Showing posts with label Mediawiki. Show all posts
Showing posts with label Mediawiki. Show all posts

Sunday, August 3, 2014

Wikittelyä Lontoossa - matkani kouluttajaksi


Terveisiä junasta! Olen matkalla Lontooseen, sillä huomenna alkaa #mywikiweek, mun wikiviikko. Osallistun ensin Wikimedia UK:n järjestämään kansainväliseen Wikipedia-kouluttajien workshoppiin (ma&ti), torstaina taas heidän Wikimedia-hallituskoulutukseensa. Perjantaista sunnuntaihin on vuorossa Wikimania, vuoden tärkein tapahtuma sadoille wikipedisteille ja -medisteille. Osallistuin vastaavaan tapahtumaan vuonna 2010 Puolan Gdanskissa, jossa sain suuren Wikipedia-herätyksen.

Hallituskoulutukset ovat yleensä kaksipäiväisiä, mutta tällä kertaa se on vain päivän mittainen, eli minulle jää myös vähän vapaa-aikaa. Se onkin kiva juttu, sillä olen lähes ensikertalainen Lontoon kävijä. Kävin siellä vuonna 2006, silloinkin wikien merkeissä. Haastattelin Nokian Southwoodin kampuksen väkeä siitä, miten he wikiä käyttivät, mitkä olivat heidän parhaita käytäntöjään ja toiveitaan. Vastaavia haastatteluja tein Suomen lisäksi myös S60 SW -organisaatiossa Vancouverissa ja Tokiossa ja niiden pohjalta kirjoitin ohjeistuksen siitä, miten Mediawikiä (valitsin sen meille alustaksi, toinen vaihtoehto olisi ollut twiki) käytetään. Policyyn kirjasin myös sen, mihin niitä ei saa käyttää - wikit eivät täyttäneet kaikkia arkistoinnin vaatimuksia. Selvitys opetti minulle paljon myös tietoturvasta, sillä kaikkea tietoa ei saanut Nokian intranetissäkään jakaa, vaan meillä piti olla myös projektikohtaisia wikejä.

Wikipedia-kouluttajien työpajaa odotan ehkä eniten, sillä harvemmin sitä toisia Wikipedia-kouluttajia pääsee tapaamaan ja koulutuskokemuksia vaihtamaan. Mietin taannoin koulututtajakokemustani ja sain ahaa-elämyksen: kouluttaminen on ollut osa työtehtävieni ihan ensimmäisestä Nokian kesätyöpaikasta lähtien (kesällä 1998): haastattelin silloin kollegoitani siitä, miten GSM-rekisterit käytännössä toimivat ja vaihtavat tietoja keskenään ja keräsin haastatteluni tulokset koko päivän koulutukseen. Sitten minusta tuli projektikoordinaattori, joka toimi Artemis-työkalujen pääkäyttäjänä. Ajoin raportteja tietokannoista ja toimin silloin tällöin myös kouluttajana. Alkuun kouluttaminen tuntui tosi vaikealta: en oikein pitänyt esiintymisestä ja tuntui epävarmalta käyttää muiden tekemiä materiaaleja - mikähän tämänkin kalvon idea oikein on? Toki meillä oli kouluttajien koulutuksia, mutta eihän niissä kaikkea oleellista huomannut kysyä. Pikkuhiljaa kouluttaminen alkoi kuitenkin sujua ja kouluttajaurani huipentui siihen, kun kävin kollegani Petran kanssa Budapestissä kouluttamassa, vuosi oli silloin ehkä 2001. Seuraavana vuonna muutin Jyväskylään ja aloitin uudessa roolissa, softan laatuinsinöörinä. Rooliin kuului mm. laatuprosessien (esim.katselmoinnit) määrittelyä ja koulutusta, mutta siinä vaiheessa olin jo niin innostunut kouluttamisesta, että koulutin huvikseni muitakin kuin minulle kuuluvia työkaluja. Tampereella olin päivittänyt jaokseni intranet-sivuja ja nyt halusin tuoda intranetin puhelinprojektimmekin käyttöön, sillä se oli minusta hyvä tapa jakaa tietoa.

