka moni kommentoi muiden sisältöä ainakin joskus tai tekee vaikka omia soittolistoja.

Suomalaiset somekäyttäjät 03/2018 by jjanhone

ASMR ja somen värisyttävät videot

Perjantaina, kesken somesparrauksen, puhelimeni piippasi. Ylen toimittaja kysyi, haluaisinko kommentoida the most unsatisfying video -ilmiötä. Häh, mitä ne ovat? Googlasin nopeasti asiaa ja päätin ottaa haasteen vastaan. Sparrauksen loputtua minulla oli noin tunti aikaa ottaa asiasta selvää.

Hakusanalla "the most satisfying video ever" YouTubesta saa 1,65 miljoonaa osumaa. Hakujen kärjessä on monta Just cool stuff -kanavan videota ja kyseisen kanavan suosituin video on tämä:



Video alkaa iPhonen käyttöönotolla ja päättyy vesipullojen täyttämiseen hihnalla. Tuo videon esikatselukuvan tilanne on muuten aika jännä, kun yhteen kasatut tulitikut sytytetään tuleen. Kyseessä on siis sarja toisiinsa näennäisesti liittymättömiä videopätkiä, joista tulee mieleen Koyaanisqatsi-dokumentti, jossa (Wikipedian mukaan):

"nähdään otoksia muun muassa Canyonlandsin kansallispuistosta, Navajon hiilivoimalasta, ruuhkasta Los Angelesin moottoritiellä, New Yorkin pilvenpiirtäjistä ja Pruitt-Igoen epäonnistuneesta asuntoprojektista Saint Louisissa. Elokuva ei sisällä lainkaan dialogia, ainoastaan laulua hopi-intiaanien kielellä. Elokuvan nimi Koyaanisqatsi tarkoittaa ”tasapainotonta elämää”. Musiikin on säveltänyt Philip Glass."

Miellyttävä taustamusiikki liittyy olennaisesti myös näihin videoihin. Ilmiöllä on myös vastakohtansa: the most unsatisfying video -haulla osumia tulee 132 000. Näistä videoista kenties katsotuin on tämä:



Video alkaa siitä, että kakku leikataan väärin ja päättyy kirjoitusvirheeseen.

Mikä näitä videoilmiöitä sitten yhdistää?

Väitän, että ilmiöllä on jotain tekemistä ASMR:n (Autonomous Sensory Meridian Response) kanssa. Se tarkoittaa Wikipedian mukaan

autonomisia, rauhoittavia aistielämyksiä. Ihmiset saavat näitä tuntemuksia etenkin kuulon (Audiovisuaalinen ASMR), näön (Visuaalinen ASMR) ja tuntoaistin kautta rauhallisissa tilanteissa. Esimerkiksi käsillä tehtävät hitaat liikkeet saattavat aiheuttaa ASMR-kokemuksia.  

Moni ihminen kokee ASMR-kokemuksia kun kuulee jonkun puhuvan rauhallisesti. Reaktio on joillakin voimakkaampi, mikäli puhe on kuiskintaa. Kaikenlaiset hiljaiset ja hennot äänet voivat aiheuttaa reaktioita, kuten esimerkiksi pintojen raapiminen tai kirjan kansien koputtaminen sormenpäillä. Samoin esimerkiksi lintujen laulu ja metsien kohina saattavat aiheuttaa ASMR-reaktioita.

ASMR-kokemuksien on todettu rauhoittavan mieltä, lievittävän stressiä, nopeuttavan unensaantia ja auttavan unettomuudesta kärsiviä. ASMR-kokemuksia saa usein elämänsä aikana, mutta ASMR-hoidot perustuvat enimmäkseen YouTube-palvelusta löytyviin ASMR-videoihin sekä -kanaviin ASMR:sta ei ole tehty kunnolla tutkimusta, joten sitä ei voida pitää lääketieteellisenä hoitona. 

Siinä missä satisfying-videot rentouttavat, unsatisfying-videot ehkä ärsyttävät, ehkä tuottavat vastaavia kylmiä väristyksiä, kuin vaikka liitutaululiidun ääni: ei noin saa tehdä!

