Julkaisin viime viikolla infografiikan, jossa kerrottiin Suomen käytetyimmät sosiaalisen median palvelut DNA:n keväällä tekemän digibarometrin mukaan.
Mutta se, mitä käytetään "joskus" ja mitä käytetään joka viikko ovat vähän eri asioita. Siksi tein uuden infografiikan joka viikko käytetyistä somepalveluista.
Mitä havaintoja sinä tästä viikoittain käytetyimpien somepalveluiden infografiikasta teet?
Kolmanneksi koukuttavin palvelu viikkotasolla on barometrin mukaan Instagram,
jota käyttää joka viikko 81% käyttäjistä ja
joka päivä puolet käyttäjistä.
81% Instagramin käyttäjistä käyttää sitä joka viikko,
50% joka päivä ja
29% useita kertoja päivässä.#somefi#instagramfi
Siitä, miten Snapchatin striikit (ketjut, joita Snappi-kaverit keskenään tekevät viestimällä toisilleen joka päivä) koukuttavat on oltu julkisuudessa huolissaan. Worry no more mothers, voisi sanoa digibarometrin mukaan, sillä palvelua käyttää viikoittain vain 71% käyttäjistä, päivittäin 54% ja useita kertoja päivässä 38% eli se sijoittuu päivätasollakin koukuttavuudessaan Facebookin ja WhatsAppin jälkeen vasta kolmanneksi.
Twitterin käyttäjistä 62% käyttää sitä joka viikko,
mutta vain 27% joka päivä.
62% Twitterin käyttäjistä käyttää sitä joka viikko,
27% joka päivä ja
14% useita kertoja päivässä.#somefi#twitterfi
Monilla Twitter taitaa kuulua johonkin rutiiniin: sitä käytetään tautakanavana tiettyjen ohjelmien aikaan tai tietyissä tapahtumissa.
Onko näin? Sitä tutkin Pyppe-palvelusta, josta poimin oheisen syyskuun viraalipilven:
PS. Tein tämänkin infografiikan omia koulutuksiani varten, mutta jos joku somekouluttaja haluaisi käyttää tätä omiin tarkoituksiinsa, niin eiköhän se onnistu, kunhan pyydät luvan.
Valmistelen tässä tämän viikon Somen avaimet: Tarinavideot -koulutusta. Se on tällä hetkellä saatavilla vain tilauskoulutuksena. Organisaatioiden lisäksi tulemme kouluttamaan toki myös vapaamuotoisempiakin ryhmiä, joten jos sinä saat kasaan vaikka noin 10 hengen yrittäjä- tai asiantuntijaporukan, ota yhteyttä ja pyydä tarjous.
Tärkein syy Tarinavideot-koulutuksen taustalla on se, että organisaatioiden (tai henkilöbrändien) pitää hioa videontuotantonsa mahdollisimman nopeaksi, prosessista tiputetaan kaikki rönsyt ja turhuudet pois. Eikä sekään vielä riitä, vaan tarvitaan myös hyviä ideoita ja tarinoita sekä ankaraa leikkauskättä muokkausvaiheessa. Näitä asioita (suunnittelua, kuvaamista ja muokkaamista) opettelemme yhdessä koko päivän koulutuksessa.
Tilastotieteilijänä haluan tietysti vähän faktaa oman osuuteni koulutuksen tueksi. Siksi pistin äsken ilmoille muutaman twiitin:
Viimeisen viikon aikana top-43-vlogit ovat tehneet keskimäärin 0,95 videota.
Eniten videoita teki @RoniBackYT, 4 kpl.
16 kanavaa ei julkaissut mitään.#youtubefi#somefi#tarinavideot
Viimeisen 4 viikon aikana top-43-vlogit ovat tehneet keskimäärin 4,43 videota.
Eniten videoita teki @RoniBackYT, 20 kpl.
5 kanavaa ei julkaissut mitään ja yksi poisti enemmän videoita kuin teki.#youtubefi#somefi#tarinavideot
Ja aktiivisuus näemmä kannattaa: eniten videoita tehnyt RoniBack myös sai eniten uusia tilaajia viimeisen viikon aikana: 2386.
Eniten tilaajia, 300 kpl, taas menetti tili, johon ei ole tullut yhtään videota kuukauden aikana.
Katsotaanpa siis pari Ronin videota, niin nähdään, mistä hänen kanvallaan on kyse.
Eilen julkaistu video on saanut jo 128 000 katselukertaa (18 tunnissa). Jännittävää: Roni on juuri julkaissut videon, jossa hän seikkailee tubettajatuttujensa kanssa.
Koko kanavan suosituin video taas on tämä vuosi sitten kuvattu Lintsi-vierailu, jossa on mukana monia tubettajia ja otsikossa kekseliäästi käytetty Soikkua:
Näistä videoista voi ottaa parit opit Ronilta:
pysy formaatissa, aina samat alku- ja lopputervehdykset, videon pituus suurin piirtein sama
tee videollesi tunnistettava tyyli, nosta esimerkiksi esikatselukuvaan videon avainsana
tee yhteistyötä muiden tubettajien kanssa
pidä katsojan mielenkiintoa yllä leikkausten, kuvituskuvien ja efektien avulla
kerro tarinoita ja hassuttele
kiitä ja nosta esiin faneja ja yhteistyökumppaneita aina kun voit, kenestäkään ei tule yksin staraa
Lisää inspiraatiota ja ideoita jaetaan Annen ja Tonin kanssa ylihuomenna :).
