Onko pakko olla Metan palveluiden varassa?

Magdalena Hai kirjoitti LinkedInissä siitä, että yhdistykset ja kansalaisjärjestöt ovat hädissään, kun Meta ei anna niiden enää ostaa sponsoroituja päivityksiä ja ilman niitä näkyvyys on heikkoa. Hän ihmetteli, eikö nyt olisi hyvä aika ottaa Fedi korporaatiosomejen rinnalle (ei tilalle, tästähän minäkin kesäkuussa kirjoitin).

Pakkohan minun oli tähän avaukseen tarttua. Jotta ränttini ei jäisi vain linkkarilaisten nähtäväksi, otan sen talteen tänne bloginkin puolelle. Äänensävyssäni saattaa kuulua pientä turhautumista. Se johtuu siitä, että lobbasin Fediversumia keväällä huolella monille tärkeille tahoille. Suurin osa ei vastannut mitään, mutta osalta kuulin myös selityksiä.

***

Innostuin tammikuussa Fediversumista, etenkin Mastodonista. Pääsin vanhan kunnon someen, jossa juteltiin vieraiden ihmisten kanssa ja jossa häsät vielä toimivat. Postaukset näkyvät kokonaan ja kaikenkarvaiset algoritmitemppuilut sai unohtaa. Ihmiset jakoivat mun juttuja enemmän kuin missään somessa ja useimmiten sain postauksiini myös kommentteja. 

Suosittelin paikkaa kai-kil-le: tulkaa tänne, täällä on hyvä pöhinä. 

- Ääh, ei voida, kun tilastot näyttää, että siellä on niin vähän porukkaa, eikä me todellakaan haluta olla ensimmäisinä jossain somealustalla. Niin tai Metassa kyllä haluttiin, ja Blueskyssä, mutta muualla ei. 

- Ääh, ollaan jo niin monessa somepalvelussa, että yhtään uutta ei mahdu rinnalle. Juuri mentiin yhden korporaation perustamaan someen, meillä riittää opettelua siellä. Katos, kun ne algoritmitkin on niin hankalat, pitää kikkailla, että saa näkyvyyttä. 

- Ei epäkaupallisesti toimivat somet voi pärjätä. Ai Wikipedia? No eihän sitä lasketa, se on ihan eri juttu, 25 vuotta sitten tällainen järjestäytyminen vielä onnistui, mutta ei se ole nykyaikaa. 

Niin, vaikeeta on. Mutta minä nautin samaan aikaan sekä korporaatiosomejen että Fedin algoritmittomista syötteistä. Ajatella, että jollain YKSIN yrittävällä voi olla resursseja pyöriä päivittäin seitsemällä alustalla. Niin tai kahdeksalla, jos sen Wikipediankin laskee. Ja kiitos somesiivouksen, aikaa jää vielä lehdille ja paperikirjoillekin.

Jos sinulla on vielä neljä minuuttia, katso tämä pikaopastus Fediversumista:

Auta muita, autat itseäsi & Normaaliusrodeo

12.11.25 kirjoittamani bloggaus sisältää kaksi osaa:

• kolumni, joka on kirjoitettu 10.10.2025 Suur-Jyväskylän Lehteä varten ja
• Instagramiin 25.9.2025 kirjoittamani arvio Topi Borgin kirjasta Normaaliusrodeo. 

Auta muita, autat itseäsi

Sain inspiraation tähän kolumniin Kodin Kuvalehden elokuisesta pääkirjoituksesta. Salla Stotesbury kertoi lopettaneensa vuodenvaihteessa ryntäilyn – miksi juosta bussiin, jos niitä kerran menee muutaman minuutin välein? Päätös toi hänen elämäänsä bussipysäkillä vietettyjä zen-hetkiä, joilla oli yllättävän rauhoittava vaikutus koko päivään. Toimistossa hän kuuli työkavereidensa minimuutoksista. Esimerkiksi somesyötteet voi ennen nukkumaanmenoa vaihtaa kirjaan ja ruokaa valmistaa kerralla isomman määrän.

