Facebookin tykkääjät ja kilpailut

Viime viikolla jaoin täällä Rautasillan esityksen siitä, miten Facebookissa menestyy. Pasi Vuorio, joka työskentelee suomalaisessa some-painotteisessa Savalanche-verkkokaupassa, näki asian hieman toisin:

Kuinka menestyä facebookissa yrityksenä – raadollinen totuus

View more PowerPoint from Pasi Vuorio

Facebookiin saa paljon tykkääjiä, jos on
-huippusisältöä
-hyvät tuotteet tai
-molempia, kuten esimerkiksi Elvari-koruilla tai Varustelekalla.

B2B-yritys ei kaiketi voi saada massoja liikkeelle, ja fanimääriä tärkeämpää olisikin saada oikeat ihmiset tykkäämään. Omalla Facebook-sivullani on kahvila-strategia, eli kerron siellä asioita, joita kertoisin asiakkailleni, jos sattuisin istumaan heidän kanssaan samassa kahvihuoneessa. Ja koska tapaan yksittäisiä asiakkaitani harvakseltaan, Facebook-sivulla voin kahvitella heidän kanssaan vaikka päivittäin.

Facebook-kilpailujen säännöistä kehotan pitämään kiinni, ellei venäläinen ruletti kuulu harrastuksiisi. Kurkkaapa vaikka tämä Clienten ohje siitä, miten kilpailuja voi toteuttaa laillisesti Google Docsin avulla.

Itse olen toteuttanut Docsilla Facebook-sivuilleni yksinkertaisen yhteydenottolomakkeen. Sama lomake löytyy toki myös tästä blogista ja kotisivuiltani ja vastaukset kertyvät kätevästi yhteen paikkaan. Sekin on kätevää, ettei samoja tietoja tarvitse päivittää moneen paikkaan. :)

Toimittaja meets some eli @jarmolahti kertoo kokemuksiaan vuosikymmenten varrelta

Muistatte varmaan, että yritykseni täytti jokin aika sitten vuoden. Järjestin silloin synttärikilpailun, jossa lupasin palkita kaikki osallistujat. He saivat valita voittonsa muutamasta vaihtoehdosta ja osa halusi palkinnoksi blogihaastattelun. :) Ensimmäiseksi virtuaalilauteille hyppäsi varsinainen kehäkettu, Jarmo Lahti.

Hei Jarmo! Onpa kiva, kun saan haastatella sinua. Tätä varten luin juuri LinkedIn-profiilisi ja kauhistuin, “hieman” haasteellista haastatella sinun kaltaistasi ammattilaista...

- Heh:-). Eiköhän karu todellisuus selviä hyvissä ajoin ennen tämän haastattelun loppua.

Epäilen... :) Olet aloittanut sometuksen jo 1980-luvun BBS-purkkimaailmassa, kerrotko meille untuvikoille jotain siitä ajasta?

Nykyinen Talentum kustansi 80-luvulla oman päätoimittajuuteni aikana elektroniikka-alalle tarkoitettua Uusi Elektroniikka -lehteä. Kokeilimme siinä lehdenteon sivussa myös IBM PC:ssä pyörivällä TBBS (The Bread Board System) -ohjelmistolla BBS (Bulletin Board System) -”purkin” ylläpitoa. Yhden puhelinlinjan päässä taisi soittajia purkkiin ja sen keskusteluihin päästää 1200 bps -vauhtinen modeemi.

Elektroniikka-alan ammattilaiset, etenkään se pääjoukko jolle lehteä tehtiin, eivät tuohon(kaan) aikaan olleet aktiivisia verkko(noh, verkko ja verkko...)keskustelijoita, joten Uusi Elektroniikka TBBS ei noussut niihin legendaarisiin purkkeihin, joita mainitaan alan harvoissa historiikeissa.

PC-purkkien lisäksi ja jälkeen “somettelin” muun muassa Freenetissä, yliopisto/korkeakoulumaailman PortaComeissa, TeleSammon JutTelessä ja InfoTelin Elisassa - joista viimemainitussa niinkin aktiivisesti, että minut manitaan sen yhteydessä peräti nimeltä Suomen Internet-yhdistyksen yhdessä pikku historiikissa:-)

Mielenkiintoista! Olet toiminut parisenkymmentä vuotta isoissa suomalaisissa lehdissä, mm. toimituspäällikkönä Insinööriuutisissa (nyk. Tekniikka & Talous) ja päätoimittajana I.D.E.A./Uusi Elektroniikka -lehdessä, olet ollut perustamassa Mikroa (nyk. MikroPC) ja kirjoittanut IT-alasta useisiin lehtiin (Kauppalehti, Taloussanomat, Tietokone, Tietoverkko, Sihteeri & Assistentti, Kaupan Maailma, Internet-lehti...). Miten Internet ja sosiaalinen media on muuttanut lehtiä ja toimittajan työtä? Pelkäätkö, että esim. bloggaajat tekevät toimittajista tarpeettomia?

