Showing posts with label Wikipedia. Show all posts
Showing posts with label Wikipedia. Show all posts

Monday, August 18, 2025

Pelaa kännykällä Wikipediaa - kirjoita kuvatekstejä

Wikipedia-koulutuksissani kuvaan Wikipediaa välillä maailman suurimpana pelinä. 

En tiedä onko se sitä pelaajien määrässä, mutta pelin seuraajia on paljon ja sillä on yhteiskunnalista merkityksestä vaaleista muihinkin valintoihimme. Muodostamme huomaamattamme mielipiteitämme Wikipedian sisältöjen ohjaamana ja siksi pidänkin wikipedistejä netin todellisina mielipidevaikuttajina.

Wikipediaa luetaan Suomessakin paljon enemmän mobiililaitteilla kuin tietokoneella, mutta muokkaukset tehdään kuitenkin lähes poikkeuksetta tietokoneilla.


Wikipediaa luetaan suomeksi enemmän mobiililaitteilla kuin tietokoneella. Viime aikoina tietokoneiden määrä on kasvanut. Johtuukohan piikki tekoälyboteista? Data: Wikimedia Statistics












Wikimedia UK:n kouluttajaringissä olen kuitenkin herännyt siihen, että mobiilimuokkausten määrät ovat kasvussa, etenkin globaalissa etelässä. Muokkaaminen mobiiliselaimella on tuntunut minusta niin kankealta, etten ole sitä juurikaan tehnyt, mutta aihe on kummitellut mielessä, olenhan kuitenkin käyttänyt Wikimedia Commonsia mobiilisovelluksella. 

Wikimanian ja WREN-puhelun innoittamana latasin viime viikolla Wikipedian Android-sovelluksen.

Sovellus on julkaistu alunperin vuonna 2012, mutta vuosien varrella siihen on tullut päivityksiä, viimeksi tässä kuussa. 

Google Playstoren mukaan sovelluksessa on nykyään

  • uusi natiivisovellus, joka nopeuttaa Wikipedian selaamista ja muokkaamista
  • mahdollisuus muokata Wikipediaa sekä sisäänkirjautuneena että ilman sitä.
  • käyttäjänsä lukuhistoria 
  • mahdollisuus tallentaa Wikipedia-artikkeleita offline-tilassa luettavaksi
  • mahdollisuus jakaa Wikipedia-tietoja käyttäjän omiin somesovelluksiin
  • kielituki eli voit lukea Wikipediaa sadoilla kielillä
  • tuki Wikipedia Zerolle, joka on tärkeä etenkin kehittyvissä maissa - Zeroa tukevat matkapuhelinoperaattorit eivät laskuta Wikipedian käyttäjiä tiedonsiirrosta




Kuinka paljon sovellusta sitten käytetään? Vaikea sanoa, joten otin Ozzy Osbournen apuun: hänen artikkeliaan viime kuussa lukeneista sovellusta lukemiseen käytti vain kaksi prosenttia. Artikkeli oli yksi viime kuukauden luetuimpia.

Valitsin sovelluksen kieleksi aluksi pelkän suomen. Kieliä voi jälkikäteen lisätäkin (Asetukset - Wikipedian kielet). Esimerkiksi englannin, saksan ja ranskan mukana saa myös pääsyn peleihin. Suomeksi pelejä ei ole vielä tehty.

Tutki-syötteessä jaettu Päivän kuva 
Suomen valittuani näen sovelluksen tutki-virrassa nimenomaan suomenkielisen Wikipedian luetuimpia artikkeleita (Katri Helena on trendannut jo monta päivää). Kun annoin sovellukselle luvan sijaintitietojeni käyttöön, sivulle ilmestyi artikkeleita, jotka liittyvät lähellä oleviin paikkoihin. Pienellä paikkakunnalla tämä saattaa käydä pidemmän päälle tylsäksi, eikä ominaisuus huomioinut lainkaan viikonloppuna tekemääni reissua.

Tutki-syötteellä tulee myös päivän kuva, uutisia, etusivun uutisia, satunnaisia artikkeleita, aiemmin lukemiini artikkeleihin liittyviä artikkeleita ja muokkausehdotuksia.

Varsin sivistävää siis ja kuten Reima Mäkinen Pixelfedissä totesi, sovelluksen avulla voisi vähentää googlausta. Niinpä! Miksi googlata ja kysyä Googlen tekoälyltä, jos voi mennä suoraan tietolähteelle?

Sovelluksesta on paljon iloa Wikipedian lukijalle, mutta muokkaajalle se on vielä antoisampi. 

Lisäsin sovelluksella kreivittären kuvan ja tutkin 
sukuun liittyvää artikkelia. Siksi minulle
mainostettiin muitakin suvun jäseniä.
Muokkaaminen on kokeneen käyttäjän mielestä jopa hämmästyttävän helppoa. Sen salaisuus on hyvin pilkotuissa mikrotehtävissä, joihin olemme jo tottuneet eri palveluja käyttäessämme. Siis sellaisia tehtäviä kuten

"Valitse näistä pikkukuvista ne, joissa on liikennemerkkejä/autoja/puita/ikkunoita..."

Samaan tyyliin toimii myös Wikipedia-sovelluksen lisää kuva -toiminto: 

onko tämä kuva mielestäsi sopiva kuvittamaan tätä artikkelia, jossa ei ole vielä yhtään kuvaa?