Yritänpä kerrankin olla nopea blogini kanssa: kävin juuri pitämässä somebriiffiä keskisuomalaisille marjatilallisille siitä, miten he voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa markkinoinnissaan. Aihe oli hyvin herkullinen ja koska ajattelin, että setistä voisi olla inspiraatiota muillekin aloille, jaan tässä siitä nyt pätkän.
Ja Instasta puheenollen, tässä kuvasarja, jonka itse koulutuksesta tein. Sattuipa hauskasti, että tänään on kansallinen mansikkapäivä! Hyvää mansikkapäivää siis sinullekin ja tsemppiä markkinointiisi!
Tarinavideot-koulutuksessa vedetään mutkat tekemisen moottoritieksi, oman videosarjan punainen lanka suoraksi, tehdään sinusta oman videotuotantosi auteur, vähennät rönsyilemistä ja valitset itsellesi sopivan teknisen toteutustavan, otat sen haltuun, ja sitten kohti Oscareita 😜 No, tätä ihan viimeistä emme voi taata.
Olen täällä valitellut, miten CMAD-tapahtuman järjestäminen syö kovasti aikaa omalta sisällöntuotannoltani. Löysinkin Bloggerista julkaisemattoman blogidraftin viime syksyltä (!), jossa kerroin Digijohtajaksi-hankkeen järjestämästä työpajasta, jossa tehtiin mobiililaitteilla videoita someen. Katsotaanpa mitä silloin ajattelin:
"Koulutuksen veti Somecon Antti Valtari. Olin toivonut hankkeeseen videokoulutusta, joten oli mukava, että sellainen järjestettiin ja aihe keräsi paikalle mukavasti muitakin asiasta kiinnostuneita. Vaikka pidän itsekin somekoulutuksia, on antoisaa nähdä muiden koulutuksia, se on hyvä tapa pitää yllä omaa osaamista ja saada uusia ideoita.
Koulutus alkoi oikeastaan jo viime viikolla, jolloin Antti kertoi meille webinaarissa somevideoista ja antoi meille ennakkotehtävän: kuvatkaa video, jota voimme sitten työpajassa muokata. Jätin itse ennakkotehtävän teon *hieman* viime tippaan, ja kuvasin sen vasta juuri ennen koulutuksen alkua. Kysyin muilta koulutettavilta - ja Antilta - kaksi kysymystä:
Mitä somepalvelua olet viimeksi käyttänyt ja millaisia videoita siellä tuli vastaan videoita?
7 minuutin aineistosta sain kasaan videon, jonka pituus on 1:15. Mitä enemmän videoita tekee, sen helpompaa on noudattaa Annen ja Tonin Tarinavideot-koulutuksessa jakamaa ohjetta: "kill your darlings" - mitä enemmän videosta jättää pois, sitä parempi siitä tulee.
Videon toteutin Power Director -appsilla, jota olemme käyttäneet myös Tarinavideot-koulutuksissa. Antin koulutuksessa oli paljon tuttua asiaa, mutta myös näkökulmia, joita en itse ole tullut ajatelleeksi:
jos haastattelua kuvataan useammalla kameralla, kuvakulman muutoksessa ei saa olla liian pientä tai liian isoa muutosta, kannattaa pysytellä 20-60 asteen sisällä
kuvituskuvaa kannattaa kuvata riittävän pitkä pätkä, 10 sekuntia, mutta lopullisessa videossa sen pituus riippuu siitä, kuinka tuttu aihe on katsojalle entuudestaan. Omenaa voi vilauttaa, mutta uutta työkalua pitää katsella pidempi aika."
Ja humps, takaisin tähän hetkeen.
Tuon koulutuksen jälkeen olen taas oppinut uusia juttuja, vaikka tekemään tekstivideoita Lumen5:n avulla. Mutta miten tekstivideoilla kerrotaan tarinoita ja kannattaako jokaiseen uuteen hömpötykseen lähteä mukaan - miten yrityksen viestintä pysyy tunnistettavana? Somekouluttajana voin leikkiä ja kokeilla, mutta kannattaako kaikkien yritysten sitä tehdä?
Suosituimmilla tubettajilla tahti on kova: yli video viikossa. Millaiset yritykset pysyvät tahdissa mukana?
Mm. näistä asioista jutellaan seuraavassa koulutuksessa. Innolla odotan, millaisia uusia oivalluksia minun, Annen, Tonin ja osallistujien kohtaamisista tällä kertaa syntyy. :)
Perjantaina, kesken somesparrauksen, puhelimeni piippasi. Ylen toimittaja kysyi, haluaisinko kommentoida the most unsatisfying video -ilmiötä. Häh, mitä ne ovat? Googlasin nopeasti asiaa ja päätin ottaa haasteen vastaan. Sparrauksen loputtua minulla oli noin tunti aikaa ottaa asiasta selvää.
