Miten saada ope-tunnarit Canvaan

 

Minulta kysyttiin hiljattain sitä, miten opettaja voisi saada Canvaan ns. edu-tunnarit, eli käytännössä ilmaisen pro-version. Koska en ole opettaja, mulla ei ole tästä omakohtaista kokemusta, mutta tällaisia pointteja olen asiasta oppinut. 

Ketkä opettajat voivat käyttää Canvaa ilmaiseksi: 

Canva oppilaitoksille -versio on ilmainen vaatimukset täyttäville oppilaille ja opettajille, jotka ovat aktiivisia (työsuhteessa) joissakin seuraavista rooleista:

Peruskoulun tai lukion...
...opettaja/kirjastonhoitaja/avustaja/opetussuunnitelma-asiantuntija

• Joku saa tunnarit heti, toinen joutuu odottamaan pitkän aikaa ja kokeilemaan erilaisia konsteja. Tuntuu olevan vähän tuuripeliä.
• Ehdot ovat vuosien varrella tiukentuneet, aiemmin tunnarit sai helpommin
• Jos joku kollegasi on saanut tunnarit, hän voi kenties auttaa sinua kutsumalla sinut ryhmäänsä
• Joissain kunnissa vain oppilaille jaetaan edu-sähköpostit. Jos työsähköpostiosoitteesi on muotoa kunta.fi ja kuntasi on ottanut käyttöön Canva Pro -tunnarit, sinun on ehkä vaikeampi saada edu-tunnareita.  
  
• Voimassa oleva työsuhde ja pätevyys on todistettu esim.
  tutkintotodistuksella,
  palkkakuitilla,
  OAJ:n jäsenkortilla,
  linkillä koulun nettisivun opeluetteloon,
  todistuksella, jossa kerrotaan työsuhteesta ja opettajan koulutuksesta, alle rehtorin allekirjoitus ja koulun leima
• Yhteydenotto asiakaspalveluun voi auttaa, kun on ensin koittanut muita konsteja. Kaikki viestit kannattaa kirjoittaa englanniksi.

Tästä voit lukea lisää Canvasta oppilaitoskäytössä.

Jos sinulla on lisää vinkkejä tunnareiden saamiseen, jätä toki kommentti alle.

Bullet Journal eli tee-se-itse-kalenteri

Noin kuukausi sitten luin Hesarista Bullet Journalista ja innostuin. Olen nimittäin niitä ihmisiä, jotka pitivät teininä päiväkirjaa ja kirjoittivat teinarinsa täyteen ja sittemmin olen käyttänyt erinäisiä taskukalentereita, mutten ole koskaan löytänyt täydellistä. Päiväkirjaa voi toki taskukalenteriinkin kirjoittaa, mutta tila on rajallinen, pitkille vuodatuksille ei ole tilaa, vaan pitää tiivistää päivä melkein twiitin mittaan. Valmiissa kalentereissa tökkii sekin, että ne ovat aikaan sidottuja, uusia kalentereita voi hankkia kalenterivuoden tai lukuvuoden alusta, mutta ei keskellä vuotta. Töihin liittyviin muistiinpanoihin ja taskilistoihin minulla on ollut käytössä oma vihko, mutta tämä bullet journal -tapa mullistaa senkin. Tiedän kyllä, että päiväkirjoja ja taskilistoja voi ihan hyvin tehdä nettiinkin, mutta minusta on kiva pitää asiat itselläni (ei Googlen kaikkea minusta tarvitse tietää) ja päästä käsiksi muistiinpanoihini myös silloin, kun akut on loppu tai netti pätkii.

Bullet journalin saa myös koristella (tai jättää koristelematta) ihan oman mielensä mukaan: sivuille voi liimata tee-etikettejä, pääsylippuja, kuitteja, tarroja, teippejä, sarjakuvastrippejä. Tai siihen voi leimailla tai piirtää (eilen pyysin lastani piirtämään vajaaksi jääneelle sivulle perhepotretin ja ai että siitä tuli hauska!)

Mistä siis on kyse?

Valmiin kalenterin sijaan hankitaan tyhjä vihko (tai kansio tai planneri), jota aletaan täyttää omien tarpeiden mukaan. Vihon alkuun tehdään SISÄLLYSLUETTELO, joka auttaa löytämään asiat nopeasti. Vihon sivut pitää siis NUMEROIDA. Minulla on käytössä luonnosvihko, jossa on 150 lehteä eli 300 sivua.

Sisällysluettelo voi näyttää esimerkiksi tältä.

#bujo #bulletjournalindex #bulletjournaljunkies #bujojunkies #handlettering link in profile

A photo posted by Margi (@margilaurin1) on Sep 15, 2016 at 8:32am PDT

tai tältä:

Love the freshness of a new index page in my #bulletjournal 🙊💟

A photo posted by Dee | 💕 Planner Driven Life 💕 (@plannerdrivenlife) on May 2, 2016 at 8:06am PDT

Tyyli on siis vapaa!

Vihossani on tyhjät sivut, mutta toiset tykkäävät ruutuvihoista, toiset viivallisista tai pilkutetuista sivuista.

Pisteet auttavat esimerkiksi ruutujen ja piirrosten teossa:

#doodlewithusinjanuary #snowflake #bulletjournal #bulletjournaling #bulletjournallove

A photo posted by Tina Preisler (@tinse_dk) on Jan 1, 2017 at 10:24pm PST

Vihon alkuun voi tehdä future login, tulevaisuuslokin. Sen avulla näkee yhdellä silmäyksellä koko vuoden.