Asmr.fi-sivustolla on esitelty suomalaisia ääneen pohjautuvien ASMR-videoiden tekijöitä, saas nähdä tuleeko sinne myöhemmin myös näitä visuaalisia ASMR-videoita.

Lue lisää näistä videoilmiöistä tänään julkaistusta Ylen jutusta, jossa haastateltiin myös Hydraulic Press Channelin Lauri Vuohensiltaa.

Lyhyitä ASMR-videoita löytyy myös Instagramista. #asmr-häsän top9-sisällöistä tällä hetkellä katsotuin on tämä video:

give this beaut a human name 🥀 edit: new caption format inspired by @honeybunslime :) _ inspo; @fireflyslime! going to do a row of this _ here's a riddle: what has one eye but cannot see? _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 🌞 I don't sell, sorry! 💫 check out my collab acc @slimeyfern 🌻 I don't take reviews/trades 🍃 I don't do f4f, shoutouts, etc _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

A post shared by slimeysolstice (@slimeysolstice) on May 30, 2017 at 3:18am PDT

Tällaiset "limavideot" tuntuvat olevan hyvin suosittuja.

Toimittaja muuten kysyi minulta myös sitä, onko näiden videoiden katsomisessa mielestäni jotain pahaa. Eipä kai, eikö se ole hyvä, jos niiden avulla pystyy lieventämään stressiään, keinonsa kullakin. Minulla käsityöt ovat toimineet hyvin stressinpoistamiseen, mutta ehkäpä nykymaailma on niin kiireinen, ettei aikaa käsitöihin ole, vaan niiden sijaan katsotaan, kun joku toinen tekee jotain. Onhan se nopeampaa, helpompaa ja monipuolisempaakin, rentoutua voi vaikka työmatkalla tai palaverien välissä - eikä kukaan huomaa mitään.

Katsotko sinä jotain postauksessa mainituista videotyypeistä? Onko sinulla joku suosikkisisällöntuottaja, josta haluaisit vinkata muillekin? Kommenttikentässä sana on vapaa!

21 vinkkiä Snapchatiin

Viime aikoina Snapchat on saanut paljon julkisuutta. YleX:n kuulijat valitsivat Suomen parhaaksi snäppääjäksi Esko Seppäsen ja Kurio keräsi listasi sadasta snäppäävästä suomalaisjulkkiksesta. Listan innoittamana olen lisännyt seurattavieni määrää ja katsellut uusien snäppääjien sisältöjä kotiraatini kanssa. Olemme pyöritelleet välillä silmiämme, miten ne tällaisia laittaa, ja siksi jaan nyt ohjeita Snapchattiin.