Koska maailmantilanne tuntuu lohduttomalta, halusin jakaa kolumnissani toivoa ja tsemppiä. Mielessäni pyöri latteuksia, joten pyysin apua somesta. Yksinyrittäjälle se on jonkinlainen työyhteisön korvike.

Tiivistin saamani kommentit näin: 

• Et voi vaikuttaa maailmanpolitiikkaan tai taloudelliseen epävarmuuteen, joten keskity valituksen ja vinkumisen sijaan positiivisiin asioihin. 
• Jos vellot ikävissä asioissa, se kuormittaa myös läheisiäsi. 
• Pidä siis ensiksi huolta itsestäsi, tee mielekkäitä asioita ja pidä yllä toivoa. 
• Älä hae hyväksyntää ulkopuolelta tai vertaile itseäsi jatkuvasti muihin. 
• On ihan ok, että olemme erilaisia. 
• Onttouden tunnetta ei tavaralla täytetä, tärkeintä on rakkaus. 

Miten toivoa ylläpidetään, kysyin tekoälyltä. 

“Toivon tärkein polttoaine on yhteisöllisyys, jota rakennetaan pienin teoin.” 

Niinpä niin! Voit pelastaa jonkun tutun tai tuntemattoman päivän nostamalla talteen kadulle tippuneen hansikkaan, viemällä kirjan tuo-ja-vie-vaihtopisteelle tai kertomalla somessa uusimmasta digihuijausyrityksestä, johon olit vähällä sortua. 

Lähimmäisenrakkaudesta tuli mieleeni hiljattain lukemani Topi Borgin kirja.* Hän tuntee suurta kiitollisuutta perhettään kohtaan, eikä epäröi kertoa heille jatkuvasti rakkaudestaan. Koskaan ei voi tietää, jääkö joku keskustelu viimeiseksi, joten miksi pihistellä kauniita sanoja. Topin Ale-sedän tavaramerkki on ollut pienet tuomiset ja nykyisin myös Topi antaa huolella valittuja yllätyslahjoja nauttien niiden aiheuttamista positiivisista tunteista.

Somessa joku kertoi saaneensa kehuja silmälaseistaan, mistä oli alkanut miellyttävä bussikeskustelu. Siskoni taas kertoi, että tunnelma ruuhkaisessa asiakaspalvelupisteessä keveni kummasti, kun jonoon liittyi kontaktia hymyin ja heilutuksin etsivä taapero. 

Neuvon siis kiinnittämään huomiota hyvään ja kauniiseen ja miettimään, ketä voisit ilahduttaa sanoin tai teoin. Hyvän mielen jakaminen ei ole oikeasti vaikeaa, mutta kun negatiivisuus leviää ympäristössä paljon tehokkaammin, positiivisuuden eteen pitää tehdä enemmän työtä.

----

*Koska mainitsin postauksessani Borgin kirjan, kopioin tähän talteen myös Instagram-postauksen, jonka siitä kirjoitin 25.9.2025.

TV:stä tuttu Topi Borg takoo siskonsa neuvosta kun rauta on kuumaa, ennenkuin hänestä tulee entinen julkkis. Jo hänen edesmennyt mummonsa uskoi siihen, että Topi voisi menestyä kirjoittamalla ja oli oikeassa. Uskon siis, että Topi voisi jatkaa kirjoittamista, onhan hänellä autistina syvällistä tietoa monesta asiasta ja valtaväestöstä poikkeavia mielenkiintoisia ajatuksia.

Kirja muodostuu erilaisista teksteistä. Siitä löytyy esim. 