Hakusanalla "the most satisfying video ever" YouTubesta saa 1,65 miljoonaa osumaa. Hakujen kärjessä on monta Just cool stuff -kanavan videota ja kyseisen kanavan suosituin video on tämä:
Video alkaa iPhonen käyttöönotolla ja päättyy vesipullojen täyttämiseen hihnalla. Tuo videon esikatselukuvan tilanne on muuten aika jännä, kun yhteen kasatut tulitikut sytytetään tuleen. Kyseessä on siis sarja toisiinsa näennäisesti liittymättömiä videopätkiä, joista tulee mieleen Koyaanisqatsi-dokumentti, jossa (Wikipedian mukaan):
"nähdään otoksia muun muassa Canyonlandsin kansallispuistosta, Navajon hiilivoimalasta, ruuhkasta Los Angelesin moottoritiellä, New Yorkin pilvenpiirtäjistä ja Pruitt-Igoen epäonnistuneesta asuntoprojektista Saint Louisissa. Elokuva ei sisällä lainkaan dialogia, ainoastaan laulua hopi-intiaanien kielellä. Elokuvan nimi Koyaanisqatsi tarkoittaa ”tasapainotonta elämää”. Musiikin on säveltänyt Philip Glass."
Miellyttävä taustamusiikki liittyy olennaisesti myös näihin videoihin. Ilmiöllä on myös vastakohtansa: the most unsatisfying video -haulla osumia tulee 132 000. Näistä videoista kenties katsotuin on tämä:
Video alkaa siitä, että kakku leikataan väärin ja päättyy kirjoitusvirheeseen.
Mikä näitä videoilmiöitä sitten yhdistää?
Väitän, että ilmiöllä on jotain tekemistä ASMR:n (Autonomous Sensory Meridian Response) kanssa. Se tarkoittaa Wikipedian mukaan
autonomisia, rauhoittavia aistielämyksiä. Ihmiset saavat näitä tuntemuksia etenkin kuulon (Audiovisuaalinen ASMR), näön (Visuaalinen ASMR) ja tuntoaistin kautta rauhallisissa tilanteissa. Esimerkiksi käsillä tehtävät hitaat liikkeet saattavat aiheuttaa ASMR-kokemuksia.
Moni ihminen kokee ASMR-kokemuksia kun kuulee jonkun puhuvan rauhallisesti. Reaktio on joillakin voimakkaampi, mikäli puhe on kuiskintaa. Kaikenlaiset hiljaiset ja hennot äänet voivat aiheuttaa reaktioita, kuten esimerkiksi pintojen raapiminen tai kirjan kansien koputtaminen sormenpäillä.
Samoin esimerkiksi lintujen laulu ja metsien kohina saattavat aiheuttaa ASMR-reaktioita.
ASMR-kokemuksien on todettu rauhoittavan mieltä, lievittävän stressiä, nopeuttavan unensaantia ja auttavan unettomuudesta kärsiviä. ASMR-kokemuksia saa usein elämänsä aikana, mutta ASMR-hoidot perustuvat enimmäkseen YouTube-palvelusta löytyviin ASMR-videoihin sekä -kanaviin ASMR:sta ei ole tehty kunnolla tutkimusta, joten sitä ei voida pitää lääketieteellisenä hoitona.
Siinä missä satisfying-videot rentouttavat, unsatisfying-videot ehkä ärsyttävät, ehkä tuottavat vastaavia kylmiä väristyksiä, kuin vaikka liitutaululiidun ääni: ei noin saa tehdä!
Asmr.fi-sivustolla on esitelty suomalaisia ääneen pohjautuvien ASMR-videoiden tekijöitä, saas nähdä tuleeko sinne myöhemmin myös näitä visuaalisia ASMR-videoita.
Lue lisää näistä videoilmiöistä tänään julkaistusta Ylen jutusta, jossa haastateltiin myös Hydraulic Press Channelin Lauri Vuohensiltaa.
Lyhyitä ASMR-videoita löytyy myös Instagramista. #asmr-häsän top9-sisällöistä tällä hetkellä katsotuin on tämä video:
A post shared by slimeysolstice (@slimeysolstice) on
Tällaiset "limavideot" tuntuvat olevan hyvin suosittuja.
Toimittaja muuten kysyi minulta myös sitä, onko näiden videoiden katsomisessa mielestäni jotain pahaa. Eipä kai, eikö se ole hyvä, jos niiden avulla pystyy lieventämään stressiään, keinonsa kullakin. Minulla käsityöt ovat toimineet hyvin stressinpoistamiseen, mutta ehkäpä nykymaailma on niin kiireinen, ettei aikaa käsitöihin ole, vaan niiden sijaan katsotaan, kun joku toinen tekee jotain. Onhan se nopeampaa, helpompaa ja monipuolisempaakin, rentoutua voi vaikka työmatkalla tai palaverien välissä - eikä kukaan huomaa mitään.
Katsotko sinä jotain postauksessa mainituista videotyypeistä? Onko sinulla joku suosikkisisällöntuottaja, josta haluaisit vinkata muillekin? Kommenttikentässä sana on vapaa!
Viime viikon Twitter-chatissa juttelimme aikuistubettajien kanssa myös videotuotannon haasteista.
Videontuotannon haasteiksi lueteltiin seuraavat asiat:
Ajankäyttö pienessä yrityksessä, käytänkö aikaa yrityksen omaan sisällöntuotantoon vai työhön, josta maksetaan? (Johanna Janhonen)
Videoiden valmistus on aikaa vievää, kokeilut vaativat paljon vaivaa. Esiintyminen voi olla joko vaikeinta tai kivointa. (Juha Jalonen)
Kameralle puhuminen. oma ääni. Muuten videoiden teko olisikin ihan hauskaa ja kivaa. Voin tehdä ei-naama-videoita :) (Milla Havanka)
Julkaisu ja ilmi tulo! Esiintymisessä maneerit ja tiukka sisältö (Natasha Varis)
Aika, siitä on jatkuvasti pulaa. (Tommi Kivimäki)
Videoiden tekninen toteutus, kanavan kasvattaminen, säännöllisen julkaisutahdin pitäminen, ajan löytäminen videoiden tekoon. (Anna Alavuotunki)
Ajankäyttö nousi esiin monessa vastauksessa: videoiden tekeminen on vie aikaa. Miten aikaa sitten voi säästää?
