Some B2B-liiketoiminnassa by @jjussila

Monesti kuulee väitettävän, ettei sosiaalisen median palvelut sovellu B2B-yrityksille - heillä on muka liian vähän yleisöä ko. palveluille.

B2B-yritysten todellisia asiakkaat eivät ole kuitenkaan yritykset, vaan yrityksissä työskentelevät ihmiset, jotka tekevät ostopäätöksiä. Ja he liikkuvat sosiaalisessa mediassa siinä missä muutkin ihmiset.

Alla Jari Jussilan tuore esitys B2B-yritysten someilusta.

Esityksessä on mainittu mm. erilaisia somen hyötyjä ja tyypillisimpiä työkaluja.

10 tapaa, jolla some tuottaa arvonlisäystä yritysten sisällä ja välillä (McKinsey 2012):

1. Asiakastarpeiden selvittäminen
2. Tuotteiden luominen yhdessä asiakkaan(käyttäjän) kanssa 
3. Some ennustamisessa ja seurannasa (tuotanto ja jakelu)
4. Liiketoimintaprosessien sosiaalinen työnjako
5. Markkinointiviestintä ja vuorovaikutus somessa
6. Liidien generointi
7. Sosiaalinen kauppa
8. Some asiakaspalvelussa
9. Somen hyödyntäminen yrityksen sisäisen ja yritysten välisen viestinnän ja yhteistyön parantamiseen
10. Somen hyödyntäminen lahjakkuuden ja tehtävien yhteensovittamisessa (töiden jakaminen niille, joiden lahjoja ne parhaiten vastaavat)

Erittäin hyvä kysymys oli sekin, onko some osa työtä vai lisätyötä, kukas tässä muka lisää töitä kaipaa? Eli sen sijaan, että otetaan vain some-välineitä käyttöön pitäisi miettiä, mistä vanhoista rutiineista voidaan päästä eroon niitä käyttämällä. Nokiassa työskennellessäni vähensimme sähköpostin määrää siirtämällä asioita wikeihin ja blogeihin.

Sosiaalinen media B-to-B liiketoiminnassa from Jussila Jari

Suomalaisia LinkedIn-aktiiveja etsimässä

Viime viikolla bloggasin kaksi kertaa LinkedIn:stä kertomatta oikeaa syytä, mutta nyt on aika paljastaa salat!

Aloitin nimittäin 12 päivää sitten LinkedIn:ssä testin. Minulla on palvelussa jo yli 800 kontaktia, mutta epäilen, ettei kovinkaan moni heistä palvelua aktiivisesti käytä. He ovat sinne joskus kirjautuneet ja hyväksyvät silloin tällöin kontaktipyyntöjä ja that´s it.

Kokeeni avulla sain todistettua, että vain noin 1% kontakteistani
a) kirjautuu palveluun,
b) lukee mitä heidän etusivunsa uutisvirrassa tapahtuu JA
c) reagoi siihen.

Edellisviikon torstaina, aamupäivällä, kirjoitin LinkedIn:in status-päivitykseen näin:

Monta kertaa olen nähnyt "paina Like jos näet tämän, löin vetoa pomoni kanssa" -tyylisiä LinkedIn-päivityksiä ulkomaalaisilta ihmisiltä. Minua taas kiinnostaa se, kuinka moni suomalainen oikeasti käyttää LinkedIn:iä, eli kirjautuu säännöllisesti palveluun. LinkedIn-haulla löysin Suomesta 53 154 henkilöä. Jos siis näet tämän päivityksen, niin paina Likeä tai Sharea. Raportoin tuloksista blogissani myöhemmin. Kiitos kokeiluun osallistumisesta ja mukavaa päivän jatkoa! :)

Siitä alkoi varsinainen testi, joka ei muuten alkanut kovin hyvin, sillä ensimmäisen parin tunnin aikana kukaan ei ko. päivitystä peukuttanut. Vasta 3 tunnin kuluttua bongasin ensimmäiset 2 peukkua. Kun päivityksestä oli kulunut 11 tuntia, peukkuja oli 14, seuraavien 8 tunnin aikana peukkuja tuli vain 4 lisää. Ensimmäisen vuorokauden aikana kasaan saatiin 49 peukutusta.

Perjantai-illalla kahdeksan aikaan peukkuja oli kasassa 79, joista vain 7 oli 1-tason tuttujani, loput olivat heidän tuttujaan ja tutun tuttujaan ja niin edelleen. Osa (22) näistä ihmisistä kiinnostui kurkkimaan minun profiiliani, mikä on huomattavasti normaalia enemmän.

Sadan raja ylittyi lauantai-aamulla, kuudelta peukkuja oli 101 ja kymmeneen mennessä peukkuja tuli 10 lisää ja minun profiiliani kurkittiin taas, yhteensä 31 sen oli tähän mennessä kurkistanut.
Sunnuntain ja maanantain aikana peukkujen määrä lisääntyi taas, ma-iltaan mennessä peukkua oli näyttänyt jo 345 ihmistä. Näinhän tämän pyramidimallin pitäisikin toimia, tuumasin silloin. 