⭐ Topin elämäkerta 

⭐ ajatuksia esim ystävyydestä, kuluttamisesta, julkisuudesta, kuolemanpelosta ja isovanhemmista 

⭐ päiväkirjamerkintöjä Kirjolla-sarjan ajalta 

⭐ vaikuttava analyysi Kaurismäen elokuvista 

⭐ haastatteluja, mm Topin alakoulun ope ja musiikkiterapeutti pääsivät ääneen 

⭐ listoja Topin suosikkileffoista, kuvakirjoista, biiseistä yms 

⭐ matkakertomuksia 

⭐ kertomus siitä, miten kirja syntyi 

Kirja paljastaa Topin positiivisen elämänasenteen: hän on erittäin kiitollinen vanhemmilleen, täynnä rakkautta perhettään ja luontoa kohtaan, onnellinen elämän pienistä iloista. Siitä selviää myös miksi hän tunnustaa niin helposti rakastavansa vaikka siskoaan tai miksi hän antaa muille yllätyslahjoja. 

Jään odottamaan Topin seuraavaa kirjaa vaikka Japanin kulttuurista tai elokuvista. Tai ehkä hän päätyy kertomaan näistä johonkin tv-sarjaan, podcastiin tms. Ihanaa, että hänellä on Sointu-sisko managerinaan ja muutenkin ison perheen tuki takanaan. ♥️

Saako Wikipediaan kirjoittaa omasta työstä?

Eilisen luetuimmat Wikipedia-

artikkelit

Juttelin tällä viikolla monen uuden ihmisen kanssa työstäni Wikipedian päivittäjänä ja totesin, että työhön liittyvä Wikipedian päivittäminen on yhä hyvin vierasta viestijöillekin.

15 vuoden aikana olen muokannut toimeksiannosta tuhansia Wikipedia-artikkeleita. Suomessa on toki muitakin Wikipediaa työnsä puolesta päivittäviä (joista osaa olen kouluttanut), mutta volyymien perusteella arvelen olevani suurin tekijä. 

Olen luullakseni myös kokenein työhön liittyvän Wikipedia-päivittämisen kouluttaja. Tänä ja viime vuonna Koneen Säätiön rahoittama Marginaalimerkintöjä-hanke on kasvattanut koulutusmääriäni merkittävästi. 

Olen kertonut itse muotoilemastani työstä paitsi somessa myös monissa haastatteluissa, mutta silti työni on yhä vierasta niin suurelle yleisölle kuin viestijöillekin. 

Seuraavaksi muutamia yleisimpiä reaktioita.

Mitä ihmettä, en ole tällaisesta koskaan kuullutkaan!

Nyt menee aivot solmuun, onko tämä yleistäkin? 

Miina Sillanpään artikkelia luettiin

paljon kansalaisvaikuttamisen päivänä

Niin, jos suomenkielisessä Wikipediassa on kuukausitasolla vain 500 aktiivista muokkaajaa, niin työnsä puolesta muokkaavia on yleensä alle kymmenen. Joten ei ole mikään ihme, jos et ole koskaan wikipedisteihin törmännyt, saati sitten ihmisiin, jotka tekevät sitä osana työtään.

Yritin miettiä, miten kuvailisin aktiivisten määrää, sillä prosenttiluku 500/6000 000 on niin pieni, ettei sitä ymmärrä.

Helpointa olisi kai kuvitella, että esimerkiksi Lieksassa on todennäköisesti vain yksi aktiiviporukkaan kuuluva, Naantalissa kaksi, Savonlinnassa kolme, Kotkassa viisi, Jyväskylässä 15, Turussa 21, Tampereella 26 ja Helsingissä 69. Emme tietenkään tiedä, missä aktiivit oikeasti asuvat, mutta heitä on siis noin yksi 10 000 suomalaista kohden.

Kaikki yritykset eivät Wikipediaan pääse, mutta esimerkiksi monille pörssiyrityksille se on tärkeä vaikuttamisen väline. Toimittajat hyödyntävät Wikipediaa juttuja kirjoittaessaan, joten olisi hyvä, että siellä on faktat kunnossa. 