Suunnitellaan video etukäteen, jolloin sekä kuvaaminen että muokkaaminen on nopeampaa - voidaan kuvata vain ne pätkät, joita tarvitaan, tämä säästää aikaa myös muokkausvaiheessa, kun kuvattu materiaali on laadukkaampaa.
Kuvataan videot mobiililaitteilla ja käytetään samaa laitetta myös videon muokkaamiseen ja julkaisuun. Aikaa ei siis mene videosisältöjen siirtelyyn laitteelta toiselle.
Lasketaan rimaa, tingitään laadusta, tehdään nopeasti rosoisia videoita.
Neljäs konsti sekä vie että säästää aikaa: harjoittele! Mitä enemmän harjoittelet, sitä nopeampi sinusta tulee!
Viides vinkkini on: mene koulutukseen. Kun asiantuntijat kertovat sinulle parhaat vinkkinsä, säästät omaa aikaasi eikä sinun tarvitse opetella kaikkia asioita ns. kantapään kautta.
Videoviestinnästä tulee osa yleissivistystä!
Olen tehnyt YouTubeen satakunta videota, mutta videontuotannon ammattilainen en ole. Olen kuitenkin sitä mieltä, että videoiden tekeminen on taito, joka alkaa pikkuhiljaa kuulua ihmisten yleissivistykseen ja sillä voi vaikuttaa omaan työllistymiseen.
Viime viikon Talouselämästä luin Milla Harjusta, joka oli hakenut töitä tosissaan jo pari kuukautta, mutta ei ollut päässyt edes haastatteluihin. Tilanne muuttui nopeasti, kun hän latasi nettiin videon, josa hän kertoo osaamisestaan. Parissa viikossa videota katsottiin yli 20 000 kertaa, Milla sai 8 työtarjousta ja työpaikan yrityksestä, josta ei olisi itse tajunnut hakea. Viraali-ilmiöksi muodostunut esittelyvideo yhdisti hänet ihmisiin, jotka eivät olleet hänestä ennen kuulleet. (Katso video vaikka tääältä)
Itse opiskelen videotuotantoa paitsi omien kokeilujen kautta myös ammattilaisen opissa. Vuonna 2014 toteutimme ensimmäiset Somen avaimet: YouTube -koulutukset yhdessä Toni Nummelan, Eetu Eeddspeaks Pesosen ja Biisonimafian Kaitsu Rinkisen kanssa. Tänä talvena sarja jatkui Somen avaimet: Tarinavideot -koulutuksilla, joissa Anne Kalliomäki neuvoi tarinallistamiseen perustuvaa käsikirjoittamista ja Toni Nummela esitteli mobiililaitteitaan ja sitä, miten niiden avulla kuvataan ja muokataan näyttäviä videoita.
Tammikuussa meillä oli avoin Tarinavideot-koulutus Tampereella. Päivän case oli napattu CMADFI-tapahtumasta, johon lähes kaikki koulutukseen osallistuneet osallistuivat. Ennen koulutusta suunnittelimme sitä, millaisia asioita Tonin kannattaa kuvata päivän aikana. Toivoin muun muassa, että lavanreunalla istuvat järjestäjät ja seisovat aplodit ikuistetaan. Yhdessä mietimme myös sitä, millaisia asioita osallistujilta kysytään. Koulutuksen aluksi kerroin inspiroivista tarinallisista somevideoista ja annoin vinkkejä siihen, miten somevideoita voi toteuttaa ja markkinoida, minkä jälkeen tutustuimme Tonin kuvaamaan matskuun ja teimme Annen johdolla käsikirjoituksia lyhyeen videoon. Käsikirjoituksista valittiin paras ja se toteutettiin Tonin johdolla. Näimme siis omin käsin sen, miten videota muokataan kännykällä, miten videoon lisätään musiikkia tai erilaisia efektejä.
Olen tietysti puolueellinen, mutta minusta tästä videosta tuli kiva!
Seuraavan kerran pidämme Somen avaimet: Tarinavideot -koulutuksen Helsingissä. Koulutuksen ajankohta päätetään ennakkoilmoittautuneiden kesken siten, että mahdollisimman moni heistä pääsee mukaan. Koska emme voi taata sellaista päivää, joka varmasti sopii kaikille, ennakkoilmoittautuminen ei ole vielä sitova.Tutustu koulutukseen ja tule sinäkin säästämään omaa aikaasi! Koulutuksessa kerromme myös siitä, millaisia vidoeita voi tehdä, jos ei halua tuoda itseään esiin.
MUOKS:
Toni luki juuri bloggaukseni ja kommentoi tuoreeltaan:
Ja jos haluaa [videoihinsa] laatua, niin aina voi ulkoistaa, mutta varsinkin YouTubeen tehtäessä kyllä se YouTuben kulttuuri ja formaatti pitäisi itsellä olla hallussa, että osaa tilata oikein. Itse yhteisöllisyyttä en lähtisi ulkoistamaan, jollei kumppani ole todella lähellä omaa firmaa ja ymmärrä asiakaskuntaa täydellisesti.