Toimittaminen, erityisesti sentyyppinen teknologia/talous -toimittaminen, jonka parissa itse olen tosiaan pukertanut noin kolmekymmentä vuotta, on tiedon keruuta, jalostamista, popularisointia ja välittämistä, ja tuon lyhyen listan ensimmäisessä osuudessa muutos on ollut rajuinta toimittajille ja viimeisessä puolestaan lehdille/mediabisnekselle.

En pelkää bloggaajia, he ovat yksi tärkeä lisä siihen rikkauteen, josta tietoa voi kerätä - hyvin usein jo pitkälle jalostettua tietoa.

Olen muuten menossa tällä viikolla Viestintäalan tutkimussäätiön ProAm-hankkeen jonkin sortin kick off -tilaisuuteen. Hankkeen “tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten laajasti ja millaiseksi Suomessa on kehittynyt ammattimainen harrastaminen (engl. professional amateurism, ProAm, Pro-Am).

Ammattimaisten harrastajien ymmärtäminen mediayhtiöiden näkökulmasta on tällä hetkellä kriittisempää kuin koskaan, sillä teknologia mahdollistaa tulevaisuudessa vielä nykyistä paremmin sen, että ihmiset luovat itse omat mediansa ja sisältönsä.”

Olen törmännyt noihin proameihin (voisikohan sen kääntää ammattiharrastajiksi?) innovointipiireissä, mahtava voimavara sielläkin. Vuosien varrelle mahtuu varmasti kaikenlaista ja olet varmaan tavannut paljon alan vaikuttajia. Kerro ikimuistoisimmasta haastattelustasi.

Tässä yhteydessä voi ehkä mainita uskoakseni Suomen ensimmäisiin puhtaasti virtuaalisesti toteutettuihin haastatteluihin kuuluva Kalle Isokallion ja Pekka Tarjanteen sähköpostihaastattelu.

Itse asiassa en enää muista, mikä oli haastattelun aihe ja koska sen tarkkaan ottaen tein, mutta sähköpostin käyttäminen haastatteluun oli joka tapauksessa silloin vielä niin uutta, että se oli... jotain ihan uutta.

Hih (tämä haastattelu on muuten toteutettu Google Docsissa). Olet kirjoittanut myös nettilehtiin kuten itviikko.fi ja digitoday.fi. Miten nettilehteen kirjoittaminen eroaa paperilehteen kirjoittamisesta?

Itse kirjoittaminen ei luonnollisesti ole kovinkaan erilaista. Selvin ero on ajan tiivistyminen: juttu ja etenkin uutinen muuttuu vanhaksi nettikirjoittamisessa uskomattoman nopeasti. Toinen tärkeä ero on lukijoiden nopea palaute - ja myös nopea tieto siitä, mitä juttuja ylipäätään luetaan.

Niin, ero entiseen on kyllä suuri, kun nyt tiedetään tarkasti mitä juttuja oikeasti luetaan. Miten sinä käytät somea työssäsi ja mistä palvelusta pidät eniten?

Some on erittäin tärkeä osa tieto- ja kontaktiavaruuttani, jossa vietän aikaa hyvin paljon. Sen analyyttisemman ja systemaattisemman käytön aloittamisen suunnittelua olen kuitenkin vasta alkamassa miettiä:-).

Tällä hetkellä melko tiiviissä käytössä ovat jo mainitsemasi LinkedInin lisäksi ne kaikille tämän blogin lukijoille tutut Facebook, Twitter, Google+ ja Jaikun manttelinperijänä Qaiku. Kaikissa niissä olen läsnä paitsi Jarmo Lahtena, enentyvästi myös Infocrea Oy:nä.

Lisäksi ahkerassa käytössä mutta enempi jakelukanavina kuin sosiaalisena mediana ovat Flickr, YouTube ja Vimeo.

Entä vapaa-ajalla (vai onko asiantuntijayrittäjällä sellaista)?