Kuka sinulle maksaa muokkaamisesta? 

Asiakkaat. Moni erehtyy kuvittelemaan, että esimerkiksi Wikimedia-säätiö maksaisi sisällöistä, mutta näin ei suinkaan ole.

Onkohan tuo eettisesti ihan oikein? 

Noudatan Wikipedian vakiintuneita käytäntöjä ja ilmoitan myös toimeksiantajani, en siis syyllisty piilomainontaan.

Vapaaehtoiset wikipedistit kirjoittavat asioista, joista ovat kiinnostuneita vapaa-ajalla, joten Wikipediassa on aukkoja. Minusta on reilua, että merkittävistä aiheista kirjoitetaan, eikä kaikkea sisällöntuotantoa jätetä vapaaehtoisten varaan. 

Miksi palkkaisin ulkopuolisen, kun voin tehdä tuon itse, pistää harkkarimme hommiin tai tuottaa sisällön tekoälyn avulla? 

Wikipedian mobiilisovelluksesta tuli
nopeasti yksi suosikkisovelluksistani

Wikipediassa on paljon lukijoille tuntemattomia prosesseja ja toimintatapoja. Jos yritys rikkoo sääntöjä vahingossa tai tahallaan, siitä voi pahimmillaan syntyä pitkäaikainen mainehaitta. 

Olisi kiva, jos Wikipediassa olisi enemmän asiantuntevia muokkaajia, mutta harvat malttavat perehtyä alustaan syvällisesti ennen kuin alkavat sitä päivittää. 

Hämmästelen välillä sitä, että osa ihmisistä pitää Wikipediaa julkaisualustana, jonka sisällöt ja äänensävyn organisaatio voisi itse määritellä.

Tämän postauksen kuvituksessa näkyvät viimeisten kolmen päivän luetuimmat Wikipedia-artikkelit. Seuraan listaa nykyisin Wikipedian mobiilisovelluksesta, jonka otin käyttöön elokuussa. Se auttaa minua pysymään ns. pulssilla, näen, mitkä asiat suomalaisia kiinnostavat. Tämä on ylellisyys, jota monessa maassa ei ole - maakohtaiset erot häviävät, jos jotain kieltä puhutaan useassa maassa.

Ota käyttöön Instagram-postausten uusi koko (syksy 2025)

Vähän turhauttavaa: Instagram muutti Instagram-postausten kokoa toistamiseen vuoden sisään. Eihän siitä kauan ole, kun tein itselleni uudet kuvapohjat. 

Jos syy muutokseen kiinnostaa, katso miten Instagram-johtaja Adam Mosseri sitä heinäkuussa selitti: puhelimet ovat kasvaneet. Näin nopeasti? Ok. 

Muutos on hyvin pieni, kuvien korkeus kasvoi vain 6,7 prosenttia eli 90 pikseliä. Vähän makuasia siis kannattaako muutosta edes noteerata. 

No oli miten oli, tein nyt itselleni uudet pohjat. Maksullisen Canvan avulla se on kuitenkin varsin nopeaa.

Näytän seuraavaksi miten sen tein.

1. Tein kopiot edellisistä pohjista. Varmuuden vuoksi, onpahan edellinen versio tallessa, jos jotain menee pieleen - tai jos Instagram muuttaa taas kokoa :D.

2. Avasin kopion ja klikkasin Muuta kokoa. Jännä juttu, ettei Canvakaan tunne Instagramin uutta kokoa, vaan se piti määritellä itse. Valitsin siis Mukautettu koko. 