Maanantain #CMADFI-Twitter-chatissa oli aiheena tubetus, erityisesti aikuistubetus ja vieraina oli kaksi aikuistubettajana esiin tullutta videon tekijää, Tommi Kivimäki Caravan Studiolta ja Anna Kangas Vantaalta, Vantaan kaupungin museosta.
Tommi on tubettanut lähes YouTuben alusta asti, Anna kiinnostui asiasta vasta viime syksynä osallistuttuaan YouTube-koulutukseen, jota pidin Eetu Eeddspeaks Pesosen kanssa museoille.
Juttelimme tunnin aikana monesta asiasta ja päätimme keskustelun siihen, mitä vinkkejä kukin antaisi aloitteleville tubettajille. Chatin jälkeen luin yhden Suomen suosituimman tubettajan, Miisa Rotola-Pukkilan haastattelun, jossa hän kertoi omasta tubettamisestaan. Tein Pirkan haastattelusta visuaalisen koosteen:
Chatin ja Miisan haastattelun perusteella tein ohjelistan.
Tubettajien 10 käskyä:
kuluta monipuolisesti ja säännöllisesti muiden tubettajien sisältöjä ja verkostoidu heidän kanssaan (Anna, Miisa, Juha Jalonen)
mieti oma kanavastrategia ja siihen sopivia videoita, tee listaus otsikkotasolla (Johanna, Miisa, Milla Havanka)
mieti itsellesi sopiva julkaisuaikataulu, varaa aikaa videoiden tekoon ja ideoi videoiden aiheita etukäteen (Miisa)
aseta rajasi: kerro vain sellaisia asioita joita voit kertoa koko maailmalle (Miisa)
kännykälläkin pärjää (Anna, Tommi)
pidä asiat yksinkertaisina ja kehitä ilmaisuasi vähän kerrallaan (Tommi)
käsikirjoita videosi (Miisa)
kokeile rohkeasti, tubetusta oppii vain tekemällä (Anna, Milla, Videoneuvos)
varaudu myös ikäviin kommentteihin, kaikkia ei voi miellyttää (Miisa)
ole oma upea itsesi (Natasha Varis)
Minkä käskyn sinä lisäisit listalle?
Lue vielä Twitter-chattimme kooste, niin saat kuulla myös siitä, mikä saa chattiin osallistujat tekemään videoita, minkä ikäisten tekemiä videoita he katsovat, mikä tekee jostain videosta hyvän, mistä videoihin saadaan inspiraatiota ja mikä tubetuksessa on vaikeinta:
Ensi maanantaina vuorossa on jälleen #cmadfi-Twitter-chat. Yritän nostaa chatin aiheiksi ajankohtaisia aiheita ja viime aikoina olen törmännyt juttuihin aikuistubettajista. Olemme siis saaneet YouTubeen nuorten rinnalle myös aikuisia sisällöntuottajia. Mistä ilmiössä on kyse ja onko iällä väliä? Siitä keskustelemme Anna Kankaan (Anna Vantaalta -kanavalta) ja pyöräilyvideoita tekevän Tommi Kivimäen kanssa.
Wikipedia-koulutuksissani olen näyttänyt osallistujille http://stats.grok.se/ -palvelun avulla sen, kuinka paljon heihin liittyviä artikkeleita Wikipediassa luetaan. Olen harmitellut sitä, että kyseinen palvelu lakkasi toimimasta noin vuosi sitten. Eilen tuli mieleen kysyä Wikipedian ystävät -Facebook-ryhmässä, josko joku tietäisi jonkun toisen tavan saada vastaavia tilastotietoja. Ja löytyihän se vastaus: Jukka Ala-Hynnylä vinkkasi Tool Labsin palvelun, jolla voi verrata eri Wikipedia-artikkelien lukukertoja.
Miettiessäni herkullista esimerkkiä, jolla esitellä palvelua muille, tuli mieleeni suomalaiset tubettajat, joihin olen törmännyt nykyään tämän tästä.
Tässä siis kuva siitä, miten eri vloggareiden Wikipedia-artikkeleita on luettu viimeisen vuoden aikana. Janne Naakan, NaaG:in, artikkeli on tehty vasta tammikuussa, joten siksi sitä ei ole aiemmin luettu. Saara, Sara Maria Forsberg, on ollut koko vuoden ajan vloggaajista kiinnostavin, muiden järjestys on vaihdellut.
Seuraava taulukko taas kertoo,
-kuinka paljon artikkelia on luettu vuoden aikana
-keskimääräiset lukukerrat / kuukausi
-muokkausten määrän vuoden aikana
-artikkelin muokkaajien määrän sekä
-artikkelin pituuden merkeissä
(klikkaa taulukko isommaksi tai tutustu vertailuun täällä)
Sara Maria Forsbergin artikkeli on siis huomattavasti pidempi kuin muiden artikkelit. Eetu Eeddspeaks Pesosen artikkeli taas kiinnostaa muokkaajia eniten, sitä on muokannut peräti 51 eri tiliä, yhteensä 86 kertaa. Suurin osa muutoksista taitaa liittyä Eetun nimeen, hänen nimensä kun on väitetty olevan mm. Eemos Eerikki Pesonen tai Edvard Pesonen. Artikkeliin liittyvien muokkaussotien takia se on vakautettu.