Simppeli versio:

My new future log for 2017, I have another double page for the second half of the year. Time to fill it all in! . . #bulletjournal #bujo #bulletjournaljunkies #bujojunkies #futurelog #2017setup

A photo posted by Emma Bryce (@that_journal) on Jan 1, 2017 at 6:53am PST

ja päivämäärällinen versio:

lol thought this looked cute #futurelog #bujo #bulletjournal

A photo posted by lily the pink ⭐️ (@electriclil) on Jun 17, 2016 at 9:23am PDT

Tulevaisuuslokin jälkeen voi sitten tehdä vaikkapa kuukausisuunnitelman. Vasemmalle sivulle laitetaan kuukauden päivät, oikealle kuukauden to-do-lista.

Finally got January posted!! 🗓Happy Happy New Year!! 🎉 🎉 I hope you haven't broken any resolutions just yet! ▪️I've emailed the winners for the survey! I picked 4 since I had over 1000 responses, lucky number 1000 won a gift card too! 💰😆

A video posted by Whitney (@bulleteverything) on Jan 1, 2017 at 9:31am PST

Taskilistoissa ja muualla bullet journalissa voi käyttää merkintöjä, joita kutsutaan nimellä keys, avaimet. Omat avaimet voi kirjata vihon alkuun, jotta muistaa, mitä ne tarkoittavat. Nuolilla merkitään yleensä asioita, joita ei ehtinyt tehdä - ne on helppo siirtää seuraavalle listalle.

Setting up my first bullet journal 📝 . . . . . 18.10.2016 #bujo #bujokey #bujokeys #bujonewbie #bulletjournal #bulletjournaling #myfirstbulletjournal #newadventure #planwithme #october2016 #keepingitsimple #mylifeinbirmingham

A photo posted by Carmela (@meeei707) on Oct 18, 2016 at 6:45am PDT

Kuukausisuunnitelmaa seuraa päiväkohtaiset suunnitelmat.

Happy new years day! :) Its 2017!! I realized saying 2017 felt weird because there's an extra syllable 😂

A photo posted by 「 focus-ing 」☁️🐝🌿✨ (@focusign) on Jan 1, 2017 at 7:11am PST

Eikö ole ihana:

New year, new ideas. #journal #bujocommunity #bujonewbie #bujolove #leuchtturm1917 #weeklyspread #bulletjournal #bulletjournaling #bulletjournaljunkies #showmeyourplanner #planneraddict #bujo #watercolor

A photo posted by Sarah Eve (@bujo_maniac) on Jan 1, 2017 at 9:45pm PST

Bullet journalin hienous tulee kuitenkin ehkä vasta nyt: sinne voi laittaa itselle tärkeitä asioita. Year in pixels -sivulle voi kerätä vaikka vuoden mielialat, jolloin voi seurata sitä, millaisilta päivät ovat tuntuneet:

I loved the idea of having a mood tracker for the whole year. I was seriously inspired by the spread of @quirkyheart and added my own take on it. Here's my #2017 in pixels! Can't wait to see the finished product! 😘😊😜 12.30.16 // #bulletjournal #bulletjournaling #bulletjournaljunkies #bulletjournalcommunity #bulletjournallove #bujo #bujojunkies #bujocommunity #bujoaddict #leuchtturm1917 #prismacolor #tombow #yearinpixels

A photo posted by ✨Alexandra✨ (@alexandra_plans) on Dec 30, 2016 at 5:23am PST

tai miten omat projektit ovat edenneet:

My year in pixels for my 365 day photography project - I couldn't find much specifically for a project like this with the #bujo - I'd love ideas! Also any suggestions for pens and markers for left handers? #365project #bujonewbie #bujoaddict #bujocommunity #bulletjournal #bulletjournaljunkies #lefthandedproblems #lefthanded #yearinpixels #bujotracker

A photo posted by Bujo_julie (@bujo_julie) on Dec 7, 2016 at 3:17pm PST

Oma innostukseni asiaan on muhinut jo kauan, kun olen seurannut Instagramissa jo vuosia japanilaista Mist0530-tiliä, joka jakaa tilillään omaa päiväkirjaansa.

7月25日のページ♡ . この日は家から2時間半くらいの雄武町に行ってきたよ！途中、大好きなソフトクリームがある道の駅に寄った♪雄武町は韃靼蕎麦が有名らしいから、韃靼コロッケをもぐもぐ(*^m^*)

A photo posted by みすと (@mist0530) on Aug 31, 2016 at 3:24am PDT

Vuodenvaihteessa tein vihkooni teemasivuja: miltä viime vuosi tuntui, mitä tavoittelen tänä vuonna, mitä kirjoja luen tänä vuonna ja missä paikoissa haluaisin vierailla. #bujo-innostukseni lumoissa tein Pinterestiin aiheelle oman taulun, jonne kerään asiaan liittyviä ideoita ja vinkkejä.

Bullet journalit on tietysti jo ehditty kaupallistaa (kyniä, teippejä, leimasimia, sabluunoita jne), mutta muistutan, että pärjäät kyllä ruutuviholla ja lyijykynälläkin. (Ja jes, nyt löytyi hyvää käyttöä mun askartelukamoille!)

Minulla on muuten hyvin itsekäs syy siihen, miksi halusin kertoa tästä asiasta blogissani:

Haluan, että muutkin (erityisesti mun läheiset kaverit) innostuvat asiasta ja alkavat jakaa siihen liittyviä inspiroivia sisältöjä somessa mutta myös livenä. 

Toivon myös, että opettajat innostuvat tästä ja neuvovat tavan oppilailleen: bullet journalin voisi vääntää myös kouluedistymisen seurantaan. Bullet journalista on paljon iloa myös yrittäjille, tietotyöläisille, lasten kehitystä seuraaville, urheilijoille, laihduttajille, listojen kirjoittajille, keräilijöille. Bullet journaliin on hyvä kerätä myös ideoita somesisältöihin, blogiotsikoita, asioita, joita pitää muistaa googlata.