 3. Muutin uuden koon (1080*1440) kaikkiin tiedoston kuviin eli valitsin Muuta suunnittelun kokoa.

4. Instagram muutti kuvien korkeutta lisäämällä tyhjää tilaa sekä kuvan ylä- että alareunaan. Jotta huomaat sen paremmin, väritin taustan vaaleansinisellä:

5. Säädin ensimmäisen kuvan kuntoon tietokoneella ja tein siitä sitten kopiot, joihin toin sisältöjä vanhoista pohjista. Hyvin nopeasti sain tehtyä liudan erilaisia pohjia eri tarkoituksia varten. Jatkossa hyödynnän uusia pohjia Canvan mobiilisovelluksella, jolloin uusi, brändiin sopiva postaus syntyy ihan hetkessä.

Oletko sinä tehnyt itsellesi brändätyt pohjat, joissa toistuvat samat visuaaliset elementit, fontit ja värit?

PS. Jäikö sinua askarruttamaan kuvissa näkynyt kirjankansi, Vuodessa vaikuttajaksi? Kirjoitin siitä tänään pienen kirja-arvion Instagramiin, Pixelfediin ja LinkedIniin. Mutta en nyt pakota sinua siirtymään sen perässä muualle, vaan liitän arvostelun myös tähän.

Kirja-arvostelu: Vaikuttajaksi vuodessa - opas Instagram-influensseriksi haluavalle

Harvoin luen e-kirjoja, mutta kun törmäsin @kiitospaikasta -Instagram-tilin kirjaan Vaikuttajaksi vuodessa e-kirjasto-sovelluksessa, lainasin sen ihan työni vuoksi, somekouluttajan kun kannattaa tietää, mitä aiheesta kerrotaan. 

Kirjan sanat puuroutuivat
näin pahasti, mutta se ei
estänyt minua lukemasta
kirjaa loppuun asti.

Kertonee jotain kirjan
kiinnostavuudesta?

e-kirjaston bugi teki kirjan lukemisesta vaikeaa, mutta sinnittelin loppuun asti. Bugista raportoin omaan kirjastooni, toivottavasti asia saadaan korjattua. 

Mira Lehmonen kertoo kirjassaan oman tarinansa ja jakaa konkreettisia vinkkejä ihmisille, jotka haaveilevat somevaikuttajan urasta, tai ensiksi vain sivutuloista mikrovaikuttajana. 

Kolmekymppinen Mira opiskelee hammaslääkäriksi Kuopiossa ja asuu perheensä kanssa pääkaupunkiseudulla. 

Kirjassa on konkreettisia vinkkejä, esim. 

• millaisia viestejä kannattaa lähettää yhteistyötä ehdotellessa yrityksille tai isommille Insta-tileille, 
• miten huomioida verotus eli kannattaako esim. ottaa vastaan tuotteita postauspalkkioksi, 
• miten hän on rajannut tilinsä aiheet ja 
• mitä hän on oppinut sisällöntuotannosta ja millaisia työkaluja hän siinä käyttää

Eli pelkän Instagramin sijasta hän kertoo myös kevytyrittäjyydestä, myymisestä ja brändäämisestä.

Lisäksi tykkään kirjassa myös toisesta jutusta: tsempeistä. Mira kannustaa oletettavasti muita naisia yrittämään rohkeasti uusia juttuja, menemään kohti unelmia (hän itse halusi paremmin palkatun vakituisen työn) ja kertoo siitä, miten hänen perheensä asian ratkaisi. 

Hän antaa lukijalle tilin kehittämiseen liittyviä tehtäviä ja tietoa, joita itse olisi itse kaivannut tiliä perustaessaan. Tuntuu, että Mira on kirjoittanut kirjansa suurella sydämellä, hän ei korota itseään jalustalle, vaan haluaa auttaa muita Instagram-vaikuttajiksi vertaistukea jakamalla. Hän on löytänyt Instasta studygrammaajat ja pikkulapsiarjesta kertovat ja kokee Instagramin hyvin yhteisöllisenä paikkana. Se on hyvä muistutus: somesta saa enemmän irti, kun sitä tekee yhdessä muiden kanssa.