Nämä vloggaajat ovat saaneet niin paljon medianäkyvyyttä, että muut wikipedistit eivät ole voineet kyseenalaistaa heidän Wikipedia-merkittävyyttään. Onhan sitä toki yritetty: lue miten Sara Marian merkittävyyttä arvioitiin silloin, kun hän tuli julkisuuteen tai mitä Sonja Hämäläisen, Eeddspeaksin tai Veronice Verhon artikkeleista on kirjoitettu. NaaGin artikkeli on tosin aivan lähteetön, joten joku saattaa siihen vielä varoituslätkän heittää.
No niin, tässä oli ensimmäinen testinii uuden työkalun käytöstä. Sen avulla voisi vertailla myös esimerkiksi poliitikkojen, yritysten, yliopistojen, lomakohteiden tai tuotteiden kiinnostavuutta. Jos otat vinkistä vaarin ja teet palvelun avulla omia vertailujasi, kerro niistä kommenteissa. Linkki olisi kiva yllätys!
Terveisiä Suomen kansallismuseosta! Pidin siellä eilen YouTube-koulutuksen museoille. Museot (ja kunnat & seurakunnat) ovat asiakkaina siitä hauskoja, että heillä ei ole kauheasti liikesalaisuuksia, vaan voin jakaa heille pitämiäni somekoulutuksia somessa. Toista se on yritysten kanssa: jos teen heille kilpailijakartoituksen, niin eihän siitä parane niille kilpailijoille kertoa!
Räätälöin koulutukseni kohderyhmälle ja teen siinä ison työn: esimerkiksi eilistä koulutusta varten kävin läpi kaikki suomalaisten museoiden YouTube-kanavat, jotka löysin. Mielenkiintoisimmat videot kokosin Museosome-soittolistalle (katso toki myös Kirkkosome- ja Kuntasome -soittolistat). Ja nyt haluan julistaa puolueellisen tutkimukseni voittajan.
Raahen museon viime vuonna tehty video sisältää sellaista heittäytymistä, josta minkä tahansa asiantuntijaorganisaation sopii ottaa oppia. Biisonimafian Kaitsun mielestä parhaat videot ovat yhtäaikaa hyödyllisiä ja hauskoja ja sellainen tämä video juuri on. Se esittelee Raahen museot hauskalla tavalla ja herätti minussa suuren halun vierailla Raahessa ja nähdä livenä videossa esiintyneitä asioita ja henkilöitä.
Raahen museo jakoi Instagramissa tällaisen pätkän videon tekemisestä:
ja kun jaoin eilen kyseisen pätkän, se kommentoi jakoa näin:
"Ripaus hullua heittäytymistä tekee aina hyvää ja se tuulettaa mahdollisia ennakkokäsityksiä vaikkapa museoista kuivakoina, pölyttyneinä paikkoina, joissa aika on pysähtynyt😉"
Ja tässä sitten se varsinainen video, joka teki melkoisen vaikutuksen myös sen eilen ensimmäistä kertaa nähneisiin museoammattilaisiin.
En ollut uskoa silmiäni, kun näin, että tätä videota oli katsottu alle sata kertaa, joten annan sille nyt niin paljon buustia kuin voin. :) Anna sinäkin, jos se saa sinut hymyilemään! Museoiden ei tarvitse olla pölyttyneitä paikkoja, eikä asiantuntijoiden tarvitse ottaa itseään liian vakavasti.
PS. Jaan pätkän eilisestä YouTube-koulutuksestani myöhemmin SlideShare-tililläni. Tein koulutuspäivästäni myös ensimmäisen MyDay-videon YouTubeen. On tämä rankkaa tämä kouluttaminen, kun pitää totella omia neuvojaan ja tehdä sisällöntuotannosta nopeaa!
MUOKS:
Raahen museo kertoi minulle somessa vielä seuraavaa:
Video julkaistiin alunperin Facebook-sivullamme. Näyttöjä,jakoja,kommentteja ja tykkäyksiä on kertynyt huikea määrä :). Youtube-sivumme oli tanssivideon julkaisun aikaan alkutekijöissään, siksi FB valikoitui pääasialliseksi "levityskanavaksi". Videota katsottiin kyllä tuhansia kertoja ja se levisi todella tehokkaasti Facebookissa. YouTube-kanavan perustimme vasta tuon videon suosion jälkimainingeissa.
Huh! Minä jo luulin, että ihmisissä on jotain pahasti vialla, kun he eivät tunnista hyvää videota sellaisen nähdessään :).
Ja ei tämä loppunut vielä! Kyselyistäni innostuneena Raahen museolaiset kaivoivat arkistoistaan vielä tällaisen unohtuneen making-of-videon. On ne vaan kovia. :)
Olin viime viikolla Miljoonasateen nimmarikeikalla Jyskän Varastomyymälässä ja uskaltauduin sen jälkeen lapsuuteni sankarin eli Heikki Salon juttusille (kuka _voi_ olla ihailematta sitä, miten hän vaikka suomenkieltä pyörittelee). Kerroin hänelle keikoista, joilla olin teini-ikäisenä ollut ja kysyin sitten antaisiko hän haastattelun siitä, miten hän käyttää sosiaalista mediaa. Kyllä onnistuu, aina onnistuu!