Bullet journalin isä Ryder Caroll kiteyttää Instassa näin:

"Track the past, organize the present, and plan for the future. 

It's journaling at the speed of life."

***

Kerro, joko sinä olet höyrähtänyt bujoiluun?
Millä termillä sitä suomeksi kutsutaan?
Onko sinulla bujo-sisältöjä somessa, missä?

***

MUOKS: Sain kommentteja siitä, että tämä postauksen esimerkit ovat aika koristeellisia. Ne eivät suinkaan ole bujoilussa pääasia, mutta tämmöinen askartelijaluonne, jolle ei oikein ruuhkavuosissa jää aikaa askarteluun innostui tässä juuri siitä, että bujo tarjoaa välineen itsensä toteuttamiseenkin. Mutta tässä siis alkuperäinen idea videon muodossa, ilman turhia koukeroita. Videolla kerrotaan migraatiosta, siitä, miten tehtäviä siirretään vanhasta listasta uuteen listaan.

Some tarjoaa opettajalle paljon mahdollisuuksia

Kerroin viime viikolla sadannesta SlideShare-esityksestäni ja siitä, että tällä viikolla jaan lisää esityksiäni. Kerroin myös, että koska käytän koulutusteni valmisteluun paljon aikaa, en halua niitä kokonaisuudessaan jakaa, mutta koska jakaessaan myös saa, jaan nyt 21% viime viikon koulutuksestani, jossa kerroin Lapin ammattiopiston opettajille siitä, miten he voivat käyttää sosiaalista mediaa työssään: oppimiseen, opetuksen valmisteluun, opettamiseen ja oppilaiden ohjaukseen mm. työssäoppimisen aikana.

Kiitos haastatteluista +Vesa Linja-aho, +Aki Puustinen ja +Mari Varonen, kiitos ajatuksiesi ja matskujesi jakamisesta somessa +Anne Rongas, kiitos vastauksista Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -Facebook-ryhmän jäsenet. Toivottavasti tästä materiaalista on iloa teillekin! Ja suurin kiitos tietysti Lapin ammattiopistoon, kun kutsuitte minut kouluttamaan, oli mukava taas miettiä sitä, mitä hyötyä somesta on opettajille, sitä, millaisia vaihtoehtoja opettajilla on omaan somepresenssiinsä, sitä, miten luokka voi tehdä yhdessä luentomuistiinpanot ja sitä, miten Facebook, YouTube, Instagram, Wikipedia, SlideShare, Pinterest, blogi, wiki, LinkedIn, Whatsapp, Snapchat jne voivat toimia opettajan tukena.

Opettajat somessa from Johanna Janhonen

Jos sinä olet opettaja ja olet keksinyt hyvän tavan käyttää sosiaalista mediaa omaan työhösi, kerro siitä toki muillekin, joko tämän blogin kommenteissa (onnistuu myös ilman kirjautumista) tai SlideSharessa yo. esityksen alle. Kun opimme jakamaan, meistä kaikista tulee parempia työssämme!

Hävitetään digitaaliset oppimisympäristöt, esimerkiksi Ekapeli!

No huhhuh! Kuka vielä väittää, että Suomessa halutaan panostaa digitaalisiin oppimisympäristöihin? Jyväskylän yliopistossa kehitetty Ekapeli-oppimisympäristössä kymmenet tuhannet oppilaat ovat päivittäin harjoittelleet lukemista ja matematiikkaa hauskassa peliympäristössä, joka mukautuu oppilaiden tasoon ja jaksaa jankuttaa asioita lapsille paljon kärsivällisemmin kuin kukaan ihminen ikinä.Pelit on kehitetty neuropsykologian professori Heikki Lyytisen sekä Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin työryhmän toimesta ja Ekapelin taustalla on Jyväskylän yliopiston Lapsen kielen kehitys -pitkittäistutkimuksessa tehdyt havainnot ja tutkimustulokset.

Näkymä Ekapeli-Sujuvuudesta

Pelejä on erilaisia, esimerkiksi Ekapeli-Sujuvuus on tarkoitettu lapsille ja nuorille, jotka osaavat lukea, mutta tarvitsevat harjoitusta lukemisen sujuvuudessa. Pelissä harjoitellaan erilaisilla tehtävillä tavujen, sanojen ja tekstien nopeaa lukemista. Pelissä pelaaja seikkailee omalla hahmollaan erilaisissa satumaailmoissa ja suorittaa pelissä kohtaamiensa hahmojen antamia tehtäviä. Jokaisessa satumaailmassa päätehtävänä on etsiä avain, jolla pääsee etenemään seuraavaan satumaailmaan. Seikkailu tapahtuu kartalla, joka on pelin alussa peitetty vihreillä neliöillä. Pelaajan siirtyessä vihreän neliön päälle hän pelaa yhden pelikentän ja samalla kartta avautuu hieman. Pelaaja saa pelaamisesta palkkioksi kolikoita, joilla voi hankkia hahmolle mm. lemmikkejä tai uusia vaatteita. Pelimaailmoista löytyy erilaisia hahmoja, joiden kanssa voi keskustella ja usein heillä on tehtäviä pelaajan suoritettavaksi. Kartalta löytyy myös kauppoja ja muita paikkoja, joista voi ostaa mm. vaatteita tai kulkuvälineitä. Pelin alkuvaiheessa pelaaja tekee kaksi alkuarviointikenttää, joissa mitataan lauseiden ja tavujen lukemisen nopeutta. Arviointikentät toistuvat noin 20 pelikentän välein. Pelimaailmat on pyritty laatimaan tehtäviltään vaikeutuviksi. Lisäksi jokaisessa maailmassa peli pyrkii mukautumaan pelaajan taitotason mukaiseksi. Tavoitteena pelissä on tehostaa lukemisnopeutta sekä kannustaa pelaajaa lukemaan ja innostumaan lukemisesta.