Keskiviikkona puoli kuudelta illalla rikkoontui 500 tykkääjän raja ja eilen aamulla tykkääjiä oli jo 700, nyt luku on 730.

Viereisestä kuvasta näkee, millaisen piikin testi teki profiilini katseluihin. 

Muitakin piikkejä koe aiheutti: blogiini tuli normaalia enemmän lukijoita LinkedIn:stä ja muutama tuttu bongasi minut uutisvirrastaan ja lähetti kontaktipyynnön. Kokeeseen osallistuneet lähettivät minulle myös yksityisviestejä ja yksi heistä kertoi omia kokemuksiaan anonyymisti blogissani.

Aktiiviset LinkedIn-käyttäjät kommentoivat innokkaasti myös varsinaista status-päivitystäni:

• Aki Kakko 期毅啟 "Finland: 391,009 LinkedIn Members", joista tosin ei varmasti kovin iso prosentti aktiivikäyttäjiä. LinkedIn hakusi rajoittuu omaan verkostoon, josta syystä näet tuloksissa vain tämän 50k. 9 days ago
  
• Leena Mäki-Suominen Entäpä suomalaisten käyttäjien jakautuminen toimialoittain tai ammattikunnittain? Muistan joskus jollain luennolla nähneenikin piirakan jossa mm. IT-ala isolla osuudella mukana - yllättäen. Oletteko törmänneet tallaiseen statistiikkaan verkon uumenissa jossain? 8 days ago
  
• Simo Pietilä En ole pitkään aikaan luottanut LinkedInin statistiikkaan. Oma verkostoni on Network Staticsin mukaan noin 3 750 000 henkilöä, josta 17 % suomalaisia. Se tekisi yhteensä yli 600 000 suomalaista pelkästään minun verkostossani, mitä en kyllä usko. Lisäksi kontaktieni määrä vaihtelee satunnaisesti tuon 3,7 ja 3,3 miljoonan välillä. Jos lisään uuden kontaktin, tuo pienempi luku pienenee aina parilla tuhannella. Lähetin tästä taannoin kyselyn LinkedInin tukeen ja sain vastauksen, että ongelmani on yksittäistapaus eivätkä he ilmeisesti tutki sitä enempää. 8 days ago
  
• Johanna Janhonen Höh. Yritin saada linkkiä toimimaan kommenttiin, mutta ei näköjään onnistu, ei kännyllä, eikä tietokoneella. Mutta bloggasin keväällä otsikolla LinkedIn Suomessa eli käyntikortit somessa: http://piilotettuaarre.blogspot.fi/2012/04/linkedin-suomessa-eli-kayntikortit.html?m=0 , jossa on kerrottu mm. millä aloilla palvelua eniten käytetään. 8 days ago
  
• Johanna Janhonen Sunnuntaina (14.40) liketyksiä on 192 kpl. Ykköstason kontakteistani muuten vain noin 1% on painanut likeä. Olisin voinut tuota osuutta nostaa vinkkaamalla tästä testistä muissa some-kanavissani, mutta koska etsin nimenomaan LinkedIn:in aktiivikäyttäjiä, en ole sitä tehnyt. 3 viimeisen päivän aikana profiiliani on katsottu 40 kertaa, mikä on huomattavasti normaalia enemmän. 8 days ago
  
• Johanna Janhonen Huhtikuussa Suomessa oli muuten 360k LinkedIn-käyttäjää. 8 days ago
  
• Leena Mäki-Suominen Kiitos vinkistä Johanna, sait uuden seuraajan ;-). Ja tarttuipa Pinterestistä vielä haaviin CapGeminin tutkimukseen perustuva infografiikka suomalaisten yritysten some-aktiivisuudesta eri mittarein, mm. toimialojen mukaan: http://www.fi.capgemini.com/m/fi/doc/Finnishversion1024width.jpg 8 days ago
  
• Johanna Janhonen Sepä kivaa Leena! (Onpa muuten tyhmää, että status-päivityksistä puuttuvat LinkedIn:in ryhmistä tutut ominaisuudet, linkin jakamiset ja kommenteista tykkäämiset) 8 days ago
  
• Johanna Janhonen Blogissani anonyymi vieraskynä avautuu LinkedIn:in käytöstä epäillen, ettei siitä ole juurikaan käytännön hyötyä suomalaisille. http://piilotettuaarre.blogspot.fi/2012/08/sopiiko-linkedin-suomalaiseen.html . Jatkakaa juttua tässä tai blogissa. 7 days ago
  
• Juha Väisänen Oletpa Johanna kätevästi kasvattamassa kontaktiverkkoasi ja markkinoimassa itseäsi, pakkohan tätä on likettää :) 7 days ago
  
• Johanna Hurmerinta [LION +1400] Minun verkostostani moni on aktiivinen. Tosin, kun on suuri verkosto, ei välttämättä näe heti esimerkiksi tätä tutkimustasi. ;-) Nyt näin. 7 days ago
  
