Showing posts with label LinkedIn. Show all posts
Showing posts with label LinkedIn. Show all posts

Tuesday, September 9, 2025

Suomalaisten LinkedIn-käyttäjien jäljitys paljasti tulkintavirheen

Nohevimmat LinkedInin käyttäjät ovat huomanneet viime kuukausina muutoksen sen algoritmissa. Nykyään entistä vanhemmille LinkedIn-postauksille annetaan näkyvyyttä, jos ne täyttävät tietyt kriteerit: niiden postaaja on joku meille tärkeä tyyppi ja postaukseen on tullut paljon reaktioita. 

Aloin miettiä, miten paljon aikaa ja energiaa käytetään näiden somepalveluiden salaisten algoritmien kanssa taisteluun. Somekoulutuksissakin mielenkiintoisinta antia tuntuu olevan, miten algoritmin kanssa tällä hetkellä parhaiten pärjää. 

Harvempi kouluttaja kai kertoo, että algoritmeista pääsee halutessaan kokonaan eroon, jolloin somesta tulee vähemmän koukuttava. 

Olen puhunut somekoulutuksissani jo ainakin vuodesta 2021 lähtien ns. digi detox -ilmiöstä, eli siitä, että ihmiset haluavat rajoittaa someen, nettiin tai digitaalisuuteen käyttämäänsä aikaa. Ilmiö kannattaa ottaa huomioon, kun päivittää somestrategiaansa - muuten saattaa päätyä somesiivouksen uhriksi. Alunperin digi detox-aihe nousi agendalleni DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimuksen kautta. Kyselyn he toteuttavat vuosittain Nepan kanssa.

Kuva 1: Netissä viettämäänsä aikaa rajoittaneet vastaajat ikäryhmittäin 2021–2025 

DNA kysyy vastaajilta mm. 

  • haittaako jatkuva digitaalisten palveluiden käyttö heidän keskittymiskykyään, 
  • onko heidän vaikea irrottautua netin tai puhelimen ääreltä ja 
  • ovatko he ryhtyneet rajoittamaan joko puhelimen tai netin ääressä vietettyä aikaa.

Koska netti on mielestäni niin oleellinen osa kännykän käyttöä, olen omissa grafiikoissani seurannut pelkästään netin käytön rajoittamista.

Kuten Kuvasta 1 huomaa, vuonna 2022 etenkin nuorimmassa käyttäjäryhmässä tapahtui jonkinlainen herääminen rajoittamiseen, mutta se "unohtui" seuraavana vuonna.

Jotta sinun olisi vähän helpompi tulkita kaaviota, poistin siitä vuodet 2021 ja 2022 ja myös vanhimman ikäryhmän, joka on otettu mukaan tilastoihin vasta viime vuonna. (Kuva 2)

Kuva 2. Netissä viettämäänsä aikaa rajoittaneet vastaajat ikäryhmittäin 2023–2025

Uusimpien tulosten mukaan netissä ja puhelimessa vietettyä aikaa rajoitetaan enemmän kuin vuosi aiemmin. Vuonna 2024 käyttöä oli rajoittanut 22 prosenttia vastaajista, tänä vuonna jo 27 prosenttia vastaajista. 

Eniten netin käyttöä on rajoittanut nuorin ikäryhmä, 16-24-vuotiaat, 40 prosenttia (viime vuonna rajoittaneita oli 35% ikäryhmästä). Seuraavaksi eniten itseleen nettirajoituksia ovat tehneet 25-34-vuotiaat (29% -> 35%).

Kuuden prosenttiyksikön nousu löytyi myös sekä 45-54-vuotiailla (16% -> 22%) että 65-74-vuotiailla (15% -> 21%). 55-64-vuotiallakin kasvua oli (17% -> 22%). Viimeisessä ikäryhmässä, yli 75-vuotiaissa, laskua ei kuitenkaan tapahtunut, päinvastoin (21% -> 16%).

Otin algoritmittomat somesyötteet käyttöön keväällä 2024. Niiden avulla olen saanut vähennettyä someriippuvuuttani ja someen käyttämääni aikaa.