Sovelluksen tarjoamat ehdotukset perustuvat paitsi Wikipedian myös Wikimedia Commonsin ja Wikidatan tarjoamaan tietoon. Se tietää, kuinka monessa jonkun suomenkielistä artikkelia vastaavassa erikielisessä artikkelissa on käytetty tiettyä kuvaa tai onko artikkeliin linkitetty jokin Wikidata-item, josta löytyy kuvia.


Aloin testata sovellusta Elokuun kuvitustalkoiden innoittamana. Ensiksi sivuutin ehdotusten joukosta esimerkiksi avaruuteen, aseisiin ja etunimiin liittyvät ehdotukset, koska en tiedä niistä mielestäni tarpeeksi. 

Nimistä olen kyllä kiinnostunut, mutta etunimiartikkelit ovat yleensä kuvattomia luetteloita. Ai miksikö? No mietipä millaisia väittelyitä jokin kuva voisi aiheuttaa. "Joo joo, lisäsit Tuomas-artikkeliin yhden Tuomaksen kuvan, mutta miksi juuri sen, onko hän mielestäsi tunnetuin tai tärkein Tuomas?"

Käytettyäni Artikkelien kuvat -ominaisuutta satoja kertoja, minusta on tullut vielä valikoivampi. Vaikka kuvan lisääminen sujuu parhaimmillaan minuutissa, haluan käyttää sen minuutin johonkin itseäni kiinnostavaan asiaan. 

Ehkä olen jäänyt myös koukkuun palvelun onnenpyörään, joka arpoo aiheitaan hyvin satunnaisista aiheista: taiteesta tieteeseen, uskonnosta urheiluun,  maantiedosta matematiikkaan ja niin edelleen. Olisi kivaa, jos aiheita saisi itse rajoittaa, mutta satunnaisuus lienee helpompi toteuttaa. Ja ehkä se on myös kannattavaa: kyllästyisin nopeammin, jos tehtäväni olisi käydä läpi loputonta bändikuvien listaa.

Sovellus kysyy, sopiiko tämä kuva kuvittaman tätä artikkelia.
Käyttäjä vastaa Kyllä, Ei tai Epävarma.
 

Aloin haaveilla, että saisin vaikka lääke- ja tähtitieteen osaajat mukaan talkoisiin. Siksi lisäsin perjantaina verkkokauppaani maksuttoman pilottikoulutuksen, jonka pidän 2.9. Puolen tunnin koulutuksessa annan ensin vinkkejä käyttäjänimen valintaan (nimimerkki on omaa nimeä yleisempi ja hyvästä syystä),  sitten kuvien lisäämiseen.

Jos olet miettinyt, että olet kiitollisuudenvelassa Wikipedialle, tämä voisi olla helppo tapa ryhtyä Wikipedian mielipidevaikuttajaksi. Lisäähän visuaalisuus sekä asioiden ymmärtämistä ja että niiden muistettavuutta.

Käy siis lataamassa sovellus vaikka heti - se on ilmaista. :) Myös iOS-sovellus on olemassa, mutta siinä ei ole ainakaan vielä kaikkia niitä toimintoja, joista yllä kerroin. Jos luet tätä postausta myöhemmin ja ominaisuudet ovat tulleet myös iOS:iin, niin jätähän kommentti.

Viimeksi lisäsin kuvan artikkeliin Taskupuhelu. Aiheesta on kirjoitettu artikkelit kolmella kielellä.  Nyt suomeksi ja englanniksi käytetään samaa kuvaa. :)




Wednesday, August 13, 2025

Mitä Wikipedia voisi oppia LinkedIniltä?

LinkedIn on epätoivoinen, se ei voi ymmärtää miksi ihmeessä olen luopunut sen kätevästä mobiilisovelluksesta? Siksi se rummuttaa mobiiliselaimeni virtaan jatkuvasti mainoksia sovelluksestaan, mikä saattaa kyllä johtaa siihen, että luovun seuraavaksi Linkkarin mobiilikäytöstä. Ehdin sinne ihan tarpeeksi usein työpäivän aikana läppärilläkin!

No vielä en ole sitä tehnyt, sillä koukutussiivoukseni ansiosta tykkään palvelusta aiempaa enemmän myös mobiilissa. 

On virkistävää ravistella omia tapojaan, joilla kuluttaa palveluita. Tänä vuonna minusta on tullut esimerkiksi varsin sovellusvastainen. Eilen kuitenkin latasin pitkästä aikaa Wikipedian mobiilisovelluksen, kun sitä kehuttiin vierailevien wikipedistien verkoston (WREN) puhelussa. Ja hämmästyin. Palaan sovellukseen kohta.

Puhelussa puhuttiin myös Wikipedian peleistä, joita Wikimaniassa oli esitelty. 

Niihin on ilmeisesti otettu inspiraatiota myös LinkedIniin ilmestyneistä peleistä. Esimerkiksi tänään LinkedIn mainostaa minulle Zip-peliä, jota 9 kontaktiani pelaa/on pelannut:



Aloin miettiä, mitä muuta Wikipedia voisi oppia LinkedIniltä. Pitäisikö Wikipediankin mainostaa aggressiivisesti sovellustaan kaikille mobiiliselainta käyttäville? Nostaisiko se lukijoiden karvat pystyyn, emmehän ole tottuneet näkemään Wikipediassa juurikaan mainoksia?