Vapaa-aika ja työaika menevät tosiaan iloisesti sekaisin. Eikä vain ajankäyttömielessä vaan muutenkin monin tavoin. Kyllähän asiasta joskus vakavaakin keskustelua vaimon kanssa syntyy, hän kun ei ole läheskään niin somentusiasti kuin itse olen:-)

Don't get me started... Yrityksesi Infocrea tarjoaa “vuorovaikutteisia somea käyttäviä journalistisia sisältöosioita muuhun sisältöön liitettynä tai itsenäisinä kokonaisuuksina”. Kerro esimerkki tällaisesta.

Itse asiassa varsinaiset tuotteistukset tuolla saralla ovat vielä hieman ns. vaiheessa “sapatin” loppumetreillä. “Kymmeniä vuosia” olen siis sekä ideoinut että tuottanut perinteistä teknistaloudellista tekstijournalistista sisältöä keskittyen pääasiassa ict-toimialaan ja sen tarjoamien tuotteiden ja palveluiden hyödyntämiseen muilla toimialoilla.

Siinä kertyneen osaamiseni ja verkostoni avulla toteutan joka tapauksessa jatkossa yhä monimediaalisempia eli tekstiä, kuvaa, ääntä, videota ja sosiaalista mediaa yhdistäviä sisältöjä. Niin, ja olen valmis ja innokas verkottumaan lisää ja lisää - mm. ja etenkin sosiaalisen median hyötykäyttöön paneutuneiden ja paneutuvien kaltaisteni mikroyrittäjien kanssa; klikatkaa mua:-)

Juu, klikataan ja tykätään ja seurataan ja jaetaan... :) Sinulla on kuulemma kyky haistaa uusia trendejä, joten kerrohan mikä voisi olla seuraava iso juttu somessa.

“Kuulemma”?:-).

No toinen guru, Kari A. Hintikka, kehui sinua LinkedInissä noin. Anna palaa vaan! :)

SomeTime2011:ssä kerroin somettajien keskinäisvideohaastatteluissa jollekulle, olisiko ollut @Tuija Aalto, oman käsitykseni somesta: se on Teilhard de Chardinin (1881–1955) kirjassaan “Tapaus Ihminen” (ilmestyi suomeksi tuolla nimellä 1963) kuvaaman noosfäärin alkulimavaihetta. Seuraava todella iso juttu voisi olla jotain sellaista, minkä takia olisi tarpeen “Pyhän uudelleen keksiminen” (Stuart A. Kauffmania Terra Cognitan Kimmo Pietiläisen suomentamana).

Voisikohan se jalat hieman enemmän maassa miettien olla jotain Linked Open Datan ja somen integraatioon liittyvää...

Datan avoimuutta olen joskus tässä blogissa sivunnut, mutta pitäisi kirjoittaa siitä toistekin. Mitä muuta haluat vielä kertoa blogini lukijoille?

Jos joku jaksoi skrollata tänne asti, niin: noiden edellämainitsemieni kirjojen lisäksi lukekaa Tapscottin ja Williamsin “Macrowikinomics” - ja Carrin “Pinnalliset”:-)

Kiitos haastattelusta, tämähän oli hauskaa & opettavaista!

Kiitos itsellesi:-)

Googlen palvelut hankekoordinoinnin apuna 8.11.2011 by @pauliinamakela

Pauliina on tehnyt kattavan koosteen Googlen eri palveluista :). Mutta niin paljon palveluita Googlella jo on, ettei kaikki edes tuohon mahtuneet, esim. Google Reader, Blogger ja Analytics voisi vielä mainita. Yhteen aikaan käytin paljon myös Google Latitudea ja Google Bookmarkseja, nyt niiden käyttö on hiipunut.

Googlen palvelut hankekoordinoinnin apuna 8.11.2011

View more presentations from Pauliina Mäkelä

Puuttuuko joukosta omia suosikkejasi?

Palaute- ja ilmoittautumislomakkeet helposti by Google Docs

Kuten olette huomanneet, yritykseni täyttää ensi viikolla vuoden ja sen kunniaksi järjestän ensimmäisen kilpailuni. Kilpailussa voittaja saa some-osaamiseni käyttöönsä tunniksi ja muutkin osallistujat palkitaan. Itseäkin jännitää, kuka voittaa ja millainen on palkinto. :)

Osallistujat vastaavat mm. kysymykseen: Mikä sinua mietityttää somessa juuri nyt?


Ja kysymyksistä saan hyviä aiheita mm. tähän blogiin. :) Ensimmäisenä vastaan kysymykseen:

"Miten somen avulla voi kerätä palautetta?"