Mainitsin LinkedInissä, että jos kaikki siirtyisivät algoritmittoman syötteen käyttöön, voisimme luottaa siihen, että tavoitamme oman verkostomme. Tomas Sjöblom kritisoi ajatusta: ei algoritmitonkaan syöte takaa sitä, että heidät tavoitamme. Totta! Tavoitamme siis vain ne ihmiset, jotka käyttävät LinkedIniä ja jotka sattuvat selaamaan syötettään niin pitkälle, että näkevät myös meidän päivityksemme. 

Jos joku käy LinkedInissä vain kerran viikossa, hän tuskin jaksaa selailla kaikkia viikon aikana tulleita postauksia. Kuinka moni suomalainen sitten käyttää LinkedIniä, tai kuinka moni LinkedIn-käyttäjä käy palvelussa joka päivä?

 
Kuva 3. DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimusraportin sivu 14

Aloin tutkia asiaa DNA:n tuoreesta kyselystä. Tulkitsin kuitenkin väärin sivun 14 grafiikkaa, joka kertoo "käytetyimmistä sosiaalisen median kanavista". Onneksi Harald Hannelius kyseenalaisti  antamiani lukuja Mastodonissa, jolloin havahduin virheeseeni. Arvelen, että virhe on alani ihmisillä varsin yleinen. 

Ai mikä grafiikassa sitten on ongelmallista? No tutkitaanpa ensimmäistä riviä, jonka mukaan 5 prosenttia vastaajista ei käytä WhatsAppia. Arkijärjen mukaan se tarkoittaisi, että 95 prosenttia suomalaisista käyttää sitä. Näin ei kuitenkaan ole. 

Koko kyselyyn on vastannut 1019 vastaajaa, mutta sivun 14 kysymyksiin vastasi heistä vain 902, eli 88,5 prosenttia kyselyn vastaajista. 

Koska kyselyn toteutus alkoi kiinnostaa, otin yhteyttä DNA:han. Ja sain myös vastauksen, kiitos siitä! :)

Selvisi, että

"Mitä seuraavista sosiaalisista medioista käytät?" (slide 14) kysytään vain heiltä, jotka edellisessä kysymyksessä (slide 13) ovat vastanneet käyttäneensä joko yhteydenpitosovelluksia tai sosiaalisen median sovelluksia, tästä syystä vastaajamäärä on hiukan pienempi ja tästä syystä tulokset myös eroavat.

Koska vastaajat on rekrytoitu Nepan nettipaneelista, tiedämme, että he ovat kaikki netin ja sähköpostin käyttäjiä. Nepan mukaan kuka tahansa voi ilmoittautua netissä paneelin jäseneksi. Kysyjiä kutsutaan kuukausittain sähköposteilla vastaamaan erilaisiin kyselyihin, joista maksetaan pieniä palkkioita.


Nepan raati ei siis edusta kaikkia suomalaisia, sillä vaikka 16-54-vuotiaista kaikki käyttivätkin Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna internetiä, niin vanhemmissa ikäluokissa netinkäyttäjiä on vähemmän. 55–64-vuotiaista nettiä käyttää 97 prosenttia, 65-74-vuotiaista 91 prosenttia ja 75-89-vuotiaista enää 64 prosenttia. Kaikista suomalaisista 16-89-vuotiaista nettiä käyttää 94 prosenttia. 

Nepan raati edustanee kuitenkin kattavasti suomalaisia netinkäyttäjiä.

No entäs se sähköposti sitten, kaikki netinkäyttäjät kai sitä käyttävät? No ei ihan. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna sähköpostia viimeisen 3 kuukauden aikana oli käyttänyt 88 prosenttia suomalaisista. Opiskelijoista sähköposteja käytti 98 prosenttia, samoin työllisistä. Eläkeläisistä sähköposteja käytti 69 prosenttia, muista 92 prosenttia. 

Kuva 4. 88,5 prosenttia vastaajista kertoi, kuinka usein he käyttävät LinkedIniä.

Tulkitsin ensin virheellisesti sivun 14 grafiikkaa, ja luulin, että LinkedIniä käyttäisi 32 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista. Luku lienee kuitenkin lähempänä 25 prosenttia.

Näin siihen päädyn:

LinkedInin käyttäjiä on sivun 14 vastaajista 32%. Kun se kerrotaan 902 vastaajalla saadaan 289 henkilöä.
LinkedIn-käyttäjiä on siis kaikista Nepan tekemän 1019 kyselyn vastaajista 28,3 prosenttia (289/1019).

