Showing posts with label Ambientia. Show all posts
Showing posts with label Ambientia. Show all posts

Tuesday, November 10, 2020

Aina kannattaa juhlia: Piilotettu aarre 10 vuotta

Piilotetun aarteen brändi näytti aluksi tältä

Piilotettu aarre täytti eilen kymmenen vuotta. Merkittävä tapaus, sillä yrittäjyys ollut koskaan mun tavoitteena: "jonain päivänä minustakin tulee yrittäjä". Ei todellakaan. Halusin olla jonkinlainen asiantuntija, ehkä toimittaja, sillä halusin kirjoittaa, haavelin myös kansainvälisestä urasta. Niin minusta tuli ensin ulkomaankaupan merkonomi (= hallussa sekä kielet että luvut) ja sitten filosofian maisteri (matikalla aloitin, mutta tilastotiede vei mennessään, sivuaineina luin mytös ohjelmointia, hypermediaa ja tiedotusoppia). Opettajuus tai myyminen ei minua kiinnostanut ja esiintymisestäkin minulla oli aikamoisia kammoja.

Olin kuitenkin oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja pääsin kesätöihin Tampereen Nokialle, tekemään *koulutuskalvoja* GSM-rekistereiden toiminnasta (siis diasettejä, jotka muistaakseni myös printattiin). Työt jatkuivat opiskelun ohella, minusta tuli  projektikoordinaattori, toimin Artemis-työkalujen pääkäyttäjänä ja koulutin työkalun käyttöä, ulkomailla asti (Budapestissä). Mieheni patisti minua kuitenkin hakemaan töitä Jyväskylästä, lähempää hänen kotiseutuaan. 

Ajatuksia sometyöpajoista

Jätimme siis Tampereen taakse ja aloitin työt ohjelmiston laatuinsinöörinä. Työhön kuului laatusuunnitelman ja erilaisten prosessien tekemistä ja niiden seuraamista, mitttaamista - ja kouluttamista. Seuraavassa työssäni vastasin puhelinprojektin softabugeihin liittyvistä prosesseista, niitä kävin kouluttamassa Tokiossakin 10 viikon ajan, kun siellä tarvittiin apua. Tokiossa tutustuin mieheen, joka palkkasi minut kehittämään paitsi ohjelmistoprosesseja seuraavia mittareita myös tuomaan wikit organisaatiomme työkaluksi. Työni alkoi sillä, että selvitin parhaita käytäntöjä wikien hyödyntämiseen, edelläkävijät olivat Vancouverissa ja Southwoodissa Englannissa. Ja kun selvitystyö oli tehty, minä koulutin taas, niin etänä kuin livenäkin. Kappas, 11 vuotta Nokialla teki minusta aikuiskouluttajan. Esiintyminen ei ole vaikeaa, kun tietää, mistä puhuu.

Kun Jyväskylän Nokia päätettiin sulkea, olin hyvin surullinen: työskentely sisäisten sometyökalujen, wikien, blogien, mikroblogien, foorumeiden ja videoiden, kanssa oli ollut koko Nokia-urani mielenkiintoisinta aikaa. Ja nyt se loppui! 

Väärin Johanna, nythän se vasta alkoi!

Pohdin oman someyrityksen perustamista parin kuukauden ajan Protomossa Nokia-kollegani kanssa, mutta oman osaamisen kaupallistaminen tuntui haasteelliselta: miten se pitäisi hinnoitella ja paketoida? Myyminen ei ollut helppoa. Siksi tartuin mahdollisuuteen ja menin Ambientialle wikikonsultiksi Helsinkiin. Pian siellä kuitenkin huomattiin innostukseni someen ja minusta tehtiin somekonsultti Hämeenlinnaan. Ambientian asiantuntijoiden avulla paketoimme, hinnoittelimme ja markkinoimme osaamistani. Eihän se niin vaikeaa ollutkaan, kun joku näytti tietä! Aloin kuitenkin kaivata takaisin Keski-Suomeen ja kymmenen vuotta sitten minusta tuli Ambientian alihankkija, yrittäjä. Oho! Yritykseni nimi Hidden treasure - Piilotettu aarre oli yhdistelmä kahden blogini nimestä, toisen perustin Nokian intranettiin ja siinä toisessa blogissa vierailet parhaillaan. 

Yrityksen alkumetreillä minua työllistivät Ambientian asiakkaiden lisäksi myös puolipäiväinen sometutkijan työ Tampereen teknillisellä yliopiostolla. Parin vuoden mittainen SOITA-hanke vei minut myös Graziin, josta tarttui mukaani eräs seuraajilleni kovin tuttu hattu. Hankkeen perintöä on myös CMAD-tapahtuma, joka järjestetään tammikuussa jo kymmenettä kertaa. 

Kymmeneen vuoteen mahtuu lukemattomien somekoulutusten lisäksi (joista osan olen toteuttanut yhteistyössä verkostoni kanssa) myös 8 vuotta kolumnistina Suur-Jyväskylän Lehdessä ja pari vuotta Laukaan ekokoulun sometiedottajana. Wikipediaan ja Wikimediaan olen perehtynyt paitsi tuottamalla Wikipediaan asiakkaihini liittyvää sisältöä, mutta myös toimimalla vapaaehtoisena Wikimedia Suomen hallituksessa ja Tukholman Wikimanian somevastaavana.


Wikimania Gdansk 2010

Tänä syksynä olen tajunnut, että se, mitä minä Wikipediassa teen on globaalistikin aika harvinaista. Olen Wikipedia-toimittaja, joka tuottaa sinne asiakkaisiinsa liittyvää faktapohjaista ja Wikipedian sääntöjen mukaista sisältöä. Pitkä taustani ohjelmistopuolella on auttanut minua kirjoittamaan esimerkiksi monesta suomalaisesta it-yrityksestä, myös pörssiyrityksiä minulla on asiakkaina yli parikymmentä. Tällä hetkellä olen henkilöbrändännyt itseni somessa nimenomaan kaupalliseksi wikipedistiksi ja siksi minuun osataan ottaa yhteyttä myös ulkomailta.  

Yrittäjälle tärkein taito taitaa kuitenkin olla myyminen. Viime syksynä aloin myydä myös muiden osaamista verkkokauppani kautta. Tänä vuonna olenkin ollut hyvin iloinen siitä, että perustin kauppani kreivin aikaan. Kaupastani löytyy jo lähes 120 tuotetta, joista osa on piilossa (ne ovat niitä piilotettuja aarteita). Ja lisää tuotteita tuotan koko ajan muiden töiden ohella.

Yahoo-avatar 

Eilen pysähdyin juhlimaan ensimmäistä vuosikymmentäni yrittäjänä. Etäjuhliini kutsuin esiintymään yritykselleni tärkeitä henkilöitä. Myös vieraani ovat olleet pitkään ilonani ja tukenani yrittäjyyteni varrella. Juhlista jäi ihana tunne, jonka voimin jaksan taas jatkaa yrittämistä. Huomaan, että aina kannattaa juhlia, ja että myös etänä pystyy välittämään yllättävän paljon voimakkaita tunteita. 

Kiitos siis kaikille asiakkailleni, seuraajilleni, yhteistyökumppaneilleni sekä tukiverkostolleni. Teidän kanssa on hienoa tehdä töitä! Vaikka olen yksinyrittäjä, en suinkaan yritä yksin.  

Ja mitä tästä tarinastani voi sitten oppia? No vaikkapa että

  • Työ tekijäänsä opettaa, uskalla siis ottaa vastaan erilaisia haasteita. Olen tehnyt monia asioita, joita olen pelännyt, mutta jotka jälkikäteen ajateltuna ovat muuttaneet elämääni ratkaisevasti. Vaikka se, että menin lukioaikana TET-harjoitteluun Radio Mafiaan ja matkustin ensimmäistä kertaa yksin Helsinkiin, nosti rohkeuteni tasolle, jonka ansiosta en ole pelännyt tarttua esimerkiksi toimittajien minulle heittämiin haasteisiin.
  • Älä koskaan sano "en koskaan", kun uskaltaa mennä epämukavuusalueille, asiantuntijasta voi tulla myyjä - ja päinvastoin. 
  • Omista vahvuuksista voi kasvaa tuotteita, joita kukaan ei ole keksinyt haluta. Niiden myyminen ei kuitenkaan ole välttämättä kovin nopeaa, sillä ensin pitää luoda kysyntä.
  • Verkostot ovat elintärkeitä, kukaan ei menesty yksin. Kaikkien pitää rakentaa itse omat verkostonsa ja mitä laajemmat ne ovat, sen parempi. Laajuudella en tarkoita niinkään verkoston kokoa kuin sen monipuolisuutta: tutustu esimerkiksi eri-ikäisiin ihmisiin, myös oman toimialasi ulkopuolelta. Pidä verkostostasi myös huolta, vaikka tarjoamalla heille apua, inspiraatiota tai elämyksiä. 

Monday, December 16, 2013

Wikipedia-päivä (tuotekehitystä asiakkaan kanssa, osa 2)

Aloitin vastikään sarjan tämän vuoden uusista tuotteista. Toisessa osassa kerron Wikipedia-tuotteistani, joista olen muuten blogannut aivan liian harvoin, koitetaanpa siis tsempata. Olen tehnyt Wikipedian parissa töitä jo nelisen vuotta. Kun minulta ensimmäisen kerran pyydettiin (pyyntö tuli  ystäväyrittäjän asiakkaalta) päivittämään Wikipediaa maksua vastaan, järkytyin: "Eihän sellaista voi tehdä!". Ensimmäinen kysely jäi idean asteelle, mutta asiaa pohdittuani tulin toisiin ajatuksiin ja aloin tehdä kokeiluja silloisen työnantajani Ambientian tuotteilla, joita itsekin silloin myin:
(Ja se, miten voin olla näistä niin varma johtuu siitä, että Wikipediasta mikään tieto ei häviä, tästä näet kaikki muokkaukseni)

Pian ensimmäisten artikkelien luonnin jälkeen lähdin (käytännössä siis aika Wikipedia-ummikkona) hetken mielijohteesta Puolaan Wikimania-konferenssiin. Siellä kuulin, että Google on rahoittanut pienten kielialueiden Wikipedioiden artikkelien luomista ja sain siitä vahvistusta sille, että maksullista toimintaa voi tehdä, kunhan sen tekee Wikipedian periaatteiden mukaan.

Vuosien kuluessa olen aloittanut 45 artikkelia ja tehnyt reilusti yli 1000 muokkausta (mikä on vähän, kuten minulle hiljattain Wikipediassa huomautettiin, mutta se sijoittaa minut kuitenkin 900 aktiivisimman suomalaisen Wikipedia-päivittäjän joukkoon).

Wikipedia-tutkija Arto Lanamäki (Wikimania-tuttuni muuten) antoi hiljattain haastattelun Helsingin Sanomille (ks. juttuun liittyvä bloggaukseni).

Arton lausunnon innoittamana bitstrippasin:


Post by Piilotettu aarre.

ja aloin sitten twiitata aiheesta Arton kanssa. Arto totesi mm. näin:
Juuri tuollainen innostaja haluan olla!

Kuten 1. osassa totesin, pienessä yrityksessä tuotekehitys jää usein muiden touhujen jalkoihin, ja siksi lisäsin valikoimiini Wikipedia-koulutuksen vasta, kun sellaista viime keväänä pyydettiin minulta.

Koulutuksessani kerron mm. siitä, millainen Wikipedian kulttuuri on ja millaisia sääntöjä siellä on. Kerron omista kokemuksistani ja siitä, millaisia virheitä olen tehnyt, ja mitä niistä olen oppinut. Hiljaisen tiedon muuttaminen koulutukseksi oli muuten yllättävän vaikeaa, mutta nyt olen sitä mieltä, että tämä on yksi parhaista koulutuksistani.


Wikipedia koulutus brief from Johanna Janhonen

Mikäli kiinnostuit tuosta koulutuksesta, niin nyt olisi hyvä tilaisuus osallistua siihen edullisesti, sillä pidän sen kaikille avoimena koulutuksena Vaasan kesäyliopistossa. Jos et halua Vaasaan asti lähteä, voit toki tilata koulutuksen luoksesi.

Wikipedia-koulutuksen (kesto 3 h) yhteyteen sopii mainiosti Wikipedia-työpaja, jossa teemme koulutuksen jälkeen ohjatusti muutoksia haluamillenne sivuille.

Joko teidänkin olisi aika ottaa haltuun Wikipedia, yksi maailman suosituimmista nettisivustoista?

Wednesday, October 23, 2013

Kunnat somessa eli #kuntasome

Minulta huhuiltiin Twitterissä tietoja kuntien someilusta, ja koska twiittiin ei monta merkkiä mahdu, päätin vastata bloggaamalla.
Tutkin Suomen kuntien someilua keväällä 2010 Rauman seudun kuntien toiveesta ollessani töissä Ambientialla. Järkeilin silloin, että tuollainen tieto vanhenee hyvin nopeasti, joten puhuin sekä Ambientian että eOppimiskeskuksen (jossa Ambientia itsekin aktiivisesti vaikutti) perustamaan uuden wikin, johon voisin keräämäni tiedot laittaa ns. siemenaineistoksi ja jota kunnat ja muut organisaatiot voisivat itsekin päivittää. Niin syntyi www.sosiaalinenmedia.org (Twitterissä @someorg), johon tehtiin osiot paitsi kuntasomelle myös yritysten ja muiden organisaatioiden someilulle. Promosin uutta wikiä mm. ihkaensimmäisessä Sometime-tapahtumassa, omissa koulutuksissani ja omille tutuilleni. Vuosien varrella hieno sivuston alku on päässyt kuitenkin ruostumaan, sillä kenelläkään ei ole oikein resursseja sitä kehittää tai markkinoida, ei minulla, Ambientialla tai eOppimiskeskuksellakaan. Toivon tietysti, että sivusto saisi vielä uuden elämän, siellähän se valmiina odottaa käyttäjiään!

Tällä hetkellä kerään tietoa kuntien someilusta:
Twitter-listoiltani puuttuvia toimijoita voi vinkata minulle Twitterissä, tai tämän bloggauksen kommenteissa (ei edellytä kirjautumista).

Kiitokset hyvästä kysymyksestä Tiina ja huhuilusta Outi ja Anna! 


Monday, January 21, 2013

Avoimet työprosessit mm. yritysblogeissa

Tuija Aalto ehdotti viime viikolla blogissaan ja SlideShare-esityksessään, että työprosessit pitäisi tehdä näkyväksi organisaation nettisivuilla. Hän nosti esitykseensä myös vanhojen työnantajieni sivuja, Ambientian blogin (josta löytyy aika kasa vanhoja bloggauksiani) sekä TTY:n uudet responsiiviset sivut :) . Voisin ehkä olla ylpeä siitä, että Piilotetun aarteen sivuista tuli responsiiviset jo viime keväänä, mutta helppohan pienen on olla ketterä. Responsiivisuus tarkoittaa muuten sitä, että nettisivut skaalautuvat käytettävän laitteen mukaan eri näköisiksi, eli sivun leveys ja bannerit ovat erilaisia läppärillä, täppärillä ja  kännykällä.



Työprosessit näkyväksi. from Tuija Aalto

Allekirjoitan Tuijan ajatukset ja yritän toteuttaa niitä itsekin omassa yrityksessäni sen minkä voin. Monet kollegani jakavat lähes kaiken tuottamansa koulutusmateriaalin avoimesti netissä (näin olen ymmärtänyt), mutta sitä minä en voi tehdä. Tuottamani koulutusmateriaalit kun sisältävät asiakkaan toimialan benchmarkkausta, eli tuotan kilpailuetua asiakkaalle paljastamalla sille kilpailijoiden tekemät virheet ja sen, miten se itse näkyy somessa.

Mutta aina välillä voin jakaa osia koulutuksistani, kuten esim.
...mistä tulikin mieleen, että tasan viikon päästä on CMAD, jota voi muuten seurata sosiaalisen median kautta esim. Twitterissä, #cmadfi, tai livevideolla).

Myös ideointi-, valmistelu- ja tiedonkeruuvaihetta teen mahdollisimman paljon avoimesti netissä ja somessa, esim.
Avoimen toimintatapani ansioista ihmiset voivat oppia minulta asioita, vaikkeivät ikinä pääsisikään koulutuksiini, mutta samalla minä voin oppia heiltä. Tämä bloggaus onkin hyvä päättää Heikki Hallantien kuuluisaan Sometime-sloganiin:
Anna enemmän kuin otat, saat enemmän kuin annat.

Monday, April 16, 2012

LinkedIn Suomessa eli käyntikortit somessa

Viime viikolla koulutin mm. LinkedInistä, tässä pieni päivitys LinkedIn-osuuteen :).

Koulutuksissa kerroin mm. LinkedIn-eventtien (tapahtumakutsujen) mahdollisuuksista. Niitä soisin käytettävän paljon nykyistä enemmän, sillä ne ovat kätevä tapa seurata, ketkä ovat osallistumassa samaan tapahtumaan, mikä mahdollistaa mm. ennakkoverkostoinnin tai vaikkapa matkaseuran hankkimisen.

LinkedIn-ryhmiin liittyen kerroin kokemuksiani siitä, miten keskustelua voi aktivoida niissä: omien verkostojen voimaa ei sovi vähätellä. Keskustelu ei missään synny itsestään, vaan jonkun pitää aktiivisesti pitää sitä yllä tiettyyn pisteeseen asti.

Koulutuksissa puhuimme myös siitä, että LinkedIn:ssä ovat tietyt alat ns. yliedustettuina ja jos nämä ryhmät kuuluvat omaan kohderyhmään, kannattaa siellä itsekin olla.

Tom Laineen ja Teemu Korven alla olevan infograafin mukaan suomalaisten LinkedIn-käyttäjien suosituimmat alat ovat:
  • IT, ITC
  • opetus
  • design (muotoilu)
  • markkinointi
  • taloushallinto
  • henkilöstöhallinto (hr)
  • laki

Kun liityin itse LinkedIn:iin, sain karvaasti kokea sen, että nimenomaan lakipuoli oli palvelussa hyvin edustettuna. Yritin nimittäin pysyä palveluun minut kutsuneen kaverini perässä kontaktien määrässä, mutta koska hän oli verkostoitunut hyvin laki-ihmisten kanssa, laahasin pitkään perässä. Sitten it-ala heräsi ja verkostoni täyttyi Nokia-kollegoista. 2009 aloin kerätä verkostooni myös suomalaisia sosiaalisen median asiantuntijoita, ja heitä onkin jo aika kiitettävästi verkostossani.

Oman verkostoni ihmiset työskentelevät näillä aloilla:
18% 
1. Telecommunications
17% 
2. Information Technology and Services
10% 
3. Computer Software
6% 
4. Pharmaceuticals
3% 
5. Consumer Goods

Koulutuksen jälkeisessä kahvipöytäkeskustelussa eräs nainen kertoi, miten hän välillä löytää pari vuotta sitten saamiaan käyntikortteja - kukahan tämäkin ihminen on? LinkedIn:ssä käyntikortit pysyvät elävinä ja ajan tasalla, kuulemme siellä seminaareissa tapaamiemme ihmisten työkuulumisia ja voimme seurata heidän urakiertoaan kätevästi. Kiireiset ihmiset tarvitsevat tähänkin oman työkalun LinkedIn:in lisäksi, ehkäpä Maria Rajakallion blogissaan esittelemä Bullhorn Reach -palvelu auttaa heitä.

Alla olevassa kuvassa some-asiantuntijat ovat oransseja, nokialaiset taas sinisiä, vihreitä ja ruskeita. Violetit ovat ambientialaisia ja loput sekalaista seurakuntaa.


Alhaalla oleva pieni ryhmä harmaita palloja sisältää Wikimedia Foundationin ihmisiä, mm. toimitusjohtaja Sue Gardner, joka lienee verkostoni tunnetuimpia jäseniä globaalisti. Suomessa Wikimedia Foundation on aika tuntematon käsite, mutta tuo säätiö on meille kaikille tutun Wikipedian takana, osa on ehkä törmännyt myös Suen kasvoihin Wikipediassa varojenkeruun aikaan.

Namedroppasinko juuri? Ehkä, mutta halusin oikeastaan sanoa sen, että ihmiset eivät tee töitä yksin, vaan verkostojensa kanssa ja se, keitä ihmiset tuntevat, kertoo paljon myös heistä itsestään. Aku Ankkaa mukaellen: Olet ketä tunnet. Ehkä jossain vaiheessa rekrytoinnissa keskitytään enemmän ihmisten verkostoihin kuin mitä tänään tehdään.

Saat muuten vastaavan kuvan omasta verkostostasi täältä. Kun seuraavan kerran haet töitä, laita kuva hakemuksen liitteeksi, jos toimenkuvan kriteereissä on mainittu verkostoituminen. :)

Viime aikoina ihmiset ovat löytäneet LinkedIn:in: keskusteluryhmät ovat heränneet eloon ihan uudella tavalla. Viime viikolla latasin N9:iin meein-nimisen palvelun, joka tuo LinkedIn-päivitykset helposti seurattavaan muotoon kännykkääni, mikä sai minut innostumaan virran seurannasta uudella tavalla. Hieman minua häiritsee se, että osa ihmisistä tuo kaiken Twitter-virtansa LinkedIn:iin, jolloin siellä on paljon "kohinaa" ja turhaa tietoa: minun mielestäni esim. Foursquare- tai HeiaHeia-päivitykset eivät kuulu ammatilliseen viestintään - ellei satu olemaan urheilija tai esiintyjä, joka haluaa kertoa, missä on käynyt esiintymässä.

Kirjoittelen statuksia ehkä pari kertaa kuukaudessa, muuten LinkedIn-statuksiini päivittyvät automaattisesti
  • linkit englanninkieliseen blogiini ja
  • tweetit, joissa on #in-tunnus.
Myös uudet SlideShare-esitykset ja tämän blogin päivitykset näkyvät toisaalla profiilissani. Keskustelimme koulutuksissani myös suosituksista. Niitä voi myös kerätä LinkedIn:iin, sekä henkilökohtaiseen profiiliin että yrityksen profiiliin (organisaatiolle voi perustaa profiilin kuka tahanssa, jolla on käytössään organisaation sähköpostiosoite, mikä on hieman hankalaa mm. isoissa valtion ja kunnan organisaatioissa, joissa on käytössä sama sähköpostiosoite). Kun suositukset annetaan omalla nimellä omalle ammatilliselle verkostolle ne eivät ole vain kauniita sanoja vaan täyttä totta: kuka haluaa tahrata oman maineensa suosittelemalla ihmistä, jonka takana ei oikeasti seiso?

Ketkä LinkedIniä Suomessa käyttävät selviää tästä infograafista.

Infograafin lopussa on hauska hintavertailu työpaikkailmoittelun hinnoista. LinkedIn on selvästi halvempi kuin Oikotie ja Monster, ja LinkedIn:ssä kohdistus on luultavasti osuvampaa. Itse en kyllä kauheasti suomalaista LinkedIn-mainostusta näe, joten joko olen tullut mainonnalle sokeaksi, en kuulu mainostajien kohderyhmään, tai sitten LinkedIn:iä ei vielä paljon käytetä.

Suomessa on tällä hetkellä auki:
  • 4 controllerin paikkaa
  • työpaikkoja, joiden kriteereissä on mainittu: 
    • social media 7
    • programming 21
    • marketing 22
    • design 46
Vaikka opetuspuoli on hyvin edustettuna LinkedIn:ssä, heitä ei sitä kautta osata rekrytoida, yhtään teacher tai teaching -paikkaa en löytänyt, myöskään lakimiehiä ei Suomessa haeta LinkedIn:in kautta.

Ehkäpä kieli karsii mainontaa, LinkedIn kun sallii vain englanninkielisen mainonnan? LinkedIn:ssä voi toki mainostaa myös muuta kuin avoimia työpaikkoja, mutta itse muistan vain yhden tapauksen, jossa LinkedIn-mainos toimi minuun: kuulin Inforte-seminaareista ensi kertaa LinkedIn:ssä 2009 ja minkä jälkeen aloin käydä niissä.

Mitä sinä pidät LinkedIn-palvelusta, onko siitä ollut sinulle hyötyä?

Friday, September 16, 2011

Etätyötä, lähityötä kotona etätyöpäivänä

Tänään oli ensimmäinen kansallinen etätyöpäivä. Outi Lammi haastoi ihmisiä bloggaamaan etätyöstä (ks. hänen esityksensä aiheesta alta)

ja tokihan haasteen nappasin minäkin.

Oma etätyöhistoriani alkaa vuodesta 2005. Keski-Suomessa 30 kilometrin ja 20 minuutin työmatka on pitkä (tiedoksi vaan sinne pk-seudulle), millä perustelin työnantajalleni etätyöpäivätarpeeni ja niin aloin tehdä yhden etätyöpäivän viikossa, loput 4 istuin Nokian Jyväskylän konttorilla. Ai, että se oli mukavaa, säästin matkustusaikaa tunnin viikossa, luksusta!

Nälkä kasvaa syödessä ja kun 2006 vaihdoin hommia ja uusi pomoni istui Nokian Tokion konttorissa, aloin tehdä 3 etätyöpäivää viikossa - ei hän välittänyt missä istun, kunhan hommat tuli tehtyä. Tehtäväni oli silloin tuoda some-työkaluja 1000 hengen organisaatiomme käyttöön, mihin etätyöt istuivat aika luontevasti :). Kerran viikossa kävin Jyväskylässä palaveeraamassa, printtaamassa ja kahvittelemassa, samoin kerran viikossa kävin joko Helsingissä, Tampereella tai Oulussa, joten se, että sai suurimman osan viikosta olla kotona auttoi jaksamaan säännölliset pitkät työmatkat.

Työkavereiden kanssa kommunikoin some-välinein, puhelinpalaverein, chattaamalla ja tietysti sähköpostilla ja kahvituntihöpöttelytarpeeni täytin mm. Facebookin ja sisäisten somevälineiden avulla.

Nokian jälkeen kävin Ambientialla kääntymässä ja vaikkei minulla siellä virallisesti sovittua säännöllistä etätyötä ollutkaan, käytännössä tein paljon etänä. Ajattelua vaativat asiat oli helpompi tehdä oman kodin rauhassa kuin vilkkaassa avokonttorissa ja työhön kuuluvien asiakastapaamisien välillä saattoi tehdä töitä missä milloinkin: odotusaulassa, kahvilassa, junassa tai parkkipaikalla...

Vuosien kuluessa kotona työskentelystä on tullut minulle itsestäänselvyys ja nyt kun minulla on virallisestikin kotikonttori, en oikein tiedä voinko etätyöstä enää puhua. Tänään tein kuitenkin omasta mielestänikin etätöitä kotona, sillä aloitimme erään asiakkaan kanssa etäkonsultointien sarjan, jonka toteutamme Skypellä lähiviikkojen aikana. Ja siitä mitä me teemme, kerron vähän myöhemmin :).

Friday, November 19, 2010

Tekijänoikeuksista by @tarmotoikkanen

Tekijänoikeudet ovat taas tällä viikolla herättäneet paljon kysymyksiä (saanko laittaa asiakkaiden kuvia nettiin) ja puhetta (Twitterissä käytiin keskustelua siitä, miten @hponka:n esityksiä on lainattu luvatta), ja siksi ajattelin linkata tässä haastatteluun, jonka tein kesällä @tarmotoikkanen:sta Ambientian blogissa.

Haastattelussa hän kertoo mm.
  • Mitä Creative Commons käytännössä tarkoittaa
  • Säilyttääkö Flickr historiatietoja lisenssimuutoksista?
  • Milloin netissä julkaistun kuvan liittäminen osaksi omaa teosta on mahdollista
  • Miksi hän käyttää ilmaista kuvapankkia http://sxc.hu/
  • Ja millaista kirjaa hän on tekemässä

Thursday, August 19, 2010

Confluence vs. Mediawiki

Koska olen käyttänyt sekä Mediawikiä että Confluencea, päätin vähän vertailla näitä wikialustoja. Katso aiheeseen liittyvä pitempi postaus myös Ambientian blogista.

Confluencessa on parempi hakukone, joka hakee tietoa myös liitetiedostoista. Mutta voidaan aiheellisesti kyllä kysyä, pitäisikö wikeissä ylipäätään olla liitteitä... Siinä on myös helpompi hallita käyttäjiä, kun voidaan tehdä ns. aliwikejä, joita kaikki eivät näe tai pääse muokkaamaan. Confluence, kuten kaikki muutkin some-palvelut, on matkinut Facebookia - käyttäjät voivat päivittää siihen status-päivityksensä ja Twitterin tapaan muita käyttäjiä voi ruveta "seuraamaan". Samalla selviää myös se, mitä wikisivuja muut ovat viimeksi päivittäneet. Mediawikissäkin käyttäjien päivityksiä voi seurata, mutta ne ovat pienen kaivelun takana.

Suomenkielinen Wikipedia uudistui kesäkuussa, ja Confluencen ja Mediawikin editorit ovat nyt entistä lähempänä toisiaan - Mediawiki ei ole enää vain nörteille vaan sekin on saanut wysiwyg-editorin. :)

Confluencessa sisältö ja kommentit näkyvät samalla sivulla, mikä on mielipiteestä riippuen joko hyvä tai huono asia. Mediawikissähän artikkeli ja keskustelu on eroteltu selkeästi eri sivuilleen.

Confluencen pluginit on helppo ottaa käyttöön ns. makro-browserin eli sovellusluettelon kautta.

Confluenceen voi tehdä erilaisia skinejä eli ilmeitä, mutta niin voi kyllä Mediawikiinkin, heinäkuussa Gdanskin Wikimaniassa (Wikipedian vuoden tärkein konferenssi) oli paikalla yksi saksalainen yritys, joka niitä tekee (olen harmittavasti unohtanut firman nimen).

Confluenceen on helppo tuoda sisältöjä esim. Wordistä, kun tiedostot saa muutettua wikisivuiksi.

Pitkillä Confluence-sivuilla kaipaa Mediawikistä tuttua Section(kappale)-editointia - muokkausnappula löytyy lähimmän otsikon tai aliotsikon vierestä, Confluensessa taas pitää rullata näytöllä.

Confluencessa ei ole myöskään Mediawikistä tuttua kategoriarakennetta vaan kaikki avainsanat ovat samanarvoisia.

Confluencessa voidaan tehdä alisivuja, mutta rakenne ei ulotu sivujen nimiin. Sivut ovat siis puumaisesti oikeassa järjestyksessä, mutta alueen kullakin sivulla pitää olla uniikki nimi. Esim. jos Mediawikissä oli sivut:

ryhmä x,

ryhmä x/pöytäkirjat,

projekti y ja

projekti y/pöytäkirjat,

niin Confluencessa vastaavat sivut ovat

ryhmä x,

projekti y,

ryhmä x:n pöytäkirjat ja

projekti y:n pöytäkirjat.

Tämä ei ehkä ole niin iso ero, paitsi silloin kun siirretään sisältöä Mediawikistä Confluenceen ;).

Sunday, June 27, 2010

Miten suhtautua työntekijöiden someiluun by @digijalanjalki

@pimpmycontent & @AnttiIsokangas
eli Riku Vassinen ja Antti Isokangas kirjoittavat tuoreessa Digitaalinen jalanjälki-kirjassaan siitä, että yrityksillä on 5 vaihtoehtoista tapaa suhtautua työntekijöidensä someiluun. Minusta tämä on niin mainio yleistys, joten jaan sen tässä teillekin:
  1. he voivat sulkea silmänsä, eli antaa työntekijöiden tehdä mitä tahtovat - "me luotamme työntekijöihimme"
  2. he voivat sitoa työntekijöiden kädet, eli estää someilun työajalla - dadaa - kerätäänkö kännykätkin työpaikalla pois, vai miten tätä valvotaan?
  3. he voivat nimittää markkinointi- tai viestintäpäällikön some-vastaavaksi - muut pitäköön suunsa supussa
  4. he voivat kasata somen erikoisjoukon, jotka saavat luvan kanssa edustaa organisaatiota somessa
  5. he voivat päästää kaikki halukkaat someen organisaation nettimainetta rakentamaan, - annetaan työntekijöille ohjeet ja päämäärä, tukea ja kannustusta
Olen Antin ja Rikun kanssa samaa mieltä siitä, että mikään näistä tavoista ei ole muita parempi, vaan kaikki riippuu siitä, millaisia tavoitteilla yrityksellä on somen suhteen ja muutenkin.
Kirjoitin aiheesta myös Ambientian blogissa.

Saturday, June 19, 2010

Sosiaalinenmedia.org

Sosiaalinenmedia.org on kaikille avoin wiki, josta löytyy paljon tietoa sosiaalisesta mediasta ja johon lukijat voivat itsekin päivittää esimerkkejään sosiaalisen median käytöstä (myös anonyymisti).

Kesäkuussa virallisesti julkaistu palvelu toimii tietolähteenä niin kouluttajille, tutkijoille kuin kenelle tahansa sosiaalisesta mediasta ja sen eri käyttötavoista kiinnostuneelle.

Sivuston kohderyhmiin kuuluvat mm.

  • ihmiset, jotka pohtivat someen astumista tai haluavat oppia lisää
  • asiantuntijat, jotka haluavat käyttää sosiaalisen median ratkaisuja työssään mm. sisäiseen ja ulkoiseen kommunikointiin ja ovat kiinnostuneita penkkimerkkaamaan hyviä some-käytäntöjä
  • opettajat, jotka miettivät miten somea voi käyttää opetuksessa
  • kunnan päättäjät, jotka haluavat vuorovaikutukseen kuntalaisten kanssa uusilla välineillä
  • some-tutkijat, jotka haluavat tietää meneillään olevista hankkeista ja rakentaa tutkijaverkostoaan
  • some-kouluttajat ja -konsultit, jotka etsivät kohdeyleisölleen sopivia esimerkkejä ja haluavat jakaa casepankin ylläpitämisen yhdessä muissa yrityksissä olevien kollegoidensa kanssa (ennenkuulumaton ajatus kerätä tietoja kilpailijoiden kanssa?)
  • some-yrittäjät, jotka haluavat mainostaa toteuttamiaan ratkaisuja
Lue lisää Ambientian blogista tai eOppimiskeskuksen tiedotteesta ja seuraa wikin muutoksia esim. Twitterissä.

Friday, March 19, 2010

Terveisiä wiki-teema-aamusta

Tällä kertaa tuon terveiset wiki-teema-aamusta (lue koko tarina Ambientian blogista), jossa kerroin mm. siitä, miten Confluence-wikiin voi tuoda ulkopuolista sisältöä esim. syötteiden avulla, miten sinne voi tehdä eri ryhmien luettavissa olevia aliwikejä. Wikiin voi myös tehdä rakennetta tilojen ja avainsanojen avulla ja siihen on helppo tehdä erilaisia ilmeitä ja miten helppoa sitä on muihin wikeihin verrattuna päivittää.
Sosiaalista mediaa ja sen työkaluja voi hyödyntää yrityksissä esim. markkinointiin, asiakasrekisterin pitoon, tuotetukeen, tuotekehitykseen, sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, tiedonjakoon ja vaikkapa kilpailijoiden seurantaan, kilpailijan avoimuudesta riippuen hyvinkin tarkasti… :)

Friday, February 19, 2010

Terveisiä some-teemaillasta

Tällä kertaa kerron kuulumisia eräästä teemaillasta (lue vastaava tarina myös Ambientian blogista), jossa olin hiljan puhumassa sosiaalisesta mediasta (web2.0), joka eroaa perinteisestä netin käytöstä ainakin siinä, että entistä useammat pääsevät ääneen ja viestit tavoittavat entistä useamman kuulijan. “Ennen vanhaan” (minun tapauksessani 3,5 vuotta sitten) yrityksissä oli vain muutama henkilö, joka sai päivittää intranetiä, kunnes aloimme käyttää wikiä, joka mahdollisti sen, että kuka tahansa sai päivittää sivuja ja vaikka korjata huomaamansa virheet.

Some-työkalujen käyttöönottoon liittyy toki paljon muutosvastarintaakin, eikä ihme - uusi avoin kulttuuri pelottaa: miksi kirjoittaisin kaikki tietoni (tai jopa paljastaisin sen, etten olekaan kaikkitietävä) wikiin – sen jälkeenhän minut voidaan hyvin ulkoistaa seuraavalla yt-kierroksella? Organisaatioon vaaditaankin luottamusta ja hyvää johtamista, jotta opitaan, että tietoa ei enää pidä pihdata vaan jakaa.

Some-työkalut ovat helppoja käyttää, mutta niitä ei voi vain heittää työntekijöille kuin luuta - että tässäpä teille wiki, alkakaas nyt käyttää sitä. Käyttöönotto pitää suunnitella hyvin, mieluiten pilotin kautta. Ihmiset pitää kouluttaa ja aikaa pitää varata myös työkalun ylläpitotehtäviin. Wikit ja blogit eivät pysy siistinä, ellei joku huolehdi siitä, että niitä ylläpidetään ja että käytetään oikeita avainsanoja ja muita rakenteita. Työympäristössä some-työkaluihin kirjoitetaan yleensä omalla nimellä, mikä ehkäisee suomi24-ilmiötä, kannattaa siis todella harkita haluaako sallia anonyymipäivitykset.

Ilmaiset työkalut houkuttelevat jaj niitä otetaan käyttöön liian helposti ymmärtämättä, että niiden käyttöön ja ylläpitoon pitää uhrata paljon aikaa. Firma ilman Facebook-sivua on paljon parempi vaihtoehto kuin firma, jonka sivua ei päivitetä, lueta tai moderoida... Asiakkaathan voivat jatkaa keskustelua keskenään, jos firma on sivunsa unohtanut, eivätkä ne jutut taida kovin mairittelevia olla...

Sunday, January 31, 2010

Wikikonsultin tarina

11 Nokia-vuoden ja 2 Protomo-kuukauden jälkeen aloitin marraskuussa 2009 Ambientiassa wikikonsulttina. Rooli oli sikäli looginen valinta, että olen työskennellyt wikien parissa viimeiset kolme vuotta. Valitsin silloin Nokiassa organisaationi käyttöön Mediawikin, josta edelleenkin pidän kovasti.

Syy miksi kolme vuotta sitten hakeuduin wikitehtäviin johtui paitsi kiinnostuksestani nettiasioihin (olin päivittänyt intranettiä kaikissa aiemmissakin toimenkuvissa Nokialla) myös harrastuksestani.

Usein harrastusmaailmassa teknologia leviää nopeammin kuin palomuurien varjostamissa yrityksissä – syynä tähän on paitsi intohimoinen suhtautumistapa rakkaaseen harrastukseen myös se, ettei aina tiedetä kuinka paljon työasioista saa netissä kertoa. Some-työkalujen tuomista yritysmaailmaan eivät tee haastavaksi uudet helppokäyttöiset työkalut vaan uusi toimintatapa, joka edellyttää uudenlaista avoimuutta - puhun mielelläni kulttuurivallankumouksesta, jota ei niin vain yhdessä koulutuksessa opita.

Vuonna 2000 ihastuessani nukkekotimaailmaan en tuntenut ketään yhtä höperöä, joten etsin seuraa aluksi keskustelupalstoilta. Pian tutustuin myös muihin erilaisiin Internet-palveluihin, joissa jaoin kuviani, ajatuksiani ja uutisia.

Perustin itsekin foorumin, Nukkekotielämän, kotisivut itselleni ja ryhmällemme: (nukkekoti.com), blogeja ja lopulta myös Nukkekotiwikin, joka on kolmevuotiaana jo klassikko suomalaisten harrastajien parissa. Keväällä käänsin sen tajutessani, ettei kukaan ole vieläkään perustanut englanninkielistä wikiä. Wikiäni markkinoin sosiaalisen median (=some) työkaluilla: Mini treasures wiki löytyy mm. Facebookista, Twitteristä, Youtubesta ja Flickristä.

Wikien lisäksi toin Nokia-organisaationi sisäiseen viestintään myös blogit, itse ylläpidin suosittua Hidden treasure –blogia. Sitä aloin jatkaa netissä Hidden treasure 2.0 –nimellä, kun sain keväällä tietää Nokian Jyväskylän toimipisteemme sulkemisesta. Siihen asti minulle ei ollut tullut mieleenkään rakentaa itselleni ammatillisista mainetta nettiin, sillä olin hyvin varovainen siitä, mitä työasioistani kerroin, olinhan töissä tuotekehitysyksikössä, joka teki mm. ensimmäisiä kamerallisia puhelimia.

Nokiassa olin paitsi some-työkalujen pääkäyttäjä ja kouluttaja, web2.0-evankelista, myös SCRUM-tiimin Product Owner (anteeksi kielenkäyttöni, Nokiassa en puhunut suomea vaan fingelskaa).

Lue lisää uudesta työstäni Ambientian blogista.