1. Karsi snäpeistä kaikki turha pois. Montako sekuntia katsojan tarvitsee katsella käveleviä kenkiäsi, montako kertaa kuulla sama asia eri sanoin kerrottuna? Ole napakka, videot ovat lyhyitä, älä jätä lausetta kesk
2. Säädä kullekin kuvalle optimipituus. Jotain kuvaa ei jaksa tuijottaa 10 sekuntia (onneksi sen voikin silloin ohittaa), toista ei ehdi tajuta 5 sekunnissa. Snäppejä sai aiemmin katsoa vain kerran, mutta nykyään snäppejä voi katsoa niin monta kertaa kuin ehtii 24h:n aikana. Ota kuitenkin katselija huomioon, älä tarpeettomasti vilauttele tai junnaa. 
3. Mieti mitä snäppäät, sillä ne eivät siis häviä hetkessä, joten joku voi ottaa niistä kuvakaappauksia. Eräs pankinjohtaja sai snäppinsä takia potkut. Käyttäjälle kyllä ilmoitetaan, jos snäpeistä otetaan ruutukaappauksia, mutta voihan joku ottaa kuvan vaikka toisella laitteella.
4. Huomioi kuvan suunta: siinä missä ennen videokuvat olivat vaakatasossa, ne ovatkin pystyssä Snapchatissa. 
5. Liike on kiinnostavaa. Pyöräilevän Anssi Kelan takana vaihtuvia maisemia oli kiva katsoa, vaikka hän totesikin, että vain idiootit tekee niin. Mutta jos hengästyy portaita kävellessä, ei ehkä kannata puhua samaan aikaan.
6. Aiemmin snäppejä piti katsoa sormi ruudulla, mutta heinäkuussa tästä luovuttiin, eli katselut eivät ole niin intensiivisiä kuin ennen. 
7. Snäppeihin on vaikea kirjoittaa kauniilla käsialalla. Älä kirjoita jokaiseen snäppiin harakanvarpaitasi.
8. Luo tarina, jolla on alku ja loppu. Jos päivän pääjuttu on vaikka jokin tapahtuma, voit kuvata mitä tapahtui ennen sitä, sen aikana ja sen jälkeen. Biisonimafialla on tarinat hallussa ja nautin kovasti siitä, miten Kaitsu kertoo siitä, miten elokuvaa tehdään. Nerokasta ennakkomarkkinointia minusta.
9. Ehkä voit tehdä myös jonkin pitemmän tarinan, joka jatkuu päivästä toiseen? Koukuta katsojat, kerro mitä tapahtuu huomenna. Tai ehkä voit seikkailla jonkin hahmon kanssa? Jani Liljalla on alter ego, Lego-ukkeli. :)
10. Kunnioita seuraajiasi. Jos pyydät viestejä, älä itke, että sait niitä liikaa. Älä hauku seuraajiasi, jotka ovat nähneet vaivaa lähettäessään viestin sinulle: "miksi te lähetätte mulle sellasia kuvia", "ei todellakaan kiinnosta mitä mun seuraajat tekee", "turha pyytää mua seuraamaan teitä, seuraan vain tuttujani, ei kiinnosta vieraiden ihmisten snäpit". 
11. Anna mahdollisuus tirkistelyyn, nähdä jotain mitä yleensä ei nähdä, esimerkiksi kulissit, takahuoneet... Mutta oikeesti, halutaanko me tosiaan tulla kanssasi pöntölle?
12. Tuota itsesi näköistä sisältöä. Laula, jos olet laulaja, kerro vitsejä, jos olet koomikko, neuvo, jos olet opettaja, pelaa, jos olet pelaaja ja niin edelleen. Esimerkiksi Stig on joskus yllättänyt laulamalla jotain tilanteeseen hyvin sopivaa laulua (ei omaansa). Sekin huvitti, kun jollain festareilla ohjelmaan oli päässyt Stigin sijaan Sting. Snapchat sopii hyvin tapahtumiin, kuten Tubeconin ja siihen osallistuneiden tubettajien snäppäliyt tai Pauliina Mäkelä eilisessä #ihminenplus-tapahtumassa ovat osoittaneet.
13. Yllätä katsojasi näyttämällä jotain erikoista.
14. Kuten muuallakin somessa: pyri hauskaan (lue: tunteita herättävään) tai hyödylliseen sisältöön. Parhaimmillaan sisältö on molempia.
15. Jos snäppäät muita, on kohteliasta pyytää siihen lupa. Kerro myös kuvatekstissä ketä kuvaat, kaikki eivät tunne samoja ihmisiä/esiintyjiä kuin sinä.
16. Mene tarpeeksi lähelle kohdettasi. Ei ole kivaa, jos puheesta ei saa mitään selvää. 
17. Lisää snäppeihin omia kommentteja, emojeita, piirroksia, nuolia, jotta katsoja ymmärtää, miksi jokin asia on jaettu.
18. Suosittele muita snäppääjiä. Kirjoita heidän nimensä kuvan/videon päälle.
19. Kerro snäppäämisestäsi muissa somekanavissasi.
20. Varaudu siihen, että jos sinusta tulee kovin suosittu snäppääjä, puhelimesi ja Snapchattisi jumiutuu ja snäppien tuottaminen hidastuu ja osa sinulle tulevista yksityisviesteistä katoaa ennenkuin ehdit katsoa ne.
21. Ole itsellesi armollinen, snäpeissä saa olla virheitä, se on vain inhimillistä. Aitous on muutenkin snäpissä "se juttu".