Ja nyt:

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei myönnä Suomessa paljon käytetyn LukiMat-palvelun ylläpitoon jatkorahoitusta. Tämä tarkoittaa www.lukimat.fi -verkkopalvelun sekä sen sisältämien arviointi- ja harjoitusmenetelmien teknisen ylläpidon ja käyttäjätuen loppumista kesäkuussa.

Mitä vitsiä? Meillä on jo valmiina hieno ympäristö, jota opettajat suosittelevat ja oppilaat rakastavat, olisiko sen ylläpidon jatkaminen nyt niin mahdoton tehtävä? Kun Ekapeli loppuu, missä vastaavia asioita sitten saa harjoitella? Huhuu Opetus- ja kulttuuriministeriö, kertokaapa minullekin, mitä uutta ja hienoa teillä on takataskussa Ekapelin tyytyväisille käyttäjille?

Palvelun päättyminen koskee arvioilta noin 300 000-400 000 LukiMatin palveluita käyttänyttä suomalaista lasta ja nuorta sekä heidän opettajiaan ja vanhempiaan.

Keksitkö sinä keinoja pelastaa Ekapelin? Pitäisikö nyt äkkiä pistää joku joukkorahoitus pystyyn, lähettää nimilistoja ministeriöön vai saada joku yritys ostamaan Ekapeli-alusta ja rahoittaa sen käyttö mikromaksuilla, jotta sitä voisi pelata edes kotona? Nyt äkkiä barrikadeille Ekapeli-fanit!

MUOKS:
Adressi löytyy täältä.
Ylen uutinen Ekapelin rahoituksen loppumisesta, päätöksellä säästettiin peräti  200 000€.
Hesarin uutinen, jossa Latvala kertoi, että 

"Haimme kehitysrahaa, mutta ministeriöstä sanottiin, että kehitykseen ei ole enää rahaa. Viimeiset kolme vuotta olemme käytännössä ylläpitäneet palvelua ja kehittäneet sitä pienimuotoisesti eteenpäin esimerkiksi tablettiversion osalta. Pelkkään ylläpitoon ei kuulemma ole rahoitusmomenttia, ja sen vuoksi rahoitusta ei voida myöntää.[...] Elimme koko ajan siinä uskossa, että rahoitus OKM:n kautta järjestyy, sillä keskusteluja käytiin useamman vuoden ajan. Tämän takia rahoituksen loppuminen iski niin kovasti."

Muuramen lukio somettaa, Aki Puustinen kertoo miten

Törmäsin taannoin Muuramen lukion pysäyttävään someiluun ja halusin kuulla siitä lisää. Siksi pyysin haastattelua Aki Puustiselta, lukion rehtorilta.

Hei Aki! Muuramen lukio on aikamoinen edelläkävijä somen käytössä. Mitä kaikkia palveluita te käytätte?

Meillä on pitkä somehistoria lukiona. Aloitimme lukion omalla Facebook-sivulla 6-7 vuotta sitten. Nyt kehitys on johtanut siihen, että lukiolla on omat tilit mm. Twitterissä, Instagramissa, Youtubessa, Slidesharesissa ja Dropboxissa.

Miten palveluita käytetään osana opetusta ja miksi somepalveluita on alettu käyttää, mikä on siis tavoite? Onko koulun some-markkinointi tärkeää, tavoitatteko somen kautta myös lukiolaisten perheet?

Homma alkoi yrittäjyyskasvatuksen kautta, kun koordinoimme Y-love yrittäjyyslukioverkostoa nimenomaan somen kautta. Ajatuksena oli jo silloin, että sosiaalinen media siirtyy vähitellen opetukseen ja käytänteisiin. Näin on sitten tapahtunut. Somepalvelut ovat ilmaisia, kaikkien tavoitettavissa, eikä niitä tarvitse päivittää, vaan palveluntuottajat hoitavat tämän puolen. Mobiilien laitteiden myötä luokkahuone on laajentunut kaikkialle, meillä mm. vanha atk-luokka muutettiin Kenno projekti- ja tiimitilaksi, kun iPadit toivat atk-luokan kaikkialle. Vanhemmat myös seuraavat lukion Facebookia ja innokkaimmat ovat seuraamassa myös Twitterissä ja Instagramissa. Viimeksi YH 1 -kurssilla opiskelijat kuratoivat (eli seuloivat, filtteröivat) omaa digitaalista lehteään Scoop.it -palvelun avulla. Sosiaalinen kuratointi ja “omat oppikirjat” ja design ovat myös tulevaisuutta.

Käytätte Twitteriä opetukseen, mm. kurssikohtaisia chatteja. Kerrotko niistä lisää? Oletteko somen kautta yhteydessä muihin lukioihin, joilla on menossa sama kurssi tai saatteko somen avulla yhteyttä alan asiantuntijoihin, jotka täydentävät tietojanne, jotka ovat oppikirjoissa jo saattaneet vanhentua?

Olen luonut parilla kursseille (HI 1 ja YH 1) omat hastagit ja ryhmä on jakanut osaamisiaan ja tuotoksiaan muille Twitterin kautta. Omasta opitusta tai päivän teemasta voi tweetata, sillä se voi hyödyttää jotakin toista seuraajaa tai opiskelukaveria. Myös tehtävien jakaminen, projektien hallinta ja dialogin käyminen Twitterin kautta on näppärää. Twitlonger-työkalun kautta voit kirjoittaa vaikka romaanin Twitteriin, joten tuo parjattu Twitterin 140 merkin rajoite ei ole ongelma. Ainahan tarpeen tullen voi kysyä neuvoa muilta asiantuntijoilta. On helppoa kysyä ja saada apua, jos sinulla on 2000-3000 seuraajaa Twitterissä. Siksi juuri kannustankin opiskeljoita liittymään Twitteriin ja muihin somepalveluihin, koska niiden kautta voi alkaa muodostaa omaa verkostoa ja PLN: ää (personal learning network). Se on uuden oppimisen kaava.

Te käytätte Instagramia opetuksessa, mikä kuulostaa todella tuoreelta. Milloin aloititte? Miten selfieitä voi käyttää opetuksessa? 

Kurssialustana, “kurssiblogina”, tehtävien, lyhyiden videoiden ja kuvien jakamisessa Instagram on mahtava väline. Opettajien pitää olla siellä missä opetettavatkin ovat. Muuten jäämme kelkasta. On totta, että yksi hyvä kuva vastaa 100 sanaa, jos sitä osaa käyttää. Toki kuvakin voi sisältää niitä ydinsanoja ja ideoita. Selfietä voi hyödyntää vaikka siten, että oppilaskunta esittelee itsensä ja vastuualueensa. Mikä estää valitsemasta selfien kautta viikon opiskelijaa tai viikon opettajaa. Ja tietysti oman designen esittely oman kuvan myötä. Siinäkin vain taivas ja mielikuvitus on rajana.

Instagram opetuksessa from Muuramenlukio

Millaisia haasteita tai menestystarinoita somen käytön myötä on tullut vastaanne?

Alussa kaikessa on vastarintaa ja tietämättömyyttä. Itsekin luulin alussa, että Facebook on jokin escort palvelu, koska en tiennyt sisältöä ;). Opettajat ja opiskelijat ovat yleensä innokkaita uusiin asioihin, jos ne vain osaa perustella ja yhdistää opetukseen ja pedagogiikkaan. Pitäisin Muuramen lukion somepresenssiä melkoisena menestystarinana. Myös opettajanhuone on globalisoitunut ja olemme saaneet runsaasti ulkomaisia opettajakollegoja. Meillä on käynyt parin viime vuoden aikana hurjasti “somekavereita” ja kollegoja. “Once you tweet, soon you  meet”

Kiitos haastattelusta Aki ja toivotaan uusia menestystarinoita tällekin lukukaudelle :).

Wikit Suomessa -raportti, osa 3

Wikit Suomessa -raportin 3. ja viimeinen osa on tässä. 

Kirjoitus on kirjoitettu toukokuussa 2013 osaksi  Sometime-porukan tekemää Somen tilan Suomessa -raporttia. Tämä raportti tullaan lisäämään piakkoin kokonaisuudessaan myös Piilotetun aarteen nettisivulle Asiaa somesta -otsikon alle.

Wikejä eri käyttötarkoituksissa

Wikit ovat loistavia alustoja koulumaailmassa, niihin voi rakentaa erilaisia oppimisympäristöjä. Haastateltavat kehuivat niiden mahdollisuuksia paitsi harjoitustyöalustana myös koulutusten suunnittelutyökaluna ja internet-sivujen julkaisussa. Wikien käyttö vaatii kuitenkin vielä paljon "lähitukea", pääkäyttäjän läsnäoloa ja opastusta, mutta hyvää on se, että kaikki näkevät muidenkin työn hedelmät ja voivat oppia toisilta.

Lukiolaisille järjestettiin viime syksynä [2012] ensimmäistä kertaa Innolukio-ideakilpailu, jossa etsittiin tuoteideoita ja palvelukonsepteja. Kilpailu toteutettiin Innolukio Desk-wikissä. Tutkittuaan kilpailutöitä Harto Pönkä huomasi, että hyvät ja huonot ideat erotti ennen muuta vastaajien työskentelytapa.

“Ei voida sanoa, että prosessimainen idean kehittely johtaisi aina parhaisiin ideoihin, mutta sen sijaan [...] voitaisiin väittää, parhaita ideoita ei synny ilman [wikiympäristö tukemaa] prosessimaista työskentelyä.”

Innolukio-tapauksessa Pönkä nosti esiin Purot.net:in keskusteluominaisuuden tärkeyttä voittajien onnistumisessa. Siinä missä esimerkiksi Mediawiki piilottaa keskustelut omalle välilehdelleen, Purot-wikissä kommentointi on nostettu yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi.

Miia Kosonen kertoi huomanneensa eri kurssiryhmien kanssa käymistään keskusteluista, että wikejä hyödyntävät edelleenkin lähinnä vain suhteellisen isot ICT-alan yritykset, jotka käyttävät niitä projektinhallintaan, dokumentointiin ja ohjeistamiseen. Esteenä wikien hyödyntämiseen on hänen mukaansa osaamisen puuttuminen (lue: tietokonekauhu ja kokemuksen puute). Hän totesi:

“Pienissä organisaatioissa ei nähdä wikien potentiaalia, mikä on sinänsä paradoksaalista - ongelmana koetaan se, ettei ole tarpeeksi massaa tuottaa sisältöä ‘muun tekemisen ohessa’.” 

Nokialla pitkään wikien kanssa työskennelleen Antti Helmisen mukaan wikien haasteena on myös intranetin jatkuva “sharepointtautuminen”. Sharepoint siis sanoo hoitavansa intrassa kaiken mahdollisen, myös wikit, mutta Sharepoint-wikien ongelma on, että ne ovat oikeastaan vain yksinäisiä sivuja, joilla ei ole suhdetta edes saman tiimisivuston muihin wikisivuihin. Helmisen mukaan wikien toinen ongelma on se, että ne ovat menettäneet coolin maineensa, ‘nyt kun kuuminta hottia on mikrobloggaus ja “social business”’.