Kuten kerroin, latasin Wikipedia-sovelluksen kollegoiden kehujen houkuttelemana. Nyt on minun vuoroni pistää sana kiertämään. Kokeile ihmeessä, joko lukijana tai kirjautuneena ja testaa myös hakutoiminto. Sovellus ei kilpaile somesovellusten kanssa koukuttavuudessa, mutta hyödyllinen ja sivistävä se kyllä on. 

Sovelluksen etusivulla näytetään käyttäjälle räätälöityä syötettä. Viimeisen vuorokauden luetuimpien artikkelien lisäksi näen itse Kangasniemeen liittyviä artikkeleita, sillä jaoin palvelussa sijaintini.

Sovellus kertoi myös, että kuka tahansa voi muokata Wikipediaa. Kun kirjauduin sisään, pääsin tekemään ohjatusti pieniä muokkauksia. Eniten innostuin kuvien lisäämisestä: sovellus näyttää minulle artikkeleita ja niihin mahdollisesti sopivia kuvia. 

Lisäsin esimerkiksi Kreetan lähellä sijaitsevaan pieneen saariryhmään kuvan saarista. Sovellus osasi ehdottaa kuvaa, sillä sitä oli käytetty galiciankielisessä saarista kertovassa artikkelissa, minun tehtäväksi jäi miettiä kuvaan sopiva teksti. Kokeilin muokkausta muutamalla artikkelilla ja totesin, että tähän voisi hyvin jäädä koukkuun. Ehkä mobiilimuokkaamiseen tuodaan lisää pelillisiä elementtejä, jotka palkitsevat käyttäjän muokkauksista.

Juttelimme WREN-puhelussa myös Iso-Britannian Online Safety Act -lakiin liittyvästä oikeudenkäynnistä, jonka Wikimedia-säätiö on juuri hävinnyt (ks. BBC). Wikimedian mukaan laki uhkaa sen käyttäjien ihmisoikeuksia ja turvallisuutta ja siksi se kyseenalaisti sen. Häviöstä huolimatta asia ei ole vielä loppuun taputeltu, sillä tuomiossa Iso-Britannian hallitusta kehotettiin varmistamaan Wikipedian suojelu. 

Vinkkasin puhelussa uutisesta, jonka kontaktini virrasta olin huomannut: Wikimedia-säätiö on ohjeistanut tutkijoita siitä, miten Wikipedian neutraalius määritellään, miten sitä pitäisi tutkia ja miten tuloksia pitäisi tulkita. Kaikki eivät tällaisesta tutkimuksen ohjailusta pidä. 

Lane Rasberry kertoi, että Wikimedia-säätiön hallitukseen (Board of trustees) valitaan pian kaksi uutta jäsentä. Äänestys alkaa parin viikon päästä ja se kestää pari viikkoa. Hallituksen tehtäviin kuuluu mm. säätiön toimarin valinta ja strategioiden hyväksyntä. Lanella oli tietysti oma lehmä ojassa asiasta kertoessaan, sillä hän on yksi ehdokkaista. Häntä kuitenkin huolestutti se, että vaikka rooli on globaalistikin hyvin vaikutusvaltainen, äänestykseen ei juuri osallistuta. Siksi lupasin Lanelle mainostaa vaaleja ainakin suomalaisille wikipedisteille. Äänestyskelpoisuuteen vaaditaan mm. 300 muokkausta, täältä löydät tarkat vaatimukset

Eilisessä bloggauksessa sanoin, ettei etä-Wikimania ollut niin voimannuttava kuin lähitapahtuma. Mutta kun sitä seurasi etänä, sai uusia puheenaiheita, joista oli nyt tosi kiva vaihtaa ajatuksia muiden vierailevien wikipedistien kanssa ja nyt olen taas uutta intoa täynnä. 

Eilen meitä oli puhelussa vain kymmenkunta, joten keskustelu oli varsin helppoa. Lopuksi halusin  vielä kuulla kokemuksia Wikipotraits-hankkeesta. Kuulin siitä viime viikolla, kun eräs tuttavani sai projektista pressikorttia muistuttavan kortin. Illalla pääsin mukaan myös projektin WhatsApp-yhteisöön. Yhteisöön kuuluu yli 60 alaryhmää, joten menee aikaa, ennenkuin pääsen sisälle projektiin, mutta luultavasti kerron asiasta myöhemmin lisää täälläkin.

Monday, August 11, 2025

Terveisiä 20. Wikimania-konferenssista

Viime viikolla istuin jälleen kerran kansainvälisessä Wikimania-konferenssissa, johon osallistuttiin 135 maasta. Konferenssi järjestettiin nyt 20. kertaa ja ensimmäistä kertaa Itä-Afrikassa. Paikallisuus näkyi kenialaisen tapahtuman ohjelmassa hienosti, esimerkiksi avajaisten ja päättäjäisten musiikkiesityksissä, mutta myös monessa puheenvuorossa. Paikan päällä osallistujia oli noin 800, meitä etäilijöitä oli 1600. 

Syvimmän vaikutuksen minuun taisi nyt tehdä Internet in a box -projekti, jossa afrikkalaisiin kouluihin viedään bokseja, joihin voi ladata haluttuja nettisisältöjä, kuten vaikka Wikipediaa tai TED-puheita ja käyttää niitä offline-tilassa oppimismateriaaleina kouluissa, joissa ei ole varaa kirjoihin tai diaheittimiin. 

