LinkedIn-blogini ohitti Blogger-blogini

Osa tehtääväni someasiantuntijana on testata käytännössä sosiaalisen median palveluita. Pari viikkoa sitten kirjoitin tähän blogiini Tekniikan akateemisille pitämästäni työntekijälähettiläskoulutuksesta. Maanantaina jaoin saman koulutusmateriaalin LinkedInin blogialustalla Pulsessa. LinkedIn-bloggaus lähti siis takaa-ajoasemasta, mutta on nyt mennyt tämän blogin lukukertojen ohi. Blogialustana Pulse onkin Bloggeria aktiivisempi, mikä johtuu siitä, että LinkedInissä blogikirjoitus on osa suurempaa ekosysteemiä, jossa on bloggaajien lisäksi mukana myös muut LinkedInin käyttäjät. Joidenkin tutkimusten mukaanhan vain noin 4% suomalaisista bloggaa, joten tuskin luku LinkedInissäkään paljon suurempi on.

Vertailin tilannetta myös SlideSharessa. Siellä esitykseni on katsottu 551 kertaa (tilastot laahaavat vähän perässä ja näyttivät lukukerrat 531 käynnin mukaan). SlideSharenkin perusteella LinkedIn rockaa:

38%  vs 31%.

Maanantain bloggauksella on kyllä vielä kova kiriminen, ennenkuin siitä tulee luetuin Pulse-bloggaukseni, (=kesäkuussa kirjoitettu Miten somessa haetaan töitä), mutta koska sekin pärjäsi paremmin toisella viikollaan, toivoa ei ole vielä menetetty. Ehkäpä ihmiset ovat myös aktiivisempia LinkedInissä lokakuussa kuin kesällä. Testi jatkuu siis!

Voit vaikuttaa testiin kirittämällä joko Blogger-postaustani tai Pulse-bloggaustani.

Kannattaako LinkedInissä blogata?

LinkedIn kutsui minut bloggaamaan omalle blogialustalleen, Pulseen, keväällä 2014, sittemmin se on avattu kaikille käyttäjille. Parin vuoden aikana olen kirjoittanut sinne lähes parikymmentä kertaa, mutta todennut, että tällä blogilla tavoitan kyllä enemmän lukijoita. Ehkäpä muillakin on samoja kokemuksia, sillä monet käyttävät Pulsea lähinnä sisäänheittäjänä julkaisten pätkän kirjoituksestaan, joka sitten pitää käydä lukemassa jossain toisella sivulla. Pulsesta on myös hieman hankala saada statistiikoja irti, joten sekin varmaan syö toisaalla bloggaavien kirjoitusintoa.

Mutta koska minusta tuntuu, että olen oivaltamassa jotain Pulseen kirjoittamisesta, tutkin juuri, mitkä ovat luetuimmat bloggaukseni Pulsessa.

1. LinkedIn tarjoaa uuden paikan blogata Mar 25, 2014   608 views 3 likes 0 comments
2. Kesälomaprojektiksi Instagram Jun 11, 2014      572 views 6 likes 1 comment
3. Miten somessa haetaan töitä? Jun 1, 2016    511 views 25 likes 7 comments

Johanna Janhonen

Social media specialist, trainer and consultant, Community manager, content creator and Wikipedian

Edit postView stats

Joten vastaus otsikon kysymykseen on: ehkäpä hyvinkin kannattaa. Millaisia kokemuksia sinulla on Pulse kirjoittelusta?

PS. Olen muuten huomannut huolestuttavan jutun: LinkedInin omistamassa SlideSharessa ei ole enää mahdollista seurata muiden SlideShare-käyttäjien aktiviteetteja. Lukiessani tuon ensimmäisen Pulse-kirjoitukseni kellot alkoivat soida päässäni ja mietin, että ehkä LinkedIn haluaa meidän SlideShare-käyttäjien olevan nykyistä aktiivisempia LinkedInissä. SlideShare-aktiviteetithan saa nyt näkyviin vain LinkedInissä.

@jjanhone #slidesharefi väittää, ettei kukaan seuraamistani henkilöistä ole ollut aktiivinen palvelussa. En usko. pic.twitter.com/yrrmXwdYdT

— Johanna Janhonen (@jjanhone) May 24, 2016

MUOKS 6.6.16: Blogikirjoituksia kannattaa myös jakaa LinkedInissä, kuten seuraava esimerkki kertoo. Laiminlöin yrityssivuani pitkään, sillä yksinyrittäjän resurssit ovat pienet ja minulla on vieläkin lähes 30-kertaa enemmän seuraajia henkilötililläni kuin Piilotetulla aarteella. Sitten tajusin, että LinkedInissäkin laatu korvaa määrän:  esimerkiksi tätä blogikirjoitusta ei kommentoitu lainkaan minun tililläni, mutta yritystilille kommentteja tuli peräti kolme:

• 
  DeleteVirpi Kotro Kyllä kannattaa. Säästää oman blogin perustamisen vaivan, jos ei jaksa/ehdi/halua blogata niin säännöllisesti. Itse inhoan syvästi noita "sisäänheittobloggauksia".3 days ago
• 
  DeleteJohanna Hurmerinta Samoja kokemuksia on, että tavoitan enemmän ihmisiä oman blogini kautta, ja näen myös statistiikkaa. Pulse blogin olen todennut hyväksi pieneksi lisäykseksi, koska aina on ihmisiä, jotka eivät (vielä) ole löytäneet blogiani :) Saan uusia seuraajia Pulsen kautta. Suosittelen asiakkaille, joilla ei ole resursseja ym oman blogin perustamiseen, hyödyntämään Pulsea, joka on ketterä tapa avata keskusteluja ihmisten kanssa. :)2 days ago
• 
  DeleteKati Saario Kyllä kannattaa! Aloitin bloggaamisen LinkedIn Pulsessa viime vuoden lopulla, kun minulla ei ollut omaa blogialustaa. LinkedIn Pulseen oli helppo lähteä kokeilemaan bloggausta. Aluksi tavoitteet ja sisältö olivat hakusessa. Tekemisen kautta kummatkin ovat kirkastuneet. Kannustan kaikkia kokeilemaan bloggausta!

Sata esitystä SlideSharessa

Kun olen viime aikoina esitellyt ihmisille SlideShare-esityksiäni, olemme panneet merkille, että esityksiäni on melkein sata. Tapaustahan pitää juhlia ja minulle on nyökytelty: "joo, tee sadannesta esityksestä erikoisnumero". Ensi viikolla minulla on tarkoitus julkaista paloja tämän viikon esityksistä (ainakin opettajien somepresenssistä ja seurakunnista YouTubessa), mutta sitä ennen pitää tehdä tämä luvattu erikoispainos - tämmöistä merkkipaalua en halua ihan huomaamattomasti ylittää.

Käypä siis kurkkimassa alla olevasta esityksestä

• miksi tein ekan esitykseni keväällä 2009,
• millaisia muita virstanpylväitä 100 esityksen varrelle mahtuu, 
• mitkä ovat katsotuimmat esitykseni, miten SlideShare-politiikkani on muuttunut ja 
• miten +Linda Saukko-Rauta liittyy esityksiini.

Sata SlideShare-esitystä from Johanna Janhonen

Unohdin muuten esityksessäni mainita, että esitykseni ovat päässeet muutaman kerran SlideSharen etusivulle, mikä on nostanut kyseisten esitysten katselukertoja.

Se, mikä tässä sadan esityksen virstanpylväässä on myös kivaa on se, että olen huomaavinani itsessä pientä kehitystä esitysten teossa. Ennen nolotti katsella vanhoja esityksiäni, mutta nyt lähinnä naureskelen niille, ai teinkö mä tuollaisia, mitähän oikein ajattelin...

Viime aikojen esitysten joukkoon mahtuu myös muutama, joissa käytin Lindan piirroskuvien sijaan valokuvataustoja.

Kiitos, kun halusit katsella juhlaesitykseni. Jos et vielä seuraa minua SlideSharessa, ota minut seurantaasi, niin huomaat paitsi uudet esitykseni myös omat suosikkini muiden esityksistä. Tällä hetkellä minulla on 182 seuraajaa, ja olisi kiva, jos 200 seuraajan rajakin menisi pian rikki. 

Hyvästi Powerpoint, tervetuloa SlideShare & HaikuDeck

Tämä päivä on mennyt ensi viikon koulutusmateriaalien kimpussa niin, etten edes ehtinyt miettiä, mistä tämän viikon bloggauksen kirjoitan. No, asia ratkesi tällä kertaa itsestään, sillä SlideShare-koulutusta varten tein ihan uudenlaisen esityksen - SlideSharessa. Esityksiä ei siis tarvitse enää tehdä PowerPointilla, Keynotella, Libreofficen Impressillä tai vastaavilla työkaluilla - riittää, että on tili SlideSharessa ja jotain sanottavaa, loppu käy nopeasti Haiku Deckin avulla.

Haiku Deckillä tekemäni esitys käsittelee - mitäpä muutakaan kuin esitysten tekemistä Haiku Deckillä. ;) Parasta palvelussa oli kai se, miten nopeasti löysin tarpeisiini sopivat taustakuvat ja se, ettei esityksen ulkoasua tarvinnut muokata. Yhdelle kalvolle etsin kuvia Instagram-tililtäni, muut ovat valmiita. Kuvia olisi voinut hakea myös Evernotesta, Boxista, Facebookista, Flickristä, Picasasta ja Google Drivesta.

Uutta intoa sinullekin esitysten tekoon! Pääset tekemään haikuja esityksen viimeiseltä sivulta (minä en ko. sivua lisännyt, se tulee automaattisesti kaikkiin haikuihin). Jätä kommentteihin linkki haikuusi, jos sinäkin innostuit kokeilemaan.

Esityksen tekeminen SlideSharessa from Johanna Janhonen

Muuramen lukio somettaa, Aki Puustinen kertoo miten

Törmäsin taannoin Muuramen lukion pysäyttävään someiluun ja halusin kuulla siitä lisää. Siksi pyysin haastattelua Aki Puustiselta, lukion rehtorilta.

Hei Aki! Muuramen lukio on aikamoinen edelläkävijä somen käytössä. Mitä kaikkia palveluita te käytätte?

Meillä on pitkä somehistoria lukiona. Aloitimme lukion omalla Facebook-sivulla 6-7 vuotta sitten. Nyt kehitys on johtanut siihen, että lukiolla on omat tilit mm. Twitterissä, Instagramissa, Youtubessa, Slidesharesissa ja Dropboxissa.

Miten palveluita käytetään osana opetusta ja miksi somepalveluita on alettu käyttää, mikä on siis tavoite? Onko koulun some-markkinointi tärkeää, tavoitatteko somen kautta myös lukiolaisten perheet?

Homma alkoi yrittäjyyskasvatuksen kautta, kun koordinoimme Y-love yrittäjyyslukioverkostoa nimenomaan somen kautta. Ajatuksena oli jo silloin, että sosiaalinen media siirtyy vähitellen opetukseen ja käytänteisiin. Näin on sitten tapahtunut. Somepalvelut ovat ilmaisia, kaikkien tavoitettavissa, eikä niitä tarvitse päivittää, vaan palveluntuottajat hoitavat tämän puolen. Mobiilien laitteiden myötä luokkahuone on laajentunut kaikkialle, meillä mm. vanha atk-luokka muutettiin Kenno projekti- ja tiimitilaksi, kun iPadit toivat atk-luokan kaikkialle. Vanhemmat myös seuraavat lukion Facebookia ja innokkaimmat ovat seuraamassa myös Twitterissä ja Instagramissa. Viimeksi YH 1 -kurssilla opiskelijat kuratoivat (eli seuloivat, filtteröivat) omaa digitaalista lehteään Scoop.it -palvelun avulla. Sosiaalinen kuratointi ja “omat oppikirjat” ja design ovat myös tulevaisuutta.

Käytätte Twitteriä opetukseen, mm. kurssikohtaisia chatteja. Kerrotko niistä lisää? Oletteko somen kautta yhteydessä muihin lukioihin, joilla on menossa sama kurssi tai saatteko somen avulla yhteyttä alan asiantuntijoihin, jotka täydentävät tietojanne, jotka ovat oppikirjoissa jo saattaneet vanhentua?

Olen luonut parilla kursseille (HI 1 ja YH 1) omat hastagit ja ryhmä on jakanut osaamisiaan ja tuotoksiaan muille Twitterin kautta. Omasta opitusta tai päivän teemasta voi tweetata, sillä se voi hyödyttää jotakin toista seuraajaa tai opiskelukaveria. Myös tehtävien jakaminen, projektien hallinta ja dialogin käyminen Twitterin kautta on näppärää. Twitlonger-työkalun kautta voit kirjoittaa vaikka romaanin Twitteriin, joten tuo parjattu Twitterin 140 merkin rajoite ei ole ongelma. Ainahan tarpeen tullen voi kysyä neuvoa muilta asiantuntijoilta. On helppoa kysyä ja saada apua, jos sinulla on 2000-3000 seuraajaa Twitterissä. Siksi juuri kannustankin opiskeljoita liittymään Twitteriin ja muihin somepalveluihin, koska niiden kautta voi alkaa muodostaa omaa verkostoa ja PLN: ää (personal learning network). Se on uuden oppimisen kaava.

Te käytätte Instagramia opetuksessa, mikä kuulostaa todella tuoreelta. Milloin aloititte? Miten selfieitä voi käyttää opetuksessa? 

Kurssialustana, “kurssiblogina”, tehtävien, lyhyiden videoiden ja kuvien jakamisessa Instagram on mahtava väline. Opettajien pitää olla siellä missä opetettavatkin ovat. Muuten jäämme kelkasta. On totta, että yksi hyvä kuva vastaa 100 sanaa, jos sitä osaa käyttää. Toki kuvakin voi sisältää niitä ydinsanoja ja ideoita. Selfietä voi hyödyntää vaikka siten, että oppilaskunta esittelee itsensä ja vastuualueensa. Mikä estää valitsemasta selfien kautta viikon opiskelijaa tai viikon opettajaa. Ja tietysti oman designen esittely oman kuvan myötä. Siinäkin vain taivas ja mielikuvitus on rajana.

Instagram opetuksessa from Muuramenlukio

Millaisia haasteita tai menestystarinoita somen käytön myötä on tullut vastaanne?

Alussa kaikessa on vastarintaa ja tietämättömyyttä. Itsekin luulin alussa, että Facebook on jokin escort palvelu, koska en tiennyt sisältöä ;). Opettajat ja opiskelijat ovat yleensä innokkaita uusiin asioihin, jos ne vain osaa perustella ja yhdistää opetukseen ja pedagogiikkaan. Pitäisin Muuramen lukion somepresenssiä melkoisena menestystarinana. Myös opettajanhuone on globalisoitunut ja olemme saaneet runsaasti ulkomaisia opettajakollegoja. Meillä on käynyt parin viime vuoden aikana hurjasti “somekavereita” ja kollegoja. “Once you tweet, soon you  meet”

Kiitos haastattelusta Aki ja toivotaan uusia menestystarinoita tällekin lukukaudelle :).

Viime vuoden katsotuimmat SlideShare-esitykseni, top 5

Viimeksi vähän lupailin, että luetuimpien bloggausten lisäksi voisin jakaa myös katsotuimmat SlideShare-esitykseni viime vuodelta, joten kun joululoman mittainen blogitauko on päättynyt, täältä tulee. :)

Ykkösenä komeilee Creative commons -lisenssit, jota on katsottu peräti 10 871 kertaa viime vuonna. Syy suosioon on tietysti se, että ko. esitys on upotettu creativecommons.fi-sivustolle.

Alunperin tein esityksen Wikipedia-asiakkaitani varten: kun he pyytävät minua lisäämään heidän artikkeleihinsa kuvia, minun täytyy varmistaa, tietävätkö he mitä he ovat pyytämässä, eli haluavatko he samalla lahjoittaa ko. kuvat yleiseen käyttöön. En jaksa aina selittää samaa asiaa, joten tein heille esityksen, jossa yritän kertoa asian mahdollisimman simppelisti.

Koska tein esityksen Wikipedian Creative Commons- lisenssiin liittyvän artikkelin perusteella, jaoin myös esityksen samalla avoimella lisenssillä, jota Wikipedia käyttää. Tätä tapaa minun pitäisi selväsi käyttää enemmän, sillä ihmiset ovat varmaan herkempiä upottelemaan sivuilleen matskuja, joiden lisenssi on avoin.

   

Creative commons lisenssit from Johanna Janhonen

Toiseksi nousi esitys, jossa kerroin miten sosiaalista mediaa käytetään 
tapahtuman järjestämiseen. Käytännön esimerkkinä käytin CMADFI-tapahtumaa, 
joka tulee työllistämään minua taas tässä kuussa aika tavalla.

Cmadfi some tapahtuma from Johanna Janhonen

Kolmanneksi taas nousivat itse CMADFI-tapahtuman avauskalvot, 
joita katsottiin yli 2000 kertaa. 
Komea suoritus, sillä paikallahan meitä oli vain reilut 200 henkilöä.

Cmadfi2014avaus from Johanna Janhonen

Neljänneksi katsotuin esitys liittyi Instagramiin. 
Pitkään olen miettinyt sitä, kuinka paljon koulutusmatskujani avoimesti jaan.
Viimeistään viime vuonna vahvistui se, että kyllä niitä kannattaa jakaa. 

Tyypillisin koulutukseni kestää 3 tuntia. 
En ole vielä jakanut kokonaisen koulutuksen matskuja, 
mutta olen oppinut antamaan niistä näytteitä, maistiaisia, 
joiden perusteella potentiaaliset koulutusten 
tilaajat näkevät, etten laula aina samaa virttä, 
vaan koulutukseni ovat keskenään erilaisia.

Instagram koulutus from Johanna Janhonen

Viidennellä sijalla on pieni klassikko, Organisaation somestrategian valinta, 
jonka tein Helsingin yliopiston Palmenian Comma-kurssilaisten kanssa 
tehdyn ryhmätyön perusteella.

Organisaation somestrategian valinta from Johanna Janhonen

Jos nämä esitykset kiinnostivat sinua, käy katsomassa
loputkin SlideShare-esitykseni
(mutta varaa siihen aikaa, sillä esityksiä on jo 74 kappaletta).
Ja jos sinulla on tunnarit SlideShareen, seuraa minua,
niin saat jatkossa uudet esitykseni virtaasi.

Voit tietenkin myös tilata minut pitämään teille ihan oman esityksen,
vaikkapa aiheesta SlideSharen käyttö asiantuntijan brändäyksessä
tai tuotemarkkinoinnissa :).

PS. SlideShare-esitysten upotuskoodi sotki tämän bloggauksen leiskan.
En jaksa käyttää aikaa vian etsimiseen, joten korjasin tämän vähän rumasti.

Suomalaiset somessa, vapaalla ja työnhaussa (sisältää 2 haastattelua)

Viime viikolla minua haastateltiin kaksi kertaa somesta.

Toiseen haastatteluun olet ehkä saattanut jo törmätä, nimittäin Seitsemän uutisten some-pätkään, jossa kerroin siitä, miten suomalaiset käyttävät somea.

Jutun jälkeen olen muuten seurannut suoria lähetyksiä aivan uudella kunnioituksella, ei se ihan helppoa ole. Nostan vielä hattuani koko MTV:n uutisporukalle (vahtimestarista ja meikkaajasta lähtien), jolla on haastatteluprosessi niin hyvin hallussa, että itse voi unohtaa turhan jännityksen.

Post by Piilotettu aarre.

Se toinen haastattelu jäi varmaan monelta bongaamatta: minulta nimittäin kyseltiin myös vinkkejä toimittajaopiskelijoiden ammatilliseen someiluun.

Hei twiittaajat, onko jalanjälkenne somessa merkityksellinen? http://t.co/VRwQz5xzOM #ihantutkalla #somejalanjälki #työ
— Tutka (@Tutkapro) October 31, 2014

Varsinaiseen juttuun Turun ammattikorkeakoulun Tutka Pro -lehdessä kaikki vastaukseni eivät mahtuneet, joten uudelleenkäytän vastaukseni nyt. Kiitos Niina Velin hyvistä kysymyksistä!

***

1. Missä vaiheessa uraansa käyttäjän kannattaa mielestäsi liittyä Linkediin? Kannattaako se tehdä jo opiskelijana, jolloin työn laatu ei välttämättä ole vielä kovin hyvää, vai vasta valmistumisen jälkeen? 

LinkedIn:iin kannattaa liittyä heti! Mitä pidempään siellä olet, sitä suuremman verkoston ehdit rakentaa ja sitä kauemmin ehdit perehtyä palveluun ja sen kulttuuriin. Kesätyöntekijänä voit verkostoitua työkavereidesi kanssa ja saada heiltä jopa suosituksia, joiden avulla harjoittelupaikkoja ja oikeita töitä on helpompi hakea.

Myös opiskelukavereiden kanssa kannattaa verkostoitua jo opiskeluaikana, ei vasta sitten, kun he ovat saaneet jonkin hyvän työpaikan. Ja kuka estää opiskelijoita kehumasta toisiaan? Jos siis olet tehnyt ison projektin jollain porukalla, voit ihan hyvin antaa positiivista palautetta tiimillesi, se ei ole keneltäkään pois. Katteettomia suosituksia sen sijaan ei kannata antaa, olethan antamassa niitä omilla kasvoillasi.

Opiskelijan kannattaa harkita myös LinkedIn:in omistaman SlideShare-palvelun käyttöä. Sinne voi ladata parhaimmat opinnäytetyöt ja visuaalisen cv:n - sekä tietysti alkaa seurata siellä oman alan vaikuttajia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. SlideSharesta löytää uusimman tiedon asiasta kuin asiasta, joten se auttaa myös uusien asioiden oppimisessa.

Muitakin mielenkiintoisia palveluita kannattaa harkita sen mukaan, mikä itsestä tuntuu luontevimmalta: linkkien keräilyä Pinterestiin, opintopäiväkirja blogiin tai vlogiin, kuvapäiväkirja Instagramiin tai verkostoitumista ja ajatustenvaihtoa Twitterissä, Google+:ssa tai Facebookissa? Muista kuitenkin, ettei joka paikkaan tarvitse revetä.

2. Minkälaisen merkityksen näet somella olevan nykypäivän työelämässä, erityisesti rekrytointivaiheessa? 

Jo viitisen vuotta sitten erään globaalin korporaation HR-päällikkö totesi, että jos hakija ei ole LinkedIn:ssä, häntä ei ole olemassa. Tämä ajatusmaailma on juurtumassa myös Suomessa.

 3. Luuletko, että mitä vähemmän työnhakijalta löytyy ns. internetjalanjälkeä, sen epätodennäköisemmin hänet palkataan työhön verrattuna hakijoihin, joilla sitä löytyy paljon? 

Tietysti sosiaalisessa mediassa jaetulla sisällöllä, ei määrällä, on suurin merkitys. Eli jos jaat paljon epäilyttävää materiaalia, todennäköisyytesi tulla palkatuksi pienenee. Toisaalta ne, jotka eivät jaa itsestään mitään, voidaan tulkita mustiksi aukoiksi - mitähän salattavaa tuolla ihmisellä on.. On siis turvallisempaa valita ihminen, joka kertoo avoimesti osaamisestaan ja on jo valmiiksi verkostoitunut yrityksen kannalta oleellisten ihmisten kanssa. 

4. Millaiseksi luulet somen merkityksen työnhaussa muuttuvan tulevaisuudessa? 

Joskus olen vitsaillut sillä, että kohta ihmisten ei tarvitse enää itse hakea töitä, vaan erilaiset palvelut löytävät ja luokittelevat heidät, heidän osaamisensa, kokemuksensa ja suosituksensa ja suosittelevat heitä näiden tietojen perusteella avoimiin työpaikkoihin. Kovin kaukana tästä ei olla, sillä LinkedIn osaa suositella ihmisille heidän profiiliaan vastaavia työpaikkailmoituksia ja headhuntterit tekevät sieltä hakuja, joiden pohjalta ihmisiin otetaan yhteyttä.

***

Haastattelun jälkeen sain kimmokkeen tehdä omasta SlideShare-cv:stäni entistä pidempi ja visuaalisempi. Tällainen siitä tuli:

Johanna janhonen visuaalinen_cv from Johanna Janhonen

Osaatko käyttää SlideSharea oikein?

Tänä aamuna pidin yhden kyselytunnin asiantuntijalle, joka haluaa tuoda osaamistaan paremmin esille sosiaalisessa mediassa. Tutkittuani hänen cv:nsä ehdotin hänelle mm. LinkedIn-tilin tuunausta ja SlideSharen haltuunottoa. Ja kun sitten kurkkasin SlideShareen, eikös siellä odottanut mahtava SlideShare-opas by +Anne Rongas :). Pari uutta vinkkiä sain siitä itsekin (en ole tarvinnut tuota https-upotusta).

SlideSharea voi siis käyttää yksityishenkilönä tai yrityksenä. Joskus käytin tiliäni vähän aikaa Piilotettuna aarteena, mutta se ei oikein toiminut, sillä tein esityksiä myös Mini treasures wikiin yms, joten palasin takaisin oman nimen käyttöön.

Joskus viime vuonna huomasin muuten ilokseni, että SlideShare-esityksiä voi katsella myös kännykällä, kun aiemmin niistä näkyi vain etusivu.

Joten tässäpä SlideShare-oppia teillekin:

Näin käytät SlideShare-palvelua from Anne Rongas

Esitykseen voisi ehkä lisätä myös ohjeet siitä, miten esityksestä voi ladata uudemman version, eli ei missään nimessä kannata tuhota esitystä ja lisätä sitten uutta versiota, sillä siinä tapauksessa menettää aiemmat katselutiedot ja peukutukset.

Ja kun SlideShareen liityt, niin muistahan seurata siellä minuakin. :) Kiitos Anne & AVO-hanke ohjeista!

Yrityskummien some-briiffi ja SlideShare Pro -ominaisuuksia

Syksyn koulutusputki alkoi eilen, kun kävin kouluttamassa pääkaupunkiseudun Yrityskummeja. Yleensä en koulutusmatskujani avoimesti jaa, mutta koska kyseessä on vain tunnin briiffi eikä matskussa käsitellä esim. Yrityskummien kilpailijoita (keitähän he mahtaisivat olla?), niin annoin mennä...

Yrityskummit some 0813 from Johanna Janhonen

Kaikkien kalvojen pointtia ette ehkä ilman selostustani ymmärrä, mutta ainahan sen selostuksen voi tilata... ;)

Latasin esityksen nettiin maanantai-iltana noin kymmenen aikoihin ja seuraavaan aamuun mennessä (klo 8) esitys oli katsottu jo yli 100 kertaa. Joukkoon mahtuu varmaan muutama jenkkikin, mutta hyvä vaan että katseltiin. Esitys on myös jo ladattu 8 kertaa, mikä tekee siitä toisiksi ladatuimman SlideShare-esitykseni (yleensähän esityksiä kai vain katsellaan, ei ladata itselle talteen), sen edelle menee vain sosiaalinenmedia.org-wikistä kertova esitykseni. Esko Valkeala kysyi Twitterissä miten lataaminen käytännössä onnistuu:

@jjanhone @Esko1st @sakarisainio Johanna, miten pystyn tuon esityksen imuroimaan oman kannattevan kovalevylle?
— Yrityskummit (@Yrityskummit) August 6, 2013

ja Sainion Sakarin avulla hän siinä onnistuikin :). Mistäkö sen sitten tiedän? No, SlideShare kertoi sen minulle:

Taka-ajatus tässä on tietysti se, että maksaisin siitä, että näkisin muidenkin lataajien tiedot. Eli jos siis käytte lataamassa tai katselemassa kilpailijoidenne esityksiä, asia ei jää huomaamatta! Maksullisen SlideShare-tilin avulla voi myös kerätä katselijoiden yhteystietoja (ja viedä ne omaan CRM-järjestelmään), jakaa esityksiä vain tietyille ihmisille, päästä eroon mainoksista tai ladata isompia esityksiä ja videoita. Mielenkiintoisia ominaisuuksia, joista esim. asiantuntijaorganisaatioiden kannattaa maksaa.

Tom Laineen LinkedIn-vinkit työnhakijalle ja tuore infografiikka

Viime viikon kolumnissani mainitsin, että Tom Laine on Suomen verkostoitunein LinkedIn-käyttäjä. Eräs lukija tarttui siihen, ja kyseli perusteita ja Tom jo vastasikin blogissani: hänellä on noin 22 000 kontaktia, eli  enemmän kuin monella 2. tason kontakteja...

Tänään hän julkaisi uuden LinkedIn-aiheisen infografiikan (jonka pitäisi näkyä tässä alla, mutta katsotaanpas miten Pinterestin muuttunut upotus toimii): Infografiikassa on hauska hirvi-teema, yllättävää siinä on ehkä se, miten paljon aktiivisempia ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat LinkedIn:ssä, se, että suomalaiset naiset ovat tässäkin some-palvelussa miehiä aktiivisempia, ja se, miten Jolla ja Rovio pärjäävät isojen firmojen seassa seuraajien määrässä. Pinterest-käyttäjänä sen sijaan motkotan siitä, miksi ihmeessä pinnausten upottamisesta on pitänyt tehdä entistä vaikeampaa!? Ennen riitti kun upotti yhden koodin, nyt koodeja piti laittaa kaksi (siis ekalla kerralla, jatkossa riittää yksi koodi, kun laittaa toisen oikeaan paikkaan templaatissa). Mutta siinä missä pinnaus näkyi ennen Bloggerin editorissa, jolloin sen paikan sai valittua (keskitys vasempaan/oikeaan/keskelle) samoin kuin koon, niin nyt näitä valintoja ei enää ole. :( Valinnat saisi tietysti koodattua itse HTML-puolella, mikä taas hidastaa bloggausta. :P Kokovalinnan sai ennen tehtyä myös Pinterestissä, mutta nyt siellä ei voi sitäkään tehdä.

Samaan syssyyn on hyvä liittää myös video, jossa juttelemme siitä, miten tekniikan akateemisten kannattaa käyttää sosiaalista mediaa työnhaussa. LinkedIn:in lisäksi Tom mainitsee myös SlideSharen ja Pinterestin. 

Top10: voivatko PowerPoint-kalvot levitä viraalisti (7)

Viime aikoina olen jännännyt, mille tilalle joulukuun alussa kirjoittamani bloggaus ehtiikään nousta. Kirjoitin nimittäin silloin Talentumin järjestämästä seminaarista, jota seurasin Twitterissä #talentumsome -tagilla tiistaina ja keskiviikkona. Päivien puhutuimmaksi esitykseksi nousi Rautasillan Eero Leppäsen esitys ja bloggauksessani analysoin syitä sen suosioon. Syyt ovat oikeastaan hyvin yksinkertaisia: Eero osaa käyttää sosiaalista mediaa.

Toinen mielenkiintoinen esitys, jonka ko. seminaarista poimin, oli Zipipopin Helene Auramon esitys LinkedIn:stä. Rautasillan esitykseen verrattuna siinä on paljon enemmän tekstiä, eli seminaarikatsojien piti keskittyä seuraamaan esitystä, eivätkä he siksi ehtineet juuri twiitata esityksestä.

Tämän retwiittasin itse:

+ @jollamobile ! :) rt @kaisamirjam @heleneauramo: hyviä LinkedInin-yritystilejä mm. VTT ja Barona #talentumsome
— Johanna Janhonen (@jjanhone) December 4, 2012

Samalla minulle selvisi, että Jolla osaa käyttää LinkedIn:iä vielä paremmin kuin luulin, sillä #slush12-tapahtumaan liittynyt päivitys LinkedInin yritysprofiilissa nousi globaalille Top10-listalle.

@jjanhone Luvut näkyy admineille, viiveellä. Top 10 tieto tuli LinkedIniltä
— Jukka Eklund (@jukkaeklund) December 5, 2012

Helenen esitystä ei jaettu SlideSharessa samana päivänä jolloin se pidettiin, joten se ehdittiin tavallaan jo unohtaa. Sosiaalisen median sykli on välillä vähän julma.

Miten hyödyntää LinkedIniä viestinnässä? from Zipipop

 

SlideSharen etusivulla Pinterest-upotusta opettamassa

Viikonloppuna sain yllättävän sähköpostin SlideSharesta: he olivat päättäneet nostaa  yhden esitykseni pääsivulleen. Tätä ei usein satu, sillä vasta kerran aiemmin olen etusivulla ollut, esitys taisi silloin olla Sosiaalinenmedia.org:in esittely ja koska sitä jaettiin kohtuullisesti Facebookissa, se päätyi sivulle kohtaan Hot on Facebook. Sillon en ehtinyt käydä tilannetta ikuistamassa, esitykset kun vaihtuvat noin 20 tunnin välein. Nyt pääsin näkyvämmälle paikalle, tosin huonompana päivänä (vai katseleeko joku SlideShare-esityksiä nimenomaan lauantaina?).

No mikä se esitys sitten oli? Rautalankaohje valokuvien upottamiseen Mini treasures wikiin Pinterestin avulla. En kuvitellut ohjeen kiinnostavan muita kuin Mini treasures wikin (ja ehkä myös muiden Pbworks-wikien) käyttäjiä, mutta koska se nyt pääsivulle tällättiin, jaan sen sitten täälläkin. Etusivunäkyvyys toi esitykselle alle vuorokauden aikana noin 600 katselukertaa, joten taitaa siellä SlideSharessa sentään jokunen käyttäjä lauantainakin olla ;).

Embedding photos with help of pinterest from Johanna Janhonen

Pinterestin alkeet, eli #linkittalteen

Maanantaina kyselin somessa siitä, miten kukin kerää linkkejään talteen. Itse olen edelleen kovin innostunut Pinterestistä, johon liityin joulukuussa, kerään sinne nykyään osan tärkeistä linkeistäni, osa sen sijaan menee Twitteriin, Facebook-sivuille, blogeihin ja wikeihin.

Tässä siis perjantain piristykseksi Pinterestin alkeet, ehkä sinäkin innostut viikonloppuna pinnailemaan. :)

Pinterestin alkeet from Johanna Janhonen

Pidä varasi, ettet jää koukkuun ;).

PS. Kirjoitin Pinterestistä myös Nörttitytöt-blogiin.

Some-työkalut opetuksen ja koulutuksen apuna

Valmistaudun tässä kouluttamaan joukkoa aikuiskouluttajia, ja rakentaessani päivän agendaa mieleeni tuli infografiikka, jonka repinnasin pari viikkoa sitten. Infografiikka (ei infograafi kuten joskus olen sanonut, vaan kuten Outi Lammi meille Nettikahvilla opetti, infografiikka) on alunperin peräisin Online Colleges -sivustolta, minä bongasin sen Maarit Riikosen pinnailuista (kannattaa seurata häntäkin!).

Sivuutetaan nyt se oleellinen seikka, ettei grafiikka juuri

Source: mediabistro.com via Johanna on Pinterest

kerro, mistä se on tietonsa saanut ja keitä tässä on tutkittu (ilmeisesti jenkkejä kuitenkin) ja keskitytään vain siihen, mitä se meille kertoo.

• somen käyttö ei riipu opettajan iästä, 90% opettajista käyttää somea luokkahuoneissa tai ammatillisiin tarkoituksiin.
• 2/3 käyttää somea luokkahuoneessa
• työkaluista blogeja ja wikejä käytetään enemmän ammattillisesti kuin henkilökohtaisesti, eniten opettajat käyttävät YouTubea, Facebookia ja blogeja

Miten eri some-välineitä sitten käytetään luokassa?

Opettaja voi käyttää Facebookia esim.

•  tehdäkseen luokkakohtaisia äänestyksiä
• jakaakseen kirja-arvosteluja
• käydäkseen keskusteluja (opettaja-oppilas tai koko luokan kesken)
• muistuttaakseen tehtävien palauttamispäivistä tai tärkeistä tapahtumista
• jakaakseen omaan alaan liittyviä uutisia ja lisäopiskelumateriaalia opetuksen ulkopuolella

Twitterissä voi tehdä samoja asioita kuin Facebookissakin, mutta sen lisäksi

• opettaja ja luokka voivat seurata tiettyjä ajankohtaisia #tageja
• verkostoitua muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa, voidaan löytää esim. ystäväluokka tai keskustella jonkun asiantuntijan kanssa
• opettajan itse kannattaa seurata oman alansa guruja ja omia kollekoitaan, jotta pysyy ajan tasalla ja saa vertaistukea esim. ideointiin

Pinterest on nopeasti noussut tällekin listalle ja alasta riippuen sitä voi käytää esim.

• ideoiden keräämiseen opetukseen (erityisesti kädentaitoihin ja ruuanlaittoon liittyen)
• oppilaita voi kannustaa keräämään koulutöihinsä liittyvät linkit yhteisiin tai henkilökohtaisiin tauluihin
• Pinterestin käyttäminen erilaisissa kuvahauissa korvaa pian Googlen kuvahaun
• oppimateriaalin kerääminen aihealueiden mukaan
• verkostoitumiseen ja oman alan seurantaan

YouTubessakin voi seurata alaa ja verkostoitua, mutta se sopii myös

• opetustilanteiden jakamiseen
• koulutöiden kuvaamiseen
• soittolistojen tekemiseen

Blogi voi olla joko opettajan oma, luokan yhteinen tai opiskelijan oma ja sillä voi olla erialaisia käyttötarkoituksia.

• Blogia voi käyttää esim. läksyjen ilmoittamiseen (ks. esim. Ja läksyksi tuli -blogi)
• Keskustelun käymiseen blogikommenteissa
• Opiskelutehtävien julkaisu blogeissa
• Oppimispäiväkirjan pitäminen

Em. infografiikan ja koulutettavieni ennakkotoiveiden perusteella rakensin päivälle tällaisen alustavan agendan:

8.30-10.00 Twitter, Pinterest, Facebook ja muut linkkien jakopalvelut, eli miten verkostoidutaan, seurataan alaa, kuratoidaan ja opitaan uutta ja miten näitä välineitä voi käyttää opetuksessa

10.00-11.30 tietokoneluokassa: Twitterin ABC eli miten perustetaan Twitter-tili, miten löydetään hyviä seurattavia ja miten Twitterin eri ominaisuudet toimivat käytännössä. Jos ollaan nopeita, niin sessiossa voidaan käydä läpi myös muita ekan session työkaluja toiveidenne mukaan.

12.30-13.30 Wikit ja blogit opetuksessa
13.30-14.30 SlideShare ja Youtube oppimisessa ja opetusmateriaalien jaossa
14.30-15.30 tietokoneluokassa: perehtyminen SlideShareen ja YouTubeen, tilin/kanavan luominen, asetusten läpikäynti ja materiaalin lisääminen. YouTube-tiliä varten tarvitaan gmail-tunnus, joka tulee luoda etukäteen.

Odotan päivää jo innolla :).

Käytätkö sinä some-välineitä opetuksessa tavalla, jota tässä ei ole mainittu? Miten?

LinkedIn Suomessa eli käyntikortit somessa

Viime viikolla koulutin mm. LinkedInistä, tässä pieni päivitys LinkedIn-osuuteen :).

Koulutuksissa kerroin mm. LinkedIn-eventtien (tapahtumakutsujen) mahdollisuuksista. Niitä soisin käytettävän paljon nykyistä enemmän, sillä ne ovat kätevä tapa seurata, ketkä ovat osallistumassa samaan tapahtumaan, mikä mahdollistaa mm. ennakkoverkostoinnin tai vaikkapa matkaseuran hankkimisen.

LinkedIn-ryhmiin liittyen kerroin kokemuksiani siitä, miten keskustelua voi aktivoida niissä: omien verkostojen voimaa ei sovi vähätellä. Keskustelu ei missään synny itsestään, vaan jonkun pitää aktiivisesti pitää sitä yllä tiettyyn pisteeseen asti.

Koulutuksissa puhuimme myös siitä, että LinkedIn:ssä ovat tietyt alat ns. yliedustettuina ja jos nämä ryhmät kuuluvat omaan kohderyhmään, kannattaa siellä itsekin olla.

Tom Laineen ja Teemu Korven alla olevan infograafin mukaan suomalaisten LinkedIn-käyttäjien suosituimmat alat ovat:

• IT, ITC
• opetus
• design (muotoilu)
• markkinointi
• taloushallinto
• henkilöstöhallinto (hr)
• laki

Kun liityin itse LinkedIn:iin, sain karvaasti kokea sen, että nimenomaan lakipuoli oli palvelussa hyvin edustettuna. Yritin nimittäin pysyä palveluun minut kutsuneen kaverini perässä kontaktien määrässä, mutta koska hän oli verkostoitunut hyvin laki-ihmisten kanssa, laahasin pitkään perässä. Sitten it-ala heräsi ja verkostoni täyttyi Nokia-kollegoista. 2009 aloin kerätä verkostooni myös suomalaisia sosiaalisen median asiantuntijoita, ja heitä onkin jo aika kiitettävästi verkostossani.

Oman verkostoni ihmiset työskentelevät näillä aloilla:

18% 

1. Telecommunications

17% 

2. Information Technology and Services

10% 

3. Computer Software

6% 

4. Pharmaceuticals

3% 

5. Consumer Goods

Koulutuksen jälkeisessä kahvipöytäkeskustelussa eräs nainen kertoi, miten hän välillä löytää pari vuotta sitten saamiaan käyntikortteja - kukahan tämäkin ihminen on? LinkedIn:ssä käyntikortit pysyvät elävinä ja ajan tasalla, kuulemme siellä seminaareissa tapaamiemme ihmisten työkuulumisia ja voimme seurata heidän urakiertoaan kätevästi. Kiireiset ihmiset tarvitsevat tähänkin oman työkalun LinkedIn:in lisäksi, ehkäpä Maria Rajakallion blogissaan esittelemä Bullhorn Reach -palvelu auttaa heitä.

Alla olevassa kuvassa some-asiantuntijat ovat oransseja, nokialaiset taas sinisiä, vihreitä ja ruskeita. Violetit ovat ambientialaisia ja loput sekalaista seurakuntaa.

Alhaalla oleva pieni ryhmä harmaita palloja sisältää Wikimedia Foundationin ihmisiä, mm. toimitusjohtaja Sue Gardner, joka lienee verkostoni tunnetuimpia jäseniä globaalisti. Suomessa Wikimedia Foundation on aika tuntematon käsite, mutta tuo säätiö on meille kaikille tutun Wikipedian takana, osa on ehkä törmännyt myös Suen kasvoihin Wikipediassa varojenkeruun aikaan.

Namedroppasinko juuri? Ehkä, mutta halusin oikeastaan sanoa sen, että ihmiset eivät tee töitä yksin, vaan verkostojensa kanssa ja se, keitä ihmiset tuntevat, kertoo paljon myös heistä itsestään. Aku Ankkaa mukaellen: Olet ketä tunnet. Ehkä jossain vaiheessa rekrytoinnissa keskitytään enemmän ihmisten verkostoihin kuin mitä tänään tehdään.

Saat muuten vastaavan kuvan omasta verkostostasi täältä. Kun seuraavan kerran haet töitä, laita kuva hakemuksen liitteeksi, jos toimenkuvan kriteereissä on mainittu verkostoituminen. :)

Viime aikoina ihmiset ovat löytäneet LinkedIn:in: keskusteluryhmät ovat heränneet eloon ihan uudella tavalla. Viime viikolla latasin N9:iin meein-nimisen palvelun, joka tuo LinkedIn-päivitykset helposti seurattavaan muotoon kännykkääni, mikä sai minut innostumaan virran seurannasta uudella tavalla. Hieman minua häiritsee se, että osa ihmisistä tuo kaiken Twitter-virtansa LinkedIn:iin, jolloin siellä on paljon "kohinaa" ja turhaa tietoa: minun mielestäni esim. Foursquare- tai HeiaHeia-päivitykset eivät kuulu ammatilliseen viestintään - ellei satu olemaan urheilija tai esiintyjä, joka haluaa kertoa, missä on käynyt esiintymässä.

Kirjoittelen statuksia ehkä pari kertaa kuukaudessa, muuten LinkedIn-statuksiini päivittyvät automaattisesti

• linkit englanninkieliseen blogiini ja
• tweetit, joissa on #in-tunnus.

Myös uudet SlideShare-esitykset ja tämän blogin päivitykset näkyvät toisaalla profiilissani. Keskustelimme koulutuksissani myös suosituksista. Niitä voi myös kerätä LinkedIn:iin, sekä henkilökohtaiseen profiiliin että yrityksen profiiliin (organisaatiolle voi perustaa profiilin kuka tahanssa, jolla on käytössään organisaation sähköpostiosoite, mikä on hieman hankalaa mm. isoissa valtion ja kunnan organisaatioissa, joissa on käytössä sama sähköpostiosoite). Kun suositukset annetaan omalla nimellä omalle ammatilliselle verkostolle ne eivät ole vain kauniita sanoja vaan täyttä totta: kuka haluaa tahrata oman maineensa suosittelemalla ihmistä, jonka takana ei oikeasti seiso?

Ketkä LinkedIniä Suomessa käyttävät selviää tästä infograafista.

Infograafin lopussa on hauska hintavertailu työpaikkailmoittelun hinnoista. LinkedIn on selvästi halvempi kuin Oikotie ja Monster, ja LinkedIn:ssä kohdistus on luultavasti osuvampaa. Itse en kyllä kauheasti suomalaista LinkedIn-mainostusta näe, joten joko olen tullut mainonnalle sokeaksi, en kuulu mainostajien kohderyhmään, tai sitten LinkedIn:iä ei vielä paljon käytetä.

Suomessa on tällä hetkellä auki:

• 4 controllerin paikkaa
• työpaikkoja, joiden kriteereissä on mainittu: 
• social media 7
• programming 21
• marketing 22
• design 46

Vaikka opetuspuoli on hyvin edustettuna LinkedIn:ssä, heitä ei sitä kautta osata rekrytoida, yhtään teacher tai teaching -paikkaa en löytänyt, myöskään lakimiehiä ei Suomessa haeta LinkedIn:in kautta.

Ehkäpä kieli karsii mainontaa, LinkedIn kun sallii vain englanninkielisen mainonnan? LinkedIn:ssä voi toki mainostaa myös muuta kuin avoimia työpaikkoja, mutta itse muistan vain yhden tapauksen, jossa LinkedIn-mainos toimi minuun: kuulin Inforte-seminaareista ensi kertaa LinkedIn:ssä 2009 ja minkä jälkeen aloin käydä niissä.

Mitä sinä pidät LinkedIn-palvelusta, onko siitä ollut sinulle hyötyä?

Sxsw 2012 by @tuija

Tuija Aalto vieraili Amerikassa SXSW-seminaarissa - ja toi meille kaikille tuliaisia ison maailman menosta. :) Kaunis kiitos! Tämä esitys pääsi maanantaina SlideShare:n etusivulle, mikä ei ole hassumpi saavutus suomenkieliselle esitykselle.

Sxsw 2012

View more PowerPoint from Tuija Aalto

Tässä vielä Tuijan tekemä haastattelu tapahtuman pöhistyimmästä start-upista, Highlightista:
Tämä palvelu auttaa esimerkiksi meitä, jotka tietävät: olen törmännyt ennnekin tuohon ihmiseen, mutta missä ihmeessä se oli?

Matskussa riittäisi kyllä tutkittavaa pitemmäksikin ajaksi - mikä sinulle siinä pisti silmään?

Facebook organisaatiolle

Rivien välissä olen harmitellut sitä, että julkaisen blogissani muiden koulutusmatskuja, mutten omiani. No nyt teen poikkeuksen, sillä kävin eilen kouluttamassa Hetky ry:n AKVAa. Koska tilaisuus oli kaikille avoin, jaan materiaalin saman tien koko maailmalle. Hui, en ole tähän oikein tottunut, joten pieni kynnys oli ladata materiaali SlideShareen. Yleensä koulutukseni ovat pidempiä, kolme tuntia, joten tähän tunnin koulutukseen piti karsia materiaalia reippaalla kädellä.

Facebook organisaatiolle akva 2011

View more presentations from Hidden treasure - Piilotettu aarre

Miten tehdä kotisivut yritykselle?

Piilotettu aarre joutui pitkään pärjäämään tämän Blogger-blogin kylkeen kyhätyllä bit.ly-osoitteella, mutta viime kuussa sain tehtyä oikeat sivut. Ja muille tumpeloille kerron nyt miten se kävi :).

Blogialustalle ne nytkin on tehty: käytin WordPressiä. Jo joulukuussa Trimedian miekkoset auttoivat minua asentamaan WP:n (kiitos!) omalle domainilleni, jonka olin tilannut webhotelli.fi-palvelusta, jota minulle oli suositeltu. Webbihotellista sain myös sähköpostiosoitteen, jonka otin heti käyttöön. Koska minua on siunattu mieheni suht harvinaisella sukunimellä, jota esim. hotelleissa ei osata kirjoittaa oikein, jätin sähköpostiosoitteestani sukunimen suosiolla pois (johanna@piilotettuaarre.fi). :)

Heti alkuun tulee valinnan vaikeus, laajasta valikoimasta nappasin lopulta teeman nimeltä Twordder, joka löytyi kaiketi kuvauksensa Twitter-hakusanalla:

"Twitter inspired theme. Twordder is more of a framework than just a theme. You choose your layout, colors and background image. Features Include: Custom Background, Sidebar, Text, Links,and Sidebar Border Colors, Automatically pull color palettes from ColourLovers.com, Custom Background Image, Custom Logo, Custom Page Width, Left or Right Sidebar, Customize Sidebar Width, Rounded Corners in Firefox, Safari, and iPhone, Drop Down Menu Support, Facebook Connect Support, Threaded Comments, Gravatar Support, Microformats, Sticky-Post Class Support. Widgetized Blog Header, Footer and Page Sidebar. Theme by johndturner.com "

Sivu oli siis nopeasti pystyssä, mutta sisällön kanssa aloin jahkailla - sivuistahan piti saada minun ja yritykseni näköiset, ja toimialani mukaisesti some-palveluita piti käyttää sivuilla paljon.

Etusivulta löytyy:

-Thinglink-palvelussa käsitelty kuva, johon on "piilotettu" yritykseeni ja minuun liittyviä linkkejä
-SlideShare-palveluun lisätty yritykseni esittely
-linkki yritykseni LinkedIn-profiiliin
-sivupalkissa linkit minun ja Piilotetun aarteen Twitter-virtoihin ja Piilotetun aarteen Facebook-badge

Sisältösivuilta löytyy paitsi tekstiä, tarinoita ja linkkejä some-palveluihin, myös:

-jokunen upotettu Flickr-kuva
-suosituksiani LinkedInistä
-linkkejä referenssieni some-palveluihin
-lisää SlideShare-esityksiä
-lainaus Wikipediasta
-Ylen tekemä YouTube-video

Sisältösivujen sivupalkki on erilainen kuin pääsivulla, sieltä löytyy seuraavat vimpaimet: RSS-virran avulla päivittyvät linkit uusimpiin blogiteksteihini (siis tässä ja Hidden treasure 2.0 -blogissa) sekä Yahoo Avatar -banneri, jossa nettipersoonani vaihtaa maisemaa ja vaatetta mm. vuodenaikojen mukaan.

"Konepellin alle" on piilotetu vielä Google Analytics-verkkoanalyysipalvelu, jonka avulla voin tarkkailla sivujeni käyttöä: tiedän nyt mm. että

-sivujani on katseltu enimmäkseen Suomessa (muutaman kerran Euroopassa)
-59% selasi sivujani Firefoxilla, toiseksi suosituin oli IE (16%)
-yleisin googlaus-termi, jolla sivuille päädyttiin oli "piilotettu aarre"
-etusivujen jälkeen suosituin sivu on Yhteystiedot
-uskollisia kävijöitä löytyy jo yllättävän paljon
-ensi viikon myyntitapaamiseeni on näköjään varustauduttu kyseisessä yrityksessä
-ministeriössä x joku tutki sivujani kokonaisen 20 minuutin ajan :)

Tiedätkös sinä vastaavat asiat omilta sivuiltasi?

Sivut eivät ole tietenkään vielä valmiit, mutta somea on jo kiitettävän paljon sinne viljelty. Lopuksi haluan vielä kiittää Jankkilan Kirsiä, joka pyynnöstäni kritisoi sivuani. Lisää kritiikkiä olisi kiva saada, jotta voin kehittää sivujani edelleen. Varsinkin vinkit WP-vimpaimista olisivat tarpeen.

Toivottavasti tästä tarinasta oli apua jollekin kotisivujensa kanssa pähkäilevälle - itse olisin ainakin joulukuussa tämmöistä kaivannut.