Lähteet:
Esko Seppänen, kotiraati ja Johanna itse

PS. Mikä on sinun vinkkisi snäppäilyyn? Kerro ideasi blogin kommenteissa.
PS2. Minut löydät Snapchatista @jjanhone-tililtä.

UMK näytti tapahtumanjärjestäjille mallia instailuun

CMAD:in yhteydessä tehdyssä Yhteisömanagerikyselyssä joku vastaajista kehui Yleä - olisivatpa meidänkin asiantuntijamme yhtä aktiivisia somessa. Yle on ollut pitkään somen käytön edelläkävijä Suomessa ja on sitä edelleen.

Viikonloppuna seurasin Uuden musiikin kilpailujen finaalia ja ihastelin sitä, miten tapahtuma näkyi Instagramissa. Innostuin keräämään kuvat talteen inspiroimaan isojen ja pienempien tapahtumien järjestäjiä. Miten te Instagramia tapahtumissanne hyödynnätte?

PS. Kannattaa muuten katsoa tekemäni Storify-kooste Storifyssä, sillä tuo alla oleva slideshow-moodi ei tee sille oikeutta.

Eroavatko suomalaiset tubettajat muista?

Tänä vuonna olen opetellut YouTuben käyttöä ja kulttuuria monella tavalla: aloitin jälleen aktiivisen tubettamisen, avasin oman vlogin ja tietysti järjestämieni Somen avaimet: YouTube-koulutusten kautta.

Seuraavan kerran järjestämme sen muuten jo ensi viikolla, ensimmäistä kertaa yhdelle organisaatiolle räätälöitynä tilauskoulutuksena. Sellaisia tehdään varmasti jatkossa lisääkin, sillä silloin organisaatio saa siitä eniten irti.

Elokuussa tutustumiseni suomalaiseen Tube-skeneen jatkuin Tubeconissa, jossa tein myös muutamia videoita ja haastatteluita. Tubeconissa oli paikalla luonnollisesti myös YouTube itse, kertomassa partnerisopimuksestaan. Nappasin haastatteluuni Victorin (sukunimeä en muista, sillä hänellä ei ollut käyntikortteja mukana, mutta ehkä joku teistä tunnistaa hänet?). Hän kertoi mm. siitä, miten suomalaiset eroavat muista YouTuben käyttäjinä ja  miten YouTuben avulla voi tienata.


Jos sinua kiinnostaa ymmärtää enemmän YouTubesta, tutustu Somen avaimet: YouTube-koulutukseemme tai pyydä minulta koulutustarjous.

Liveraportointia, case @ylex ja @justinbieber

Viikonloppuuni kuului yhteisömanageri-kurssin toinen tapaaminen, tällä kertaa olimme Jyväskylässä ja meillä oli kaksi vierasta: Jaana Nyström kertoi Google+:n yhteisöllisistä piirteistä ja Tommi Issakainen Google Analyticsin ominaisuuksista. Täytyypä koittaa ehtiä testata.

Ääneen pääsivät toki myös osallistujat. YleX:n community manager Hanne Kautto joutui jättämään perjantain session väliin, sillä hän oli liveraportoimassa Justin Bieberin keikkaan liittyen. Lauantaina hän sitten jakoi tuoreeltaan kokemuksen kanssamme. :)

Hannen perjantai kului tuottaen sisältöä tosi moneen some-palveluun. Pääraportointikanavat olivat:

• Tapahtuma-sivu YleX:n omilla sivuilla (jonne tuotiin sisältöä some-kanavista Scribble Live -palvelun avulla.)
• YleX:n Facebook-sivu (jonne päivitettiin uutisia noin puolen tunnin välein)
• YleX:n Twitter-tili (jonne päivitettiin huomattavasti useammin, teksti-twiittien lisäksi sisältöä tuli myös kuvista ja Vine-videoista)
• YleX:n Instagram-tili (kuvia)

Vine on siis iTuotteiden kanssa toimiva palvelu, jolla tehdään lyhyitä, 6 sekunnin videoita. Kun niitä katselee Vinessä, videot pyörivät jatkuvasti luupissa. Tässä Vine-videossa YleX:n toimittajat huudattavat faneja:

Twitterin kanssa toimiva Fontana taas sopii hyvin esim. isoilla screeneillä jaettavaksi. Fontanaan ei tarvitse kirjautua, ja sieltä voi valita näytettäväksi esim. jonkun tietyn #keskustelun twiitit tai kuten Hanne valitsi, YleX:n suosikkitwiitit: Powered by Twitter Fontana

Tuo Fontana oli niin kiva, että kokeilin sitä heti myös #cmadfi-sisällölle.
Powered by Twitter Fontana

Liveraportoinnin tarkoituksena oli jakaa tunnelmia paikan päältä niille, jotka sinne eivät päässeet, mutta jälkikäteen sisältöä on varmasti kulutettu (ja levitetty) myös paikallaolijoiden toimesta.

Tässä videossa Hanne kertoo vielä omin sanoin siitä, miten liveraportointi tehtiin.

Justin Bieber -tapahtuma oli todella iso, mutta liveraportointia kannattaa tehdä pienemmistäkin tapahtumista.

MUOKS 21.11.2013: Twitter Fontanan uusi versio ei enää tue upotuksia.

Somelaisten suosikkikohtauspaikat Ylen mukaan

Yle uutisoi eilen suomalaisten suosikki some-palveluista. Kriteeriksi he ottivat sen, että kuinka monella on tili ko. palvelussa, ja huomiotta jätettiin mm. sellaiset isot palvelut kuin YouTube (4), Wikipedia (6), Vimeo (91) ja Flickr (50), suluissa sijoitus Alexan listalla 25.2.13.

Hieman kyllä ihmetyttää, miksi kuvapalvelu Instagram on mukana, mutta Flickr-kuvapalvelu on jätetty pois, samalla tavallahan Flickrissäkin voi etsiä kuvia, seurata kontaktien uusia kuvia ja keskustella niistä. Itse olen tykästynyt erityisesti Flickrin ryhmiin.

Minun Alexaan perustuvissa katsauksissa taas katsotaan sitä, kuinka paljon (tunteina) kutakin palvelua käytetään (siis aktiivisen käytön määrää).


Ylen lista (suluissa sijoitus Alexan listalla 25.2.2013):
1. (3) Facebook - noin kaksi miljoonaa yli 13-vuotiasta suomalaista.
2. (13) Suomi24 - 1,7 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää, joista vuoden aikana vain noin 40% kirjautuu palveluun.
3. (81 25.1.13, ei sijoittunut sadan joukkoon 25.2.13) IRC-Galleria - 451 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, viikottaisia kävijöitä on noin 200 000.
4. (15) LinkedIn - 440 000 suomalaista käyttäjätiliä
5. (17) Twitter - 300 000 suomalaista.
6. (*) Foursquare - 75 000 suomalaista käyttäjätiliä.
7. (lasketaan Googlen muiden palveluiden joukkoon, Google.com oli 2.) Google+ - 50 000 suomalaista käyttäjätiliä, joista parinkymmenen tuhannen arvioidaan olevan aktiivisia.
8. (*) Instagram - ei arvioita
9. (62) Pinterest - ei arvioita

* = ei sijoittunut Alexan listalla 100 suosituimman palvelun joukkoon. Alexa mittaa sivujen suosiota oman toolbarinsa avulla, enkä usko, että sitä on saatavissa mobiililaitteisiin, joten luultavasti siksi mobiilipalvelut Foursquare ja Instagram eivät sijoittuneet sadan suosituimman palvelun joukkoon.

Tuija Aalto kertoo Ylen someilusta

Jatkan videohaastattelujen sarjaa. :) Vallankumous mediassa tapahtumassa Tuija Aalto haastatteli minua ja Jaana Nyströmiä ja vastalahjaksi halusin haastatella häntä siitä, miten Yle käyttää sosiaalista mediaa sisäisesti ja julkisesti.

Salaisten Facebook-ryhmien lisäksi myös Google+:n yhteisöjä käytetään Ylen omien työkalujen ohella lähinnä siksi, että ne vastaavat paremmin ihmisten uusiin tarpeisiin, työasioista halutaan ehkä puhua myös silloin, kun ei olla töissä.