Monet puheenvuorot käsittelivät myös tekoälyä ja Wikipedian suhdetta siihen. Osa esityksistä oli hyvin pelottavia, sillä tekoäly luo monia haasteita, kuten bottien palveluitamme kuormittavaa liikennettä ja haitallisten tekoälypalveluiden tuottama sisältö. Tekoäly avaa toki myös uusia mahdollisuuksia moderointiin ja sisällöntuotantoon. 

Tammikuussa jo 25 vuotta täyttävän Wikipedian rooli on tärkeä myös tekoälypalveluiden kouluttajana, mutta toki sitä arvostavat myös ihmiset, jotka haluavat kuluttaa ihmisten luomaa ja tarkastamaa tietoa. Wikipedian sisältövinoumat heijastuvat myös tekoälyn sisällöissä. Esimerkiksi 84 prosenttia Wikipedian sisällöistä on kirjoitettu Pohjois-Amerikassa tai Euroopassa.


Wikimania 2025 opening ceremony by Kaizenify
Avajaisia kuvasi Kaizenify (CC BY-SA 4.0 via Wikimedia Commons)
 

Etä-Wikimania ei ole niin voimaannuttava kuin lähitapahtuma, mutta oli kiva nähdä tuttuja kasvoja ruudulta ja kuulla mitä Wikimedian ympärillä tapahtuu. Wikimania on tärkeä osa ammatillisista kouluttautumistani. 

Monet suosituimmista tuotteistani liittyvät Wikipediaan. Sisällöntuotannon lisäksi tarjoan konsultointia sekä koulutusta esimerkiksi ihmisille, jotka haluavat tuottaa Wikipediaan ammattiinsa liittyvää sisältöä. Kurkkaa kauppaani, jos haluat kuulla lisää palveluistani  tai pyydä tarjous teidän organisaatiolle räätälöidystä palvelusta.

Ihmiselle, joka saa rahaa Wikipedia-osaamisestaan, yksi yleisökysymys pisti erityisesti korvaan.

Koska monet digijätit tarjoavat suosituille somevaikuttajille tuloja, eikö Wikimedia-säätiökin voisi maksaa sisällöntuottajille?


Säätiön toimitusjohtaja Maryana Iskander sanoi, ettei yhteisön toimintatapaa voi muuttaa, eikä sisällöntuottajille makseta jatkossakaan. Sen hän jätti mainitsematta, että säätiön ulkopuolelta maksajia kyllä löytyy. 

Kuulun itse WREN-yhteisöön, eli vierailevien wikimedistien verkostoon. Me saamme palkkaa isäntäorganisaatioltamme siitä, että jaamme Wikimedia-osaamistamme - ja osa meistä myös tuottaa sisältöjä osana työtään. Minun WIR-positioni liittyy Koneen Säätiön rahoittamaan Marginaalimerkintöjä-hankkeeseen, joka loppuu joulukuussa.

Lisäksi monet työnantajat maksavat työntekijöilleen siitä, että he muokkaavat Wikipediaa työajallaan. Haaveilenkin siitä, että saisimme yhä enemmän asiantuntijoita Wikipediaa päivittämään, eihän se ilman sisällöntuottajia pysy hyödyllisenä ja ajantasaisena. 

Kuukausittaisten aktiivisten* sisällöntuottajien määrä on Wikimedia-hankkeissa viimeisten viiden vuoden aikana valitettavasti vähentynyt 14 prosenttia. Vielä enemmän on vähentynyt uusien aktiivisten muokkaajien määrä, 32 prosenttia. Uudeksi lasketaan muistaakseni ihmiset, joiden Wikipedia-tili on alle 2-vuotias.

Aktiiviseksi(*) taas lasketaan, jos muokkauksia on kuukaudessa 5 tai enemmän.

Tallenteita Wikimania-esityksistä löydät Wikimedia-säätiön YouTube-kanavalta

Tapahtumassa oli kuusi striimiä, jotka oli nimetty tapahtumatilan mukaan. Tilat taas oli nimetty eri kaupunkien mukaan. Striimejä ei ole ainakaan toistaiseksi pätkitty esityksittäin, vaan koko päivä on yhtä pitkää videota.

WRENin paneeli oli torstaina Nakuru-striimin ensimmäinen esitys:

Friday, November 1, 2024

Terveisiä Wikipedia-koulutuksista

Tänä vuonna olen kouluttanut Wikipediaa enemmän kuin ikinä. Se johtuu osittain siitä, että olen mukana Marginaalimerkintöjä-hankkeessa Wikipedia-asiantuntijana ja koulutan hankkeen tutkijoille Wikipedian kulttuuria ja sisällöntuotantoa. Tällä viikolla meidän hankkeessa oli myös vuoden viimeiset työpajat, olen kouluttanut tänä syksynä kirjastoammattilaisia, tutkijoita ja taiteilijoita. 

Tuttuun tapaan koulutan Wikipediaa myös oman yritykseni kautta. Ryhmäkoulutusten ja -työpajojen lisäksi annan myös henkilökohtaista. Ja kävinhän minä kouluttamassa myös Jenni Janakan vuotuisessa Muijii Wikipediaan -tapahtumassa. En ole pitänyt tarkkaa lukua koulutustunneista, mutta on niitä kymmenittäin ollut.