Seuraavana työni softaerroreiden managerina vei minut jälleen ulkomaille, seitsemän keväisen viikon ajan olin Tokiossa erroreita manageeraamassa, mutta samalla myös koulutin työkaluja ja prosesseja. Tokiossa tapasin myös tulevan pomoni Jussin, joka oli innostunut wikeistä tuotekehityksen työvälineenä ja kesän jälkeen aloinkin perehtyä wikien maailmaan. Myöhemmin koulutin Nokiassa myös blogeja ja syötteenlukijoita.

Ensimmäisen Nokian ulkopuolisen some-koulutukseni pidin keväällä 2009 Lappeenrannan teknillisen yliopiston kautta, kun toimin intrablogituttuni-Minnan sijaisena ja törmäsin ensimmäistä kertaa Miiaan. Tehtyäni sinne uuden 3 tunnin some-koulutusmateriaalin päätin kouluttaa samalla setillä myös kollegani Jyväskylässä. Me olimme silloin kaikki yhdessä suuressa veneessä, miettien sitä, mitä tehdä kun työt Jyväskylän toimipisteestä loppuvat. Meille järjestettiin paljon erilaisia koulutuksia, mutta kuvaavaa on, ettei (ulkopuolinen) työnhakukouluttajamme ollut edes kuullut LinkedIn:stä, jota me nokialaiset olimme jo vuosia käyttäneet... Some-koulutukseni avasi monen kollegani silmät sille, miten some-työkaluja voi käyttää työssä ja sain siitä paljon hyvää palautetta (löydät suositukset LinkedIn-profiilistani). Nokia-kalvopohjat olivat olleet aika sitovia, mutta tuossa viimeisessä koulutuksessani irrottelin ja tein materiaalista värikkään ja visuaalisen - ja olin siitä hyvin ylpeä. Nykyään ko. materiaali lähinnä punastuttaa - tästäkö minä oikeasti tohkeilin?

Kouluttajana olen siis aika itseoppinut ja käytännönläheinen - opettelen ensin työkalun käyttöä ja kulttuuria, tarkkailen ja haastattelen muita käyttäjiä ja kerron sitten havainnoistani muille. Mielestäni asioita ei voi oppia vain lukemalla muiden kokemuksista, vaan pitää heittäytyä itsekin mukaan. Vaikka netti on pullollaan hyvää ja opettavaista sisältöä, uskon yhä koulutuksiin, siihen, että joku kahlaa ja omaksuu valtavan määrän tietoa ja suodattaa siitä oleellisen yleisölle, ottaen huomioon heidän taustansa ja tarpeensa.

Seuraapa siis ensi viikolla matkaani somessa, korkkasin äsken #mywikiweek -tagin Instagramissa, Wikimanian häsä taas on #wikimania2014.

Tuesday, December 17, 2013

Wikit Suomessa -raportti, osa 3

Wikit Suomessa -raportin 3. ja viimeinen osa on tässä. 

Kirjoitus on kirjoitettu toukokuussa 2013 osaksi  Sometime-porukan tekemää Somen tilan Suomessa -raporttia. Tämä raportti tullaan lisäämään piakkoin kokonaisuudessaan myös Piilotetun aarteen nettisivulle Asiaa somesta -otsikon alle.

Wikejä eri käyttötarkoituksissa


Wikit ovat loistavia alustoja koulumaailmassa, niihin voi rakentaa erilaisia oppimisympäristöjä. Haastateltavat kehuivat niiden mahdollisuuksia paitsi harjoitustyöalustana myös koulutusten suunnittelutyökaluna ja internet-sivujen julkaisussa. Wikien käyttö vaatii kuitenkin vielä paljon "lähitukea", pääkäyttäjän läsnäoloa ja opastusta, mutta hyvää on se, että kaikki näkevät muidenkin työn hedelmät ja voivat oppia toisilta.

