Suomalaisten LinkedIn-käyttäjien jäljitys paljasti tulkintavirheen

Nohevimmat LinkedInin käyttäjät ovat huomanneet viime kuukausina muutoksen sen algoritmissa. Nykyään entistä vanhemmille LinkedIn-postauksille annetaan näkyvyyttä, jos ne täyttävät tietyt kriteerit: niiden postaaja on joku meille tärkeä tyyppi ja postaukseen on tullut paljon reaktioita. 

Aloin miettiä, miten paljon aikaa ja energiaa käytetään näiden somepalveluiden salaisten algoritmien kanssa taisteluun. Somekoulutuksissakin mielenkiintoisinta antia tuntuu olevan, miten algoritmin kanssa tällä hetkellä parhaiten pärjää. 

Harvempi kouluttaja kai kertoo, että algoritmeista pääsee halutessaan kokonaan eroon, jolloin somesta tulee vähemmän koukuttava. 

Olen puhunut somekoulutuksissani jo ainakin vuodesta 2021 lähtien ns. digi detox -ilmiöstä, eli siitä, että ihmiset haluavat rajoittaa someen, nettiin tai digitaalisuuteen käyttämäänsä aikaa. Ilmiö kannattaa ottaa huomioon, kun päivittää somestrategiaansa - muuten saattaa päätyä somesiivouksen uhriksi. Alunperin digi detox-aihe nousi agendalleni DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimuksen kautta. Kyselyn he toteuttavat vuosittain Nepan kanssa.

Kuva 1: Netissä viettämäänsä aikaa rajoittaneet vastaajat ikäryhmittäin 2021–2025 

DNA kysyy vastaajilta mm. 

• haittaako jatkuva digitaalisten palveluiden käyttö heidän keskittymiskykyään, 
• onko heidän vaikea irrottautua netin tai puhelimen ääreltä ja 
• ovatko he ryhtyneet rajoittamaan joko puhelimen tai netin ääressä vietettyä aikaa.

Koska netti on mielestäni niin oleellinen osa kännykän käyttöä, olen omissa grafiikoissani seurannut pelkästään netin käytön rajoittamista.

Kuten Kuvasta 1 huomaa, vuonna 2022 etenkin nuorimmassa käyttäjäryhmässä tapahtui jonkinlainen herääminen rajoittamiseen, mutta se "unohtui" seuraavana vuonna.

Jotta sinun olisi vähän helpompi tulkita kaaviota, poistin siitä vuodet 2021 ja 2022 ja myös vanhimman ikäryhmän, joka on otettu mukaan tilastoihin vasta viime vuonna. (Kuva 2)

Kuva 2. Netissä viettämäänsä aikaa rajoittaneet vastaajat ikäryhmittäin 2023–2025

Uusimpien tulosten mukaan netissä ja puhelimessa vietettyä aikaa rajoitetaan enemmän kuin vuosi aiemmin. Vuonna 2024 käyttöä oli rajoittanut 22 prosenttia vastaajista, tänä vuonna jo 27 prosenttia vastaajista. 

Eniten netin käyttöä on rajoittanut nuorin ikäryhmä, 16-24-vuotiaat, 40 prosenttia (viime vuonna rajoittaneita oli 35% ikäryhmästä). Seuraavaksi eniten itseleen nettirajoituksia ovat tehneet 25-34-vuotiaat (29% -> 35%).

Kuuden prosenttiyksikön nousu löytyi myös sekä 45-54-vuotiailla (16% -> 22%) että 65-74-vuotiailla (15% -> 21%). 55-64-vuotiallakin kasvua oli (17% -> 22%). Viimeisessä ikäryhmässä, yli 75-vuotiaissa, laskua ei kuitenkaan tapahtunut, päinvastoin (21% -> 16%).

Otin algoritmittomat somesyötteet käyttöön keväällä 2024. Niiden avulla olen saanut vähennettyä someriippuvuuttani ja someen käyttämääni aikaa.

Mainitsin LinkedInissä, että jos kaikki siirtyisivät algoritmittoman syötteen käyttöön, voisimme luottaa siihen, että tavoitamme oman verkostomme. Tomas Sjöblom kritisoi ajatusta: ei algoritmitonkaan syöte takaa sitä, että heidät tavoitamme. Totta! Tavoitamme siis vain ne ihmiset, jotka käyttävät LinkedIniä ja jotka sattuvat selaamaan syötettään niin pitkälle, että näkevät myös meidän päivityksemme. 