• Johanna Janhonen Täytyy myöntää, että tällä testillä on monia mielenkiintoisia ulottuvuuksia. :) Kysymys varsinkin viime viikolla likeä-painaneille: kuinka monta prosenttia kontakteistasi seurasi esimerkkiäsi? 7 days ago
  
• Joel Latto LinkedInin hiljaisuus johtuu mielestäni vain siitä, että ihmiset eivät aivan ymmärrä sen käyttötarkoitusta. Kynnys käyttää palvelua nousee joka asteella: profiilin teko -> profiilin päivittäminen -> kontaktien kerääminen -> kommentointi/liketys/ryhmät yms.. Jos ei palvelua ei osaa lokeroida ja hyödyntää, jää useimpien käyttä ekan tai maksimissaan tokan portaan kohdalle. Tai tuo nyt on se perus asteikka somessa, uskoisin, että pätee myös LinkedIniin. 5 days ago
  
• Susanna Kulmala Samaa mieltä Joelin kanssa, aika moni ei ymmärrä mitä kaikkea LinkedIn mahdollistaa. Olen esitellyt LinkedInin mahdollisuuksia monelle ja on aina ilo nähdä, kun valo syttyy ja tulee se ahaa-elämys :) 5 days ago
  
• Juha Saarela Somen käyttö vaatii aktiivisuutta ja vähän perehtyneisyyttä siihen mitä mahdollisuuksia se tarjoaa. Aktiivisten tiedonjakajien määrästä on kiinni koko palvelun arvo. Itse olen korvannut perinteiset käyntikortit LinkedIn-kontaktoinneilla ja hyvin on toiminut. 5 days ago
  
• Janne Pitkänen Jonkinlaisen arvion suomalaisista eri alojen edustajista Linkedinissä saa kokeilemalla Linkedin Adsin maantieteellistä ja toimialan mukaan tehtävää kohdistamista. Tämä antaa kohderyhmän koon käyttäjämäärän, muttei tietysti edelleenkään todellista aktiivikäyttäjien määrää. 4 days ago
  
• Katrin-Kristiina Ronkainen Suomesssa LinkedIn on aivan selvästi lapsenkengissä. Facebook vetää vahvast, mutta B2B platformina LinkedIn on ehdottomasti edellista parempi. Eikö ole hassua, kun ollaan sentään maailmalla tunnettuja mm. Linux ja Angry Birds -luojina? Toisaalta, kaikki täällä "takapajulassa" vie aikaa ja LinkdIn varmasti nousemaan bisnesihmisten suosioon... 3 days ago
  
• Krister Rosendahl Onko Viadeo tuttu ? Tällä Ranskassa se on selvästi suositumpi kuin Linkedin, jota pidetään liian "anglosaksisena". 23 hours ago
  
•  Clas Weckström Itse jouduin vähän niinkuin vahingossa tähän mukaan enkä ole pahemmin perehtynyt Linkedln ominaisuuksiin. Ehkä tästä ei ole minulle kovinkaan paljon hyötyä kun olen ollut jo pari vuotta eläkkeellä, mutta olen toistaiseksi roikkunut mukana josko näkisin vaikka joidenkin entisten duunikavereiden juttuja täällä. Naamakirjaa tulee kyllä enemmän katsottua. 17 hours ago
  
  Kuten tuossa kommenteissa kirjoitin, en kertonut tästä testistä kenellekään muissa some-kanavissani tai heitä tavatessani, ettei koe olisi vääristynyt: minähän halusin löytää ihmisiä, jotka lukevat LinkedIn-virtaansa. Omille kontakteilleni vinkkasin testistä kahdesti LinkedIn:ssä, viime viikon ma
  
  
  Johanna Janhonen Aloitin viime viikolla LinkedIn-meemin status-päivityksellä, joka on saanut jo 240 reaktiota, joista melkein kaikki oman 1-tason-verkostoni ulkopuolelta. Kurkkaapa taaksepäin jos kiinnostuit tai odota sitä, että meemi tulee vastaan mutkan kautta.
  
   ja eilen
  
  
  Johanna Janhonen 10 päivää sitten statuspäivityksessä aloittamani LinkedIn-meemi on kerännyt jo lähes 700 liketystä. Meemin tavoite on etsiä Suomen aktiiviset LI-käyttäjät.
  
  Näiden päivitysten avulla muutama uusi kontaktini etsi päivityksen käsiinsä ja nosti peukkua.
  
  Olisin mielelläni jatkanut koetta pidempäänkin, mutta koska LinkedIn:in muisti on kovin lyhyt, niin minun on pakko raportoida testistä jo nyt, ennenkuin viestit häipyvät bittiavaruuteen: minun LinkedIn-seinälläni kun näkyy vain 19 viimeisintä päivitystä, joista vanhin on vain 14 päivää vanha. Aika outoa kun ajattelee - siinä missä esim. Facebook ja Twitter säilyttävät kaikki vanhat päivitykset LinkedIn muistaa vain 2 viikkoa taaksepäin. 
  