Suomalaisten LinkedIn-käyttäjien jäljitys paljasti tulkintavirheen

Nohevimmat LinkedInin käyttäjät ovat huomanneet viime kuukausina muutoksen sen algoritmissa. Nykyään entistä vanhemmille LinkedIn-postauksille annetaan näkyvyyttä, jos ne täyttävät tietyt kriteerit: niiden postaaja on joku meille tärkeä tyyppi ja postaukseen on tullut paljon reaktioita. 

Aloin miettiä, miten paljon aikaa ja energiaa käytetään näiden somepalveluiden salaisten algoritmien kanssa taisteluun. Somekoulutuksissakin mielenkiintoisinta antia tuntuu olevan, miten algoritmin kanssa tällä hetkellä parhaiten pärjää. 

Harvempi kouluttaja kai kertoo, että algoritmeista pääsee halutessaan kokonaan eroon, jolloin somesta tulee vähemmän koukuttava. 

Olen puhunut somekoulutuksissani jo ainakin vuodesta 2021 lähtien ns. digi detox -ilmiöstä, eli siitä, että ihmiset haluavat rajoittaa someen, nettiin tai digitaalisuuteen käyttämäänsä aikaa. Ilmiö kannattaa ottaa huomioon, kun päivittää somestrategiaansa - muuten saattaa päätyä somesiivouksen uhriksi. Alunperin digi detox-aihe nousi agendalleni DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimuksen kautta. Kyselyn he toteuttavat vuosittain Nepan kanssa.

Kuva 1: Netissä viettämäänsä aikaa rajoittaneet vastaajat ikäryhmittäin 2021–2025 

DNA kysyy vastaajilta mm. 

• haittaako jatkuva digitaalisten palveluiden käyttö heidän keskittymiskykyään, 
• onko heidän vaikea irrottautua netin tai puhelimen ääreltä ja 
• ovatko he ryhtyneet rajoittamaan joko puhelimen tai netin ääressä vietettyä aikaa.

Koska netti on mielestäni niin oleellinen osa kännykän käyttöä, olen omissa grafiikoissani seurannut pelkästään netin käytön rajoittamista.

Kuten Kuvasta 1 huomaa, vuonna 2022 etenkin nuorimmassa käyttäjäryhmässä tapahtui jonkinlainen herääminen rajoittamiseen, mutta se "unohtui" seuraavana vuonna.

Jotta sinun olisi vähän helpompi tulkita kaaviota, poistin siitä vuodet 2021 ja 2022 ja myös vanhimman ikäryhmän, joka on otettu mukaan tilastoihin vasta viime vuonna. (Kuva 2)

Kuva 2. Netissä viettämäänsä aikaa rajoittaneet vastaajat ikäryhmittäin 2023–2025

Uusimpien tulosten mukaan netissä ja puhelimessa vietettyä aikaa rajoitetaan enemmän kuin vuosi aiemmin. Vuonna 2024 käyttöä oli rajoittanut 22 prosenttia vastaajista, tänä vuonna jo 27 prosenttia vastaajista. 

Eniten netin käyttöä on rajoittanut nuorin ikäryhmä, 16-24-vuotiaat, 40 prosenttia (viime vuonna rajoittaneita oli 35% ikäryhmästä). Seuraavaksi eniten itseleen nettirajoituksia ovat tehneet 25-34-vuotiaat (29% -> 35%).

Kuuden prosenttiyksikön nousu löytyi myös sekä 45-54-vuotiailla (16% -> 22%) että 65-74-vuotiailla (15% -> 21%). 55-64-vuotiallakin kasvua oli (17% -> 22%). Viimeisessä ikäryhmässä, yli 75-vuotiaissa, laskua ei kuitenkaan tapahtunut, päinvastoin (21% -> 16%).

Otin algoritmittomat somesyötteet käyttöön keväällä 2024. Niiden avulla olen saanut vähennettyä someriippuvuuttani ja someen käyttämääni aikaa.