Jos joku käy LinkedInissä vain kerran viikossa, hän tuskin jaksaa selailla kaikkia viikon aikana tulleita postauksia. Kuinka moni suomalainen sitten käyttää LinkedIniä, tai kuinka moni LinkedIn-käyttäjä käy palvelussa joka päivä?

 

Kuva 3. DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimusraportin sivu 14

Aloin tutkia asiaa DNA:n tuoreesta kyselystä. Tulkitsin kuitenkin väärin sivun 14 grafiikkaa, joka kertoo "käytetyimmistä sosiaalisen median kanavista". Onneksi Harald Hannelius kyseenalaisti  antamiani lukuja Mastodonissa, jolloin havahduin virheeseeni. Arvelen, että virhe on alani ihmisillä varsin yleinen. 

Ai mikä grafiikassa sitten on ongelmallista? No tutkitaanpa ensimmäistä riviä, jonka mukaan 5 prosenttia vastaajista ei käytä WhatsAppia. Arkijärjen mukaan se tarkoittaisi, että 95 prosenttia suomalaisista käyttää sitä. Näin ei kuitenkaan ole. 

Koko kyselyyn on vastannut 1019 vastaajaa, mutta sivun 14 kysymyksiin vastasi heistä vain 902, eli 88,5 prosenttia kyselyn vastaajista. 

Koska kyselyn toteutus alkoi kiinnostaa, otin yhteyttä DNA:han. Ja sain myös vastauksen, kiitos siitä! :)

Selvisi, että

"Mitä seuraavista sosiaalisista medioista käytät?" (slide 14) kysytään vain heiltä, jotka edellisessä kysymyksessä (slide 13) ovat vastanneet käyttäneensä joko yhteydenpitosovelluksia tai sosiaalisen median sovelluksia, tästä syystä vastaajamäärä on hiukan pienempi ja tästä syystä tulokset myös eroavat.

Koska vastaajat on rekrytoitu Nepan nettipaneelista, tiedämme, että he ovat kaikki netin ja sähköpostin käyttäjiä. Nepan mukaan kuka tahansa voi ilmoittautua netissä paneelin jäseneksi. Kysyjiä kutsutaan kuukausittain sähköposteilla vastaamaan erilaisiin kyselyihin, joista maksetaan pieniä palkkioita.

Nepan raati ei siis edusta kaikkia suomalaisia, sillä vaikka 16-54-vuotiaista kaikki käyttivätkin Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna internetiä, niin vanhemmissa ikäluokissa netinkäyttäjiä on vähemmän. 55–64-vuotiaista nettiä käyttää 97 prosenttia, 65-74-vuotiaista 91 prosenttia ja 75-89-vuotiaista enää 64 prosenttia. Kaikista suomalaisista 16-89-vuotiaista nettiä käyttää 94 prosenttia. 

Nepan raati edustanee kuitenkin kattavasti suomalaisia netinkäyttäjiä.

No entäs se sähköposti sitten, kaikki netinkäyttäjät kai sitä käyttävät? No ei ihan. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna sähköpostia viimeisen 3 kuukauden aikana oli käyttänyt 88 prosenttia suomalaisista. Opiskelijoista sähköposteja käytti 98 prosenttia, samoin työllisistä. Eläkeläisistä sähköposteja käytti 69 prosenttia, muista 92 prosenttia. 

Kuva 4. 88,5 prosenttia vastaajista kertoi, kuinka usein he käyttävät LinkedIniä.

Tulkitsin ensin virheellisesti sivun 14 grafiikkaa, ja luulin, että LinkedIniä käyttäisi 32 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista. Luku lienee kuitenkin lähempänä 25 prosenttia.

Näin siihen päädyn:

LinkedInin käyttäjiä on sivun 14 vastaajista 32%. Kun se kerrotaan 902 vastaajalla saadaan 289 henkilöä.
LinkedIn-käyttäjiä on siis kaikista Nepan tekemän 1019 kyselyn vastaajista 28,3 prosenttia (289/1019).