Lukiolaisille järjestettiin viime syksynä [2012] ensimmäistä kertaa Innolukio-ideakilpailu, jossa etsittiin tuoteideoita ja palvelukonsepteja. Kilpailu toteutettiin Innolukio Desk-wikissä. Tutkittuaan kilpailutöitä Harto Pönkä huomasi, että hyvät ja huonot ideat erotti ennen muuta vastaajien työskentelytapa.

“Ei voida sanoa, että prosessimainen idean kehittely johtaisi aina parhaisiin ideoihin, mutta sen sijaan [...] voitaisiin väittää, parhaita ideoita ei synny ilman [wikiympäristö tukemaa] prosessimaista työskentelyä.”

Innolukio-tapauksessa Pönkä nosti esiin Purot.net:in keskusteluominaisuuden tärkeyttä voittajien onnistumisessa. Siinä missä esimerkiksi Mediawiki piilottaa keskustelut omalle välilehdelleen, Purot-wikissä kommentointi on nostettu yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi.

Miia Kosonen kertoi huomanneensa eri kurssiryhmien kanssa käymistään keskusteluista, että wikejä hyödyntävät edelleenkin lähinnä vain suhteellisen isot ICT-alan yritykset, jotka käyttävät niitä projektinhallintaan, dokumentointiin ja ohjeistamiseen. Esteenä wikien hyödyntämiseen on hänen mukaansa osaamisen puuttuminen (lue: tietokonekauhu ja kokemuksen puute). Hän totesi:

“Pienissä organisaatioissa ei nähdä wikien potentiaalia, mikä on sinänsä paradoksaalista - ongelmana koetaan se, ettei ole tarpeeksi massaa tuottaa sisältöä ‘muun tekemisen ohessa’.” 

Nokialla pitkään wikien kanssa työskennelleen Antti Helmisen mukaan wikien haasteena on myös intranetin jatkuva “sharepointtautuminen”. Sharepoint siis sanoo hoitavansa intrassa kaiken mahdollisen, myös wikit, mutta Sharepoint-wikien ongelma on, että ne ovat oikeastaan vain yksinäisiä sivuja, joilla ei ole suhdetta edes saman tiimisivuston muihin wikisivuihin. Helmisen mukaan wikien toinen ongelma on se, että ne ovat menettäneet coolin maineensa, ‘nyt kun kuuminta hottia on mikrobloggaus ja “social business”’.

Siinä missä wikit ovat siis kadonneet pääkonttorin business-naisten kalvoista, ne elävät Helmisen mukaan edelleen insinöörien työkaluna, sillä insinööriys käy hyvin yhteen  wikien kanssa.

 “Wikit ovat yksinkertaisia työkaluja, joita insinöörit tykkäävät käyttää koska sitä voi muokata vapaasti ilman rajoitteita tai sisäänrakennettuja prosesseja. Wikissä kukaan ei ole etukäteen päättänyt miten ihmisen pitäisi tehdä työnsä. Samalla se on pelottavaa koska wiki on tyhjä taulu, tabula rasa, ilman valmista hierarkiaa tai rakennetta.“

Oskari Uotinen puolestaan kertoi, että myös maakuntaliitoissa ja etenkin teollisuudessa on herätty wikien käyttöön, esim. alihankintakonepaja Reiferissä wikiä käytetään laatukäsikirjana, kuten hän myöhemmin tässä raportissa [siis omassa osuudessaan, jota ei ole vielä julkaistu] kertoo. Harto Pönkä taas mainitsi mm. opetus- ja hankepuolen sekä viestintäyritysten aktiivisuuden wikien käytössä ja kertoi siitä, miten Suomen evankelisluterinen kirkko julkaisi viime syksynä [2012] sosiaalisen median ohjeistuksen, jota oli Kirkon suuntaviivat -wikissä työstänyt noin 150 työntekijää.

Wiki voi korvata myös kokonaisen intranetin, myös isossa organisaatiossa, kuten Finnairin kesäkuussa 2012 julkaistu Confluence-pohjainen intranet todistaa. Vanhasta intranetistä sen erottaa

  • helpompi sisällöntuotanto ja ylläpito 
  • käyttäjille mahdollinen avoin kommentointi ja Facebookista tuttu seinä-toiminto 
  • tehokas ja monipuolinen haku
  • yksinkertainen rakenne, mutta laaja sisältö

Intranet-wikillä Finnair halusi lisätä sisäistä yhteisöllisyyttään, mutta samalla se myös yksinkertaisti julkaisuprosessiaan merkittävästi.

Wikeillä nähdään olevan paljon potentiaalia ja esimerkiksi Wikipedian suosio kertoo siitä, että pienelläkin porukalla saadaan hyvää sisältöä isolle joukolle. Suomenkielisessä Wikipediassa on nimittäin viimeisen kuukauden aikana ollut vain 1800 aktiivista käyttäjää (rekisteröityneitä käyttäjiä on yli sata kertaa enemmän: 233 698). Suomalaiset ovat luoneet reilussa kymmenessä vuodessa 322 000 Wikipedia-artikkelia, mikä on vähän verrattuna englanninkieliseen Wikipediaan, jossa artikkeleita on jo 4,2 miljoonaa tai ruotsinkieliseen Wikipediaan, jossa on lähes miljoona artikkelia. Teemu Leinonen , joka toimii globaalin Wikimedia-säätiön yhtenä harvana eurooppalaisena neuvonantajana, kertoo, että syy suomenkielisen Wikipedian artikkelien vähyyteen on vahva deletionismi-kulttuuri - suomalaiset kun haluavat artikkeleita vain todella merkittävistä aiheista, muut poistetaan tylysti. Esimerkiksi Diili-ohjelmasta tunnetuksi tullutta Jethro Rostedtiä ei aluksi pidetty oman artikkelin arvoisena, vaikka hän oli julkisuudesta tuttu ja esiintynyt useissa eri tv-ohjelmassa.

Wikimedia Suomi ry:n toiminta on viimeisen vuoden aikana aktivoitunut. Se on pitänyt mm. wikikoulua Kiasmassa ja muutenkin panostanut yhteydenpitoon helsinkiläisten museoiden kanssa. Maailmalta tuttu GLAM (lyhenne sanoista Galleries, Libraries, Archives ja Museums) -konsepti on rantautunut Suomeen, eli Wikimedia on aloittanut täälläkin yhteistyön muiden avoimia sisältöjä edistävien tahojen, kuten Ateneumin ja Kiasman kanssa, jotka ovat luovuttaneet Wikipediaan mm. kuvia taiteestaan ja alkaneet työstään niihin liittyviä artikkeleita.

Wikimedian toiminta ja budjetti ovat vuosien kuluessa vakiintuneet ja säätiö työllistää tällä hetkellä noin 150 henkilöä. Kuluneen vuoden aikana Wikimedia on, lähes 7 vuoden tauon jälkeen, esitellyt myös uusia hankkeita:


  • Wikidatan avulla eri asioihin liittyvät numerot ja yhteydet (esim. ihmisten sukulaisuussuhteet) saadaan yhdestä keskitetystä paikasta useisiin eri palveluihin
  • Wiki voyage taas tuo Wikimediaan matkaoppaan (oppasta löytyy jo 13 kieliversiota, ei vielä suomea).


Wiki on Antti Helmisen sanoin “haikala, jonka pitää liikkua ollakseen olemassa - jos wikiä ei päivitetä, se kuolee.” Pidetään siis Wikipedia ja muut wikimme elävinä, vaikka ne eivät ehkä niitä viileimpiä some-palveluita olekaan.

Lähteet:
Alexa

Wikipedia ja Wikimedia
mm. wiki-artikkeli
Wikimedia ry
Wikidata
Wiki Voyage

Piilotetun aarteen artikkelit: 
Wikit 
Wikipedia

Haastattelut ja artikkelit
Ambientia, Case Finnair 
Innowise, Case: Innolukio ja Case: Sosiaalisen median suuntaviivat kirkolle

Thursday, December 12, 2013

Wikit Suomessa -raportti, osa 2

Viime viikolla alkanut Wikit Suomessa -raportti etenee tänään toiseen osaan. Ensi viikolla viimeisen osassa kerrotaan siitä, miten wikejä käytetään eri käyttötarkoituksissa. 

Kirjoitus on kirjoitettu toukokuussa 2013 osaksi  Sometime-porukan somen tilan Suomessa -raporttia. Tekstissä wikialustat on lihavoitu, niille pystytetyt wikit taas kursivoitu

Erilaisia wikialustoja Suomessa

Wikipedia on wikeistä tunnetuin ja se on Alexan mukaan Suomessakin 7 suosituimman nettisivun joukossa. Wikipedian lisäksi huhtikuussa 2013 sadan suosituimman nettisivun joukossa oli vain Wikimedia-säätiön oma sivusto (sijalla 88).

Puhekielessä wiki ja Wikipedia menevät usein sekaisin. Wikipedian mukaan wiki on

“Verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata haluamallaan tavalla, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun.”

Wikialustoja on maailmassa olemassa kymmeniä ellei satoja. Niiden suosiota Suomessa on vaikea mitata mm. siksi, että osa wikeistä on salaisia. Wikipedia tuntee suomalaisia wikejä vain 60 kappaletta, joista 7 on Wikimedian ylläpitämiä (Wikiaineisto, Wikikirjasto, Wikiopisto, Wikipedia, Wikisanakirja, Wikisitaatit ja Wikiuutiset), neljä alueellista wikiä (Häme-Wiki, Poritieto, Mikkelin SeutuWiki ja Vaasapedia) ja muita wikejä on noin 50. Viimeisen vuoden aikana listalle on lisätty mm. seuraavat aktiiviset wikit:
  • Hommaforumin Hommawiki 
  • Liberalismiwiki 
  • Salkkaripedia (Salatut Elämät -tv-sarjalle omistettu wiki) ja 
  • Sarjakuvawiki 
Wikimedian wikit käyttävät Mediawiki-alustaa. Suomalaiseen Wikipediaan on kirjoitettu artikkeleita vain kuudesta muusta wiki-alustasta: Booktype, Confluence, MoinMoin, TiddlyWiki, UseModWiki ja Wikia. Viimeisten 90 päivän aikana yli sata kertaa niistä on luettu vain seuraavia: Mediawiki (672), Confluence (612) ja Wikia (404).

Yksi suosituimmista wikialustoista Google Trendsin datan mukaan on Wikipedian perustajan Jimmy Walesin kaupallinen wikituote Wikia. Vielä tammikuussa se sijoittui myös Alexan tilastoissa sijalle 55, mutta on sittemmin tippunut pois Suomen sadan suosituimman sivuston joukosta, muita wikipalveluja Alexan listalla ei tänä vuonna ole ollutkaan. Alexan mukaan Wikia on myös globaalisti suosituin wikialusta (sijalla 161 toukokuussa 2013).

Suomalaiset hakevat Google Trendsin mukaan tietoa eniten Wikiasta, Confluencesta ja Wikispaces -wikialustoista 
Suomen Wikiassa on tällä hetkellä 80 eri wikiä, joista 10 suosituinta on enimmäkseen vapaa-aikaan liittyviä: WWII books, Bionicle, Vaali, Spore, Super Mario, World of Warcraft, Ikariam, Airsoft, Muumitalo ja Minecraft. Suosituimmassa wikissä,WWII books, on 3600 artikkelia, jotka käsittelevät toiseen maailmansotaan liittyvää kirjallisuutta. 

Wikialustoista toiseksi suosituin (lue: googlatuin) on Google Trendsin mukaan Confluence, kolmantena tulee Wikispaces. Confluence-wikiä käytetään mm. suositussa sosiaalinenmedia.org-wikissä, johon kerätään yhteisöllisesti esimerkkejä suomalaisten organisaatioiden someilusta. Sosiaalinenmedia.org on, toisin kuin wikit yleensä, ulkoasultaan herkullinen kuin karkki, mutta myös Mediawikien ulkoasua voi muokata ja tehdä se responsiiviseksi (lue: sen käyttö onnistuu sujuvasti älypuhelimilla ja täppäreillä), kuten logistiikka-alan wikipohjaiselle verkko-oppimisaineistolle, Logistiikan maailmalle, hiljattain tehtiin. Confluence-wiki, samoin kuin esimerkiksi pilvipalvelu Pbworks, on aikojen kuluessa alkanut muistuttaa enemmän julkaisujärjestelmää kuin puhdasta wikiä. Wikien erityispiirre on siinä, että versiohistoriasta näkee, mitä muutoksia sivulla on viimeksi tehty - ja kuka ne on tehnyt. 

Nokialla on perinteisesti käytetty avoimen lähdekoodin twikejä, joissakin yksiköissä myös Mediawikejä. twikit ovat hyvin ketteriä, minkä on huomannut esimerkiksi silloin, kun Nokia on myynyt jonkun osastonsa: läksiäislahjana porukalle on voinut antaa mukaan läppärin, jolle on asennettu muusta wikialustasta irrotettu wiki. Sama ketteryys mahdollistaa myös sen, että wikejä voi siirtää yhteen, paloitella ja siirtää intranetistä extranettiin. 

Myös Suomesta löytyy oma wikialustansa, Purot.net-wiki. Harto Pönkän mukaan alustalta löytyy jo noin 750 wikiä ja se on valmis lanseerattavaksi kansainvälisille käyttäjille. Yhteistä kaikille wikialustoille on se, että ne tukevat entistä paremmin plugineita, joiden avulla uusia toiminnallisuuksia voi asentaa oman maun mukaan tai tehdä vaikka ihan omia. Esimerkiksi Nokian single-sign-on-ratkaisu tehtiin twikiin kahdella koodirivillä, ilmaiseksi. Useimpiin wikeihin voi myös helposti upottaa sisältöjä muualta internetistä, esim. YouTube-videoita, SlideShare-esityksiä, Flickr-kuvia tai Twitter-virtaa.

Jatkuu ensi viikolla...

Thursday, August 1, 2013

Lomaltapaluuta ja someuran alun muistelua

Mansikkakesä alkaa olla ohitse ja on aika palata työntekoon. Lomalla yritin noudattaa omia neuvojani siitä, miten lomalainen voi käyttää somea toisin. Neuvot innostivat muitakin, sillä ko. bloggaukseni taisi olla kaikkien aikojen jaetuin.

Näin elokuun alussa muistelin sitä, miten 7 vuotta sitten palasin kesälomalta. Lomani alkoi Tokiossa, jossa olin ollut koko kevään auttamassa paikallista puhelinprojektia softabugien metsästyksessä viemällä sinne prosessi- ja mittaamisosaamistani. Pitkän, 6 viikon kesäloman jälkeen, aloitin virkein mielin uudessa työssäni (suosittelen lämpimästi lomarahojen muuttamista vapaaksi). Aiemmat työni olivat sisältäneet mm. koulutusta, projektin seurantaa, työkalukehitystä, prosessien määrittelyä ja mittaamista, mutta uudessa työssäni sain käyttää kokemuksiani myös nettiharrastusteni parista.

Tärkein tehtäväni oli tuoda wiki tuhatpäisen tuotekehitysporukkamme käyttöön. Nokiassa käytettiin silloin vielä aika vähän wikejä, +Harri Lakkala ja Antti Helminen puuhailivat twikien parissa kun taas Matti Pärnänen oli valinnut S60-puolella alustaksi Mediawikin (Harrin ja Matin yhteisessä wikikoulutuksessa sain muuten idean harrastuswikistä, Nukkekotiwikikin on siis pian jo 7-vuotias). Jos joku headhuntteri (tai rekrytoija) muuten blogiani lukee, niin kannattaa käydä tutkimassa Antin ja Matin LinkedIn-profiilit, harvoin tuollaisiin sisäisen somen osaajiin törmää.

Wikialustoja tutkittuani valitsin Mediawikin ja kävin haastattelemassa wikiosaajia mm. Vancouverissa ja Southwoodissa, jotta sain Wiki Policyyni (organisaation yhteiseen wikiohjeistukseen) mukaan parhaimmat käytännöt. Tärkeää oli myös määritellä se, mitä wikissä ei saa tehdä, sillä kätevä työkalu innosti vähän liikaakin ja sillä haluttiin tehdä kaikki mahdollinen, eikä dokumentointiorganisaatiomme ollut vielä valmis wikiaikaan. Kaiken kaikkiaan +Jussi Hurmolan vetämässä tiimisssä oli hyvin innostavaa  työskennellä, koko ohjelmisto-organisaatiota palvelevassa iskujoukossamme oli mukana myös Jarkko Manninen ja +Ivan Kuznetsov, joista oli omassa työssänikin paljon hyötyä.

Aiemmin olin vaihtanut töitä Nokiassa parin kolmen vuoden välein, mutta seitsemässä vuodessa en ole vieläkään ehtinyt kyllästyä nykyiseen työhöni sosiaalisen median työkalujen parissa. Ne muuttuvat ja kehittyvät sellaista tahtia, ettei mukana vierivä kivi ehdi kerätä sammalta.

Tervetuloa siis opettelemaan kanssani uusia juttuja tänäkin syksynä! Syksyn uutuustuote liittyy sekin wikeihin, nimittäin Wikipediaan, josta olen kasaamassa uutta koulutusta.

Thursday, August 19, 2010

Confluence vs. Mediawiki

Koska olen käyttänyt sekä Mediawikiä että Confluencea, päätin vähän vertailla näitä wikialustoja. Katso aiheeseen liittyvä pitempi postaus myös Ambientian blogista.

Confluencessa on parempi hakukone, joka hakee tietoa myös liitetiedostoista. Mutta voidaan aiheellisesti kyllä kysyä, pitäisikö wikeissä ylipäätään olla liitteitä... Siinä on myös helpompi hallita käyttäjiä, kun voidaan tehdä ns. aliwikejä, joita kaikki eivät näe tai pääse muokkaamaan. Confluence, kuten kaikki muutkin some-palvelut, on matkinut Facebookia - käyttäjät voivat päivittää siihen status-päivityksensä ja Twitterin tapaan muita käyttäjiä voi ruveta "seuraamaan". Samalla selviää myös se, mitä wikisivuja muut ovat viimeksi päivittäneet. Mediawikissäkin käyttäjien päivityksiä voi seurata, mutta ne ovat pienen kaivelun takana.

Suomenkielinen Wikipedia uudistui kesäkuussa, ja Confluencen ja Mediawikin editorit ovat nyt entistä lähempänä toisiaan - Mediawiki ei ole enää vain nörteille vaan sekin on saanut wysiwyg-editorin. :)

Confluencessa sisältö ja kommentit näkyvät samalla sivulla, mikä on mielipiteestä riippuen joko hyvä tai huono asia. Mediawikissähän artikkeli ja keskustelu on eroteltu selkeästi eri sivuilleen.

Confluencen pluginit on helppo ottaa käyttöön ns. makro-browserin eli sovellusluettelon kautta.

Confluenceen voi tehdä erilaisia skinejä eli ilmeitä, mutta niin voi kyllä Mediawikiinkin, heinäkuussa Gdanskin Wikimaniassa (Wikipedian vuoden tärkein konferenssi) oli paikalla yksi saksalainen yritys, joka niitä tekee (olen harmittavasti unohtanut firman nimen).

Confluenceen on helppo tuoda sisältöjä esim. Wordistä, kun tiedostot saa muutettua wikisivuiksi.

Pitkillä Confluence-sivuilla kaipaa Mediawikistä tuttua Section(kappale)-editointia - muokkausnappula löytyy lähimmän otsikon tai aliotsikon vierestä, Confluensessa taas pitää rullata näytöllä.

Confluencessa ei ole myöskään Mediawikistä tuttua kategoriarakennetta vaan kaikki avainsanat ovat samanarvoisia.

Confluencessa voidaan tehdä alisivuja, mutta rakenne ei ulotu sivujen nimiin. Sivut ovat siis puumaisesti oikeassa järjestyksessä, mutta alueen kullakin sivulla pitää olla uniikki nimi. Esim. jos Mediawikissä oli sivut:

ryhmä x,

ryhmä x/pöytäkirjat,

projekti y ja

projekti y/pöytäkirjat,

niin Confluencessa vastaavat sivut ovat

ryhmä x,

projekti y,

ryhmä x:n pöytäkirjat ja

projekti y:n pöytäkirjat.

Tämä ei ehkä ole niin iso ero, paitsi silloin kun siirretään sisältöä Mediawikistä Confluenceen ;).

Sunday, January 31, 2010

Wikikonsultin tarina

11 Nokia-vuoden ja 2 Protomo-kuukauden jälkeen aloitin marraskuussa 2009 Ambientiassa wikikonsulttina. Rooli oli sikäli looginen valinta, että olen työskennellyt wikien parissa viimeiset kolme vuotta. Valitsin silloin Nokiassa organisaationi käyttöön Mediawikin, josta edelleenkin pidän kovasti.

Syy miksi kolme vuotta sitten hakeuduin wikitehtäviin johtui paitsi kiinnostuksestani nettiasioihin (olin päivittänyt intranettiä kaikissa aiemmissakin toimenkuvissa Nokialla) myös harrastuksestani.

Usein harrastusmaailmassa teknologia leviää nopeammin kuin palomuurien varjostamissa yrityksissä – syynä tähän on paitsi intohimoinen suhtautumistapa rakkaaseen harrastukseen myös se, ettei aina tiedetä kuinka paljon työasioista saa netissä kertoa. Some-työkalujen tuomista yritysmaailmaan eivät tee haastavaksi uudet helppokäyttöiset työkalut vaan uusi toimintatapa, joka edellyttää uudenlaista avoimuutta - puhun mielelläni kulttuurivallankumouksesta, jota ei niin vain yhdessä koulutuksessa opita.

Vuonna 2000 ihastuessani nukkekotimaailmaan en tuntenut ketään yhtä höperöä, joten etsin seuraa aluksi keskustelupalstoilta. Pian tutustuin myös muihin erilaisiin Internet-palveluihin, joissa jaoin kuviani, ajatuksiani ja uutisia.

Perustin itsekin foorumin, Nukkekotielämän, kotisivut itselleni ja ryhmällemme: (nukkekoti.com), blogeja ja lopulta myös Nukkekotiwikin, joka on kolmevuotiaana jo klassikko suomalaisten harrastajien parissa. Keväällä käänsin sen tajutessani, ettei kukaan ole vieläkään perustanut englanninkielistä wikiä. Wikiäni markkinoin sosiaalisen median (=some) työkaluilla: Mini treasures wiki löytyy mm. Facebookista, Twitteristä, Youtubesta ja Flickristä.

Wikien lisäksi toin Nokia-organisaationi sisäiseen viestintään myös blogit, itse ylläpidin suosittua Hidden treasure –blogia. Sitä aloin jatkaa netissä Hidden treasure 2.0 –nimellä, kun sain keväällä tietää Nokian Jyväskylän toimipisteemme sulkemisesta. Siihen asti minulle ei ollut tullut mieleenkään rakentaa itselleni ammatillisista mainetta nettiin, sillä olin hyvin varovainen siitä, mitä työasioistani kerroin, olinhan töissä tuotekehitysyksikössä, joka teki mm. ensimmäisiä kamerallisia puhelimia.

Nokiassa olin paitsi some-työkalujen pääkäyttäjä ja kouluttaja, web2.0-evankelista, myös SCRUM-tiimin Product Owner (anteeksi kielenkäyttöni, Nokiassa en puhunut suomea vaan fingelskaa).

Lue lisää uudesta työstäni Ambientian blogista.