Koska Nepan vastaajat edustavat kuitenkin korkeintaan 88 prosenttia suomalaisista (he edustavat niitä ihmisiä, jotka käyttävät joskus sähköpostia) todellisen prosenttiosuuden laskemista varten tarvitaan myös ns. haamuvastaajia. Haamujen osuus on 12 prosenttia, jolloin vertailuluvuksi saadaan 1158. Tähän lukuun verrattuna (289/1158) LinkedIniä käyttäisi 25 prosenttia suomalaisista ja ihmisiä, jotka käyttävät LinkedIniä päivittäin (5% / 902 = 45 kpl) on 3,9 prosenttia suomalaisista. 


Sivun 14 lukuja ei siis voi tulkita sellaisenaan, vaan prosentit pitäisi suhteuttaa vertailulukuun. 


Esimerkiksi WhatsAppia käyttää siis korkeintaan (95% / 902 = 857 kpl) 74 prosenttia suomalaisista, Facebookia 66 prosenttia suomalaisista ja Instagramia 57 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista.  

Myös digidetoxaajista kertovien lukujen kanssa pitää olla tarkkana, prosentit eivät kerro kaikista suomalaisista, vaan suomalaisista sähköpostinkäyttäjistä. 

DNA:n kyselyn avulla voidaan kuitenkin jokseenkin yksiselitteisesti tulkita sitä, kuinka usein vaikka LinkedIn-käyttäjät käyvät palvelussa. :)

Heidän jäljilleen pääsin, kun poistin edellisestä piirakkakaaviosta ihmiset, jotka eivät käytä lainkaan LinkedIniä.


Kuva 5. LinkedIn-käyttäjien jakautuminen vierailukertojen mukaan

Paljastui, että
  • 47 % LinkedIn-käyttäjistä käy palvelussa harvemmin kuin viikoittain. Onko se kerran kuukaudessa vai kerran vuodessa, sitä emme tiedä. 
  • Loput 53 prosenttia käyvät palvelussa joka viikko:
  • 25 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa kerran tai pari viikossa
  • 13 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa 3-7 kertaa viikossa, siis keskimäärin kerran jokaisena arkipäivänä
  • 9 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa 1-2 kertaa päivässä
  • 6 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa "lukemattomia kertoja", eli ainakin kolme kertaa päivässä, mutta osa heistä merkittävästi useammin. 



Tässä postauksessa on nyt pari tärkeää opetusta.

1. Jos haluat eroon LinkedInin algoritmista, tarkista, että palvelusta on valittuna Most recent feed.

Valitsemasi syöte näkyy palvelun etusivulla postauslaatikon alapuolella.


2. Jos näet tai kuulet jonkun viittaavan DNA:n tutkimukseen ja kertovan, kuinka monta prosenttia  suomalaisista mitäkin somepalvelua käyttää, tiedostat mahdolliset tulkintavirheet. 


Kiitos vielä DNA:lle upeasta kyselystä. Tietääkseni muut tahot eivät suomalaisten netin käyttöä näin tarkasti jatkuvasti seuraa. Avoimesti jaetusta tiedosta on paljon iloa, kunhan muistaa olla tarkkana tulkinnassa. :)

Lopuksi haluaisin vielä kysyä sinulta lukijani: jos rajoitat someen käyttämääsi aikaa, niin miten sinä teet sen käytännössä.

Posted by at 7:19 AM 0 comments
Labels: , , ,
Location: Jyväskylä, Finland Suomi

Wednesday, August 13, 2025

Mitä Wikipedia voisi oppia LinkedIniltä?

LinkedIn on epätoivoinen, se ei voi ymmärtää miksi ihmeessä olen luopunut sen kätevästä mobiilisovelluksesta? Siksi se rummuttaa mobiiliselaimeni virtaan jatkuvasti mainoksia sovelluksestaan, mikä saattaa kyllä johtaa siihen, että luovun seuraavaksi Linkkarin mobiilikäytöstä. Ehdin sinne ihan tarpeeksi usein työpäivän aikana läppärilläkin!

No vielä en ole sitä tehnyt, sillä koukutussiivoukseni ansiosta tykkään palvelusta aiempaa enemmän myös mobiilissa. 

On virkistävää ravistella omia tapojaan, joilla kuluttaa palveluita. Tänä vuonna minusta on tullut esimerkiksi varsin sovellusvastainen. Eilen kuitenkin latasin pitkästä aikaa Wikipedian mobiilisovelluksen, kun sitä kehuttiin vierailevien wikipedistien verkoston (WREN) puhelussa. Ja hämmästyin. Palaan sovellukseen kohta.

Puhelussa puhuttiin myös Wikipedian peleistä, joita Wikimaniassa oli esitelty. 

Niihin on ilmeisesti otettu inspiraatiota myös LinkedIniin ilmestyneistä peleistä. Esimerkiksi tänään LinkedIn mainostaa minulle Zip-peliä, jota 9 kontaktiani pelaa/on pelannut:



Aloin miettiä, mitä muuta Wikipedia voisi oppia LinkedIniltä. Pitäisikö Wikipediankin mainostaa aggressiivisesti sovellustaan kaikille mobiiliselainta käyttäville? Nostaisiko se lukijoiden karvat pystyyn, emmehän ole tottuneet näkemään Wikipediassa juurikaan mainoksia?

Kuten kerroin, latasin Wikipedia-sovelluksen kollegoiden kehujen houkuttelemana. Nyt on minun vuoroni pistää sana kiertämään. Kokeile ihmeessä, joko lukijana tai kirjautuneena ja testaa myös hakutoiminto. Sovellus ei kilpaile somesovellusten kanssa koukuttavuudessa, mutta hyödyllinen ja sivistävä se kyllä on. 

Sovelluksen etusivulla näytetään käyttäjälle räätälöityä syötettä. Viimeisen vuorokauden luetuimpien artikkelien lisäksi näen itse Kangasniemeen liittyviä artikkeleita, sillä jaoin palvelussa sijaintini.

Sovellus kertoi myös, että kuka tahansa voi muokata Wikipediaa. Kun kirjauduin sisään, pääsin tekemään ohjatusti pieniä muokkauksia. Eniten innostuin kuvien lisäämisestä: sovellus näyttää minulle artikkeleita ja niihin mahdollisesti sopivia kuvia. 

Lisäsin esimerkiksi Kreetan lähellä sijaitsevaan pieneen saariryhmään kuvan saarista. Sovellus osasi ehdottaa kuvaa, sillä sitä oli käytetty galiciankielisessä saarista kertovassa artikkelissa, minun tehtäväksi jäi miettiä kuvaan sopiva teksti. Kokeilin muokkausta muutamalla artikkelilla ja totesin, että tähän voisi hyvin jäädä koukkuun. Ehkä mobiilimuokkaamiseen tuodaan lisää pelillisiä elementtejä, jotka palkitsevat käyttäjän muokkauksista.

Juttelimme WREN-puhelussa myös Iso-Britannian Online Safety Act -lakiin liittyvästä oikeudenkäynnistä, jonka Wikimedia-säätiö on juuri hävinnyt (ks. BBC). Wikimedian mukaan laki uhkaa sen käyttäjien ihmisoikeuksia ja turvallisuutta ja siksi se kyseenalaisti sen. Häviöstä huolimatta asia ei ole vielä loppuun taputeltu, sillä tuomiossa Iso-Britannian hallitusta kehotettiin varmistamaan Wikipedian suojelu. 

Vinkkasin puhelussa uutisesta, jonka kontaktini virrasta olin huomannut: Wikimedia-säätiö on ohjeistanut tutkijoita siitä, miten Wikipedian neutraalius määritellään, miten sitä pitäisi tutkia ja miten tuloksia pitäisi tulkita. Kaikki eivät tällaisesta tutkimuksen ohjailusta pidä. 

Lane Rasberry kertoi, että Wikimedia-säätiön hallitukseen (Board of trustees) valitaan pian kaksi uutta jäsentä. Äänestys alkaa parin viikon päästä ja se kestää pari viikkoa. Hallituksen tehtäviin kuuluu mm. säätiön toimarin valinta ja strategioiden hyväksyntä. Lanella oli tietysti oma lehmä ojassa asiasta kertoessaan, sillä hän on yksi ehdokkaista. Häntä kuitenkin huolestutti se, että vaikka rooli on globaalistikin hyvin vaikutusvaltainen, äänestykseen ei juuri osallistuta. Siksi lupasin Lanelle mainostaa vaaleja ainakin suomalaisille wikipedisteille. Äänestyskelpoisuuteen vaaditaan mm. 300 muokkausta, täältä löydät tarkat vaatimukset. 