Kouluttaminen on hyvä tapa oppia, muttei suinkaan ainoa. 

Opin myös:

  1. havainnoimalla sitä, miten muut Wikipediaa muokkaavat
  2. wikipedistien minulle ja muille antamien palautteiden kautta
  3. Wikimania-tapahtumassa, niin luennoilta, työpajoista kuin käytävä- ja pöytäpuheistakin. Tänä vuonna olin pitkästä aikaa mukana livenä, Puolan Katowicessa.
  4. omilta wikipedistitutuiltani
  5. Wikimedia UK:n Wikipedia-kouluttajille tarjoamista koulutuksista
Osallistuin Wikimedia UK:n Wikipedia-kouluttajien koulutukseen vuonna 2014, kun olin Lontoossa Wikimania-tapahtumassa. Pari vuotta sitten he ottivat yhteyttä kaikkiin vuosien varrella kouluttamiinsa ihmisiin ja pistivät pystyyn kouluttajaringin. Olen porukan ainoa ulkomaalainen (osa rinkiläisistä kyllä asuu UK:n ulkopuolella). Viestimme Slackissa ja sähköposteilla ja nelisen kertaa vuodessa kohtaamme Zoomissa vaihtamaan kuulumisia ja kokemuksia. Syksyisin meille järjestetään koulutusta ja tänä vuonna sitä tulikin kaikkiaan 16 tuntia neljässä osassa.
  • 3.10.  How to make an impact with minimal time commitments (2h)
  • 8.10.How to carry out research to improve the representation of underrepresented groups (2h) 
  • 19.10. Koulutuspäivä 1: Marketing Your Events and Open Space. (6h)
  • 20.10. Intro to Wikidata (6h)
Erityisen innoissani oli Wikidata-koultuuksesta, sillä pääsin aiheeseen syvemmälle kuin tähän mennessä. Tein koulutuksesta jonkin verran muistiinpanoja omaan Wikidata-profiiliini.

Wednesday, March 20, 2024

Burnout, boreout ja vaikuttamisen kehä - oivalluksia Suoritusyhteiskunta-kirjan ääressä

Wikipedia Monument in Slubice 20190918-1
Kuva: Marcus Cyron, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons

Tälle blogikirjoitukselle oli vaikea keksiä nasevaa otsikkoa, mutta onneksi tekoäly auttoi ideoinnissa. Kerron sinulle siis osan työelämään liittyvistä ajatuksista, joita tällä viikolla lukemani kirja herätti.
 

Kyseessä on Juha T. Hakalan mainio kirja Suoritusyhteiskunta - oireita ja selviytymiskeinoja (2023). Se kertoo nimensä mukaisesti nyky-yhteiskuntaamme liittyvistä työ- ja opiskeluelämän ilmiöistä antaen tunnistettaville tilanteille nimiä ja myös keinoja selvitä niistä.

Esimerkiksi "purnutin" (burn out) sukulaiskäsite on boreout, joka aiheutuu siitä, ettei töissä ole tarpeeksi tekemistä tai että kokee, ettei omalla työllään ole merkitystä. Töiden vähyyttä voi joutua peittelemään, sillä kun elämme taas yt-neuvotteluiden aikaa, kukapa sitä menisikään pomolleen kertomaan, että itse asiassa minulla ei ole juuri mitään tekemistä, eli olen helposti korvattavissa.

Valitettavasti olen itsekin tuollaisessa boreout-tilanteessa ollut, eikä se ollut hauskaa. Töihin piti mennä, vaikkei siellä oikein mitään tekemistä ollutkaan. Yrittäjänä tuollaista tilannetta ei tietenkään pääse syntymään, muotoileehan yrittäjä itse oman työnsä. Siihen ratkaisuun oli päätynyt myös Hakala, kun hän juuri ennen koronaa jätti professorin viran ja alkoi yrittäjäksi. Nyt hän saa sitten kirjoittaa niin paljon kuin haluaa, ja siitä me lukijat voimme olla tyytyväisiä. 

Kirjassa hän käsitteli myös monelle tuttua vaikuttamisen kehää.

Esimerkiksi Ilona Rauhala havainnollisti sen vuonna 2020 näin:

 

On kuluttavaa ja samalla turhaa kantaa koko maailman murheita, ne pitää "puhaltaa pois" ja keskittyä asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. 

Minä koen työni hyvin merkitykselliseksi, koska saan vaikuttaa siihen, mitä asiakkaani koulutuksissani oivaltavat ja miten he sen jälkeen viestivät. Viime viikolla kuulin koulutuksessa, että siemen, jonka olin istuttanut koulutettavien mieleen noin 12 vuotta sitten kasvaa ja kukoistaa edelleen ja sitä pidetään edelleen tuoreena ideana. Huimaa!

Tiedän myös tekeväni merkityksellistä ja vaikuttavaa työtä kirjoittaessani asiakkaistani Wikipediaan. 

Mutta takaisin vaikuttamisen kehään. Maailmassa on paljon epäkohtia ja yksilön on esimerkiksi hyvin hankalaa muuttaa yhteiskuntaa tasavertaisemmaksi. Sen sijaan tunnetusti sukupuolivinoumasta kärsivään Wikipediaan voi vaikuttaa nopeasti ja konkreettisesti ja tuoda sisältöä naisista ihan yksinkin.