  Kiitokset vielä kaikkiin testiin osallistuneille, tämä oli tosi mielenkiintoinen kokemus, jossa opimme ainakin sen, että hyvällä tuurilla oma viesti voidaan viedä LinkedIn:in kautta isollekin ihmisjoukolle, kuten esim. tässä on käynyt: 
  
  Johanna Janhonen likes this update:
  
  Paul Lewis Let's see how effective LinkedIn really is! I am interested to know how many of the supposed 700+ in my network are actually contactable. If you notice this posting, I'd be grateful if you could 'like' it.

  • Like (7,251)
  • Comment (230)

  7 days ago

  • 
    You, Gary White FCCA, and 7,249 others like this
    
  • Show 228 more comments
    
  • Positive Automation & Controls Urgent opening in the field of Automation(PLC, Scada,HMI,Drives) as Sales & Service Engineer.Location Chandigarh. CTC:- 1.4 Lac , Experience :- 0 to 2 years.Contact :- info@positive-automation.in, 9888277880 22 minutes ago
    
  • Suzanne Kobeisse well you're not even among my connections but I really like your post :) 22 minutes ago
    
  
  Toivon myös, että testi rohkaisee ihmisiä käyttämään enemmän LinkedIn:in mahdollisuuksia, jakamaan omien kontaktien viestejä eteenpäin, jakamaan kokemuksia status-päivityksissä ja keskusteluryhmissä. 
  
  Jos sinulla on hyviä tai huonoja kokemuksia LinkedIn:stä, käytä mahdollisuus hyväksesi ja kerro kommenteissa lisää. :) 
  

Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa by Soita & Ali

Mikroblogi on nopeampi kuin blogi, siksi en täällä kaikista asioista kerro, eli kannattaa seurata esim. Facebookissa Piilotettua aarretta tai Twitterissä minua. Nyt kuitenkin kokeilen tweetin upottamista tänne, Twitterkin nimittäin tarjoaa siihen mahdollisuuden, ehkä Storifyn innoittamana?

"Some ei ole yhtä tärkeä B2B-yrityksille kuin B2C-yritykselle - se on heille tärkeämpää!" Lataa tuore raportti. fb.me/Hdop2caU
— Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) June 14, 2012

Onko some suurta huijausta, pohti Comma6 Lahdessa

Yleensä koulutan yhtä organisaatiota kerrallaan, jolloin on helppo hypätä heidän kenkiinsä ja kertoa
a) miten heidän toimialansa yleensä käyttää somea ja
b) miten he itse näkyvät eri some-palveluissa
eli valita esimerkit ja palvelut, jotka sopivat erityisesti heille.

Välillä koulutan kuitenkin ryhmiä, joita ei yhdistä organisaatio vaan esimerksiksi asia tai asema. Toukokuussa koulutin yhden kuuman iltapäivän Lahdessa Comma6-koulutusohjelmassa vierailevana esiintyjänä. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia on jo aloittamassa uutta Comma-jaksoa, järjestyksessään kahdeksatta. Koulutusohjelma on tarkoitettu erityisesti yritysten, julkishallinnon ja järjestöjen viestinnästä ja markkinoinnista vastaaville sekä viestinnän johtotehtäviin tähyäville.

Koulutus oli siis sikäli haasteellinen, ettei yhteistä toimialaa ollut. Siksi napsin porukalle esimerkkejä ja juttuja laidasta laitaan, mm.

• esittelin erilaisia somepalveluita
• kerroin miten teen Mini treasures wikiä (B2C-palvelu) tunnetuksi somen avulla
• näytin esimerkkejä siitä, miten eri kunnat ja yritykset käyttävät jotain some-palvelua
• kerroin, miten B2B-yritys Wärtsilä käyttää eri somepalveluita
• motivaatiotekijöitä eri some-palveluissa
• some osana työnkuvaa (ns. community managerin rooli)
• somen seuraaminen erilaisten palveluiden avulla

mistä saattoi jäädä vähän sillisalaattimainen vaikutelma... Paljon helpompaa oli rakentaa koulutus lahtelaisille tapahtumanjärjestäjille aiemmin tänä keväänä, sillä heitä yhdisti paikallisuus (Lahti) ja asia (tapahtumat).

Mitä näille viestinnän ammattilaisille sitten jäi koulutuksestani mieleen?
-Yrityksen on tiedettävä mitä somelta haluaa ennen sinne menoa, suunnittelu ja tavoitteet ovat tärkeitä
-Someen olisi hyvä mennä, mutta se vaatii aktiivista ja suunnitelmallista otetta. On paljon mahdollisuuksia, kunhan löytyy resursseja.
-Tuli tarve tarkistaa omaa some-strategiaa. -Kuinka paljon on vielä opittavaa! Täysin uusia olivat Pinterest & Vimention.
-Luento toi uusia näkökulmia/ajatuksia somen mahdollisuuksiin
-Onko elämää ilman somea? -Hieno aarresaarikartta + 1 000 000 some-kanavaa
-Wikipediaan pitää laittaa lisää meitä käsitteleviä artikkeleita
-some mahdollistaa työelämän pelillistämisen ja virtualisoimisen mahdollisuudet
-TODELLA paljon mahdollisuuksia, some-kanavien valtava määrä!

Entä mistä asioista he innostuivat niin paljon, että haluavat kokeilla niitä käytännössä?
Paper.li-palvelu, Twitter, Pinterest ja LinkedIn kiinnostivat monia, hajaääniä saivat myös Trello (projektityökalu), Vimention, Doodle, Flickr, wiki, Google Analytics ja Facebook.
-Haluan käydä sivulla sosiaalinenmedia.org ja tutkia mm. erilaisia some-ohjeita
-HeiaHeia-vinkkaus työhyvinvointikoordinaattorille

-arkistoitumatonta pikaviestintää työkulttuuriin

Lopuksi kävimme läpi myös someen liittyviä pelkoja.
Osalle ei tullut mieleen mitään pelkoja, osalle tuli sitten sitäkin enmmän. Ajankäyttö ja resurssit pelottavat kaikissa koulutuksissani (eikä ihme, sillä teen aina hyvin selväksi sen, että jos ei esimerkiksi aio vastata somessa tulleisiin kysymyksiin, sinne on ihan turha lähteä). Commalaisia ei sen sijaan pelottanut yksityyden menetys tai tietoturva :). Tällä kertaa huomasin erityispiirteenä sen, että oma kelkasta tippuminen pelottaa:

• kanavien määrä ja niiden jatkuva lisääntyminen
• että osaamiseni ei pysy ajan tasalla
• miten pysyä kärryillä, kun koko ajan tulee uutta?
• ei ikinä ehdi "kyytiin"! Kun luulee tietävänsä, on taas vaikka kuinka paljon uutta!

Ja vaikka itse olisi kelkassa, niin muut eivät ole:

• Pelkään, ettei työelämä someudu mun elinaikana
• organisaation sitouttaminen
• Pelkään, etteivät meidän postaukset kiinnosta somessa

Viestinnän ammattilaiset ymmärtävät suunnittelun tärkeyden, ja siksi pelottaa myös se, että "homma
riistäytyy käsistä, eikä se tuekaan organisaation strategiaa".

Mihin tämä maailma on menossa, kun kaikki keskustelevat vain somessa ja ovat olemassa vain somessa?

Viimeinen pelko osoittautui ainakin koulutustilanteessa turhaksi, sillä saimme aikaan hyvin aktiivisen keskustelun :).

PS. Tämä postauksen otsikko "Onko some suurta huijausta?" oli myös yksi pelon aiheista.

Pörssiyhtiöt somessa, tuore vertailu

Huomenna Nettikahvilla puhutaan mm. infograafeista, joten lämmitellään aihetta vähän. Alla infograafi, joka kertoo siitä, miten suomalaiset suuryritykset somettavat ja mitkä niistä pärjäävät parhaiten missäkin asiassa.

Source: fi.capgemini.com via Johanna on Pinterest

Nokia on ykkösenä some-välineissä, mutta YouTubessa paras oli UPM. Myös Sonera, OP-Pohjola ja Wärtsilä pärjäsivät siellä Nokiaa paremmin. Nordealta, Fennialta ja Elisalta sujuu parhaiten Facebookkailu, Finnair, Veikkaus ja Fazer taas ovat parhaimmillaan Twitterissä. LinkedIn:ssä pärjäävät KONE, Valio ja Konecranes.

Top10: some-strategia yritykselle (6)

Suutarin lasten kengistä aina vitsaillaan, mutta miten on some-asiantuntijan some-strategian laita? Kesäkuussa jouduin miettimään oman Facebook-sivuni strategiaa ja tiivistin sen kahteen sanaan, se on tauon paikka. Strategia ei ole siitä mihinkään muuttunut, isojen fani/tykkääjä/seuraaja-määrien sijaan haluan mieluummin tavoittaa oikeita ihmisiä. On selvää, että esim. jollain vaatekaupalla tai kahvilalla on paljon enemmän seuraajia kuin B2B-sektorilla työskentelevällä yritykselläni. Asiantuntija-yritykseni ei kilpaile hinnalla, vaan sillä, mitä minä tiedän ja osaan, joten alennuskampanjoiden sijaan jaan somessa omaa osaamistani.

Lue lisää yritysten some-strategioista kotisivultani.

Aloitin tässä kuussa mm. Keski-Suomen yrittäjien jäsenilleen tarjoamassa ilmaisessa oppisopimuskoulutuksessa, jossa kuuden päivän ajan perehdymme sähköiseen markkinointiin. Koulutusta toteuttavat paikalliset yritykset, Aava & Bang ja Flowhouse, ja innolla odotan millaisia uusia markkinointi-ideoita heiltä jatkossa saankaan. :)

Ensimmäisellä kerralla Aava&Bangin Mikko Kalliola jakoi esimerkkejä hyvistä markkinointitempauksista, esim. siitä miten hänelle myytiin auto (se tuotiin kotiovelle viikon koeajoon :) tai miten tuotteen nimellä ja hinnalla on vaikutuksia mielikuviin. Ryhmämme yritykset olivat hyvin yksimielisiä siitä, että haluamme tehdä rohkeaa ja erilaista markkinointia, saas nähdä miten siinä onnistumme.

Viime viikolla taas Flowhousen Hale Okkonen johdatteli meitä jo sanoista tekoihin, ja pikaisen somen mahdollisuudet -katsauksen jälkeen tutustuimme Google Sites-palveluun, jossa koulutusmateriaalia säilytetään. Katsoimme pikaisesti myös Google Analyticsiin, josta nappasimme koodin kotisivuillemme upotettavaksi. Analyticsiin meitä vie myöhemmin syvemmälle Kalle Kastikainen, mitä odotan innolla, sillä minulta on varmaan monta kikkaa huomaamatta, enkä ole ehtinyt penkoa uutta käyttöliittymää perin pohjin.

Googlen kanssa tulen jumppaamaan myös toisaalla, sillä Twitter-kamuni Sami Voutilainen tarvitsee koekaniinia Google AdWords -opintoihinsa ja minä lähden Mini treasures wikini kanssa leikkiin mukaan :). Aiemmin Analytics-oppeja minulle ovat jakaneet Trimedian SEO-taitaja Arto Saksola ja Ambientian analytiikka-guru Jaakko Kankaanpää, joten eiköhän tässä kohta ala olla opit kohdallaan, kun vielä Outi Lammin kanssa pyörittelemme uuden blogimme statistiikkoja :).

Tekemällä oppii, kuten eräs Sähköisen markkinoinnin kurssilainen totesi. :)

Top10: Soitellaan b2b-somessa (7)

Olemme edenneet top10-listalla jo numeroon 7. Aloitin vuoden alussa tutkijana TTY:llä SOITA-projektissa.

”SOITA – Sosiaalinen media innovaatioprosessin tukena asiakasrajapinnassa ” – hanke tutkii ja pilotoi sosiaalisen median mahdollisuuksia innovaatioprosessin asiakasrajapinnassa b-to-b kontekstissa. Tarkoituksena on parantaa Suomalaisten suurten ja pk-yritysten käyttäjälähtöisyyttä ja kykyä hyödyntää avoimen innovaation toimintatapoja. Hanketta toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston, Åbo Akademi/MediaCityn sekä Digitaaliset sisällöt-klusterin kanssa yhteistyössä.

Hanke on rahoitettu Tampereen teknillisen yliopiston, Åbo Akademin, Tekesin ja yhteistyöyritysten avulla ja sen tarkoituksena on tuottaa käytännönläheistä tutkimustietoa suomalaisille suurille ja pk-yrityksille.

Bloggasin projektin tiimoilta myös professori Hannu Kärkkäisen DCL-esityksestä ja projektipäällikkö Jari Jussilan esityksestä. Seuraa SOITA-projektia esim. kotisivuilta tai Twitterissä.

Projektin tiimoilta perustin alkuvuonna ryhmän LinkedIn:iin suomalaisille some-tutkijoille, ja siitä on tullutkin yllättävän suosittu. Hae SMAT, jos somen tutkimus kiinnostaa!

Sosiaalinen media teknologiateollisuudessa

Harri Lakkala teki taannoin mm. OSKE:n, Teknologiateollisuus ry:n, Hermian ja Innoparkin tilaaman tutkimuksen siitä, miten suomalainen teollisuus käyttää somea. Kyselyssä oli mukana 143 yritystä, joista 87% oli B2B-yrityksiä ja 81% kuului valmistavaan teollisuuteen.

Kysely oli some-asiantuntijalle herkullinen, sillä teollisuusyritysten some-tuntemuksessa riittää rutkasti parannettavaa, 57% piti oman yrityksensä some-ymmärrystä olemattomana tai huonona, mikä ei ole ihme: vain 12% oli saavuttanut somen avulla jotain hyötyä.

Työkaluista suosituin oli jaettu verkkolevy (70%) - siinäpä sitä on sosiaalisuutta kerrakseen! Dokumentinhallintajärjestelmiä käytti 55%, intranet oli käytössä joka toisessa yrityksessä (52%). Asiakasrajapinnassa kolmannes yrityksistä (36%) käytti some-palveluita (esim. LinkedIn, Facebook), keskustelupalstoja 18%, videopalveluita (Youtube) 20% ja wikejä 12%.

Eniten somea käytettiin markkinointiin (42%) ja viestintään (41%), työnantajakuvan rakentamiseen ja rekrytointiin (39%). Vaikka puolet yrityksistä seurasi itsestään/alastaan käytyä keskustelua somessa, mutta vain 6% tekee sitä säännöllisesti. 18% yrityksistä oli kieltänyt Facebookin käytön.

Suurimpia yhteistyö ja tiedonhallinan ongelmia olivat
-hiljaisen tiedon siirtäminen (46%)
-avainhenkilöiden työkykyyn liittyvä riskienhallinta (44%)
-sähköpostiähky (42%)

Monet yritykset kaipasivat case-esimerkkejä somen hyödyistä, ja niitä oli raporttiinkin päässyt joitakin (s. 38 - 41)

-Reifer Oy työllistää 30 henkeä, suurin osa tuotannossa. Konepajayritys pyörittää toimintaansa ERP-toiminnanohjausjärjestelmällä, jonka kylkeen on rakennettu laatukäsikirjawiki. Wikiä käytetään niin, että johto hyväksyy kaikki wikin muutokset ennenkuin ne menevät työntekijöiden näkyville, sillä toimintaprosessien oikeellisuudesta halutaan pitää erityisen hyvää huolta. Casekuvauksesta ei käy selville, keillä kaikilla on oikeus wikiä päivittää, mutta joka tapauksessa se on korvannut aiemmin käytetyn paperisen laatukäsikirjan lähes täysin.
- Ruukki tutustui some-palveluihin (blogit, wikit, foorumit ja ryhmäsivustot) ensin sisäisesti. Julkinen sometus alkoi Youtube-videoilla, Facebook-sivuilla ja LinkedIn-keskusteluilla. Twitterissä kerrotaan mm. avoimista työpaikoista.
-Cargotec käyttää alihankkijoidensa kanssa 2 viikon sprintteihin perustuvaa ketterää tuotekehitystä, jota tuetaan mm. wikillä ja taskienhallintaohjelmalla

lisäksi

-Somen käytöllä Kone Oyj on onnistunut vähentämään matkustamista 60% ja puolittamaan projektin läpimenoajan
-aktiivinen keskusteluryhmä on LinkedInissä toimiva Wind Energy Professionals - ryhmä, jossa on yli 30 000 jäsentä
-ABB:lla on SlideShare-kanava, josta löytyy palvelukuvauksia ja asiakasprojektikuvauksia
-Visma Severan Twitter-tiliä seuraa 30 000 ihmistä, jotka ovat kiinnostuneita Severan palvelun uusista ominaisuuksista ja tarjouksista
-asiakaspalveluun Twitteriä käyttää UPM:n RFID-yksikkö, ABBRobotics, Wärtsilä ja Outokumpu
-sisäistä mikroblogipalvelua Yammeria käyttävät mm. mikroprosessorivalmistaja AMD ja viestintätoimisto Hill&Knowlton.

Sosiaalinen media innovoinnissa ja asiakasrajapinnassa

Pitkästä aikaa kuulumisia SOITA-projektista, jolla on nyt paitsi kotisivu, myös blogi :). Kurkkaa professori Hannu Kärkkäisen DCL-esitys, joka kertoo B2B-someilusta innovoinnin kantilta.

Sosiaalinen media innovoinnissa ja asiakasrajapinnassa

View more presentations from HannuKar

Sosiaalinen B2B-media - mikä toimii ja mikä ei?

Eilen järjestettiin mielenkiintoinen seminaari B2B-yritysten someilusta. Aihe olisi tietysti kiinnostanut minua mm. SOITA-projektin kannalta, mutta valitettavasti en päässyt paikalle - olin itse pitämässä Organisaatio @ Facebook -koulutusta, jossa keskityttiin viime aikaisiin muutoksiin.

No mutta takaisin asiaan. Seminaarissa oli mukana mm. Zipipop, joka tapojensa mukaisesti jakoi materiaalinsa SlideSharessa. Eli tässäpä Immon:

Sosiaalinen media B2B-yrityksen sisäisen viestinnän tehostajana

View more presentations from Zipipop.

ja Helenen kalvot:

Sosiaalinen media ja B2B-yritykset

View more presentations from Zipipop

Ideasta innovaatioksi - Avoin innovointi käytännössä by @hrry

Aamulla valittelin Facebookissa Diasporan bugista ja eräs kaverini ihmetteli, että kuinka monessa some-palvelussa sitä muka ehtii oikeasti olemaan mukana. Vastasin, että ei niin kovin monessa, itse käytän viikossa kaiketi noin kymmentä palvelua - mutta lisäsin, että niiden käyttäminen on kyllä osa työtäni. Sosiaalinen media kun lasketaan usein vain huvitteluksi (syytetään siitä vaikka Facebookia ja lampaiden heittelyä). Mutta ei nämä some-palvelut ole sen kummenpia kuin muutkaan työkalut, minulle nyt vain on luontevampaa laittaa hyvät kalvoesitykset talteen blogiini sen sijaan, että käyttäisin selainkohtaisia kirjanmerkkejä -ehkäpä mun suosikeista on hyötyä muillekin. Ja on mulle taas tullut yhteydenottoja some-tutuilta, jotka ovat päivityksistä huomanneet, että olen aloittanut TTY-tutkijana ja ehdotelleet tapaamisia eri asioiden tiimoilta. Eli kannattaa pitää ääntä itsestään - voisikohan tämäkin olla "avointa innovointia", sitä että ajattelee "ääneen"...

No, olipas pitkä alustus... Etsiskelen tässä hyviä esimerkkejä siitä, miten B2B-yritykset ovat käyttäneet somea innovoinnissa ja surffatessani törmäsin tähän Harrin matskuun avoimesta innovoinnista :). Meillä on sitten monet kerrat mennyt polut ristiin Harrin kanssa ja niin tässä taas on käynyt, terkkuja vaan, eiköhän me kohta törmätä ;).