Koska Nepan vastaajat edustavat kuitenkin korkeintaan 88 prosenttia suomalaisista (he edustavat niitä ihmisiä, jotka käyttävät joskus sähköpostia) todellisen prosenttiosuuden laskemista varten tarvitaan myös ns. haamuvastaajia. Haamujen osuus on 12 prosenttia, jolloin vertailuluvuksi saadaan 1158. Tähän lukuun verrattuna (289/1158) LinkedIniä käyttäisi 25 prosenttia suomalaisista ja ihmisiä, jotka käyttävät LinkedIniä päivittäin (5% / 902 = 45 kpl) on 3,9 prosenttia suomalaisista. 

Sivun 14 lukuja ei siis voi tulkita sellaisenaan, vaan prosentit pitäisi suhteuttaa vertailulukuun. 

Esimerkiksi WhatsAppia käyttää siis korkeintaan (95% / 902 = 857 kpl) 74 prosenttia suomalaisista, Facebookia 66 prosenttia suomalaisista ja Instagramia 57 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista.  

Myös digidetoxaajista kertovien lukujen kanssa pitää olla tarkkana, prosentit eivät kerro kaikista suomalaisista, vaan suomalaisista sähköpostinkäyttäjistä. 

DNA:n kyselyn avulla voidaan kuitenkin jokseenkin yksiselitteisesti tulkita sitä, kuinka usein vaikka LinkedIn-käyttäjät käyvät palvelussa. :)

Heidän jäljilleen pääsin, kun poistin edellisestä piirakkakaaviosta ihmiset, jotka eivät käytä lainkaan LinkedIniä.

Kuva 5. LinkedIn-käyttäjien jakautuminen vierailukertojen mukaan

Paljastui, että

• 47 % LinkedIn-käyttäjistä käy palvelussa harvemmin kuin viikoittain. Onko se kerran kuukaudessa vai kerran vuodessa, sitä emme tiedä. 
• Loput 53 prosenttia käyvät palvelussa joka viikko:
• 25 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa kerran tai pari viikossa
• 13 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa 3-7 kertaa viikossa, siis keskimäärin kerran jokaisena arkipäivänä
• 9 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa 1-2 kertaa päivässä
• 6 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa "lukemattomia kertoja", eli ainakin kolme kertaa päivässä, mutta osa heistä merkittävästi useammin. 

Tässä postauksessa on nyt pari tärkeää opetusta.

1. Jos haluat eroon LinkedInin algoritmista, tarkista, että palvelusta on valittuna Most recent feed.

Valitsemasi syöte näkyy palvelun etusivulla postauslaatikon alapuolella.

2. Jos näet tai kuulet jonkun viittaavan DNA:n tutkimukseen ja kertovan, kuinka monta prosenttia  suomalaisista mitäkin somepalvelua käyttää, tiedostat mahdolliset tulkintavirheet. 

Kiitos vielä DNA:lle upeasta kyselystä. Tietääkseni muut tahot eivät suomalaisten netin käyttöä näin tarkasti jatkuvasti seuraa. Avoimesti jaetusta tiedosta on paljon iloa, kunhan muistaa olla tarkkana tulkinnassa. :)

Lopuksi haluaisin vielä kysyä sinulta lukijani: jos rajoitat someen käyttämääsi aikaa, niin miten sinä teet sen käytännössä.

ChatGPT analysoi lokakuun luetuimmat Wikipedia-artikkelit

Tarvitsin huomiseen tekoälykoulutukseeni esimerkkiä datan analysoinnista, joten katsotaanpa mitä ChatGPT pro saa irti lokakuun luetuimmista artikkeleista.

Top-99-lista:

Israel, Facebook, Palestiina (valtio), Hamas, Martti Ahtisaari, Gazan kaista, Palestiina (alue), Aira Samulin, Israelin–Palestiinan konflikti, Suomen presidentinvaali 2024, Gaza (kaupunki), Luettelo Suomen kaupungeista, Suomi, Stefan Lindfors, Halloween, Länsiranta, Janna Hurmerinta, Luettelo hätäkeskuksen tehtäväluokista, Carles Puigdemont, David Beckham, Amazing Race Suomi, Aleksis Kivi, Tom Pöysti, Jouni Hynynen, Linda Lampenius, Yeboyah, Estonian uppoaminen, Eeva Ahtisaari, Kikka, Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä, Marko Ahtisaari, Suomen kunnanvaakunat, Rosso (elokuva), Lilli Paasikivi, M/S Estonia, A. W. Yrjänä, Alexander Stubb, Hätä-Miikka, Teemu Keskisarja, Luettelo vuonna 2023 kuolleista henkilöistä, Vicky Rosti, Marianne Heikkilä, Harri Hyttinen, Matthew Perry (näyttelijä), Petolliset, Kuuden päivän sota, Helsinki, Tarja Halonen, Taivaan tulet (televisiosarja), Nato, Ensimmäinen maailmansota, Ylilauta, Sauli Niinistö, Miina Sillanpää, Vain elämää (14. tuotantokausi), Tove Jansson, Poromafia, Kalle Rovanperä, Hamasin hyökkäys Israeliin 2023, Jom kippur -sota, Pekka Haavisto, Gasellit (yhtye), Kekri, Raakel Kuukka, Pyhäinpäivä, Emma Kimiläinen, Mauno Koivisto, Luettelo televisiosarjan Salatut elämät henkilöistä, Hizbollah, Simo Rantalainen, Diandra Flores, Puuilo, Juutalaisuus, Suppilovahvero, Severi Lahtinen, Jarkko Niemi (näyttelijä), Toinen maailmansota, Libanon, Israelin puolustusvoimat, Laura Kolbe, Suomen tasavallan presidentti, Tuomas Holopainen, RMS Titanic, Jari Sarasvuo, Urho Kekkonen, Eeva Kontu, Esko Kovero, Yhdysvallat, Peter Vesterbacka, Jerusalem, Masked Singer Suomi (5. tuotantokausi), Aliisa Syrjä, Saara Kotkaniemi, Jorma Uotinen, Kotiteollisuus (yhtye), Jukka Rasila, Luettelo Suomen kunnista, Marcus Grönholm, Hannu Karpo, Suomen maakunnat.

Poistin listalta Carles Puidgemontin, joka on virheellisesti kaikkien kielien luetuimpien artikkelien joukossa päivästä toiseen, ja jota ei ole saatu poistettu listalta useasta pyynnöstä huolimatta.

Näin ChatGPT analysoi listaa:

Tämä tilasto näyttää olevan Wikipedian sivujen muokkauksien, muokkaajien määrän ja sivukatselujen tilastoa. Tässä on muutama huomio:

1.Israelin ja Palestiinan aiheiset sivut: Näyttää siltä, että Israelin, Palestiinan, Hamasin ja Gazan kaistaan liittyvät sivut ovat saaneet merkittäviä sivukatseluja ja muokkauksia. Tämä voi heijastella alueen poliittista ja historiallista merkitystä sekä jatkuvaa kiinnostusta näihin aiheisiin.

2. Suomalaiset henkilöt ja tapahtumat: Tilastossa on useita Suomeen liittyviä aiheita, kuten Martti Ahtisaari, Suomen presidentinvaali 2024 ja Aira Samulin, mikä kertoo näiden aiheiden suosiosta tai ajankohtaisuudesta Suomen Wikipedian käyttäjien keskuudessa.

3. Kulttuuri ja viihde: Listalla on myös kulttuurillisia ja viihteellisiä aiheita, kuten "Amazing Race Suomi", "Halloween" ja televisiosarjat. Tämä osoittaa, että tällaiset aiheet ovat suosittuja ja niitä päivitetään aktiivisesti.

4. Historialliset ja globaalit aiheet: Aiheet kuten Ensimmäinen ja Toinen maailmansota, RMS Titanic ja Yhdysvallat osoittavat, että historialliset ja globaalit aiheet kiinnostavat laajasti.

5. Muokkausten ja sivukatselujen suhde: Joillakin sivuilla, kuten "Israel" ja "Martti Ahtisaari", on huomattavasti enemmän muokkauksia suhteessa sivukatseluihin, mikä voi viitata aiheiden kiistanalaisuuteen tai aktiiviseen keskusteluun.

Tämä tilasto tarjoaa kiehtovan näkökulman siihen, mitkä aiheet ovat aktiivisessa tarkastelussa ja keskustelussa Wikipedian suomalaisessa osiossa.

--------------------------------------

On yleisesti tunnettua, että suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista noin viidennes kertoo naisista. Heijastuuko suhde myös luetuimpien listalle? Kyselin ChatGPT:ltä analyysia aiheesta.

Tilasto ei tarjoa suoraa tietoa artikkeleiden sukupuolijakaumasta, mutta voimme tehdä joitakin havaintoja perustuen mainittuihin henkilöihin:

1. Henkilöihin liittyvät artikkelit: Luettelossa on useita artikkeleita, jotka käsittelevät sekä miehiä että naisia. Kuitenkin nopealla silmäyksellä näyttää siltä, että miesten (esim. Martti Ahtisaari, Stefan Lindfors, David Beckham) artikkelit ovat hieman yleisempiä kuin naisten (esim. Aira Samulin, Eeva Ahtisaari, Linda Lampenius).

1. Poliittiset ja historialliset hahmot: Monet mainituista henkilöistä ovat poliittisia tai historiallisia hahmoja. Politiikan ja historian alueilla miehet ovat perinteisesti olleet enemmän esillä, mikä saattaa selittää miesten korkeamman esiintymisen listalla.

2. 
   

3. Viihde ja kulttuuri: Viihteen ja kulttuurin alueilla naiset näyttävät olevan paremmin edustettuina. Esimerkiksi Aira Samulin ja Linda Lampenius ovat tunnettuja kulttuurialan henkilöitä.

4. 
   

5. Ajankohtaisuus: Jotkut henkilöt saattavat olla listalla siksi, että he ovat olleet äskettäin uutisissa tai ajankohtaisissa tapahtumissa, mikä ei välttämättä heijasta yleistä sukupuolijakaumaa artikkeleissa.

Koska tilastossa ei ole eritelty sukupuolta artikkelikohtaisesti, on vaikeaa tehdä tarkkoja päätelmiä sukupuolijakaumasta. Lisäksi Wikipedia-artikkelien määrä ja suosio vaihtelevat jatkuvasti, joten tämä tilasto tarjoaa vain hetkellisen kuvan tilanteesta.

-------------------------------

Halusin tietää, tunnistaako ChatGPT ihmisten sukupuolen nimen perusteella. Koska ChatGPT kertoi, että listalla on enemmän miehiä, aloitin heistä.

Tilastosta voidaan erottaa seuraavat artikkelit, jotka keskittyvät miehiin:

1. Martti Ahtisaari - Entinen Suomen presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
2. Stefan Lindfors - Suomalainen muotoilija ja taiteilija.
3. David Beckham - Englantilainen jalkapalloilija.
4. Alexander Stubb - Suomalainen poliitikko ja entinen pääministeri.
5. A. W. Yrjänä - Suomalainen muusikko, CMX-yhtyeen laulaja.
6. Sauli Niinistö - Suomen tasavallan presidentti.
7. Kalle Rovanperä - Suomalainen ralliautoilija.
8. Mauno Koivisto - Edesmennyt Suomen presidentti.
9. Urho Kekkonen - Pitkäaikainen Suomen presidentti.
10. Esko Kovero - Suomalainen näyttelijä.
11. Peter Vesterbacka - Suomalainen yrittäjä, tunnettu Angry Birds -pelin markkinoinnista.
12. Marcus Grönholm - Entinen ralliautoilija.
13. Hannu Karpo - Suomalainen toimittaja ja tv-persoona.
14. Jari Sarasvuo - Suomalainen yrittäjä ja entinen radio- ja televisiojuontaja.

Nämä henkilöt ovat eri alojen edustajia, ja heidän artikkelinsa ilmentävät laajaa kiinnostusta eri aihealueisiin, kuten politiikkaan, urheiluun, taiteeseen ja viihteeseen.

 
Ja jatkoin sitten kyselemällä naisista.

Tilastosta voidaan tunnistaa seuraavat artikkelit, jotka keskittyvät naisiin:

1. Aira Samulin - Suomalainen tanssija, yrittäjä ja hyväntekeväisyystyön tekijä.
2. Eeva Ahtisaari - Martti Ahtisaaren vaimo, tunnettu julkisuuden henkilö.
3. Linda Lampenius - Suomalainen viulisti ja mediapersoona.
4. Emma Kimiläinen - Suomalainen autourheilija.
5. Diandra Flores - Suomalainen laulaja.
6. Emma Kimiläinen - Suomalainen autourheilija.
7. Diandra Flores - Suomalainen laulaja.
8. Raakel Kuukka - Suomalainen näyttelijä.
9. Miina Sillanpää - Suomalainen poliitikko ja ensimmäinen naisministeri Suomessa.
10. Tove Jansson - Tunnettu suomalainen kirjailija ja taiteilija, muumien luoja.
11. Tarja Halonen - Entinen Suomen presidentti.
12. Lilli Paasikivi - Suomalainen oopperalaulaja.
13. Eeva Kontu - Suomalainen muusikko.
14. Aliisa Syrjä - Suomalainen näyttelijä.
15. Saara Kotkaniemi - Suomalainen näyttelijä.

