Ensi viikolla on jo vuoden viimeisen #CMADFI-Twitter-chatin aika. Chattihan pidetään aina joka kuukauden 4. maanantai ja nyt se osuu keskelle monen joululomaa. No eiköhän siellä toimistossakin joku välipäivinä ole, ja voi olla etteivät palaverit häiritse siellä chattiin osallistumista niin paljon kuin yleensä. Eli ehkä saadaan hiljaisesta ajasta johtuen yleisöryntäys chattiin? No, se jää nähtäväksi, mutta vedän tämän chatin vähän eri tapaan kuin aiemmat. Eli tällä kertaa en kutsu chattiin vieraita, enkä kerro kysymyksiäkään etukäteen. Teema liittyy kuitenkin tämän vuoden kohokohtien muisteluun ja ensi vuoden ennustamiseen. Miettikää etukäteen ilmiöitä, kamppiksia ja yhteisönjohtamiscaseja, jotka ovat toimineet joko tosi hyvin tai tosi huonosti. Myös te voitte ehdotella kysymyksiä joko tämän bloggauksen kommenteissa tai chatin aikana ns. lennossa.
Eli jutellaan lisää teemasta ensi viikon maanantaina, 28.12.2015 kello 14.00-15.00!
Ohjeet osallistumiseen:
liitä jokaiseen twiittiisi vastauksesi numero (V1, V2...) ja chatin tunnus #cmadfi
kuva ois kiva (jos haluat, että twiittisi erottuvat joukosta)
Kävin eilen Kiuruvedellä kouluttamassa Taiteesta tuotteeksi -hankkeen tilaisuudessa. Hankkeella on kohtuullisen laaja kohderyhmä: käsityöläiset, muusikot ja taiteilijat. Minua pyydettiin kertomaan heille siitä, miten he voisivat hyödyntää somea markkinoinnissa. Ennen minua blogeista ja bloggaamisesta kertoi Eija Rasanen, jolla on ollut jo yli 10 vuotta käsityöaiheinen blogi. Nykyään hän bloggaa myös työnsä puolesta, hän on toiminnanjohtaja Taito Ylä-Savo ry:ssä.
A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on
Koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun koulutin somea käsityöläisten, taiteiljoiden tai muusikoiden näkökulmasta, sain etsiä uusia esimerkkejä peräti kolmelta alueelta. :)
Mainostan koulutuksiani räätälöidyiksi ja nyt minulla onkin hyvä tilaisuus näyttää, mitä se räätälöinti käytännössä tarkoittaa.
Koulutusta valmistelin ensimmäistä kertaa Instagramissa, eli osan materiaaleista ja käyttämistäni esimerkeistä löydät #taiteestatuotteeksi-häsältä. Aiemmin olen käyttänyt koulutusvalmisteluissa enemmän Twitteriä, mutta koin, että Instagram toimii koulutuksen kohderyhmässä Twitteriä paremmin. Uutta oli sekin, etten hihkunut uudesta koulutusmatskustani eilen missään muualla kuin Instagramissa. Vuorokauden aikana esitys keräsi pelkän Instan voimin 70 katselua. Kuka vielä sanoo, ettei Instassa voi jakaa linkkejä? :)
Twitter on vastikään esitellyt uuden ominaisuuden: mahdollisuuden järjestää äänestyksiä. Aluksi äänestyksiin sai vain kaksi vaihtoehtoa, mutta nyt vaihtoehtoja mahtuu jo neljä. Äänestysaikaa on peräti 24 tuntia, mutta äänestäjien määrää karsii se, että kaikki appsit eivät mahdollista vastaamista. Kyselyn ajankohta kannattaa harkita tarkkaan, jos siihen haluaa paljon vastauksia. Twitterin lisäksi sitä voi toki mainostaa muuallakin.
Kyselyn tekijä tai siihen vastaavat eivät muuten näe, ketkä kyselyyn ovat vastanneet, mikä antaa mielenkiintoisen mahdollisuuden kysyä asioita, joihin ihmiset eivät omalla nimellään vastaisi.
Olen kokeillut ominaisuutta #twittergallup-häsällä.
Aluksi kysyin kummassa twiittaajat vierailevat useammin, LinkedIn:ssä vaiko Instagramissa. Instagram voitti prosentein 59-41.
Hei twiittaaja, kummassa sinä vierailet useammin, LinkedIn:ssä vaiko Instagramsissa? #somefi#twittergallup
A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on
Yli kaksi tuntia sometusta työaikana tuntuu tietysti taviksesta aika paljolta, mutta uskon, että vastaajien joukossa on some-kanavien päivittäjiä sekä työntekijälähettiläitä, joiden työtehtäviin some oleellisesti kuuluu.
Wikipedistinä minua kiinnostaa, kuka Wikipediaa oikein lukee. Tilastokeskus kysyi asiaa tutkiessaan suomalaisten netin käyttöä. Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat "viimeisen 3kk:n aikana" lukeneet Wikipediaa (tai vastaavia wikitietosanakirjoja):
Viime aikoina somekonsulttien puheissa ja tiedotusvälineissä on noussut esiin niin monta uutta somepalvelua, että hitaimpia jo hirvittää. Ja mietityttää - pitäisikö meidänkin mennä Snapchattiin, Periscopeen, Tsuhun ja mitäs niitä olikaan, onko ne nyt niitä maailman parhaita palveluita, jotka ratkaisevat kaikki ongelmamme?
Siksi vähän jäitä hattuun. Jos olet jo onnistunut kasaamaan mukavan määrän kuulijoita palveluun x, älä nyt herran jestas unohda kommunikoida heidän kanssaan säntäillessäsi uusien palveluiden perässä.
Mieti, millaisia kohderyhmäsi ihmiset ovat ja missä he haluavat teihin törmätä. Se, että nuoret käyttävät kavereidensa kanssa Snapchattia ei kai tarkoita, että he haluavat kommunikoida siellä myös opettajien, työnantajien tai yritysten kanssa. Joillekin taas Facebook on se yksityisin paikka, jonne ei haluta edes työkavereita, joiden kanssa voi kommunikoida vaikka LinkedIn:ssä. Ja vaikka Whatsappissa viestitellään perheen kanssa, ei sieltä ehkä asiakaspalvelua ymmärretä etsiä. Tämä jos mikä olisi mielenkiintoista tietää: miten eri-ikäiset eri palveluita oikeasti käyttävät, ei se, ovatko he nyt "sattumalta käyneet jossain somepalvelussa kerran 3 kuukauden aikana" (vrt. Tilastokeskuksen uusi tutkimus).
Tein keväällä kyselyn Instagramin käyttäjistä ja saan siihen vastauksia yhä lähes päivittäin. Alle 20-vuotiaita vastaajia on nyt 348. Heistä 40% kertoi, etteivät he seuraa Instagramissa yhtään organisaatiota ja 47% kertoi, että heidän seuraamiensa tilien joukossa on organisaatioita vain 1-10%. Eli 87% ei seuraa joko yhtään yritystä tai seuraa vain muutamia. Vain 13 prosentilla vastaajista on seurattaviensa tiliensa joukossa yli kymmenesosa organisaatiotilejä ja yleisin syy, mikä on saanut heidät aloittamaan seuraamisen on "huvin vuoksi: sisältö on viihdyttävää".
Tulevissa Instagram-koulutuksissani kerron lisää siitä, miten eri-ikäiset Instagramia käyttävät.
PS. Roope Salminen innostui Periscopesta, mutta kertoi olevansa "liian vanha" hallitsemaan enää isompaa määrää somepalveluita. Tämä tieto lohduttanee meitä sometätejäkin ;).