Eilisessä bloggauksessa sanoin, ettei etä-Wikimania ollut niin voimannuttava kuin lähitapahtuma. Mutta kun sitä seurasi etänä, sai uusia puheenaiheita, joista oli nyt tosi kiva vaihtaa ajatuksia muiden vierailevien wikipedistien kanssa ja nyt olen taas uutta intoa täynnä. 

Eilen meitä oli puhelussa vain kymmenkunta, joten keskustelu oli varsin helppoa. Lopuksi halusin  vielä kuulla kokemuksia Wikipotraits-hankkeesta. Kuulin siitä viime viikolla, kun eräs tuttavani sai projektista pressikorttia muistuttavan kortin. Illalla pääsin mukaan myös projektin WhatsApp-yhteisöön. Yhteisöön kuuluu yli 60 alaryhmää, joten menee aikaa, ennenkuin pääsen sisälle projektiin, mutta luultavasti kerron asiasta myöhemmin lisää täälläkin.
Posted by at 8:38 AM 0 comments
Labels: , ,

Thursday, June 5, 2025

Silmäpareja vai keskustelua - ota somesta molemmat

Voisivatko museot ottaa käyttöön uusia, pienten joukkojen somealustoja pohti Suomen museoliiton viestintäjohtaja Miisa Pulkkinen. Alla lainauksia hänen kirjoituksestaan.

"Uusia somealustoja on noussut haastamaan somejättejä. Avainsanoja ovat etiikka ja merkityksellisyys – uusille alustoille halutaan rakentaa yhteisöjä ja osallisuutta, joka perustuu aktiiviseen vuoropuheluun."

Fediversumissa korostuu tosiaankin eettisyys, kun kaikilla instansseilla on omat käytöskoodinsa, joita myös valvotaan tarkasti. Kun valitsee itselleen sopivan kotipesän, ei tarvitse huolehtia someänkyröistä, joita esimerkiksi Facebookista löytyy niin paljon, että UMK:n piti poistua sieltä.

Aktiivisesta vuoropuhelusta kertoo eilen tekemäni katsaus, josta kerron kohta lisää. 

"Enää tarvitaan käyttäjät. DNA selvitti viime vuonna suomalaisten säännöllistä somekäyttöä. Mastodonia käyttää suomalaisista säännöllisesti yksi prosentti, Blueskyta kaksi prosenttia. Vertailun vuoksi: Facebookia käyttää päivittäin 61 prosenttia kansasta."

Niin, Fediversumi on tosiaan pienen porukan paikka, mutta sillä on omat vahvuutensakin.

Katselin eilen somevirtojani ja huomasin, että minun noin 820 Facebook-kaverista noin 5 prosenttia tuotti vuorokauden aikana uutta sisältöä (kuvia, postauksia, jakoja, kavereiden seinille kirjoitettuja onnitteluviestejä) Facebook-virtaani, saman verran kuin noin 200 henkilön Bluesky-verkostoni.

Tämä oli huomattavasti enemmän kuin LinkedInissä, jossa määrä jäi noin prosenttiin koko 2700 henkilön verkostostani. Instagram-verkostostani taas noin 7 prosenttia teki sisältöjä virtaan (stooreja en laskenut). 

Kun määriä vertaa Fediversumiin, voi tippua tuolilta. Mastodonissa seuraamani 270 tiliä tekivät vuorokaudessa 120 uutta avausta. Tämä oli suhteellisen helppo laskea, sillä syötteestä voi piilottaa sekä kommentit muiden avauksiin että muiden julkaisujen jaot. Määrä ei kuitenkaan vastaa koko totuutta, sillä minulla on käytössä kymmeniä filttereitä, jotka suodattavat sisällöstäni karkean arvion mukaan noin 30 prosenttia.

(Luvut kertovat vain minun verkostostani. Olisikin hauska kuulla, miten muiden verkostot käyttäytyvät. Kontaktien aktiivisuuteen pääsee käsiksi, kun tutkii Seurataan-syötteitä. Jos käytät Facebookia mobiiliselaimella, näet myös kaverisyötteen, jossa on vain kavereidesi tekemiä postauksia.)

Fediversumissa käydään siis huomattavan paljon keskusteluja. 


"Mitä museo voi tehdä, kun somejättejä on vaikea haastaa tai vastustaa, eivätkä eettisemmät somealustat ainakaan vielä tavoita kävijöitä?"

Jos tätä olisi kysytty minulta alkuvuonna, olisin sanonut, että hylätään jätit ja siirrytään porukalla Fediin, tehdään sinne kaikkien suomalaisten oma somepalvelu. Nyt huumani on alkanut tasaantua ja suurin oppimistyö uusien alustojen ymmärtämisessä on tehty. En enää huutele kaikille vastaantulijoille, että tulkaa nyt ihmeessä tekin tänne, tämä on ihan mahtava paikka, vaan olen sopeutunut ajatukseen, ettei vanhoista someista niin vain lähdetä. Yksityishenkilöt voivat toki tällaisen valinnan tehdä, mutta organisaatioille, joiden pitää edelleenkin tavoittaa ihmisiä, irtiotto on vaikeampaa.

Mutta miksi lähteä, jos voi käyttää rinnakkain erilaisia palveluita?


Somen käyttöön on erilaisia syitä, eikä sitä pitäisi pelkästään tavan vuoksi työssään käyttää. Jos somesta halutaan sekä (maksettuja) silmäpareja että keskusteluja, niin Fediä voisi ainakin kokeilla. Jos koko organisaation vieminen Fediin tuntuu liian työläältä ja riskialttiilta, agentiksi voisi usuttaa jonkun asiantuntijan, ikään kuin tunnustelemaan maaperää. 

Muutos ottaa aikansa, mutta jos uusia vaihtoehtoja ei tunne, harva niihin tarttuu. Parikymmentä vuotta sitten aika harva meistä roikkui päivittäin somessa, mutta jotenkin me olemme sinne päätyneet.
Posted by at 12:22 PM 2 comments
Labels: , , , , , ,

Saturday, February 13, 2021

Kaikki ilo irti Instan karusellipostauksista muuallakin somessa

Instagram on minusta edelleenkin inspiroiva paikka. Viime vuonna innostuin karusellipostauksista, joita ulkomaalaiset mielipidevaikuttajat käyttivät uudella tavalla, ikään kuin sarjakuvina. Minulla meni hieman aikaa siinä, että keksin, miten itse voin sellaisia järkevästi toteuttaa, ja kokeilujen avulla löytyikin minulle sopiva tapa. 

Tässä siis esimerkki siitä, miten muutin Pihtiputaan partiolukiolaisten nuorille tekemän kyselyn tulokset karuselliksi:





Koska tällaisen karusellin tekeminen vaatii vaivaa, halusin ottaa siitä ilon irti. Jaoin kuvat myös Facebook-sivulleni. Mutta entäs Twitter ja LinkedIn, miten tämän saisi jaettua sinne järkevästi?


LinkedIniin tein kuvista ns. dokumentin:







Twitteriin jaoin kuvat videona:
 


Tänään oli taas uuden karusellipostauksen vuoro.

Tältä se näytti Instagramissa:






ja tältä Facebookissa:

 



Twitterissä jaoin tällä kertaa videon sijaan ison palapelikuvan:

Mobiilissa kuvaa oli helppo zoomailla, tietokoneella ei niinkään.


LinkedInissä jaoin myös palapeliversion kuvasta, kuvan osaset postasin myös kommentteihin. Se, että LinkedIn järjestelee kommentit satunnaiseen (=Most relevant) järjestykseen aikajärjestyksen sijaan (toki voi valita Most recent, jolloin kuvat näkee käänteisessä aikajärjestyksessä) ei helpota tällaisten sisältöjen jakamista.


 


Instagramin karusellipostausten avulla kehitän siis sisällöntuotantoani muissakin somepalveluissa. Ja näistä kokeilusta pääsevät asiakkaanikin hyötymään, kun voin kertoa heille nikseistäni sisältöä someen -koulutuksissani. Olen kyllä onnekas siinä, kun työni on niin lähellä harrastuksiani. :)
Posted by at 4:30 PM 0 comments
Labels: , , , , , ,

Wednesday, November 4, 2020

Projektit näkyviin LinkedIn-profiiliin: case Vinka 2020

Lokakuun lopussa saimme ikäviä uutisia: Tikkakoskelle suunniteltu NASTA-harjoitus Vinka 2020 jouduttiin perumaan koronatilanteen vuoksi. Päätös oli toki ymmärrettävä, mutta hyvin harmillinen: projektin eteen tekemämme työ meni hukkaan, kun emme päässeetkään maaliin asti.