Nämä artikkelit kattavat monenlaisia aloja, kuten politiikan, musiikin, urheilun ja taiteen, osoittaen näiden naisten vaikutusta ja merkitystä eri osa-alueilla suomalaisessa kulttuurissa ja historiassa.

---------------------------

On hieman erikoista, että vaikka ChatGPT sanoi, että listalla näytti olevan enemmän miehiä kuin naisia, se kuitenkin löysi enemmän naisten nimiä.

Huomasin myös, ettei ChatGPT ottanut listoilleen suinkaan kaikkia henkilöartikkeleita, joten kysyin voisiko se vielä listata artikkelit henkilöistä, joiden sukupuolesta se ei ole varma. Tähän listaan se nosti myös elokuvia ja muita teoksia, jotka poistin itse listalta.

Hämmentävästi se listasi myös henkilöitä, joiden sukupuolen se oli jo kerran tunnistanut. Heitä olivat Jari Sarasvuo, Peter Vesterbacka, Esko Kovero ja Marcus Grönholm sekä naisista Eeva Kontu.

Henkilöartikkeleiksi se ei tunnistanut Aleksis Kiveä tai Simo Rantalaista.

Järjestelin listat itse sukupuolen mukaan.

Tilastosta löytyy useita henkilöartikkeleita, joiden sukupuolta ei voi päätellä pelkästään nimen perusteella ilman lisätietoa. Tällaisia artikkeleita ovat:

1. Tom Pöysti - Nimi ei itsessään kerro sukupuolta.

2. Jouni Hynynen - Nimi ei paljasta sukupuolta suoraan.

3. Marko Ahtisaari - Nimi ei paljasta sukupuolta ilman lisätietoa.

4. Hätä-Miikka - Nimi ei yksiselitteisesti kerro sukupuolta.

5. Teemu Keskisarja - Nimi ei itsessään indikoi sukupuolta.

6. Harri Hyttinen - Nimi ei ole selkeästi sukupuolittunut ilman taustatietoa.

7. Matthew Perry (näyttelijä) - Nimestä ei voi päätellä sukupuolta ilman lisätietoa.

8. Severi Lahtinen - Nimi ei suoraan paljasta sukupuolta.

9. Jarkko Niemi (näyttelijä) - Nimi ei kerro sukupuolta ilman lisätietoa.

10. Tuomas Holopainen - Nimi ei suoraan indikoi sukupuolta.

11. Jorma Uotinen - Nimi ei suoraan kerro sukupuolta.

12. Jukka Rasila - Nimi ei paljasta sukupuolta ilman lisätietoa.

1. 1. Janna Hurmerinta - Henkilön sukupuoli ei ole ilmeinen nimestä. 2. Yeboyah - Nimi ei ole selkeästi sukupuolittunut.
2. 3. Kikka - Taiteilijanimi, joka ei itsessään kerro sukupuolta. 4. Vicky Rosti - Taiteilijanimi, joka ei suoraan kerro sukupuolta. 5. Marianne Heikkilä - Nimi ei itsessään kerro sukupuolta. 6. Laura Kolbe - Nimi ei yksiselitteisesti kerro sukupuolta.
Jotkut nimistä voivat olla tunnettuja Suomessa, mutta ilman tietoa henkilöiden taustasta tai kansallisesta tunnettavuudesta, niiden sukupuolta ei voi päätellä pelkästään nimen perusteella.  

---------------------------------

1. Loppupäätelmä:
2. ChatGPT oli siis oikeassa siitä, että listalla on enemmän miehiä kuin naisia. Miehistä kertovia artikkeleita on 28, joista se tunnisti miehiksi puolet, 14. Naisia on listalla 21, joista ChatGPT tunnisti naisiksi 15. Ei liene ihme, ettei ChatGPT tunnista suomalaisten nimien sukupuolta, mutta sitä ihmettelen, että se sekoitti kansainväliset nimet Tom, Matthew ja Laura.
2. Tekoäly on kätevä apuväline tiedon analysointiin. Mutta sen analysoinnit pitää kuitenkin itse tarkistaa. Ehkä on siis parasta, että analysoi vain itselle tuttuja aiheita. Vaikka tiedoissa olikin virheitä, analysointiapulainen nopeuttaa itse työtä.

1. 1.