Ideasta innovaatioksi - Avoin innovointi käytännössä

View more presentations from Harri Lakkala.

Mutta jos sinä siis tutkit sosiaalista mediaa jostain kulmasta, kerro siitä minulle! :)

Bloggaamisesta ja Twitter-työkaluista

Kehtaanko mä enää blogata tänään? :) Kyllä kehtaan, sehän on osa mun työtä, ei mikään ylimääräinen juttu.

Annoin tänään haastattelun lopputyöhön, joka koskettelee B2B-yritysten someilua, erityisesti asiakashankinnan kannalta. Kerroin miten käytän eri työkaluja ja siitä, mihin blogia tarvitaan, se on:

-ensisijassa muistin apuväline, paikka johon kerään hyviä esityksiä
-paikka, jossa voin kertoa omia ajatuksiani somesta ja yritykseni kuulumisia

Laitoin juuri blogin sivupalkin uuteen uskoon ja samalla huomasin, että blogissani on käynyt tässä kuussa noin 90% koko vuoden kävijöistä, eli blogi on ollut aika pimennossa tähän asti. Jos siis olet löytänyt blogiini ihan vastikään, et ole todellakaan ainoa :). Jatkossa toivonkin, että blogini saa enemmän lukijoita, ja myös niitä kaikkien bloggaajien himoamia kommentteja.

Tänään olen valmistautunut loppuviikon esityksiin kotikonttorillani (ihanaa kun ei tarvinnut lähteä pakkaseen), ja ollut kovasti tekemisissä kollegoideni kanssa Twitterin ja blogini kautta.

Valmistaudun Twitter-työpajaan, jota varten piti vähän virkistää muistiani siitä, mitä kaikkia Twitter-työkaluja onkaan olemassa, kurkkasin mm. Wikipediaan ja gallupoin Twitterissä (tällä kertaa tosin laihoin tuloksin), ja paras lista löytyi SlideSharesta:

Top Twitter Tools for Business

View more presentations from Ravi Verma.

Itse käytän Twitteriä aika perinteisesti. Luen sitä joko twitter.com:ista tai mobiililla m.twitter.com:sta, laitan välillä kuvia TwitPiciin, ohjaan sisältöä Twitterfeedillä, päivitän seuraajalistoja ajoittain FriendOrFollow:lla.

TweetDeckiä olen kokeillut, mutta koska käytän monta eri päätelaitetta, se ei ollut käyttötapaani sopiva. Muitakin twiittien lukuohjelmia olen kokeillut, mutta palannut aina nopeasti Twitteriin. Kontaktieni innoittamana lisään itseni aina välillä jonnekin Twitter-listalle, mutta unohdan listat enkä käy sieltä itselleni uusia kontakteja etsimässä, sillä Twitter sekä omat kontaktini osaavat ehdottaa hyviä seurattavia. Samoin säännöllisin väliajoin kokeilen, jotain statistiikka-palvelua, joka kertoo minusta twiittieni ja seuraajieni perusteella erilaisia asioita, tuoreimpana näistä FollowFriday.com, josta vastikään bloggasin, mutta mikään näistä ei ole päätynyt säännölliseen työkaluvalikoimaani.

GroupTweetiä käytimme Ambientialla siten, että lähettämällä yksityisviestin (DM) @ambientia-tilille siitä tulikin @ambientian julkaisema twiitti, joka alkoi nimelläni: via @jjanhone. Ihan näppärä peli, mutta aika pienelle käytölle se ainakin multa jäi.

Twiittien ja Facebook-statusten ajastusta kokeilin kesällä Hootsuite-työkalulla (muistaakseni se oli se), mutta en ollut siihen kovin tyytyväinen, sillä se antoi aikatauluttaa vain yhden viestin kerrallaan.

Parhaat Twitter-vinkkini muuten saan Maija Haavistolta, joka kirjoitti viime vuonna kirjan Twitteristä (vilkutuksia sinne etelään!). Ota sinäkin seurantaasi @twtrkirja. Saakohan yritykset muuten kirjoittaa joulupukille? Taidanpa nimittäin toivoa Piilotettuun aarteeseen uudistetun painoksen Twitter-kirjasta. :)

Edit:
Hui! Unohdin työkalujen listasta kolme, joista @jal53 minulle viime viikolla vinkkasi.

Tagdef ja Twapperkeeper arkistoivat twiittejä joltain tietyltä #kanavalta, Twitterin oma muisti kun on huono ja lyhyt, hausta löytyy yleensä vain noin viikon vanhoja twiittejä, sitä vanhemmat ovat mennyttä kauraa. Eli jos haluat säilyttää jonkun #kanavan-twiitit, niin laita ne tuonne arkistoon, niin minäkin tein, eli nyt löytyy esittelyt: http://tagdef.com/esittely
ja http://twapperkeeper.com/hashtag/esittely

Listaa suomalaisista hashtageista kerätään taas tänne: http://bit.ly/htag-fi.

Unohdin myös bit.ly:n, jota tarvitaan linkkien lyhentämiseen.

Mitähän muuta mahdoin unohtaa? Auta virkistämään muistiani :).