Siinä missä wikit ovat siis kadonneet pääkonttorin business-naisten kalvoista, ne elävät Helmisen mukaan edelleen insinöörien työkaluna, sillä insinööriys käy hyvin yhteen  wikien kanssa.

 “Wikit ovat yksinkertaisia työkaluja, joita insinöörit tykkäävät käyttää koska sitä voi muokata vapaasti ilman rajoitteita tai sisäänrakennettuja prosesseja. Wikissä kukaan ei ole etukäteen päättänyt miten ihmisen pitäisi tehdä työnsä. Samalla se on pelottavaa koska wiki on tyhjä taulu, tabula rasa, ilman valmista hierarkiaa tai rakennetta.“

Oskari Uotinen puolestaan kertoi, että myös maakuntaliitoissa ja etenkin teollisuudessa on herätty wikien käyttöön, esim. alihankintakonepaja Reiferissä wikiä käytetään laatukäsikirjana, kuten hän myöhemmin tässä raportissa [siis omassa osuudessaan, jota ei ole vielä julkaistu] kertoo. Harto Pönkä taas mainitsi mm. opetus- ja hankepuolen sekä viestintäyritysten aktiivisuuden wikien käytössä ja kertoi siitä, miten Suomen evankelisluterinen kirkko julkaisi viime syksynä [2012] sosiaalisen median ohjeistuksen, jota oli Kirkon suuntaviivat -wikissä työstänyt noin 150 työntekijää.

Wiki voi korvata myös kokonaisen intranetin, myös isossa organisaatiossa, kuten Finnairin kesäkuussa 2012 julkaistu Confluence-pohjainen intranet todistaa. Vanhasta intranetistä sen erottaa

• helpompi sisällöntuotanto ja ylläpito 
• käyttäjille mahdollinen avoin kommentointi ja Facebookista tuttu seinä-toiminto 
• tehokas ja monipuolinen haku
• yksinkertainen rakenne, mutta laaja sisältö

Intranet-wikillä Finnair halusi lisätä sisäistä yhteisöllisyyttään, mutta samalla se myös yksinkertaisti julkaisuprosessiaan merkittävästi.

Wikeillä nähdään olevan paljon potentiaalia ja esimerkiksi Wikipedian suosio kertoo siitä, että pienelläkin porukalla saadaan hyvää sisältöä isolle joukolle. Suomenkielisessä Wikipediassa on nimittäin viimeisen kuukauden aikana ollut vain 1800 aktiivista käyttäjää (rekisteröityneitä käyttäjiä on yli sata kertaa enemmän: 233 698). Suomalaiset ovat luoneet reilussa kymmenessä vuodessa 322 000 Wikipedia-artikkelia, mikä on vähän verrattuna englanninkieliseen Wikipediaan, jossa artikkeleita on jo 4,2 miljoonaa tai ruotsinkieliseen Wikipediaan, jossa on lähes miljoona artikkelia. Teemu Leinonen , joka toimii globaalin Wikimedia-säätiön yhtenä harvana eurooppalaisena neuvonantajana, kertoo, että syy suomenkielisen Wikipedian artikkelien vähyyteen on vahva deletionismi-kulttuuri - suomalaiset kun haluavat artikkeleita vain todella merkittävistä aiheista, muut poistetaan tylysti. Esimerkiksi Diili-ohjelmasta tunnetuksi tullutta Jethro Rostedtiä ei aluksi pidetty oman artikkelin arvoisena, vaikka hän oli julkisuudesta tuttu ja esiintynyt useissa eri tv-ohjelmassa.

Wikimedia Suomi ry:n toiminta on viimeisen vuoden aikana aktivoitunut. Se on pitänyt mm. wikikoulua Kiasmassa ja muutenkin panostanut yhteydenpitoon helsinkiläisten museoiden kanssa. Maailmalta tuttu GLAM (lyhenne sanoista Galleries, Libraries, Archives ja Museums) -konsepti on rantautunut Suomeen, eli Wikimedia on aloittanut täälläkin yhteistyön muiden avoimia sisältöjä edistävien tahojen, kuten Ateneumin ja Kiasman kanssa, jotka ovat luovuttaneet Wikipediaan mm. kuvia taiteestaan ja alkaneet työstään niihin liittyviä artikkeleita.

Wikimedian toiminta ja budjetti ovat vuosien kuluessa vakiintuneet ja säätiö työllistää tällä hetkellä noin 150 henkilöä. Kuluneen vuoden aikana Wikimedia on, lähes 7 vuoden tauon jälkeen, esitellyt myös uusia hankkeita:

• Wikidatan avulla eri asioihin liittyvät numerot ja yhteydet (esim. ihmisten sukulaisuussuhteet) saadaan yhdestä keskitetystä paikasta useisiin eri palveluihin
• Wiki voyage taas tuo Wikimediaan matkaoppaan (oppasta löytyy jo 13 kieliversiota, ei vielä suomea).

Wiki on Antti Helmisen sanoin “haikala, jonka pitää liikkua ollakseen olemassa - jos wikiä ei päivitetä, se kuolee.” Pidetään siis Wikipedia ja muut wikimme elävinä, vaikka ne eivät ehkä niitä viileimpiä some-palveluita olekaan.