Heikin haastattelusta voit napata vaikka nämä kolme vinkkiä:
sometus on osa työtä ja siihen pitää varata aikaa ja aikaa menee yllättävän paljon
uusia juttuja kannattaa kokeilla, mutta joka palvelussa ei voi olla koko ajan aktiivinen, valitse siis ne, jotka toimivat yleisösi kanssa parhaiten ja joista itse pidät
somessa ei voi elvistellä (ei edes vaikka olisi itse rokkistara) ja kun olet oma itsesi, keksit kyllä helposti sisältöä someen
Ja loput voit katsoa tästä:
Ja nyt varmaan haluat itsekin kuunnella Miljoonasadetta? Klikkaa siis tästä auki Sähköinen Rouva Maa -soittolista. Meillä on nyt tuo levy ihan fyysisenä versiona ja tietenkin nimmareilla varustettuna. :)
Helsingin Sanomat tutki joulukuussa TNS Gallupin kanssa suomalaisten nuorten somen käyttöä. Kyselyyn vastasi 558 15-35-vuotiasta suomalaista. Selvisi, että siinä missä kolmekymppiset kirjoittavat statuspäivityksiä Facebookiin, nuoremmat suosivat yksityisempää viestittelyä ja käyttävät esimerkiksi Whatsappia ja Snapchatia kaverin tai kaveriporukan kanssa viestintään. Puolet 15-20-vuotiaista käyttää Whatsappia lähes koko ajan, kun taas 21-29-vuotiaista niin tekee vain vain 19% ja 30-35-vuotiaista vain 8%.
Samasta ilmiöstä kirjoitti muuten myös viime vuonna ilmestynyt Mitä se sulle kuuluu? -kirja. Olen viime aikoina jakanut somessa kirjasta tekemiäni visuaalisia muistiinpanoja.
A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on
Suosituin somepalvelu oli YouTube, jota kaikista kyselyyn vastanneista käytti viikottain 82%. Omia sisältöjä sinne tuotti nuorimmista 13%, parikymppisistä 20% ja kolmikymppisistä 10%.
Facebookia käytti vähintään kerran viikossa 80% vastanneista ja päivittäin 66% alle 20-vuotiaista ja 73% 21-29-vuotiaista. Omia sisältöjä sinne tuotti nuorimmista 40%, parikymppisistä 72% ja kolmikymppisistä 80%.
Viikottain Instagramia käytti kaikista vastaajista 42%, päivittäin 62% alle 20-vuotiaista ja 33% 21-29-vuotiaista 33%. Omia sisältöjä nuorimmista tuotti Instagramiin 84%, parikymppisistä 56% ja kolmikymppisistä 41%.
Kaikista kyselyyn vastanneista Twitteriä käytti viikottain 24%. Nuorimmista 32% twiittasi, parikymppisistä 28% ja kolmikymppisistä 17%.
Kaikista vastaajista 21% käytti Snapchatia viikottain. Alle 20-vuotiaista 47% käyttää Snapchatia päivittäin, 21-29-vuotiaista 11% ja kolmekymppisistä vain 2%. Omia sisältöjä snäppäsi nuorimmista 65%, ja 17% parikymppisistä. Kolmikymppiset eivät snäpänneet lainkaan itse.
Google+:aa käytti vastaajista 16%, Redditiä ja Twitchiä 14%, Tumblr:ia 13% ja Pinterestiä 12%.
Tutkin nuorten somen käyttöä erityisesti huhtikuussa pitämääni koulutusta varten, jolle Emma-akatemia on antanut aika lennokkaan nimen:
Kyttäämisen sijaan yritän opettaa vanhemmat ymmärtämään somen erityispiirteitä ja sitä, miten he voivat tukea lastaan sen käytössä. Siinä missä nuoret ovat teknisesti vanhempiansa näppärämpiä, heillä on vielä puutteita siinä, miten mediaa luetaan. "Pakollisen pelottelun" lisäksi lupaan kertoa myös somen hyvistä puolista. Koulutus järjestetään 23.4.2016 Helsingissä ja vaikka se on tarkoitettu ensisijassa teinien vanhemmille, mutta saa sinne muutkin kiinnostuneet tulla. :)
Kävin eilen Kiuruvedellä kouluttamassa Taiteesta tuotteeksi -hankkeen tilaisuudessa. Hankkeella on kohtuullisen laaja kohderyhmä: käsityöläiset, muusikot ja taiteilijat. Minua pyydettiin kertomaan heille siitä, miten he voisivat hyödyntää somea markkinoinnissa. Ennen minua blogeista ja bloggaamisesta kertoi Eija Rasanen, jolla on ollut jo yli 10 vuotta käsityöaiheinen blogi. Nykyään hän bloggaa myös työnsä puolesta, hän on toiminnanjohtaja Taito Ylä-Savo ry:ssä.
A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on
Koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun koulutin somea käsityöläisten, taiteiljoiden tai muusikoiden näkökulmasta, sain etsiä uusia esimerkkejä peräti kolmelta alueelta. :)
Mainostan koulutuksiani räätälöidyiksi ja nyt minulla onkin hyvä tilaisuus näyttää, mitä se räätälöinti käytännössä tarkoittaa.
