Wednesday, March 11, 2026

Yksinäistä työtä ja rikkinäisiä avainsanoja

Tässä postauksessa on useampi osa. 

  1. Suur-Jyväskylän kolumni, joka käsittelee eroja työnteossa, kun sitä tekee työntekijänä ja itsensätyöllistäjänä, julkaistu 11.3.26
  2. Kirjapostaus Kaikki rakastavaiset yössä -kirjasta
  3. Ihmettelyä Instagramin rikkinäisistä avainsanoista


1. Sama työ, eri lähtökohta

Anna ja Kotiliesi irtisanoivat taannoin yhdeksän toimittajaa. He olivat kuulemma toimitustensa kokeneimpia, eli heille maksettiin suurinta palkkaa. He kirjoittivat lehtien pitkät jutut, jotka jatkossa ostetaan freelancereilta. Sanoma- ja aikakauslehtien aktiivisena lukijana pelkään laadun kärsivän tässäkin muutoksessa. Toimituksissa on helppoa ideoida juttuja yhdessä, mutta freelancereille hyvät ideat ovat valttikortteja, joita ei niin vain muille jaella.** Varsinaisen työn lisäksi itsensä työllistäjä saa niskoilleen myös liudan uusia vastuita.

Olen tehnyt samaa työtä yksinyrittäjänä ja työntekijänä ennen sitä. Myös viisitoistavuotisen yrittäjyyteni aikana olen päässyt muutamia kertoja osaksi työyhteisöä. 

Kun töissä tekee virheen, työkaverin kannustava kommentti antaa asioille mittasuhteet – eihän tuo nyt oikeasti niin vakavaa ole. 

Sitä, että voi saada palautetta kollegoiltaan ei ehkä työntekijän asemassa osaa kylliksi arvostaa. Siirtyminen itsenäiseen tekemiseen on suuri muutos: enää ei ole esimerkiksi ketään, jonka pitäisi olla kiinnostunut freelancerin työhyvinvoinnista.

Työyhteisö voi siis tietämättään toimia kannattelevana voimana. Siitä riipaisevan kuvauksen voi lukea Mieko Kawakamin teoksesta Kaikki rakastavaiset yössä. Kirjan päähenkilö toimii oikolukijana ensin kustantamossa, sitten freelancerina. Kun päivästä puuttuu työpaikan tuoma rytmi, se heijastuu kaikkeen.

Freelancerin pitää opetella uutta byrokratiaa, mutta usein myös 

  • myymään työtään, 
  • hinnoittelemaan se ja 
  • vaalimaan uudella tavalla verkostojaan. 
Työkavereihin on törmätty käytävillä ja ruokaloissa, heidän työpisteillään on voinut piipahtaa ja heitä on pyydetty kahville. 

Freelancerille tällaiset satunnaiset kohtaamiset usein eri sukupolven ihmisten kanssa eivät synny itsestään, vaan niiden eteen pitää nähdä enemmän vaivaa. 

Työntekijä voi pysyä poissa somesta, mutta mistä yksinyrittäjä saa asiakkaita, jos kukaan ei tiedä hänestä? Vanhat tututkin unohtavat ihmiset, joihin eivät enää törmää. Itsensä jatkuva esilletuominen tuntuu monesta asiantuntijasta arvatenkin vaikealta.

Verkostot ovat arvokkaita paitsi työn saamisessa myös oppimisessa. Yksinyrittäjällä ei ole it-tukihenkilöä tai työpaikan tarjoamia koulutuksia. Kun osaamisen kehittäminen jää ihan omalle vastuulle, ammattiliiton, kansalaisopiston ja kirjaston merkitys saattaa kasvaa. Aktiivisesti ylläpidetyistä verkostoista voi olla korvaamatonta apua myös silloin, kun sairastuu: ehkä sieltä löytyy tuuraaja, eikä asiakas jää pulaan. 


Voisitko sinä tukea jotakuta itsensätyöllistäjää jo tänään, vaikkapa kuulumisia kysymällä?


** Kun juttuja ei voi ideoida enää työkavereiden kanssa, tulee suuri houkutus pallotella ajatuksia tekoälyn kanssa. Kun kaikki toimivat samoin, menetämme jotain kaunista. Arvelen siis, että ihmisten yhdessä ideoimat jutut ovat inhimillisempiä kuin koneen kanssa hierotut. Tästä olisi hyvä nähdä joku tutkimus! Löydät postauksen lopusta osion, jossa mietin asioita sekä ihmisen että tekoälyjen kanssa. Koska en ole testannut tekoälyn vastauksia, olisi kiva, jos sinä ihmislukija kertoisit, millaisia virheitä bongaat. 

_____________________________


2. Mieko Kawakami: Kaikki rakastavaiset yössä



Kaikki rakastavaiset yössä on ensimmäinen Mieko Kawakamilta suomennettu kirja ja se saa odottamaan seuraavia. Teos kertoo tarinan yksinäisestä oikolukijafreelancerista ja hänen kohtaamistaan ihmisistä. Kirjassa ei tapahdu paljon, mutta toisaalta tapahtumat pääsevät kuitenkin yllättämään.

Kirjan luettuani tein kirjasta postaukset Instagramiin ja Fediversumiin. Tein Miekolle myös tynkäartikkelin Wikipediaan. Mainitsin kirjan äsken lukemassasi kolumnissani, joka käsittelee freelancereita. Koska kirjoitin kolumnin friikkupohjalta, olin asian äärellä monella tavalla.

Se, ettei työasioita voi pohtia työkavereiden kanssa vaatii yksinyrittäjältä aktiivista verkostojen ylläpitoa. Kolumniin sain arvokkaita ideoita Fediversumi-keskusteluista, mutta myös lähipiiriltäni. Tuntuu kyllä vähän pahalta, että he joutuvat tekemään vuokseni vapaaehtoistyötä, joka kuuluisi oikeasti ammattilaisille, mutta minkäs teet. Palkkioni on niin pieni, etten voi itse kustantaa oikolukijaa, saati neljää!

Kolumnin myötä kävin täydentämässä myös Wikipedian freelancer-artikkelia ja se suretti minua: friikkujen määrät kasvaa, mutta palkkiot junnaavat paikallaan, ja jopa laskevat. Ostajalla on mistä ottaa.

Tällaisia juttuja artikkelissa muokkasin:

Vuonna 2018 Journalistiliiton freelancer-jäsenten keskimääräinen kuukausiansio oli noin 58 prosenttia työsuhteessa olevien jäsenten keskimääräisistä kokonaisansioista. Töihin he käyttivät keskimäärin 34 tuntia viikossa.[10] Freelancereiden mediaanilaskutus oli 2 750 euroa kuukaudessa.[11]

Vuonna 2019 freenlancetoimittajista 57 prosenttia koki itsensä joko jonkin verran tai erittäin uupuneeksi ja stressaantuneeksi. Vastaajista 69 prosenttia oli huolissaan toimeentulon jatkuvuudesta. Epätasainen työkuorma oli ongelma 56 prosentille.[12]


3. Instagramin rikkinäiset avainsanat

Kuten kerroin, tein kirjasta postauksen Instagramiin. Olin enemmän kuin hämmästänyt, kun Mieko itse  (tai hänen mediatiiminsä) jakoi postaukseni stooreihinsa, sillä en tägännyt postaukseen hänen tiliään, vaan käytin siinä pelkästään hänen nimeensä liittyvää avainsanaa. 

Miten ihmeessä hän ylipäätään huomasi uuden postaukseni? Avainsanalla on tuhansittain postauksia, eikä niitä kykene Instagramissa näkemään aikajärjestyksessä.

Googlaamalla löysin muutaman palvelun, jotka tarjoavat aiemmin Instagramistakin tutun näkymän tuoreimpiin häsäpostauksiin. Mutta voiko tällaisiin palveluihin luottaa, kannattaako niille antaa pääsy omalle Instagram-tilille? Sitä ihmetellessäni kirjoitin Facebookin Markkinointikollektiivi-ryhmään.

Siellä kerrottiin, että tuoreimpia postauksia näkee ainakin RSS-syötteen avulla. No niinpä tietysti. CMADin nettisivulla on osio, joka nostaa sivulle tuoreimmat #cmadfi-postaukset Instagramista ja Facebookista postaukset, joihin on tägätty CMADin Facebook-sivu. 

Mieleeni tuli, että voisin tehdä Fediversumiin seurantatilin, joka postaisi aikajärjestyksessä vaikka Instagramin #kirjagram-postaukset. Mutta miten sen teen, kun Instagram ei tarjoa julkista syötettä. 


Kysyin asiaa Mistralin Le Chatilta ja se vastasi:



Instagram ei enää tarjoa suoraa, julkista RSS-syötettä hashtageille, kuten aiemmin oli mahdollista (esimerkiksi muotoa instagram.com/tags/hashtag/feed/recent.rss ei enää toimi)
Lähde: stackoverflow.com.

Nykyään voit kuitenkin luoda Instagram-hashtagin RSS-syötteen käyttämällä kolmansien osapuolten palveluita, kuten:

RSS Ground: Tarjoaa työkalun, jolla voit luoda automaattisesti päivittyvän RSS-syötteen Instagram-hashtagin perusteella. Palvelu vaatii rekisteröitymisen, mutta sillä voit seurata haluamiasi hashtageja ja saada niistä RSS-syötteen
Lähde: help.rssground.com+1.

RSS.app: Mahdollistaa Instagram-hashtagin RSS-syötteen luomisen ilman koodaamista. Voit syöttää hashtagin ja luoda siitä RSS-syötteen suoraan
Lähde: rss.app+1.


Kysyin samaa myös Lumolta. Se vastasi näin:

Valitettavasti Instagram ei tarjoa virallista RSS-syötettä hashtag-haun tai minkään muunkaan sisällön kohdalla. Tämä on Instagramin (Meta) rajoitus, joka on ollut voimassa jo vuosia.

Kuitenkin on olemassa kolmansien osapuolten palveluita, jotka voivat luoda RSS-syötteen Instagram-hashtagille:

Lumon tekemää taulukkoa oli vaikea saada nätisti blogiformaattiin,
siksi tein siitä kuvakaappauskuvan. Klikkaa se isommaksi!

 

Suositus

Jos haluat käyttää RSS-syötettä hashtagille #cmadfi, suosittelen kokeilemaan ensin RSS.app:ia, sillä se on käyttäjäystävällisin ja ei vaadi teknistä asennusta.

 

Huomio: Nämä palvelut toimivat Instagramin API-rajoitusten kiertämisellä, joten:

  • Syötteet voivat katketa milloin tahansa, jos Instagram muuttaa rajapintojaan
  • Käytä palveluita Instagramin käyttöehtojen mukaisesti 
  • Julkisen profiilin sisältö on helpommin saatavilla kuin yksityisen


En ole siis kummankaan tekoälyn vastauksia sen kummemmin analysoinut. Oletettavasti niissä on virheitä, kiitän avustasi, jos kerrot millaisia ne ovat. ChatGPT:tä en enää juurikaan käytä, kun tykkään näistä eurooppalaista tekoälyistä. 

Thursday, March 5, 2026

Poimintoja Wikidatan syövereistä - Muumeja ja Epsteineja

Olen aika herkullisessa tilanteessa - olen saanut osallistua tänä vuonna jo neljään kansainväliseen Wikidata-koulutukseen, huomenna on luvassa viides. Osa koulutuksista on ollut peruskoulutusta, osassa on menty jo varsin syvälle. Kummatkin ovat olleet antoisia, haluanhan kehittää itseäni niin Wikidata-kouluttajana kuin Wikidata-osaajanakin. 

Martin Poulter piti Wikimedia UK:n kautta kaksiosaisen koulutuksen. Ensimmäisessä osassa harjoiteltiin Wikidatan muokkaamista ja minä muokkailin Muumimaailmaan liittyviä juttuja. Termit olivat mielestäni vähän sekaisin ja tajusin, että Muumilaakso on vain osa Tove Janssonin luomaa Muumimaailmaa. Vai pitäisikö puhua peräti Muumi-universumista, tuleehan Taikuri avaruudesta?

Koulutuksen toisessa osassa opeteltiin tekemään Wikidata-kyselyitä. Tällä viikolla Martin pingasi minut ja kertoi tehneensä uuden Wikidata-kyselyn, josta paljastaa Muumimaailman riippuvuuksia. Tästä innostuneena muokkasin lisää muumeihin liittyviä kohteita, mutta myös kyselyjä. Ne nimittäin paljastavat Muumi-faneille mielenkiintoista tietoa: Muumilaakson tyyppien sukulaisuuksia, mutta myös hahmojen nimiä eri kielillä. Tässä kaaviot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Koska kuva on niin suuri, siitä on vaikea saada laadukasta kuvakaappausta. Siksi laitan tähän vain Pikku Myyn sukupuun.

Pikku Myyn suku


Alkuperäinen kysely löytyy täältä. Jos vaihdat kohtaan "[AUTO_LANGUAGE],en" haluamasi kielen koodin, näet vastaavat termit vaikka saksaksi (de). Kaikille kielille hahmojen nimiä ei ole päivitetty, joten tekemistä riittäisi. :)



Päätin myös tutkia, mitkä olivat viime vuoden luetuimmat Wikidata-kohteet. Ne olivat paljon eksoottisempia, kuin olisin arvannut.