No, se ei tietenkään ole koko totuus asiasta, opimme paljon niin tapahtuman järjestämisestä, Naisten valmiusliitosta, asioiden johtamisesta, muutosviestinnästä ja niin edelleen. Lisäksi tutustuimme mielenkiintoisiin uusiin ihmisiin ja osa meistä kävi "vakoilemassa" myös muita Naisten valmiusliiton järjestämiä tapahtumia. Esimerkiksi minä osallistuin Taivalkoskella Pikku-NASTA Fanniin.

Halusin tallentaa kokemukseni LinkedIn-profiiliini ns. projektiin. Kertoessani ideastani toimistotiimille, huomasin, etteivät projektit ole kaikille tuttu ominaisuus ja siksi tein asiasta sekä LinkedIn-päivityksen että tämän bloggauksen :). 


Näin kerroin asiasta LinkedInissä:

 


Minun profiiliini ensimmäinen projekti ilmeistyi noin 9 vuotta sitten, kun SOITA-hankkeen projektipäällikkö Jari Jussila lisäsi projektin omaan profiiliinsa ja linkitti siihen muutkin projektin osallistujat. 

Sittemmin olen luonut itse useita projekteja, mm. viime kesän Wikimania-tapahtumasta, mutta vasta nyt huomasin, että että tämä projektiominaisuus on jossain vaiheessa mennyt "rikki": enää ei pystykään lisäämään projekteja muiden profiileihin, vaan kaikkien pitää tehdä se itse. Muutos on toisaalta hyvä, sillä se, kuinka kauan kukin on projektiin osallistunut ja mitä on sen puitteissa tehnyt vaihtelee. Toisaalta muutos mahdollistaa sen, että joku lisää ns. selän takana omia kontaktejaan projekteihin, joissa he eivät ole joko olleet, tai joista he eivät välittäisi muiden tietävän.




  1. Klikkaa LinkedInin päänäkymässä yläreunassa olevaa   Me -ikonia 
  2. Klikkaa View profile.
  3. Valitse oikeasta laidasta  Add profile - Accomplishments -osiosta
  4. Klikkaa  Add -ikonia (Projects -sanan oikealta puolelta)
  5. Täytä kentät ja klikkaa Save.

Olemassa olevia projekteja voi myös jälkikäteen muokata:

  1. Klikkaa   Me -ikonia ja klikkaa sitten View profile.
  2. Skrollaa osioon Accomplishments ja klikkaa   Edit -ikonia
  3. Tee muutokset ja klikkaa Save.


LinkedIn-profiilissa olevista työkuvauksista projektit eroavat siten, ettei projekteihin voi kiinnittää suosituksia. Mutta se, mikä niissä on kivaa on se, että niiden avulla voit näyttää paremmin sen, kenen kanssa olet tehnyt töitä (ja muistat sen itsekin vuosien päästä).


Kas näin:



Kerro, jos innostuit lisäämään omaankin profiilisi projekteja!
Posted by at 3:08 PM 0 comments
Labels: ,

Wednesday, July 29, 2020

Vauhtia Instagram-karuselliin - 12 inspiroivaa esimerkkiä


Instagram esitteli karusellitoiminnon jo jokunen vuosi sitten. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että yhdessä postauksessa on useita sisältöjä, maksimissaan 10 valokuvaa ja/tai videota.

Karusellin voi täyttää vaikka
  • tuote-esittelyllä
  • ennen-jälkeen-kuvapareilla
  • panoramakuvilla
  • visuaalisia palapeleillä. 

Miksi karuselleja sitten kannattaisi harrastaa?