Suomenkielisessä Wikipediassa järjestetään huhtikuussa taas perinteinen Punaisten linkkien naiset -kilpailu. Mukaan voi ilmoittautua vaikka heti! 

Mielestäni hommasta tulee kuitenkin mukavampaa, jos sisältöjä tekee yhdessä. Jos siis haluat kantaa kortesi kekoon, kutsu kokoon wikitalkoot omalle paikkakunnallesi. Olisiko se sopivaa puuhaa (työ)kavereillesi tai harrastusporukallesi? Koska kuka tahansa voi muokata Wikipediaa, ei kokoonkutsujalla tarvitse olla itsellään kokemusta Wikipediasta, kiinnostus aiheeseen riittää. 

Talkoiden aluksi voi vaikka lukea ohjeita ja siirtyä sitten itse asiaan. Tai voit hyödyntää tekemiäni dioja tai ostaa niihin liittyvän tallenteen - tukeakseni Punaisten linkkien naiset -kisaa pistin sen tarjoukseen huhtikuun loppuun asti. 

Jos talkoot kuulostavat voimavaroihisi verrattuna liian isolta panokselta, vaikuta pienemmin. Ehdota kommentteihin taiteilijanaista, josta pitäisi kertoa enemmän Wikipediassa. Otan ehdotukset talteen ja vien ne #marginaalimerkintöjä-hankkeemme ylläpitämälle toivomuslistalle. :)

Monday, November 13, 2023

ChatGPT analysoi lokakuun luetuimmat Wikipedia-artikkelit


Tarvitsin huomiseen tekoälykoulutukseeni esimerkkiä datan analysoinnista, joten katsotaanpa mitä ChatGPT pro saa irti lokakuun luetuimmista artikkeleista.

Top-99-lista:

Israel, Facebook, Palestiina (valtio), Hamas, Martti Ahtisaari, Gazan kaista, Palestiina (alue), Aira Samulin, Israelin–Palestiinan konflikti, Suomen presidentinvaali 2024, Gaza (kaupunki), Luettelo Suomen kaupungeista, Suomi, Stefan Lindfors, Halloween, Länsiranta, Janna Hurmerinta, Luettelo hätäkeskuksen tehtäväluokista, Carles Puigdemont, David Beckham, Amazing Race Suomi, Aleksis Kivi, Tom Pöysti, Jouni Hynynen, Linda Lampenius, Yeboyah, Estonian uppoaminen, Eeva Ahtisaari, Kikka, Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä, Marko Ahtisaari, Suomen kunnanvaakunat, Rosso (elokuva), Lilli Paasikivi, M/S Estonia, A. W. Yrjänä, Alexander Stubb, Hätä-Miikka, Teemu Keskisarja, Luettelo vuonna 2023 kuolleista henkilöistä, Vicky Rosti, Marianne Heikkilä, Harri Hyttinen, Matthew Perry (näyttelijä), Petolliset, Kuuden päivän sota, Helsinki, Tarja Halonen, Taivaan tulet (televisiosarja), Nato, Ensimmäinen maailmansota, Ylilauta, Sauli Niinistö, Miina Sillanpää, Vain elämää (14. tuotantokausi), Tove Jansson, Poromafia, Kalle Rovanperä, Hamasin hyökkäys Israeliin 2023, Jom kippur -sota, Pekka Haavisto, Gasellit (yhtye), Kekri, Raakel Kuukka, Pyhäinpäivä, Emma Kimiläinen, Mauno Koivisto, Luettelo televisiosarjan Salatut elämät henkilöistä, Hizbollah, Simo Rantalainen, Diandra Flores, Puuilo, Juutalaisuus, Suppilovahvero, Severi Lahtinen, Jarkko Niemi (näyttelijä), Toinen maailmansota, Libanon, Israelin puolustusvoimat, Laura Kolbe, Suomen tasavallan presidentti, Tuomas Holopainen, RMS Titanic, Jari Sarasvuo, Urho Kekkonen, Eeva Kontu, Esko Kovero, Yhdysvallat, Peter Vesterbacka, Jerusalem, Masked Singer Suomi (5. tuotantokausi), Aliisa Syrjä, Saara Kotkaniemi, Jorma Uotinen, Kotiteollisuus (yhtye), Jukka Rasila, Luettelo Suomen kunnista, Marcus Grönholm, Hannu Karpo, Suomen maakunnat.

Poistin listalta Carles Puidgemontin, joka on virheellisesti kaikkien kielien luetuimpien artikkelien joukossa päivästä toiseen, ja jota ei ole saatu poistettu listalta useasta pyynnöstä huolimatta.


Näin ChatGPT analysoi listaa:


Tämä tilasto näyttää olevan Wikipedian sivujen muokkauksien, muokkaajien määrän ja sivukatselujen tilastoa. Tässä on muutama huomio:

1.Israelin ja Palestiinan aiheiset sivut: Näyttää siltä, että Israelin, Palestiinan, Hamasin ja Gazan kaistaan liittyvät sivut ovat saaneet merkittäviä sivukatseluja ja muokkauksia. Tämä voi heijastella alueen poliittista ja historiallista merkitystä sekä jatkuvaa kiinnostusta näihin aiheisiin.

2. Suomalaiset henkilöt ja tapahtumat: Tilastossa on useita Suomeen liittyviä aiheita, kuten Martti Ahtisaari, Suomen presidentinvaali 2024 ja Aira Samulin, mikä kertoo näiden aiheiden suosiosta tai ajankohtaisuudesta Suomen Wikipedian käyttäjien keskuudessa.