  1. Kanal 10 - kosovolainen tv-asema
  2. Qiao Xuan - Han-dynastian virkamies ja kenraali (110-184)
  3. Wikimedia-projektien etusivujen kohde
  4. Galaxy H-Alpha Fabry-Perot System
  5. Lido Fanale Anerioren majakan valo
  6. Jazīreh-ye Lārak North -majakka
  7. kohde, joka on sittemmin poistettu, koska se oli spämmiä
  8. Peter James de Langen ja Brian Grant Murrayn vuonna 2002 kirjoittama tieteellinen artikkeli "Contributions to a chromosome atlas of the New Zealand flora—37. Miscellaneous families"
  9. Lido Fanale Anerioren majakan suuntavalo
  10. englanninkielinen Wikipedia
  11. ihminen
  12. EverybodyWiki - Wikipedian kanssa kilpaileva wikisivusto, johon esimerkiksi yritykset voivat kirjoittaa itsestään vapaammin kuin Wikipediaan, jossa mainostamista ei sallita ja jossa merkittävyyskriteerit ovat korkealla
  13. Blanca Espàda Barba - espanjalainen toimittaja
  14. Hollanti
  15. Nick Reiner - amerikkalainen elokuvakäsikirjoittaja
  16. Yhdysvallat
  17. Lisa Boothe - amerikkalainen republikaaninen strategisti ja poliittinen kommentaattori
  18. Maa
  19. Betsy Arakawa - yhdysvaltalainen pianisti ja näyttelijä Gene Hackmanin puoliso (1959–2025)
  20. Instagram
  21. App Store - Applen sovelluskauppa
  22. englanti - kieli
  23. XXXTentacion - amerikkalainen rap-artisti
  24. Romildo Ribeiro Soares - brasilialainen pastori
  25. toinen maailmansota
Huh! Tähän lienee hyvä päättää katsaus, joka näyttää siitä, mitä Wikidatasta luetaan eniten ympäri maailmaa. On ehkä hyvä muistuttaa, että lukijoiden joukossa on paljon enemmän botteja kuin ihmisiä.

Wikidatan lukukerrat vuonna 2025.
Punaiset ovat ihmisiä,
vihreät botteja ja
siniset botteja, jotka eivät tunnusta olevansa botteja, mutta jotka tunnistetaan boteiksi käyttäymisen perusteella


Tämä kuva taas näyttää, että viimeisen vuoden aikana erityisesti spider-bottien ja ihmiskävijöiden määrät ovat kasvaneet.




Ovatko suurimmat kiinnostuksenkohteet muuttuneet vierailumäärien kasvaessa?

No, sitä voi arvioida tutkimalla helmikuun luetuimpia Wikidata-kohteita. Merkitsen listalta kohteet, joita ei viime vuoden luetuimmista löytynyt.

  1. Jeffrey Epstein
  2. Wikimedia-projektien etusivu
  3. Jazīreh-ye Lārak North -majakka
  4. Lido Fanale Anerioren majakan valo
  5. Galaxy H-Alpha Fabry-Perot System
  6. Lido Fanale Anerioren majakan suuntavalo
  7. Peter James de Langen ja Brian Grant Murrayn vuonna 2002 kirjoittama tieteellinen artikkeli "Contributions to a chromosome atlas of the New Zealand flora—37. Miscellaneous families"
  8. Wikidatan oma haku
  9. Mia Khalifa - aikuisviihdenäyttelijä
  10. Seymour G. Epstein - Jeffrey Epsteinin isä
  11. Hentai - pornograafista japanilaista animea tai mangaa
  12. Kanal 10 - kosovolainen tv-asema
  13. Jmail - selainpohjainen arkisto Jeffrey Epsteinin sähköposteista
  14. Zaira Papaligouras - kreikkalainen nainen, jonka puoliso ja isä ovat kumpikin entisiä ministereitä 
  15. Paula/Pauline Epstein - Jeffrey Epsteinin äiti
  16. Rare Metal Blog - amerikkalainen metalleihin keskittynyt blogi
  17. Yhdysvallat
  18. Katia Aznavour - näyttelijä Charles Azvanourin tytär
  19. App Store
  20. Maa
  21. englanninkielinen Wikipedia
  22. Elisabeth Maxwell - Ghislaine Maxwellin äiti
  23. Kozcuoğlu Nakliyat - turkkilainen muuttofirma
  24. Jean Arnault - LVMH-yrityksen markkinointijohtaja, liikemies Bernard Arnaultin poika
  25. ihminen
  26. Instagram
  27. Zara Larsson - ruotsalainen laulaja
  28. Blanca Espàda Barba - espanjalainen toimittaja
  29. Eva Andersson - ruotsalainen malli, Jeffrey Epsteinin elämänkumppani
  30. Morten Borg - prinsessa Mette Maritin entinen puoliso ja hänen esikoispoikansa isä

Oranssilla merkitsin kohteita, joita itse epäilen spämmiksi.

Millaisia ajatuksia blogini herätti?


MUOKS: Järjestän ensimmäisen avoimen Wikidata-koulutukseni kuun lopussa. Jatkossa pidän näitä noin kerran kuukaudessa.