Mainitsin LinkedInissä, että jos kaikki siirtyisivät algoritmittoman syötteen käyttöön, voisimme luottaa siihen, että tavoitamme oman verkostomme. Tomas Sjöblom kritisoi ajatusta: ei algoritmitonkaan syöte takaa sitä, että heidät tavoitamme. Totta! Tavoitamme siis vain ne ihmiset, jotka käyttävät LinkedIniä ja jotka sattuvat selaamaan syötettään niin pitkälle, että näkevät myös meidän päivityksemme. 

Jos joku käy LinkedInissä vain kerran viikossa, hän tuskin jaksaa selailla kaikkia viikon aikana tulleita postauksia. Kuinka moni suomalainen sitten käyttää LinkedIniä, tai kuinka moni LinkedIn-käyttäjä käy palvelussa joka päivä?

 

Kuva 3. DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimusraportin sivu 14

Aloin tutkia asiaa DNA:n tuoreesta kyselystä. Tulkitsin kuitenkin väärin sivun 14 grafiikkaa, joka kertoo "käytetyimmistä sosiaalisen median kanavista". Onneksi Harald Hannelius kyseenalaisti  antamiani lukuja Mastodonissa, jolloin havahduin virheeseeni. Arvelen, että virhe on alani ihmisillä varsin yleinen. 

Ai mikä grafiikassa sitten on ongelmallista? No tutkitaanpa ensimmäistä riviä, jonka mukaan 5 prosenttia vastaajista ei käytä WhatsAppia. Arkijärjen mukaan se tarkoittaisi, että 95 prosenttia suomalaisista käyttää sitä. Näin ei kuitenkaan ole. 

Koko kyselyyn on vastannut 1019 vastaajaa, mutta sivun 14 kysymyksiin vastasi heistä vain 902, eli 88,5 prosenttia kyselyn vastaajista. 

Koska kyselyn toteutus alkoi kiinnostaa, otin yhteyttä DNA:han. Ja sain myös vastauksen, kiitos siitä! :)

Selvisi, että

"Mitä seuraavista sosiaalisista medioista käytät?" (slide 14) kysytään vain heiltä, jotka edellisessä kysymyksessä (slide 13) ovat vastanneet käyttäneensä joko yhteydenpitosovelluksia tai sosiaalisen median sovelluksia, tästä syystä vastaajamäärä on hiukan pienempi ja tästä syystä tulokset myös eroavat.

Koska vastaajat on rekrytoitu Nepan nettipaneelista, tiedämme, että he ovat kaikki netin ja sähköpostin käyttäjiä. Nepan mukaan kuka tahansa voi ilmoittautua netissä paneelin jäseneksi. Kysyjiä kutsutaan kuukausittain sähköposteilla vastaamaan erilaisiin kyselyihin, joista maksetaan pieniä palkkioita.

Nepan raati ei siis edusta kaikkia suomalaisia, sillä vaikka 16-54-vuotiaista kaikki käyttivätkin Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna internetiä, niin vanhemmissa ikäluokissa netinkäyttäjiä on vähemmän. 55–64-vuotiaista nettiä käyttää 97 prosenttia, 65-74-vuotiaista 91 prosenttia ja 75-89-vuotiaista enää 64 prosenttia. Kaikista suomalaisista 16-89-vuotiaista nettiä käyttää 94 prosenttia. 

Nepan raati edustanee kuitenkin kattavasti suomalaisia netinkäyttäjiä.

No entäs se sähköposti sitten, kaikki netinkäyttäjät kai sitä käyttävät? No ei ihan. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna sähköpostia viimeisen 3 kuukauden aikana oli käyttänyt 88 prosenttia suomalaisista. Opiskelijoista sähköposteja käytti 98 prosenttia, samoin työllisistä. Eläkeläisistä sähköposteja käytti 69 prosenttia, muista 92 prosenttia. 

Kuva 4. 88,5 prosenttia vastaajista kertoi, kuinka usein he käyttävät LinkedIniä.