Lähteet:
Alexa

Wikipedia ja Wikimedia
mm. wiki-artikkeli
Wikimedia ry
Wikidata
Wiki Voyage

Piilotetun aarteen artikkelit: 
Wikit 
Wikipedia

Haastattelut ja artikkelit
Ambientia, Case Finnair 
Innowise, Case: Innolukio ja Case: Sosiaalisen median suuntaviivat kirkolle

Laukaan lukiolaiset opiskelemassa somea

Huomenna opetan kaikkien aikojen nuorinta yleisöäni, menen nimittäin kotikuntani Laukaan lukioon puhumaan lukiolaisille siitä, miten he voivat käyttää sosiaalista mediaa opiskelussaan. Setti on todella tiivis, sillä aikaa on vain oppitunnin verran, 45 minuuttia. Mitä lyhyempi puheenvuoro, sitä vaikeampi niitä on minusta pitää, esimerkiksi 3 tunnissa ehtii jakaa monta tarinaa, mutta kolmessa vartissa ehdin hädin tuskin avata suuni...

Koska kohderyhmäni ovat opiskelijat, eivät opettajat, pääpaino ei ole siinä, miten opetuksessa voi somea käyttää, vaan siinä, miten opiskelijat voivat itse sitä vapaaehtoisesti hyödyntää esim. rakentaessaan henkilökohtaista oppimisympäristöä, tehdessään ryhmätöitä tai miettiessään jatko-opintoja ja opintorahaan liittyviä kysymyksiä.

Jotta muistaisin kertoa kaiken oleellisen, kyselin kommentteja settiini myös Facebookissa ja Twitterissä, kiitos  palautteesta Arja, Mari ja Toni! :) 

Lukiolainen some from Johanna Janhonen

Nyt olisi kiva saada palautetta muiltakin: minkä tärkeän asian olen unohtanut?

Muoks: Verkossa, läsnä ja lähellä -messuilla oli myös kaksi opiskelijaa, jotka liveraportoivat blogiin. Käypä lukemassa, mitä he luennostani sanoivat.

Some-työkalut opetuksen ja koulutuksen apuna

Valmistaudun tässä kouluttamaan joukkoa aikuiskouluttajia, ja rakentaessani päivän agendaa mieleeni tuli infografiikka, jonka repinnasin pari viikkoa sitten. Infografiikka (ei infograafi kuten joskus olen sanonut, vaan kuten Outi Lammi meille Nettikahvilla opetti, infografiikka) on alunperin peräisin Online Colleges -sivustolta, minä bongasin sen Maarit Riikosen pinnailuista (kannattaa seurata häntäkin!).

Sivuutetaan nyt se oleellinen seikka, ettei grafiikka juuri

Source: mediabistro.com via Johanna on Pinterest

kerro, mistä se on tietonsa saanut ja keitä tässä on tutkittu (ilmeisesti jenkkejä kuitenkin) ja keskitytään vain siihen, mitä se meille kertoo.

• somen käyttö ei riipu opettajan iästä, 90% opettajista käyttää somea luokkahuoneissa tai ammatillisiin tarkoituksiin.
• 2/3 käyttää somea luokkahuoneessa
• työkaluista blogeja ja wikejä käytetään enemmän ammattillisesti kuin henkilökohtaisesti, eniten opettajat käyttävät YouTubea, Facebookia ja blogeja

Miten eri some-välineitä sitten käytetään luokassa?

Opettaja voi käyttää Facebookia esim.

•  tehdäkseen luokkakohtaisia äänestyksiä
• jakaakseen kirja-arvosteluja
• käydäkseen keskusteluja (opettaja-oppilas tai koko luokan kesken)
• muistuttaakseen tehtävien palauttamispäivistä tai tärkeistä tapahtumista
• jakaakseen omaan alaan liittyviä uutisia ja lisäopiskelumateriaalia opetuksen ulkopuolella

Twitterissä voi tehdä samoja asioita kuin Facebookissakin, mutta sen lisäksi

• opettaja ja luokka voivat seurata tiettyjä ajankohtaisia #tageja
• verkostoitua muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa, voidaan löytää esim. ystäväluokka tai keskustella jonkun asiantuntijan kanssa
• opettajan itse kannattaa seurata oman alansa guruja ja omia kollekoitaan, jotta pysyy ajan tasalla ja saa vertaistukea esim. ideointiin

Pinterest on nopeasti noussut tällekin listalle ja alasta riippuen sitä voi käytää esim.

• ideoiden keräämiseen opetukseen (erityisesti kädentaitoihin ja ruuanlaittoon liittyen)
• oppilaita voi kannustaa keräämään koulutöihinsä liittyvät linkit yhteisiin tai henkilökohtaisiin tauluihin
• Pinterestin käyttäminen erilaisissa kuvahauissa korvaa pian Googlen kuvahaun
• oppimateriaalin kerääminen aihealueiden mukaan
• verkostoitumiseen ja oman alan seurantaan

YouTubessakin voi seurata alaa ja verkostoitua, mutta se sopii myös

• opetustilanteiden jakamiseen
• koulutöiden kuvaamiseen
• soittolistojen tekemiseen

Blogi voi olla joko opettajan oma, luokan yhteinen tai opiskelijan oma ja sillä voi olla erialaisia käyttötarkoituksia.

• Blogia voi käyttää esim. läksyjen ilmoittamiseen (ks. esim. Ja läksyksi tuli -blogi)
• Keskustelun käymiseen blogikommenteissa
• Opiskelutehtävien julkaisu blogeissa
• Oppimispäiväkirjan pitäminen

Em. infografiikan ja koulutettavieni ennakkotoiveiden perusteella rakensin päivälle tällaisen alustavan agendan:

8.30-10.00 Twitter, Pinterest, Facebook ja muut linkkien jakopalvelut, eli miten verkostoidutaan, seurataan alaa, kuratoidaan ja opitaan uutta ja miten näitä välineitä voi käyttää opetuksessa

10.00-11.30 tietokoneluokassa: Twitterin ABC eli miten perustetaan Twitter-tili, miten löydetään hyviä seurattavia ja miten Twitterin eri ominaisuudet toimivat käytännössä. Jos ollaan nopeita, niin sessiossa voidaan käydä läpi myös muita ekan session työkaluja toiveidenne mukaan.