  • Seuraajat viihtyvät niiden äärellä pidempään, kuin yhden yksittäisen kuvan äärellä. Parhaimmassa tapauksessa sisältöjä katsotaan useaan kertaan, palataan vaikka välillä katsomaan edellistä postausta ja jatketaan sitten eteenpäin. Instagram palkitsee sitouttavia sisältöjä, joten karusellit saavat ehkä vähän korkeamman sijoituksen algoritmissa kuin tavalliset kuvat
  • Yksi kuva kertoo enemmän kuin... Joo, tiedäthän sen, mutta kuvasarja kertoo vielä enemmän! Niihin mahtuu pidempikin tarina!
  • Onko sinulla paljon kuvia, joita haluaisit jakaa? Jos jaat vaikka 10 erillistä postausta tapahtumasta, karkotat luultavasti osan seuraajista – he eivät halua, että heidän fiidinsä on täynnä yhtä tapahtumaa. Kun ryhmittelet tapahtumakuvat yhden postauksen sisään, ne seuraajasi, jotka eivät ole kyseisestä tapahtumasta kiinnostuneita voivat sivuuttaa sen nopeasti.
  • Jos haluat, että fiidisi on näyttävä, voit piilottaa kansikuvan alle kuvia, jotka eivät näyttäisi hyvältä yksittäin postattuna. 

Seuraavaksi muutamia hyviä esimerkkejä. 


Tuote-esittely, jossa näytetään useita saman sarjan tuotteita (mieti, miltä tili näyttäisi, jos nämä kaikki olisi postattu yksitellen):





Sarjakuvastrippi taipuu hyvin karuselliin (mitähän seuraavassa ruudussa tapahtuu?):







Kolmen kuvan panoraamakuva:





Jännitystä (ja yhdenmukaista fiidiä) esimerkiksi joulukalenteriin saa, kun varsinaisen yllätyksen piilottaa sivulle kaksi:






Kuvapari: taideteos ja sen esikuva:







Kuvakollaasi matkasta:




Huone ennen ja jälkeen: 





Karuselli tarjoaa mainion välineen visuaaliseen tarinankerrontaan:


 



Nosta esiin yksityiskohta, jota tavallinen museokävijä ei huomaa noin tulitikkuaskin kokoisesta maalauksesta:


 



Instagram-kuvia voi käyttää myös pienen kalvosetin tapaan, kuten @Dainwalker tilillään usein tekee. Tässä hän kertoo, miksi ns. somenbuustausryhmät eivät ole hyvä idea:


 



Myös Chris Don tililtä löytyy useita karusellipostauksia. Omien postausten lisäksi hän tarjoaa paikkoja myös vieraspostauksille. Valitsin tämän esimerkin, koska 
1) siinä kerrotaan, miten Instagram-äänestyksiä voi käyttää liidien löytämiseen ja 
2) nuo kultaiset kirjaimet viehättävät minua kovasti. Harvoin kulta näyttää ruudulla oikeasti kultaiselta.


 


Olen tehnyt karusellipostauksia säännöllisen epäsäännöllisesti jo pitkään, mutta tänä kesänä aloin tehdä niitä säännölllisesti: joka kolmas @piilotettuaarre-postaus on nykyään kolmen palan karuselli. Hauska yksityiskohta on se, että teen karusellit Jacki Jacobsin Instagram-palapelipohjilla, jolloin niistä muodostuu yhtenäinen raita mun tilille:



Kuvassa karusellipostaukset näkyvät oikeassa sarakkeessa.

Ihailen kovasti 10-osaisia karusellipostauksia ja Jackin pohjilla voisikin tehdä helposti myös 9-osaisia postauksia, sivulle 10 voisi laittaa vaikka jonkun kehotteen. Ehkäpä kokeilen vielä niitäkin jossain vaiheessa? 

Tässä esimerkki yhdestä karusellipostauksesta, jossa kerron TikTokin omistavasta ByteDance-yrityksestä.





Instagramiin tekemiäni postauksia olen hyödyntänyt myös muissa somepalveluissa, esimerkiksi Twitterissä, jossa postaan kuvat ns. ketjuun: 




 
Sama postaus näyttää LinkedInissä tältä: näytän koko kuvarivin kerralla:


   



Facebookissa taas postailen kuvat yksitellen:


 



Hyödynnän karuselleja myös tuote-esittelyihin, katso esimerkiksi miten esittelin nämä sometarrat:






Jos haluaisit ideoida kanssani sitä, miten te voisitte hyödyntää karuselleja, ota reippaasti yhteyttä!


Posted by at 12:48 PM 0 comments
Labels: , , , , ,
Subscribe to: Posts (Atom)