Koulutusta valmistelin ensimmäistä kertaa Instagramissa, eli osan materiaaleista ja käyttämistäni esimerkeistä löydät #taiteestatuotteeksi-häsältä. Aiemmin olen käyttänyt koulutusvalmisteluissa enemmän Twitteriä, mutta koin, että Instagram toimii koulutuksen kohderyhmässä Twitteriä paremmin. Uutta oli sekin, etten hihkunut uudesta koulutusmatskustani eilen missään muualla kuin Instagramissa. Vuorokauden aikana esitys keräsi pelkän Instan voimin 70 katselua. Kuka vielä sanoo, ettei Instassa voi jakaa linkkejä? :)
Wikipedistinä minua kiinnostaa, kuka Wikipediaa oikein lukee. Tilastokeskus kysyi asiaa tutkiessaan suomalaisten netin käyttöä. Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat "viimeisen 3kk:n aikana" lukeneet Wikipediaa (tai vastaavia wikitietosanakirjoja):
Edellisviikolla kävin Rovaniemen lisäksi Oulussa, pidin siellä Oulun seurakuntien työntekijöille päivän somekoulutuksen. Päivään oli valittu kolme työkalua, joista yksi oli suureksi ilokseni Wikipedia, jota harvemmin edes mielletään somepalveluksi. Wikipedia-koulutuksen aikana kävimme mielenkiintoisia keskusteluja ja löysimme asioita, joihin pitäisi puuttua.
Toinen valittu työkalu oli Instagram ja päivän aikana Oulun seurakunnat avasikin yhteisen Instagram-tilin, jolle ideoimme lyhyesti sisältöjäkin.
Oulun seurakuntien yhteisellä Instagram-tilillä vierailee vuorotellen sen työntekijöitä
Eniten aikaa vietimme kuitenkin YouTuben parissa, joka onkin mainio väline myös seurakunnille. Koulutusta varten pengoin suomalaisten seurakuntien YouTube-kanavia ja huomasin, että historia toistaa itseään. Keväällä pidin nimittäin Oulun kaupungille YouTube-koulutuksen, ja silloin kävi ilmi, että Oulun kaupunki on SuomiTubessa kaupunkien edelläkävijä. Oulun seurakuntien ylläpitämä RauhanAsema-kanava "teki oulut" seurakuntakanavien joukossa - se on löytämistäni 59 kanavista tilatuin ja sieltä löytyi myös katsotuin video.
Kuten kerroin, kävin viime viikolla Lapissa. Siksi tuntui erityisen hauskalta seurata viikonloppuna Instagramista (ja vähän Snapchatistakin) Somen avaimista minulle tutun Eetu Pesosen (eeddspeaks) ja muiden Suomen huipputubettajien automatkaa samoissa maisemissa. Matkaan heidän sponssasi Hartwall, joka markkinoi tempauksella Napapiirin Jaffa -juomaa ja sai mm. Kuopion R-kioskille satoja nuoria.
Hartwallin tiedotteessa kerrotaan tempauksesta näin:
1 auto, 4 tubettajaa ja 840 kilometriä halki Suomen
Napapiirin Jaffa -kampanjassa toteutetaan myös ennennäkemätön sosiaalisen median sankaritarina, kun neljä Suomen suosituinta tubettajaa – Eeddspeaks, Krouppi, Miisas ja Soikku – lähtevät matkalle kohti Napapiiriä. Koko matka dokumentoidaan videoilla, jotka avautuvat YouTubessa, Facebookissa, Instagramissa, Snapchatissa ja Twitterissä. Fanit voivat seurata lempitubettajansa matkaa Napapiirille reaaliaikaisena, kommentoida, osallistua haasteisiin ja ohjata tarinan kulkua. Matkan varrella myös pysähdytään eri paikkakunnille, joissa voi bongata matkaa tekevän Napapiirin Jaffa -auton tubettajineen. Kiertue toteutetaan juuri ennen elokuvan ensi-iltaa 26.-27.9.2015.
Videoiden ja snäppien lisäksi Tube-starat ottivat reissun aikana myös paljon kuvia Instagramiin ja nyt #Napapiiri-häsän suosituin kuva on tämä kuva (joka on otettu aika kaukana varsinaisesta Napapiiristä) :
Kuva tulee varmasti vielä pitkään vastaan kaikille instagrammaaville ruskaturisteille ja muille Lapin matkaajille ja siitä vasta haaveileville. Ei hassumpi veto Hartwall!
Tässä roadtripin suosituimmat kuvat, joukossa muutama fanikuvakin:
Tubettajat "omivat" Napapiirin.
Tämä tempaus saa toivottavasti sinutkin miettimään...
😜 No, tätä ihan viimeistä emme voi taata.
Kävin eilen Kiuruvedellä kouluttamassa Taiteesta tuotteeksi -hankkeen tilaisuudessa. Hankkeella on kohtuullisen laaja kohderyhmä: käsityöläiset, muusikot ja taiteilijat. Minua pyydettiin kertomaan heille siitä, miten he voisivat hyödyntää somea markkinoinnissa. Ennen minua blogeista ja bloggaamisesta kertoi Eija Rasanen, jolla on ollut jo yli 10 vuotta käsityöaiheinen blogi. Nykyään hän bloggaa myös työnsä puolesta, hän on toiminnanjohtaja Taito Ylä-Savo ry:ssä.
Koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun koulutin somea käsityöläisten, taiteiljoiden tai muusikoiden näkökulmasta, sain etsiä uusia esimerkkejä peräti kolmelta alueelta. :)
Muilla eroa ei joko ollut, tai ne olivat hyvin pienet (1-2 prosenttiyksikköä). Videoita ovat "viimeisen 3 kk:n aikana" katseltu seuraavasti:
