Kun viestintätoimisto päivittää Wikipediaa...

Olen viestitelllyt muutaman viestintä/mainostoimiston kanssa Wikipedia-aiheisista kysymyksistä ja ajattelin jakaa ajatukseni nyt täälläkin.

1. Tein asiakkaalle sisältöä Wikipediaan. Tekstin syötti Wikipediaan kollegani, koska hän on jo vakiintunut Wikipedian kirjoittaja.

Minusta tuo on hieman kyseenalainen tapa, sillä Wikipedian käyttöehtojen mukaan tilit ovat henkilökohtaisia. Suosittelen siis kaikkia Wikipediaan sisältöjä tuottavia ihmisiä tekemään oman henkilökohtaisen tilin, siinähän se maine kasvaa, kun päivityksiä tekee. Sillä, onko yksittäisen päivityksen tehnyt uusi vai vanha tili, ei pitäisi olla mitään merkitystä, vaan sillä, onko päivitykset tehty oikein. Toki uusia päivittäjiä saatetaan tarkkailla enemmän kuin vakiintuneita, mutta ei se haittaa.

2. Olemme tehneet asiakkaan puolesta päivityksiä Wikipediaan. Ai pitääkö siitä ilmoittaa jonnekin?

Kyllä, jos asiaan liittyy jonkin näköinen vastike, niin viime vuodesta lähtien on pitänyt. Vastike voi siis olla palkkaa, palkkio tai viinipullo, oleellista on olla mahdollisimman läpinäkyvä. Tapoja on kolme: voit kertoa asiasta
1. artikkelin muutoshistoriassa
2. artikkelin keskustelusivulla tai
3. omalla käyttäjäsivullasi.

3. Wikipedialla ei ole mitään tekemistä hakukoneoptimoinnin kanssa!

No ehkä ei suoraan, mutta Google kyllä käyttää Wikipediaan syötettyjä tietoja ja jos yrityksellä/tuotteella on Wikipedia-sivut, ne nousevat hakutuloksissa korkealle. Uskon myös, että ihmiset luottavat Wikipedian sisältöihin enemmän kuin yritysten nettisivuihin. Tietosanakirjan teksti on sävyltään neutraalia ja usein monen silmäparin valvomaa. Lisäksi asiaa pidetään merkittävämpänä, jos aiheesta löytyy myös Wikipedia-artikkeli. Viime vuonna Iso-Britanniassa tehtiin tutkimus, jossa ihmiset kertoivat luottavansa wikipedisteihin enemmän kui BBC:n uutistoimittajiin, mikä oli minusta hätkähdyttävä tulos.

Wikimedia Commonsin etusivulla esitellään mm. päivän kuva

4. Syötimme Wikimedia Commonsin kautta asiakasartikkeliin liittyiviä valokuvia. Saimme kuvia asiakkaalta, latasimme ne Wikimedia Commonsiin ja asiakas lähetti niitä koskevat tekijänoikeuskaavakkeet kyseiseen Wikimedian osoitteeseen kuviin viittaavine URL:eineen. Osa kuvista hyväksyttiin aluksi ok, osan kaavakkeita ei ilmeisesti käsitelty lainkaan. Tärkeimpien kuvien kaavakkeet lähetettiin pariinkin kertaan ja osa kuvistakin syötettiin kahdesti, kun viikon määräaika umpeutui. Lopulta jo hyväksytytkin kuvat lähtivät pois.​ Sähköpostiosoite ja kaavakkeet olivat tiettävästi kuitenkin oikeat, koska osa kuvista hyväksyttiin aluksi. Samoin kuvien syöttö onnistui teknisesti, koska ne tulivat Commonsiin näkyviin määräaikaisesti. Osaatko neuvoa hyvän tavan syöttää kuvia Wikipediaan, kun kuvat eivät ole omaa tuotantoa, mutta työn tilaajalla on niihin toki täydet tekijänoikeudet?

Muoks 23.3.22: olen kirjoittanut yli 20-sivuiset ohjeet siitä, miten kuvia lahjoitetaan Wikimedia Commonsiin. Osta ohjeet omaksi täältä.

Kaikista helpointa Commonsiin on syöttää itse otettuja kuvia. OTRS-jonoa taas käsittelevät vapaaehtoiset, kun kiireiltään kerkiävät. En tiedä, miten he keskenään kommunikoivat ja miksi teille tuollainen sotku pääsi syntymään. Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että Wikimedia-säätiö voisi käyttää osan keräämistään lahjoituksista tuollaisiin byrokraattisiin hommiin, jotta ne hoituisivat nopeasti virka-aikaan.

Olen itsekin kokenut OTRS-luvanpyynnin vähän kankeaksi ja siksi toimin itse niin, että kerron ensin asiakkaalle, mitä kuvien eri lisenssit käytännössä tarkoittavat. Teen sen jakamalla tämän matskun:

Creative commons lisenssit from Johanna Janhonen

Jos asiakas on edelleen sitä mieltä, että he haluavat lahjoittaa ammattikuvaajan heille ottamia ja täysillä oikeuksilla myymiään kuvia Commonsiin CC-BY-SA -lisenssillä pyydän, että he joko ilmoittavat ko. lisenssin omilla sivuillaan tai lataavat sen Flickriin, jossa on helppo merkitä kuvan lisenssi.

Toki lisenssit voi ilmoittaa vaikka Instagramissa, kuten minä tämän kuvan kohdalla tein, kun Susanna halusi sitä käyttää.

#wikidataculture päivä #isopaja oli antoisa: opittiin #wikidata'sta ja kulttuuriorganisaatioiden datan vapautuksista, tutustuttiin uusiin ihmisiin, ihasteltiin #justiina'a ja #lumikki'a #glam #twpa

A photo posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Oct 2, 2015 at 12:11pm PDT

Ja nyt lähetän tämän bloggauksen vertausarviointiin Wikipedia-tutuilleni, niin nähdään mistä asiosta he ovat kanssani eri mieltä. Bloggausta voi kommentoida myös anonyymisti, joten jos sinulla on kysyttävää tai tunnustettavaa, käytä paikka hyväksesi.

Ps. Jos sinä teet työajallasi päivityksiä Wikipediaan, mutta tunnet itsesi epävarmaksi asiasta, ota yhteyttä, niin sovitaan vaikka muutaman tunnin sessio, jonka aikana käydään läpi yleisiä virheitä ja hyviä päivityskikkoja.

Case: miten Facebook hylkäsi Mini treasures wikin

Jo pidemmän aikaa olen tässä blogissakin valitellut Facebookin Edge Rankia, joka piilottelee minulta ja muiltakin asioita, joista olen kiinnostunut. Viime aikoina tilanne on vain pahentunut. Käytän esimerkkinä Mini treasures wikiä, jolla on Facebookissa yli 800 fania (joista yhdestäkään en ole muuten maksanut ja onneksi en ole, sillä nyt tuntuisi siltä, että Facebookin heitetyt rahat menevät kaivoon).

Elokuussa aloin huolestua, kun tilastot näyttivät siltä, että paraskin päivitys saavutti vain 3/8 faneista ja suurin osa päivityksistä näytettiin vain joka kahdeksannelle. Epäilin, että Facebook on alkanut rangaista
a)  Twitterfeedin kautta tulevista automaattipäivityksistä ja
b) siitä, että päivityksiä tulee sen mielestä liikaa, eli useita päivässä
mutta en ehtinyt asiaan silloin paneutua.

Elokuussa Talking about -mittari näytti 15 henkeä, mutta nyt se on tippunut senkin alle, vaikka Mini treasures wikin fanit ovat olleet yleensä todella innokkaita sekä kommentoimaan että peukuttelemaan. Enää he eivät voi sitä olla, sillä he eivät juurikaan näe päivityksiä, sillä en ole alkanut kehotuksista huolimatta päivitysten näkyvyydestä maksamaan, vaikka vain 4 euroa maksamalla voisin satunnaisesti taas tavoittaa MTW:n fanit.

Tilanne oli siis jo elokuussa huolestuttava, mutta Facebookin ahneus kasvaa kasvamistaan. Ja nyt minulle on selvinnyt  muiden blogikirjoittelusta (linkit niihin lopussa) myös se, ettei tämä ole vain minun ongelmani.

Tänään vastaava tilasto näyttää tältä:

Paras päivitys on siis näytetty enää alle 20% faneista ja esimerkiksi eilisen ainoa päivitys on näytetty vain 46 hengelle ja maanantainen kahden peukun päivitys sekin vain 106:lle.

Itse asiassa Talking About This -mittari ei ole niin rajusti muuttunut viime kuukausina, sen sijaan Viral Reach on tippunut kuin lehmän häntä. Facebook ei halua näyttää kaikkea dataansa minulle, joten näen vain 3 kuukautta taaksepäin.

Kesäkuussa asensin Mini treasures wikiin Snoobi-seurantapalvelun. Ihmettelin silloin, miksi sielläkin pitää olla Facebook-statistiikat: "eikös nämä näe Facebookistakin". Nyt siis minullekin paljastui, miksi Snoobin kannattaa kerätä dataa: se näyttää koko historian, ei vain sitä, mitä Facebook suostuu näyttämään. :)

Eli siinä missä viikolla 15 MTW:n Facebook-sivu tavoitti lähes 2300 ihmistä, viime viikolla tavoitettiin enää reippaat 300. Aikamoinen menetys lyhyessä ajassa! Sisällöntuotannossa ei tänä aikana ole merkittäviä muutoksia tapahtunut.

Se, miten Facebook-sivu tukee varsinaista sivua, Mini treasures wikiä, tuomalla sinne liikennettä, on muuttunut näin:

Kesäkuun jälkeen Facebookin kautta on siis tullut paljon vähemmän käyntejä. Voisin tietysti selittää vähenemistä myös kausivaihtelulla, että kesällä nukkekotiharrastajat tekevät jotain muuta, mutta toinen suosittu sosiaalisen median palvelumme Flickr ei sellaista näytä:

Lokakuun aikana liikennettä on tullut eniten Pinterestistä. Pinterestissä Mini treasures wikin suosituimmalla taululla on lähes puolet vähemmän seuraajia (434) kuin mitä Facebook-sivulla on tykkääjiä (827), mutta silti se tuo liikennettä yli kolme kertaa enemmän (93 vs 358). Eipä tarvitse siis paljon miettiä, kumpaan palveluun käytän ne muutamat minuutit, jotka minulla päivässä asiaan liikenee...

Summa summarum: mieti kuinka paljon aikaa ja rahaa sinun kannattaa panostaa Facebookiin, joka haluaa toki tehdä palvelullaan rahaa. Olisiko joku toinen palvelu sinullekin tuottoisampi vaihtoehto? Eniten liikennettä Mini treasures wikiin tässä kuussa toi tietysti Google (9 208 kpl) ja se, miten sain Googlen rakastamaan sivustoani onkin jo ihan toinen tarina, mutta sosiaalisella medialla oli ratkaiseva merkitys...

Lue myös muita Facebookiin liittyviä bloggauksia:
Dangerous Minds: I want my friends back
Vapa: Facebook kirjoitti kaikkien aikajanalle: maksa tai sinua ei huomata
Outi Lammi: Paranna sivusi näkyvyyttä kuratoimalla kiinnostavaa Facebook-listaa
Kulutusjuhla: Facebook-seuraaja: varmista päivitysten näkyminen lisäämällä sivu kiinnostuksesi kohteeksi

Pysytään kartalla! (SJL-kolumni)

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu kolumnina Suur-Jyväskylän lehdessä 13.6.2012

Pysytään kartalla!

Lomamatkat odottavat ja kartanlukijat pääsevät taas tositoimiin. Aikoinaan navigaattori antoi koomisia neuvoja: keskellä moottoritietä piti esimerkiksi ottaa lautta, mutta nykyään kartalta on entistä hankalampi tippua. Sosiaalisten karttojen avulla lomamatkan varrelta voi löytyä myös kohteita, joihin ei itse olisi hoksannut mennä.

Google Latitude laittaa neulan kännykän kartalle kohtaan, jossa ihminen on, ja liikuttaa neulaa ihmisen liikkuessa. Palvelua voi käyttää esimerkiksi silloin, kun haetaan ihmistä isosta yleisötapahtumasta tai kun halutaan seurata askel askeleelta perheen liikkeitä...

Foursquare-palvelussa taas kerrotaan kavereille paitsi oma sijainti myös vinkkejä paikoista ja asioista, joita kavereiden kannattaisi tehdä – tai välttää. Palveluun liittyy monesta somepalvelusta tuttuja pelillisiä elementtejä, joka pistää ihmisen kilpailemaan kaveripiirinsä kanssa: kuka on kantakahvilan kingi (eli pormestari), kuka valloittaa eniten paikkoja tai löytää paikan, jota ei vielä ole kartalla... Eräänalaista löytöretkeilyä siis. Tuttavani teki palvelusta oman sovelluksen näkövammaisille: Blindsquaren avulla sokeakin löytää tapahtumien keskipisteeseen.

Facebookin sijaintipalvelussa voi vaikka ravintolaan mennessään ”kirjautua sisään” ja houkutella siten paikalle ne kaverit, jotka eivät vielä ehtineet päättää, missä illan viettäisi.

Googlen karttaa voi käyttää matkan suunnitteluun kotona, reittien ja kestojen lisäksi se kertoo myös millaisia suosituksia erilaisista paikoista on annettu. Matkalla kartan avulla löytyy esimerkiksi lähin huoltoasema, ruokapaikka tai maitokauppa. Jotkut luottavat Googlen karttaan niin paljon, että ellei siitä löydy jotain paikkaa, sitä ei edes ole olemassa! Neuvonkin siis kauppiaita ja muita yrittäjiä tarkastamaan oman näkyvyytensä eri palveluista.

Lomaa suunnitellessa kiinnostaa ehkä myös se, miltä matkakohteet oikeasti näyttävät. Google on kuvannut lähes kaikki paikat, joihin autolla pääsee, ja minne ei kuvausauto pääse, sinne näkee Google Earth-palvelun satelliitti. Kuvia löytyy myös Flickr-palvelusta, jossa on lähes 200 miljoonaa paikkatiedon sisältävää kuvaa, Keski-Suomestakin yli 50 000.

Tuore jyväskyläläinen Vimention-palvelu yhdistää Googlen karttaan tietoa sosiaalisen median palveluista uudella tavalla: kun palvelussa zoomaa näkymän Jyväskylän keskustaan näkee heti millaisia twiittejä, Facebook-päivityksiä ja Flickr-kuvia vaikka Kompassilla on tehty viime aikoina. Vimention paljastaa myös sen, mikä asia puhuttaa lomakohteessasi tai missä päin maailmaa Angry Birdsit ovat pinnalla.

Some-asiantuntijana olen aika varovainen siinä, mitä tietoa missäkin jaan. Niinpä en usein julkisesti sijaintiani kerro, mutta pienissä piireissä pyydän ja jaan suosituksia erilaisista paikoista.

Vimention, uusi tapa seurata somea

Hiljattain sain mielenkiintoisen sähköpostin:

Hei Johanna, Toivotamme sinut tervetulleeksi katsomaan uuden opiskelijalähtöisen geo-sosiaalisen verkkopalvelun, Vimentionin, julkaisutilaisuutta Agoralle keskiviikkona 25. huhtikuuta klo 12:30.

Vimention pitää sinut kartalla maailmaa liikuttavista ilmiöistä ja 
antaa sinulle mahdollisuuden seurata elämän vilskettä missä päin 
maailmaa tahansa. Vimentionin on kehittänyt pieni joukko Jyväskylän 
yliopiston ja JAMK:n opiskelijoita. Julkaisutilaisuudessa esittelemme 
pilotin ja näytämme, miten otat ilon irti palvelun käyttäjänä. Toivomme, 
että pääset paikan päälle tutustumaan, mutta mikäli et pääse ja haluat 
mukaan, palveluun voi liittyä tapahtuman jälkeenkin verkossa osoitteessa 
https://vimention.com. Vimentioniin on helppo liittyä jo olemassa 
olevilla Twitter tai Facebook -tunnuksilla, mutta ne eivät ole 
välttämättömiä.

Koska kalenterissani oli vapaata, menin utealiaana paikalle:  

Mikä ihmeen Vimention?

Kyseessä on mashup-palvelu, jossa Google mapsin päälle tuodaan tietoja Facebookista, Twitteristä ja Flickristä, myöhemmin tulee mukaan myös videoita ja Instagram-kuvia. Palvelu sai alkunsa siitä, kun Tomi Hiltunen oli Lontoossa mellakoiden aikaan ja yritti turhaan Twitteristä selvittää, onko hänen hotellinsa turvallisella alueella vai ei. Annetaanpa hänen kertoa itse lisää tässä välissä:

Mihin tätä palvelua sitten voi käyttää?

Muutama esimerkki, jotka kaivoin äsken tätä postausta varten:

Viime aikoina ladattuja kuvia ympäri Suomea.  Kuvat tulevat näkyviin luonnollisesti vain jos niihin on kiinnitetty karttatieto. Kartan viereen tulee tekstipäivityksiä, jotka on tehty kartalle valitulla alueella, esim. tämä päivitys:

Jaana Kivi · Jahakivi

Yle Uutiset Suoran linjan toimitus testaa Vimentionia. Jihaa! Tervetuloa uusi työkalu!

Seuraavaksi kokeilin, löytyykö kotikylästäni Lievestuoreelta jotain. Ei löytynyt, enhän itsekään yleensä laita lokaatiotietoja päivityksiini.

Hervanta näköjään nukkuu vielä, sillä viimeisin päivitys on tehty 12 tuntia sitten: 

Mikel Rivero · mriverol

Ikaragarria gaur gabeko eusko-italiar afarirako preparatu deten euskal pastela! Garrote! t.co/MDEHcwLg

12 tuntia sitten     

Tampereen keskustasta löytyi yksi päivitys tältä päivältä:

Jussi Kuortti · Jussi_Kuortti

Tippaleipäpäivä (@ Café Wilenius) [pic]: t.co/nbYbYIok

tunti sitten    

No mitä sitten tapahtuu pääkaupungissamme:

Joitakin kuvia ja Tuomiokirkon kellon twiittauksia ja Nico on näköjään mennyt kotiin. 

Vapun vietto ei selvästi oikein ole lähtenyt Suomessa käyntiin vielä. 

Mitäs maailmalle sitten kuuluu? 

N9:llä ja Lumialla otettuja kuvia:

Kuvat ovat selvästi jakaantuneet eri tavalla ja joku markkina-analyytikko voisi tehdä näistä osuvia johtopäätöksiä. Kuvassa näkyy nyt vain hetken tulos, mutta Vimention kerää näitä tietoja markkinoijien tarpeisiin, jolloin isommasta data-aineistosta löytyy enemmän kaiveltavaa.

Nukkekotiharrastajana kurkkasin, mitä nukkekodeista maailmalla puhutaan. 
Ei puhuta juuri nyt, mutta kuvia jaetaan ahkerasti:

Vihaisia lintuja löytyy myös ympäri maailmaa, Angry birds -haku tuotti seuraavat osumat:

Palataan lopuksi vielä takasin Suomeen, ja katsotaan pääseekö "sosiaalinen media" kartalle. Bingo!

Summa-summarum, palvelu on aika mielenkiintoinen!

Se, että kaikki eivät jaa päivityksiään lokaatioiden kanssa vähentää palvelun käytettävyyttä, mutta eiköhän täällä saa tovin jos toisenkin vietettyä mielenkiintoisia tietoja kaivellen.

Klikkaa itsesi Vimentioniin tai 

lue lisää palvelusta, esim. 

• Halen bloggaus
• Radio Jkl
• Jyväskylän yliopiston tiedote

Kerro millaisia käyttötapoja sinä palvelulle keksit! PS. Blogger ei ole mikään helpoin palvelu, kun tänne yrittää saada upotettua sisältöjä. Ensin hävisi video, sitten ärsyynnyin kuvien koosta. Oiskohan tämä nyt jo siedettävä...

Sattumia some-sopassa

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu kolumnina

 Suur-Jyväskylän lehdessä 15.2.2012

Kun puhun sosiaalisesta mediasta eli somesta, en tarkoita niinkään nettipalveluita vaan entistä avoimempaa kulttuuria, jonka uudet helppokäyttöiset työkalut mahdollistivat. Siinä missä ennen tieto oli valtaa, jota ei haluttu jakaa, niin nyt pyritäänkin verkostojen valtiaaksi. Tykkäyksiä, kommentteja ja seuraajia saa mielenkiintoisen sisällön avulla. 