Eräs hauskimmista esimerkeistä, joita olen kuullut on sairaanhoitajien oma salainen musta pörssi Facebookissa, jossa vaihdetaan itselle sopimattomia työvuoroja toisiin. Kommunikointi Facebookissa toimii paljon paremmin kuin sairaalan omilla työkaluilla, joten nekin, jotka olivat Facebookia aiemmin vastustaneet liittyivät siihen saadakseen itselleen parempia työaikoja.

Väärään aikaan väärässä paikassa (SJL-kolumni)

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 6.2.2013

Tammikuun 4. maanantaina minä olin juuri oikeassa paikassa: viettämässä community managerien eli verkossa toimivien yhteisövastaavien kansainvälistä arvostuspäivää (CMAD) 150 muun asiasta innostuneen ihmisen kanssa. Mutta moni muu olisi halunnut olla kanssamme. Osittain heidän toiveensa toteutui, sillä järjestimme tapahtumasta livestriimauksen, eli netistä saattoi seurata reaaliaikaista videota Tampereelta. Striimin avulla etäosallistujat pääsivät kommentoimaan esityksiä yhtä aikaa lähiosallistujien kanssa mm. Twitterissä, jonne kertyi päivän aikana noin 1500 aiheeseen liittyvää twiittiä.

Yksi tapahtuman etäosallistujista oli Jyväskylän lahja maailmalle, Linda Saukko-Rauta, joka on tullut somessa tutuksi paitsi sarjakuvablogistaan myös sketch note-tyylillä tehdyistä luentomuistiinpanoistaan. Poikansa päiväunien aikana Linda ehti piirtää kuvat kolmesta esityksestä, mm. siitä, miten Fröken Senja opettaa yhteisöllisesti ruotsia Facebookissa. Etäosallistujia oli päivän aikana yhteensä noin parisataa, eli enemmän kuin meitä lähiosallistujia!

Toni Nummelan striimaus-puheenvuorossa havainnollistettiin mm. yleisimpiä virheitä: nettiyhteyden jumittumista ja äänen puuttumista. Hän taisi muuten tehdä jonkin sortin historiaakin striimaamalla omaa esitystään - pitämällä kädessään kännykkää, josta videovälittyi suorana Bambuser-palveluun. Tonin mukaan striimaus on niin helppoa, että kohta hänen mummonsakin sen osaa. Tämä jos mikä inspiroi meitä – pitäisikö alkaa striimailla enemmän niille tuttaville, jotka eivät pääse sukujuhliin tai kalaretkille?

Videot ovat mitä mainioin tapa tuottaa elävää sisältöä verkkoon. Toinen pääpuhujamme, Ylen community manager Mika ”Sippo” Tolvanenkertoikin, ettei enää juurikaan kirjoita blogiin vaan kuvaa sensijaan mobiilivideoita. Ylellä olisi tietysti resursseja tuottaa korkeatasoisempiakin videoita, mutta joskus impulsiiviset mobiililaitteilla kuvatut videot nappaavat talteen tapahtumia, joita ei muuten ehtisi. Voimme ottaa oppia nuorison asenteesta: he pistävät nettikameran pyörimään ja alkavat vasta sitten miettiä, että mitäs nyt ”esitettäisiin” - ei laiteta rimaa liian ylös.

Jos sinua kiinnostaa, mitä muuta CMAD:ssa tapahtui, löydät videot verkosta. Päivän aikana kuulimme mm. miten Aarikka hoitaa verkossa asiakassuhteitaan, miten Jolla-yritys lanseerattiin twiittaamalla, millaista on kiinalainen some, miksi Iron Sky tarvitsi ystävällistädiktaattoria joukkojen johtamiseen ja mitä yhteistä on kuoppaanpudonneella miehellä, Raamatulla ja Tuhkimolla.

LinkedIn rekrytoinnissa ja tuore infografiikka

Koska LinkedIn vetää selvästi lukijoita tähän blogiin, jaan teille pari mielenkiintoista juttua aiheeseen liittyen.