Somessa on paljon mahdollisuuksia palautteen keräämiseen. Mm. Facebook-sivuilla voi arvostella tuotteita ja LinkedIn:ssä voi suositella paitsi yksittäisiä työntekijöitä myös yksittäisiä tuotteita. Mutta tällä kertaa keskityn Google Documenttien Lomake-palveluun, jota itse käytin kilpailun järjestämiseen.

Yrityksillä ja muilla organisaatioilla on usein tarpeen kerätä tietoja isolta ihmismäärältä, esim. ilmoittautumiset pikkujouluihin tai loma-ajankohtien ilmoittaminen. Googlen formilla voi kerätä myös anonyymia palautetta tai toteuttaa asiakastarvekyselyitä.

Vastaukset kertyvät nätisti Excelin näköiseen taulukkoon ja niista voi tehdä kaikille julkisia, tai jakaa tiedot vain järjestäjien kesken.

Googlen palvelussa voidaan mm.
-valita lomakkeen teema (minä valitsin tuollaisen ilmapallokuvan synttäreiden kunniaksi)
-kirjoittaa kysymykset, määritellä mitkä niistä ovat pakollisia ja vastataanko kysymyksiin vapaasanaisesti vai tarjotaanko vaihtoehdot. Kun kysely on valmis, se voidaan upottaa esim. omalle kotisivulle, mutta vastaajille voidaan lähettää kyselyn alkuperäien osoite Googlen palvelussa.

Täytä kuponkisi tässä alla, tai jos haluat välttää kyselyn edestakaista skrollailua, hyppää kotisivuilleni, jossa kysely mahtuu paremmin ruudulle (huom, kysely poistuu kotisivuiltani kilpailun jälkeen, joten tämä linkki ei sen jälkeen enää toimi).



Tämä oli ensimmäinen kerta, kun lomaketta itse käytin ja oppirahat on nyt maksettu, ensi kerralla toteutan kyselyni vähän eri tavalla. Mutta suosittelen silti palvelua niille, jotka haluavat käyttöönsä ilmaisen ja helpon kyselytyökalun.

Mitäs muita vastaavia olette käyttäneet?

Oikeaoppisesti järjestetty synttärikilpailu by @piilotettuaarre

Piilotettu aarre täyttää kohta vuoden ja halusin juhlistaa tapausta jollain tavalla. Some, etenkin Facebook, on kilpailuja pullollaan, ja useimmat niistä on väärin toteutettu, sillä ne rikkovat Facebookin sääntöjä.

Miten tämä kisa sitten eroaa sääntöjärikkovista kisoista?
-Kisaan voi osallistua, vaikkei olisi Facebook-sivun tykkääjä
-Kisaa ei käydä Facebookin seinällä kommentoinnein ja tykkäämisin
-Voittaja ei saa tietoa voitostaan Facebookin kautta, vaan perinteisellä sähköpostilla

Miten tämä kisa sitten linkittyy Facebookiin?
-Kisaa mainostetaan Facebookissa linkein ja statuspäivityksin; sivuilla, ryhmissä ja profiileissa
-Kisasivusta voi tykätä, eli linkittää sen omaan profiiliinsa

Ja miksi tämä some-kisa on sitten oikeaoppisesti järjestetty? :)
-Koska siihen voivat osallistua kaikki, myös ne, joilla ei ole tunnuksia some-palveluihin (vain sähköpostiosoite tarvitaan)
-Koska sitä promotaan monessa some-kanavassa: Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä, GooglePlussassa ja täällä blogissa. Sähköpostin allekirjoituksestakin linkki löytyy. :)

Ja nyt, hus osallistumaan :).

Haastattelussa Outi Lammi

Hei Outi! Milloin sinä menit nettiin ja miten käytit sitä ensi kertaa työasioissa?

"Menin" nettiin eli aloitin aktiivisen nettikäytön siinä vaiheessa kun graafinen netti oli alkuvaiheessaan. Tämä oli joskus 90-luvun alussa. Eka selaimeni oli nimeltään Netscape Navigator. Työkäyttö oli tiedon hakemista ja silloinkin paljon asioiden testausta, koska nettikäyttöä piti tietysti pystyä opettamaan muille.

Pidät paljon koulutuksia Microsoft-tuotteista. Mitä muuta koulutat?

Tuotevalikoimassani ovat tosiaan Microsoft Office -tuotteet ja suurin osa koulutuksista tehdään asiakkaan kanssa yhteistyössä heille räätälöitynä. Lisäksi koulutustuotteitani ovat mm. Googlen työkalut, mindmap-ohjelmat, enimmäkseen MindManager eikä vähiten siksi että se toimii hyvin yhteen Office-tuotteiden kanssa. Vaikuta varmasti -esitysgrafiikkatyöpajat edustaa sitä puolta, jossa pääsen hyödyntämään it-osaamisen lisäksi enemmän myös muodollisen koulutukseni kautta hankittua osaamista. Nyt kokoan koulutuspakettia jonka työnimi on PowerPointiton palaveri.