Verkostoitumiskykyä arvostetaan eri työtehtävissä. Nyt työnhakijat tai palkankorotuksen pyytäjät on helppo ryhmitellä vaikka seuraajien, suositusten tai bilekuvien määrän mukaan... On olemassa myös palveluja, jotka mittaavat ihmisten merkittävyyttä mielipidevaikuttajina, sillä somessa lähes jokaiseen ongelmaan ja tarpeeseen on ratkaisu ja kaikki löytävät itselleen samanhenkistä seuraa.

Esimerkiksi ravintolasuosituksia löytää eat.fi-palvelusta, kuntoilukavereita HeiaHeiasta ja sienitietoa Sienikirjasta,joka on eräs Wikipedian sisarprojekti. Blogeista taas löydät vaikka Hellapoliisin ruokaohjeet, MouMoun tyylivinkit ja esittelyt Nörttityttöjen erikoisista harrastuksista. Hessu kertoo podcast-kahvilassaan teknologiakuulumisia ja Haloefekti twiittaa maailman uutisia. Youtube korvaa ohjekirjat ja televisio-ohjelmat ja Skypen avulla mummot pääsevät lukemaan satuja lapsille. Flickr-kuvapalveluun kokoontuvat sulassa sovussa niin pilvenpiirtäjäfanit, nukkekotiharrastajat kuin kylpyankkakeräilijätkin kokoelmiaan esittelemään, uudessa Pinterest-palvelussa taas vaihdellaan mm. sisustusunelmia ja käsityöohjeita. Facebookissa tiedottavat yhdisten ja yritysten lisäksi myös Jyväskylä ja Laukaa.

Vuodenvaihteessa kerroin perheelleni Facebook-kaveristani, joka oli ollut monta päivää ilman sähköä. Missä hän asuu, minulta kysyttiin. Ei aavistustakaan, jossain Tampereella päin varmaan. Keitä sitten ovat nämä ”kaverit” joista emme juuri mitään tiedä, eihän meillä ennenkään sellaisia ollut? Olipa hyvinkin: me törmäsimme satunnaisesti näihin ihmisiin turuilla ja toreilla, lomakohteissa, sukujuhlissa ja luokkakokouksissa. Jos nyt otamme nämä vanhat naapurit, työ- ja koulukaverit osaksi arkeamme, voimme vaihtaa torikuulumisia entistä useammin. Kun sattuma sitten tuo meidät vaikkapa samaan junaan, voimme hetkessä sopia treffit ravintolavaunuun.

Serendipiteetti, joka on suomennettu hauskasti sattumahdollisuudeksi, onkin sosiaalisen median parasta antia. Löydämme uusia ihmisiä, joita kiinnostavat samat asiat kuin meitäkin tai uusia piirteitä vanhoista tuttavistamme. Jos tartumme näihin mahdollisuuksiin, saamme uusia ystäviä, pomoja, harrastuskavereita, jopa puolisoja ♥! 

Odotatko siis onnenpotkua vai autatko sattumaa olemalla siellä, missä tapahtuu?

@Musiikkitalo somessa

Eilen avattu Musiikkitalo on ollut yksi suosikkiesimerkeistäni some-koulutuksissani: miten hypettää asiaa, jota ei ole vielä olemassa, tai johon asiakkaat eivät pääse vielä itse tutustumaan?

Musiikkitalo on ollut somessa jo pitkään. Facebookissa juteltiin musiikista ja kyseltiin mm. eri viikonpäiviin liittyviä biisejä ja Flickriin kerättiin vaihekuvia rakentamisesta:



Jännittävä nähdä, miten sometus jatkuu nyt, kun ovet ovat auki. :) Piilotettu aarre toivottaa onnea uuteen taloon!

Kierrätystä & tuunausta @kiepaus

Kesällä olen ehtinyt panostaa omiin juttuihin :). Jo keväällä perustin Kiepauksen Facebookiin, Twitteriin, Flickriin ja Paper.li:hin.

Miksi perustin Kiepauksen?

Alunperin asiakkaan takia, mutta paljolti myös itseni vuoksi.

Kierrätysverkko on uusi yritys, jonka liikeideaa ihailen kovasti ja odotan innolla että pääsen palvelua itsekin hyödyntämään. Auttaakseni heidän viestiään menemään paremmin perille tarvitsin paikkoja, joissa puhua kierrätyksestä (ja tuunauksesta) ja kun niitä ei valmiina löytynyt, ne piti perustaa.