Ensinnäkin Veikkolaisen Sarin mielenkiintoinen postaus, jossa hän vertaili Facebookia, Twitteriä ja LinkedIn:iä. Sari työskentelee Ylen HR:ssä, joten oli erityisen mielenkiintoista lukea hänen ajatuksiaan LinkedIn:stä rekryvälineenä:

"LinkedIn:n merkitys työnhaussakin on voimakkaassa kasvussa. Osaajien etsiminen LinkedIn:n kautta lisääntyy koko ajan ja siksikin on tärkeää pitää oma profiili timmissä kunnossa. Rekrytoijien proaktiivisuus lisääntyy ja potentiaaliset hakijat tunnistetaan jo ennen kuin he itsekään tietävät olevansa hakijoita."

Niin, eikö olisi kivaa tulla löydetyksi uuteen työhön ilman hakemisen vaivaa? Tiedän tapauksia, joissa näin on käynytkin.

"Työttömyyden lisääntyminen näkyy myös LinkedIn:ssä. Huomattavasti aiempaa useamman profiilin esittelyssä lukee: etsin uusia haasteita. Näin kannattaakin tehdä, jos tilanne sitä vaatii."

Kun tuttavani kirjoittavat LinkedIn-otsikokseen "Looking for new challenges", puutun yleensä asiaan. Paljon parempi on kirjoittaa, että on vaikka Java-koodaaja tai Oracle-osaaja, joka etsii uusia töitä.

"Somerekryn tulevaisuus ei olekaan hauskassa rekrykampanjoinnissa vaan suorahaussa, eli brändäys on tärkeää. Se on minimissään huolehtimista siitä, että tiedot itsestä löytyvät hyvin ja helposti verkosta."

Niin, miten sinä olet brändännyt itsesi, haluatko sinä tulla löydetyksi?

Toinen juttu, jonka halusin jakaa on tämä LinkedIn-aiheinen infografiikka eli infograafi (kumpaakin termiä näkee käytettävän, Google-haussa ensimmäinen pesee jälkimmäisen luvuin 9540-1400). Se, mistä tässä erityisesti tykkään, on hauskat visualisoinnit: kahvikuppi, kännykkä, postikortti jne. Pöydälle on siis levitelty palveluun liittyviä lukuja ja faktoja hauskalla tavalla.

Source: siliconrepublic.com via Johanna on Pinterest

Mistä tunnet sä ystävän somessa...

Source: yle.fi via Johanna on Pinterest

Olin aamulla Olga K:n kanssa Yle Puheessa juttelemassa ystävyydestä ja somesta. Minua pyydettiin haastatteluun eilen, ja vaikka olen ennenkin radiossa ollut, niin tämä jännitti eri tavalla. Yöllä näin unta esimerkiksi siitä, miten meluisalla kadulla yritin etsiä taustamelutonta paikkaa (kesällä annoin nukkekotiaiheisen haastattelun Yle Lahteen Sometimen ruokatunnilla ja siinä oli taustahöpötystä yllin kyllin). Ehkä jännityksen syy olikin aihe: ystävyys ja se, etten tiennyt mistä näkökulmasta Olga aikoo aihetta lähestyä. Vaikka hän monta kertaa tituleerasikin minua sosiaalisen median tutkijaksi, niin some-ystävyyttä en ole tutkinut.

Kerroinkin siis omista kokemuksistani. Ensimmäisen nettikaverini sain 12 vuotta sitten ollessani morsian, joka jakoi häävalmistelujaan keskustelufoorumilla. Ostaessani hääpukua liikkeessä oli toinen morsian sovituskopissa ennen minua ja maanantaina huomasimme foorumilla olleemme samassa paikassa samaan aikaan. Aloimme viestitellä yksityisesti ja tänäkin päivänä tuo kaupassa tapaamani nainen kuuluu läheisiin ystäviini, huolimatta siitä, ettemme ole tavanneet kuin muutamia kertoja. Ilman somea tämä ei olisi mitenkään mahdollista.

Aloittaessani nukkekotiharrastuksen kaipasin jälleen vertaisverkostoa ja nukkekotiystäviä olen saanut niin foorumeilta, kuvapalveluista, blogeista kuin wikeistäkin. Mahtavuutta, ilman somea olisin luultavasti jo koko harrastuksen lopettanut.