Tulkitsin ensin virheellisesti sivun 14 grafiikkaa, ja luulin, että LinkedIniä käyttäisi 32 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista. Luku lienee kuitenkin lähempänä 25 prosenttia.

Näin siihen päädyn:

LinkedInin käyttäjiä on sivun 14 vastaajista 32%. Kun se kerrotaan 902 vastaajalla saadaan 289 henkilöä.
LinkedIn-käyttäjiä on siis kaikista Nepan tekemän 1019 kyselyn vastaajista 28,3 prosenttia (289/1019).

Koska Nepan vastaajat edustavat kuitenkin korkeintaan 88 prosenttia suomalaisista (he edustavat niitä ihmisiä, jotka käyttävät joskus sähköpostia) todellisen prosenttiosuuden laskemista varten tarvitaan myös ns. haamuvastaajia. Haamujen osuus on 12 prosenttia, jolloin vertailuluvuksi saadaan 1158. Tähän lukuun verrattuna (289/1158) LinkedIniä käyttäisi 25 prosenttia suomalaisista ja ihmisiä, jotka käyttävät LinkedIniä päivittäin (5% / 902 = 45 kpl) on 3,9 prosenttia suomalaisista. 

Sivun 14 lukuja ei siis voi tulkita sellaisenaan, vaan prosentit pitäisi suhteuttaa vertailulukuun. 

Esimerkiksi WhatsAppia käyttää siis korkeintaan (95% / 902 = 857 kpl) 74 prosenttia suomalaisista, Facebookia 66 prosenttia suomalaisista ja Instagramia 57 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista.  

Myös digidetoxaajista kertovien lukujen kanssa pitää olla tarkkana, prosentit eivät kerro kaikista suomalaisista, vaan suomalaisista sähköpostinkäyttäjistä. 

DNA:n kyselyn avulla voidaan kuitenkin jokseenkin yksiselitteisesti tulkita sitä, kuinka usein vaikka LinkedIn-käyttäjät käyvät palvelussa. :)

Heidän jäljilleen pääsin, kun poistin edellisestä piirakkakaaviosta ihmiset, jotka eivät käytä lainkaan LinkedIniä.

Kuva 5. LinkedIn-käyttäjien jakautuminen vierailukertojen mukaan

Paljastui, että

• 47 % LinkedIn-käyttäjistä käy palvelussa harvemmin kuin viikoittain. Onko se kerran kuukaudessa vai kerran vuodessa, sitä emme tiedä. 
• Loput 53 prosenttia käyvät palvelussa joka viikko:
• 25 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa kerran tai pari viikossa
• 13 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa 3-7 kertaa viikossa, siis keskimäärin kerran jokaisena arkipäivänä
• 9 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa 1-2 kertaa päivässä
• 6 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa "lukemattomia kertoja", eli ainakin kolme kertaa päivässä, mutta osa heistä merkittävästi useammin. 

Tässä postauksessa on nyt pari tärkeää opetusta.

1. Jos haluat eroon LinkedInin algoritmista, tarkista, että palvelusta on valittuna Most recent feed.

Valitsemasi syöte näkyy palvelun etusivulla postauslaatikon alapuolella.

2. Jos näet tai kuulet jonkun viittaavan DNA:n tutkimukseen ja kertovan, kuinka monta prosenttia  suomalaisista mitäkin somepalvelua käyttää, tiedostat mahdolliset tulkintavirheet. 

Kiitos vielä DNA:lle upeasta kyselystä. Tietääkseni muut tahot eivät suomalaisten netin käyttöä näin tarkasti jatkuvasti seuraa. Avoimesti jaetusta tiedosta on paljon iloa, kunhan muistaa olla tarkkana tulkinnassa. :)

Lopuksi haluaisin vielä kysyä sinulta lukijani: jos rajoitat someen käyttämääsi aikaa, niin miten sinä teet sen käytännössä.