12.30-13.30 Wikit ja blogit opetuksessa
13.30-14.30 SlideShare ja Youtube oppimisessa ja opetusmateriaalien jaossa
14.30-15.30 tietokoneluokassa: perehtyminen SlideShareen ja YouTubeen, tilin/kanavan luominen, asetusten läpikäynti ja materiaalin lisääminen. YouTube-tiliä varten tarvitaan gmail-tunnus, joka tulee luoda etukäteen.

Odotan päivää jo innolla :).

Käytätkö sinä some-välineitä opetuksessa tavalla, jota tässä ei ole mainittu? Miten?

Tulevaisuuden oppiminen, jaettu opettajuus ja asiantuntijuus by @sannabrauer

- ping @arongas

Toinenkin hyvä esitys Sannalta. Miten sinä ymmärrät jaetun opettajuuden/asiantuntijuuden?

Tulevaisuuden oppiminen, jaettu opettajuus ja asiantuntijuus

View more presentations from Sanna Brauer

Viime viikolla tein jotain ennenkuulumatonta: jaoin koko tunnin Facebook-koulutusmateriaalini nettiin. Samalla tein uuden sivun Piilotettuun aarteeseen, jossa on aiheeseen liittyviä linkkejä.

Perjantaina huomasin, kuin Anne Rongas päivitteli Twitterissä: mikseivät kaikki jaat matskujaan avoimesti. No miksi? Itse suojelen asiakkaitani, he maksavat siitä, että koulutan heitä ja kerron esimerkkejä heidän toimialaltaan ja kuvittelen, että he eivät halua kilpailijoidensa saavan samaa tietoa ilmaiseksi. Anne huomautti, että samaa löytyy joka tapauksessa ilmaiseksi netistä, jolloin sisältö ei ole se juttu, vaan paketointi ja avaaminen. Aloin tuntea itseni itsekkääksi ottajaksi, joka oppii muiden materiaaleista, muttei anna tilalle mitään, kunnes muistin, että oikeastihan (lähes) kaikki käyttämäni esimerkit kyllä löytyvät jo avoimesti yhdestä paikasta: sosiaalinenmedia.org:sta :), ja koulutusmateriaalit ja varsinaiset koulutustilaisuudet ovat sitten sitä paketointia, josta maksetaan.

Suosittelen some.org:in käyttöä muillekin some-kouluttajille, sillä sieltä löytää nopeasti tarvitsemansa esimerkit eri toimialoilta. Esim.
-Twitteriä käyttävät kunnat
-bloggaavat yritykset tai
-miten tapahtumamarkkinointia tehdään somessa

Lauantaina sama kysymys oli puhuttanut Google+:ssa, huomasin sunnuntaina, enkä viitsinyt silloin enää keskusteluun osallistua.

PS. Jos olet ihmetellyt bloggauksieni otsikoita ja ensimmäisiä rivejä, niin kirjoitan tänne Twitteriä. Bloggaukseni menevät Twitterfeedin kautta automaattisessti Twitteriin ja silloin on kätevää, kun ne ihmiset joista puhun, huomaavat twiitistä linkin bloggaukseen. Laiskuuttani sitä teen :).

Mikä ihmeen @nappiparisto by @SannaBrauer

Työstän koulutusmateriaalia eräälle koululle, opettajille ja markkinointihenkilöille ja vastaan tuli Nappiparisto-hanke. Kaikkia hauskoja sitä onkin, annetaanpa Sannan kertoa:

Nappiparisto esittely murikka 2011

View more presentations from Sanna Brauer

Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukena by @hponka

Myös Harto julkaisi esityksensä somesta oppimisen välineenä. Työkaluja on paljon, miten valita ne itselle sopivimmat?

Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukena

View more presentations from Harto Pönkä

Twitterin käyttö koulun viestinnässä

EOppimiskeskuksen Facebook-sivulta löytyi Jokikunnan koulun rehtorin, Esa Kukkasniemen esitys siitä, mitä he tekevät Twitterissä. Strategia edellä. Hyvä!

Twitterin käyttö koulun viestinnässä

View more presentations from Esa Kukkasniemi

Cloud Learning: Pilvioppiminen by @tar1na

Tällä kertaa en päässyt #itk2011 -tapahtumaan, joka järjestetään vuosittain Hämeenlinnassa oppimisteemalla. Some näkyy konferenssissa joka vuosi yhä enemmän, tänä vuonna siellä puhui mm. suosikkini Teemu Arina, olipa hauska kurkkia mitä asiaa hänellä tällä kertaa oli. :) Huomatkaapa muuten miten näppärästi hän käyttää SlideSharea: tekee asiasta kiinnostuneille kontaktoinnin mahdollisimman helpoksi.

Cloud Learning: Pilvioppiminen

View more presentations from Teemu Arina

HAMK @ YouTube

Aika hauska juttu tämä ja tosi hyvää mainosta HAMKille. HAMK on tullut mulle viime aikoina tutuksi siitä, että Ambientian pääkonttori Hämeenlinnassa sijaitsee HAMKin kampuksen naapurissa. Innovatiivista porukkaa sielläpäin :).

"Simon on musiikillisesti erittäin lahjakas HAMKin opiskelija, joka pitää HAMKista ja opiskelustaan niin paljon, että on halunnut tehdä aiheesta biisin. Mielestämme biisi oli niin hyvä, että se ansaitsi musiikkivideon. Kiitos Simonille ja kaikille videon tekemiseen vaikuttaneille! Kaikki videolla esiintyvät esiintyjät ovat HAMKin opiskelijoita. "