Myös työkavereita, kumppaneita ja Ystäväyrittäjiä on some tuonut tullessaan, heitä on kertynyt verkostoihini mm. blogien ja Twitterin kautta.

Source: shopredvelvet.com via Enni on Pinterest

Olen iloinen jokaisesta verkon kautta verkostooni päätyneestä ja siksi toivotankin teille kaikille sydämellistä ystävänpäivää, missäpäin maailmaa sitten olettekaan :).

Enkä unohda toivotuksistani myöskään niitä ystäviä, joihin olen tutustunut muualla, mutta joihin nykyään pidän yhteyttä enimmäkseen verkon kautta. Ihanaa, että saan kuulua teidän arkeenne :).

Top10: haastatteluja, haastatteluja (10)

Eilen kerroin uudesta sarjasta, jossa esittelen kaikkien aikojen suosituimmat blogipostaukset tässä blogissa. Listan kirjoitukset on kaikki kirjoitettu tänä vuonna, ja suurin osa alkuvuonna. Uusista postauksista mukaan pääsi vain Jarmo Lahden haastattelu, mikä johtunee ehkä siitä, että hän on hyvin verkostoitunut somessa, ja kertoi haastattelusta mm. omassa blogissaan :). Jos missasit haastattelun, lue täältä mitä Jarmo Lahti kertoi somen käytöstä toimittajan työssä tai Jarmon omaa bloggausta hänen aiemmista haastatteluistaan.

Vuoden aikana tein muitakin haastatteluita, HeiaHeian Jussi Räisänen kertoi siitä, miten startup-yritys käyttää somea ja Outi Lammi kertoi mm. ihmisten pahimmista virheistä PowerPoint-esityksissä.

Mutta haastateltiin minuakin :). Outin blogissa kävin kertomassa wikeistä.

Perinteisessä mediassakin pääsin ääneen, kerroin mm. Yle Puheessa ja Kymenlaakson radiossa kuntien somen käytöstä, uudesta yrityksestäni Keski-Suomen yrittäjien lehdessä, some-intohimoistani Laukaa-Konnevesi-lehdessä ja nukkekotiharrastuksesta Nukkekoti-lehdessä, Lahden radiossa ja Etelä-Suomen Sanomissa. Sunnuntaisuomalaisessa minä ja Twitter-kirjan kirjoittanut Maija Haavisto kerroimme nörteistä ja nörttiteemaa jatkan, sillä olen luvannut kirjoittaa uuteen Nörttitytöt-blogiin. :)

Crowdsourcing #somakoulutus #soma4 by @tuija

Yle järjestää some-koulutuksia soma-nimellä. Tässä Tuijan materiaali, jonka hän juuri jakoi talkoistamisesta. :)

Crowdsourcing somakoulutus soma4 from Tuija Aalto

Suomalaiset verkossa by Yle

Tänään julkaistu tutkimus, pitääpä tutkia kohta itsekin kunhan työnteolta kerkiän. :)

Yle esitys ppt

View more presentations from Yle.fi.

Tiesitkö, että by @yle

Tiesitkö, että kelkka on kääntynyt... Olen jakanut tästä asiasta aiemmin videon, mutta tässä vielä kalvotkin. Kirjoittelen täällä muuten yhtä hauskaa tekstiä, joten tänään en taida ehtiä bloggaamaan - hauskaa viikonloppua vaan kaikille, etenkin Protomoon, jossa kävin tällä viikolla somettamassa, pistettiin pystyyn mm. Twitter-tili.

Tiesitkö, että / Shift Happens - Did You Know by Yle 2010 pdf

View more presentations from Yle.fi.

Ylen oma some-video

Hienoa Yle ja @tuija, kivaa että tällainen video on nyt olemassa suomeksikin :). Satuin olemaan videon katselija 132 ja huomasin jännän jutun: video on piilotettu YouTubesta, eli sen voivat katsoa vain ne ihmiset, jotka tietävät osoitteen.

Itse videossa on hienosti koottu faktoja muutoksen vauhdista Suomen näkökulmasta, käykääs katsomassa :).



Edit: lue lisää videon taustoista Ylen Aikaleima-blogista