Mutta koska kierrätys&tuunaus kiinnostavat minua ihan henkilökohtaisella tasollakin, perustin kanavat myös itseäni varten. Aiemmin seurasin aiheeseen liittyviä blogeja syötteenlukijalla, mutta koska Twitter ja Facebook ovat syöneet syötteenlukija-aikaani, piti syötteet tuoda käyttämiini palveluihin (ja paikkoihin, joissa muutkin asiasta kiinnostuneet voivat niitä helposti seurata).

Miten perustin Kiepauksen?

Harjoituksen tarkoitus oli siis luoda kierrätysaiheisia kanavia someen, esim. Twitteristä ei esim. keväällä löytynyt #kierratys- tai #tuunaus-kanavaa - nyt löytyy :). Kanaviahan voi kuka tahansa perustaa lisäämällä tweettinsä #kanava-sanan, mutta vaikeampi asia on se, että saa kanavan pysymään aktiviisena ja elossa - Twitterin muisti on lyhyt, vain noin viikon mittainen, joten automatisoin sisällöntuotannon niin, että sisältöä tulee viikottain. Miten? Otin käyttöön syötteet esim. suosituimmista kierrätys/tuunausblogeista (jos blogeissa puhutaan muistakin aiheista, valitsin kierrätys/tuunaus-kategorian syötteen) ja pistin Twitterfeedin robotin hommiin. Nämä blogit ovat täynnä piilotettuja aarteita, hauskoja ja inspiroivia vinkkejä siitä, miten elää ja kuluttaa ekologisemmin - jos voin helposti edistää omien arvojeni mukaista elämäntapaa, toki sen teen, ja siksi kiepahtelen - myös omalla ajallani. Viime aikoina olen etsinyt uutta sisältöä (uusia syötteitä) Kiepaukseen, ja ai että sieltä tulee herkullisia juttuja vastaan - kun olisi vain aikaa toteuttaa kaikki vastaan tulevat ideat...

Jos siis aihe kiinnostaa sinua, valitse itsellesi sopiva tapa kiepahdella ja seuraa Kiepausta somessa:
Facebook, Twitter, Flickr-kuvaryhmä tai Paper.li-nettilehti - äläkä unohda antaa minulle vinkkejä hyvistä syötteistä!

Ja jos sinäkin haluat edistää Kiepausta, lisää esim. blogiisi Kiepauksen linkki&logo. :)

Netin kuva- ja videopalvelut ummikoille

Pointsit Helsingin kirjastolle, joka on tehnyt tämmöisen näppärän videon eri palveluista, tästä mun vanhemmatkin varmaan tykkäis (en ole todellakaan some-hörhöjen perillinen):



Itse olisin ottanut tähän mukaan vielä Flickrin, joka on netin kuvapalveluista yhteisöllisin, ja jota itsekin Mini treasures wikissä paljon käytän.

Miten tehdä kotisivut yritykselle?

Piilotettu aarre joutui pitkään pärjäämään tämän Blogger-blogin kylkeen kyhätyllä bit.ly-osoitteella, mutta viime kuussa sain tehtyä oikeat sivut. Ja muille tumpeloille kerron nyt miten se kävi :).

Blogialustalle ne nytkin on tehty: käytin WordPressiä. Jo joulukuussa Trimedian miekkoset auttoivat minua asentamaan WP:n (kiitos!) omalle domainilleni, jonka olin tilannut webhotelli.fi-palvelusta, jota minulle oli suositeltu. Webbihotellista sain myös sähköpostiosoitteen, jonka otin heti käyttöön. Koska minua on siunattu mieheni suht harvinaisella sukunimellä, jota esim. hotelleissa ei osata kirjoittaa oikein, jätin sähköpostiosoitteestani sukunimen suosiolla pois (johanna@piilotettuaarre.fi). :)

Heti alkuun tulee valinnan vaikeus, laajasta valikoimasta nappasin lopulta teeman nimeltä Twordder, joka löytyi kaiketi kuvauksensa Twitter-hakusanalla:

"Twitter inspired theme. Twordder is more of a framework than just a theme. You choose your layout, colors and background image. Features Include: Custom Background, Sidebar, Text, Links,and Sidebar Border Colors, Automatically pull color palettes from ColourLovers.com, Custom Background Image, Custom Logo, Custom Page Width, Left or Right Sidebar, Customize Sidebar Width, Rounded Corners in Firefox, Safari, and iPhone, Drop Down Menu Support, Facebook Connect Support, Threaded Comments, Gravatar Support, Microformats, Sticky-Post Class Support. Widgetized Blog Header, Footer and Page Sidebar. Theme by johndturner.com "

Sivu oli siis nopeasti pystyssä, mutta sisällön kanssa aloin jahkailla - sivuistahan piti saada minun ja yritykseni näköiset, ja toimialani mukaisesti some-palveluita piti käyttää sivuilla paljon.

Etusivulta löytyy:

-Thinglink-palvelussa käsitelty kuva, johon on "piilotettu" yritykseeni ja minuun liittyviä linkkejä
-SlideShare-palveluun lisätty yritykseni esittely
-linkki yritykseni LinkedIn-profiiliin
-sivupalkissa linkit minun ja Piilotetun aarteen Twitter-virtoihin ja Piilotetun aarteen Facebook-badge

Sisältösivuilta löytyy paitsi tekstiä, tarinoita ja linkkejä some-palveluihin, myös:

-jokunen upotettu Flickr-kuva
-suosituksiani LinkedInistä
-linkkejä referenssieni some-palveluihin
-lisää SlideShare-esityksiä
-lainaus Wikipediasta
-Ylen tekemä YouTube-video

Sisältösivujen sivupalkki on erilainen kuin pääsivulla, sieltä löytyy seuraavat vimpaimet: RSS-virran avulla päivittyvät linkit uusimpiin blogiteksteihini (siis tässä ja Hidden treasure 2.0 -blogissa) sekä Yahoo Avatar -banneri, jossa nettipersoonani vaihtaa maisemaa ja vaatetta mm. vuodenaikojen mukaan.

"Konepellin alle" on piilotetu vielä Google Analytics-verkkoanalyysipalvelu, jonka avulla voin tarkkailla sivujeni käyttöä: tiedän nyt mm. että

-sivujani on katseltu enimmäkseen Suomessa (muutaman kerran Euroopassa)
-59% selasi sivujani Firefoxilla, toiseksi suosituin oli IE (16%)
-yleisin googlaus-termi, jolla sivuille päädyttiin oli "piilotettu aarre"
-etusivujen jälkeen suosituin sivu on Yhteystiedot
-uskollisia kävijöitä löytyy jo yllättävän paljon
-ensi viikon myyntitapaamiseeni on näköjään varustauduttu kyseisessä yrityksessä
-ministeriössä x joku tutki sivujani kokonaisen 20 minuutin ajan :)

Tiedätkös sinä vastaavat asiat omilta sivuiltasi?

Sivut eivät ole tietenkään vielä valmiit, mutta somea on jo kiitettävän paljon sinne viljelty. Lopuksi haluan vielä kiittää Jankkilan Kirsiä, joka pyynnöstäni kritisoi sivuani. Lisää kritiikkiä olisi kiva saada, jotta voin kehittää sivujani edelleen. Varsinkin vinkit WP-vimpaimista olisivat tarpeen.

Toivottavasti tästä tarinasta oli apua jollekin kotisivujensa kanssa pähkäilevälle - itse olisin ainakin joulukuussa tämmöistä kaivannut.

Tekijänoikeuksista by @tarmotoikkanen

Tekijänoikeudet ovat taas tällä viikolla herättäneet paljon kysymyksiä (saanko laittaa asiakkaiden kuvia nettiin) ja puhetta (Twitterissä käytiin keskustelua siitä, miten @hponka:n esityksiä on lainattu luvatta), ja siksi ajattelin linkata tässä haastatteluun, jonka tein kesällä @tarmotoikkanen:sta Ambientian blogissa.

Haastattelussa hän kertoo mm.

• Mitä Creative Commons käytännössä tarkoittaa
• Säilyttääkö Flickr historiatietoja lisenssimuutoksista?
• Milloin netissä julkaistun kuvan liittäminen osaksi omaa teosta on mahdollista
• Miksi hän käyttää ilmaista kuvapankkia http://sxc.hu/
• Ja millaista kirjaa hän on tekemässä