3. Kulttuuri ja viihde: Listalla on myös kulttuurillisia ja viihteellisiä aiheita, kuten "Amazing Race Suomi", "Halloween" ja televisiosarjat. Tämä osoittaa, että tällaiset aiheet ovat suosittuja ja niitä päivitetään aktiivisesti.

4. Historialliset ja globaalit aiheet: Aiheet kuten Ensimmäinen ja Toinen maailmansota, RMS Titanic ja Yhdysvallat osoittavat, että historialliset ja globaalit aiheet kiinnostavat laajasti.

5. Muokkausten ja sivukatselujen suhde: Joillakin sivuilla, kuten "Israel" ja "Martti Ahtisaari", on huomattavasti enemmän muokkauksia suhteessa sivukatseluihin, mikä voi viitata aiheiden kiistanalaisuuteen tai aktiiviseen keskusteluun.

Tämä tilasto tarjoaa kiehtovan näkökulman siihen, mitkä aiheet ovat aktiivisessa tarkastelussa ja keskustelussa Wikipedian suomalaisessa osiossa.

--------------------------------------

On yleisesti tunnettua, että suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista noin viidennes kertoo naisista. Heijastuuko suhde myös luetuimpien listalle? Kyselin ChatGPT:ltä analyysia aiheesta.


Tilasto ei tarjoa suoraa tietoa artikkeleiden sukupuolijakaumasta, mutta voimme tehdä joitakin havaintoja perustuen mainittuihin henkilöihin:

  1. Henkilöihin liittyvät artikkelit: Luettelossa on useita artikkeleita, jotka käsittelevät sekä miehiä että naisia. Kuitenkin nopealla silmäyksellä näyttää siltä, että miesten (esim. Martti Ahtisaari, Stefan Lindfors, David Beckham) artikkelit ovat hieman yleisempiä kuin naisten (esim. Aira Samulin, Eeva Ahtisaari, Linda Lampenius).

  1. Poliittiset ja historialliset hahmot: Monet mainituista henkilöistä ovat poliittisia tai historiallisia hahmoja. Politiikan ja historian alueilla miehet ovat perinteisesti olleet enemmän esillä, mikä saattaa selittää miesten korkeamman esiintymisen listalla.


  2. Viihde ja kulttuuri: Viihteen ja kulttuurin alueilla naiset näyttävät olevan paremmin edustettuina. Esimerkiksi Aira Samulin ja Linda Lampenius ovat tunnettuja kulttuurialan henkilöitä.


  3. Ajankohtaisuus: Jotkut henkilöt saattavat olla listalla siksi, että he ovat olleet äskettäin uutisissa tai ajankohtaisissa tapahtumissa, mikä ei välttämättä heijasta yleistä sukupuolijakaumaa artikkeleissa.

Koska tilastossa ei ole eritelty sukupuolta artikkelikohtaisesti, on vaikeaa tehdä tarkkoja päätelmiä sukupuolijakaumasta. Lisäksi Wikipedia-artikkelien määrä ja suosio vaihtelevat jatkuvasti, joten tämä tilasto tarjoaa vain hetkellisen kuvan tilanteesta.

-------------------------------

Halusin tietää, tunnistaako ChatGPT ihmisten sukupuolen nimen perusteella. Koska ChatGPT kertoi, että listalla on enemmän miehiä, aloitin heistä.

Tilastosta voidaan erottaa seuraavat artikkelit, jotka keskittyvät miehiin:

  1. Martti Ahtisaari - Entinen Suomen presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
  2. Stefan Lindfors - Suomalainen muotoilija ja taiteilija.
  3. David Beckham - Englantilainen jalkapalloilija.
  4. Alexander Stubb - Suomalainen poliitikko ja entinen pääministeri.
  5. A. W. Yrjänä - Suomalainen muusikko, CMX-yhtyeen laulaja.
  6. Sauli Niinistö - Suomen tasavallan presidentti.
  7. Kalle Rovanperä - Suomalainen ralliautoilija.
  8. Mauno Koivisto - Edesmennyt Suomen presidentti.
  9. Urho Kekkonen - Pitkäaikainen Suomen presidentti.
  10. Esko Kovero - Suomalainen näyttelijä.
  11. Peter Vesterbacka - Suomalainen yrittäjä, tunnettu Angry Birds -pelin markkinoinnista.
  12. Marcus Grönholm - Entinen ralliautoilija.
  13. Hannu Karpo - Suomalainen toimittaja ja tv-persoona.
  14. Jari Sarasvuo - Suomalainen yrittäjä ja entinen radio- ja televisiojuontaja.

Nämä henkilöt ovat eri alojen edustajia, ja heidän artikkelinsa ilmentävät laajaa kiinnostusta eri aihealueisiin, kuten politiikkaan, urheiluun, taiteeseen ja viihteeseen.

 
Ja jatkoin sitten kyselemällä naisista.