Palaveri ilman PowerPointia, kuulostaa eksoottiselta! Jään siis mielenkiinnolla odottamaan paketin valmistumista. Miten muuten seuraat Microsoft-maailmaa, onko heillä some hyvin hallussa?

Seuraan tiiviisti Microsoft-maailman uutisia. Olen ollut useiden Office-versioiden betakäyttäjä ja yritän myös osallistua kehitysvaiheen keskusteluihin betatestaajien foorumilla. Microsoftilla on jo pitkään ollut tarjota yhteisöllisen työn mahdollistavia ratkaisuja yritysten sisäiseen käyttöön. Nämä ovat tosin palvelleet lähinnä suuryrityksiä. Uusi 365-ympäristö on mieluisa uutuus, sillä se tuo nyt vastaavaa pilvipalveluna pienemmille yrityksille ja kyllä, olen itsekin 365-käyttäjä.

Julkaisit keväällä kirjan Google Docsista. Missä käytössä Google-dokumentit ovat parhaimmillaan ja kenelle sitä suosittelet?

Docs-ympäristö sopii esimerkiksi pienyrittäjille, jotka tekevät töitä erilaisten toimijoiden verkostossa ja joilla ei ole käytössään kiinteää tai tietyn organisaation toimesta ylläpidettyä työympäristöä, siis myös tällaisille kuin sinä ja minä :). Docs on erinomainen alusta esim. tekstin raakatekstivaiheen työstöön silloin, kun tiimin jäsenillä on käytössään erilaisia ohjelmatuotteita ja niiden versioita. Docs hävittää yhteensopivuusongelmat ja mahdollistaa aineiston kommentoinnin vaikka reaaliajassa.

Sinulla on Vaikuta visuaalisesti -tuote. Mitkä ovat ihmisten pahimpia virheitä esityksissä?

2 virhetyyppiä:
1) Ei osata ohjelman perustoimintoja kunnolla, jolloin ohjelma pääsee "määräämään" mitä tapahtuu.
2) Toimitaan niin kuin "aina on tehty" eli matkitaan 90-luvulta peräisin olevia käytäntöjä (mm. loputtomat bulletlistat ja pieni tihruinen teksti).
Näiden vuoksi taas esitysgrafiikka sanana herättää kielteisiä tunteita..

Missä nettiaikasi kuluu?

Enimmäkseen Twitterissä ja omissa blogeissani (Tuolin ja näppäimistön välistä, Tiedon kuvia) Seuraan myös paria LinkedIn-ryhmää aktiivisesti. Olen myös iPad-käyttäjä ja se on muuttanut asioita siten, että on joskus mahdoton sanoa, että missä ns. olen. IPad on ikkuna nettiin ja Appsit keräävät sieltä minulle ne asiat, joista olen kiinnostunut, verkkolehtien jutut, blogipostaukset yms.

Mikä (tai mitkä) on suosikki-somepalvelusi? Miksi?

Twitter ja omat blogit. Twitterissä kiehtoo se miten helposti siellä voi olla kansainvälinen. Asiakkaani ovat Suomessa enkä pyri maan rajojen ulkopuolelle (tai parempi olla vannomatta!). Twitteristä saan vaikutteita laajalti. Google+ voisi olla tässä suhteessa jopa parempi, koska päivitysten kielen voi kohdentaa haluamilleen piireille ja käydä keskusteluja vastaavasti - olen huomannut, että joitakin ärsyttää jos Twitterissa tviittaa pääosin englanniksi - toisaalta englanti on työelämän vahva kakkoskieli. Seuraan mielenkiinnolla miten Google+ -palvelun kanssa käy. Omat blogit, hm, no ne ovat omia. Oma blogi on kuin oma lehti. Ei tarvitse neuvotella kenenkään kanssa sopiiko juttu ”toimitukselliseen linjaan”, kävijätilasto kertoo sen sitten oliko linja hyvä.

Mitä muuta haluat kertoa ihmisille?

Haluan ensisijaisesti kertoa siitä, miten sosiaalisen median välineitä voi hyödyntää työssä.

Kiitos haastattelusta Outi! 

Twitter-koulutus by @linkola

Hyvä esitys, minäkin opin uutta :).