Tilastosta voidaan tunnistaa seuraavat artikkelit, jotka keskittyvät naisiin:

  1. Aira Samulin - Suomalainen tanssija, yrittäjä ja hyväntekeväisyystyön tekijä.
  2. Eeva Ahtisaari - Martti Ahtisaaren vaimo, tunnettu julkisuuden henkilö.
  3. Linda Lampenius - Suomalainen viulisti ja mediapersoona.
  4. Emma Kimiläinen - Suomalainen autourheilija.
  5. Diandra Flores - Suomalainen laulaja.
  6. Emma Kimiläinen - Suomalainen autourheilija.
  7. Diandra Flores - Suomalainen laulaja.
  8. Raakel Kuukka - Suomalainen näyttelijä.
  9. Miina Sillanpää - Suomalainen poliitikko ja ensimmäinen naisministeri Suomessa.
  10. Tove Jansson - Tunnettu suomalainen kirjailija ja taiteilija, muumien luoja.
  11. Tarja Halonen - Entinen Suomen presidentti.
  12. Lilli Paasikivi - Suomalainen oopperalaulaja.
  13. Eeva Kontu - Suomalainen muusikko.
  14. Aliisa Syrjä - Suomalainen näyttelijä.
  15. Saara Kotkaniemi - Suomalainen näyttelijä.

Nämä artikkelit kattavat monenlaisia aloja, kuten politiikan, musiikin, urheilun ja taiteen, osoittaen näiden naisten vaikutusta ja merkitystä eri osa-alueilla suomalaisessa kulttuurissa ja historiassa.

---------------------------

On hieman erikoista, että vaikka ChatGPT sanoi, että listalla näytti olevan enemmän miehiä kuin naisia, se kuitenkin löysi enemmän naisten nimiä.

Huomasin myös, ettei ChatGPT ottanut listoilleen suinkaan kaikkia henkilöartikkeleita, joten kysyin voisiko se vielä listata artikkelit henkilöistä, joiden sukupuolesta se ei ole varma. Tähän listaan se nosti myös elokuvia ja muita teoksia, jotka poistin itse listalta.

Hämmentävästi se listasi myös henkilöitä, joiden sukupuolen se oli jo kerran tunnistanut. Heitä olivat Jari Sarasvuo, Peter Vesterbacka, Esko Kovero ja Marcus Grönholm sekä naisista Eeva Kontu.

Henkilöartikkeleiksi se ei tunnistanut Aleksis Kiveä tai Simo Rantalaista.

Järjestelin listat itse sukupuolen mukaan.


Tilastosta löytyy useita henkilöartikkeleita, joiden sukupuolta ei voi päätellä pelkästään nimen perusteella ilman lisätietoa. Tällaisia artikkeleita ovat:

  1. 1. Tom Pöysti - Nimi ei itsessään kerro sukupuolta.
  2. 2. Jouni Hynynen - Nimi ei paljasta sukupuolta suoraan.
  3. 3. Marko Ahtisaari - Nimi ei paljasta sukupuolta ilman lisätietoa.
  4. 4. Hätä-Miikka - Nimi ei yksiselitteisesti kerro sukupuolta.
  5. 5. Teemu Keskisarja - Nimi ei itsessään indikoi sukupuolta.
  6. 6. Harri Hyttinen - Nimi ei ole selkeästi sukupuolittunut ilman taustatietoa.
  7. 7. Matthew Perry (näyttelijä) - Nimestä ei voi päätellä sukupuolta ilman lisätietoa.
  8. 8. Severi Lahtinen - Nimi ei suoraan paljasta sukupuolta.
  9. 9. Jarkko Niemi (näyttelijä) - Nimi ei kerro sukupuolta ilman lisätietoa.
  10. 10. Tuomas Holopainen - Nimi ei suoraan indikoi sukupuolta.
  11. 11. Jorma Uotinen - Nimi ei suoraan kerro sukupuolta.
  12. 12. Jukka Rasila - Nimi ei paljasta sukupuolta ilman lisätietoa.
    1. 1. Janna Hurmerinta - Henkilön sukupuoli ei ole ilmeinen nimestä. 2. Yeboyah - Nimi ei ole selkeästi sukupuolittunut.
    2. 3. Kikka - Taiteilijanimi, joka ei itsessään kerro sukupuolta. 4. Vicky Rosti - Taiteilijanimi, joka ei suoraan kerro sukupuolta. 5. Marianne Heikkilä - Nimi ei itsessään kerro sukupuolta. 6. Laura Kolbe - Nimi ei yksiselitteisesti kerro sukupuolta.
      1. Jotkut nimistä voivat olla tunnettuja Suomessa, mutta ilman tietoa henkilöiden taustasta tai kansallisesta tunnettavuudesta, niiden sukupuolta ei voi päätellä pelkästään nimen perusteella.  
        ---------------------------------
    1. Loppupäätelmä:
    2. ChatGPT oli siis oikeassa siitä, että listalla on enemmän miehiä kuin naisia. Miehistä kertovia artikkeleita on 28, joista se tunnisti miehiksi puolet, 14. Naisia on listalla 21, joista ChatGPT tunnisti naisiksi 15. Ei liene ihme, ettei ChatGPT tunnista suomalaisten nimien sukupuolta, mutta sitä ihmettelen, että se sekoitti kansainväliset nimet Tom, Matthew ja Laura.
  13. Tekoäly on kätevä apuväline tiedon analysointiin. Mutta sen analysoinnit pitää kuitenkin itse tarkistaa. Ehkä on siis parasta, että analysoi vain itselle tuttuja aiheita. Vaikka tiedoissa olikin virheitä, analysointiapulainen nopeuttaa itse työtä.