Monday, September 14, 2020

Faktoja suomalaisesta Wikipediasta

Päivitin viime viikolla Wikipedia-koulutusteni matskuja ja ajattelin laittaa faktoja jakoon täälläkin. 

Suomenkielinen Wikipedia on avattu helmikuussa 2002, reilu vuosi sen jälkeen, kun englanninkielinen Wikipedia oli perustettu.

Jaksan aina ihmetellä, miten pienellä porukalla Wikipediaa tehdään: viisi tai useamman Wikipedia-muokkauksen tekee kuukausittain noin 500 henkilöä. Mutta onko 500 paljon vai vähän? Mihin sitä pitäisi verrata?

Työsuhteessa olevia toimittajia oli Suomessa viime vuonna noin 4000 ja blogit.fi-listalla on listattuna yli 6000 blogia.

Wikipedistit ovat pääasiassa vapaaehtoisia sisällöntuottajia, ammattimaisten sisällöntuottajien tarkkaa määrää en tiedä, mutta mutuna heitän, että heitä ei kyllä paria kourallista enempää kuukausittain ole.

Wikipedistien määrän pienenemisestä on oltu usein huolissaan, mutta tämä kuva näyttää, että säännöllisten käyttäjien määrä on itse asiassa pysynyt aika stabiilina. 





Sen sijaan "anonyymien" eli ip-osoitteella Wikipediaa käyttävien ihmisten määrä on tippunut huimasti. 


Miten tämän sitten selitän?


  1. Alkuaikoina monet kokeilivat pilailumielessä Wikipedia-artikkelien sotkemista tai muuten vain pienien muokkausten tekemistä niihin. Tällaisesta sotkemisesta on mennyt uutuudenviehätys, some tarjoaa paljon muitakin pilailupaikkoja. Wikipediassa on otettu käyttöön myös suojausmekanimismeja, jotka estävät järjestelmällisen sotkemisen, siksi ip-osoitteella muokkaus on estetty esimerkiksi monista kouluista.
  2. Aikojen kuluessa artikkelien laatu on parantunut, jolloin satunnaisia ohikulkijoita ei harmita niissä olevat virheet niin paljon, että heille tulisi pakottava tarve asian korjaamiseen.
  3. Somen yleistymisen myötä ihmisillä on paljon muitakin paikkoja tuottaa sisältöä kuin Wikipedia. 


Tutkin myös sitä, miten korona-aika on vaikuttanut Wikipedian muokkausmääriin ja oletin, että se olisi vaikuttanut jollain tavalla.

 


Tämän käppyrän nähtyäni kuitenkin luulen, ettei korona ole juuri vaikuttanut, vaan esimerkiksi säällä on isossa mittakaavassa suurempi vaikutus. Syyskuusta joulukuuhun tulee vuosittain aika samat määrät päivityksiä, valoisaan aikaan on ehkä enemmän muita vapaa-ajan houkutuksia.


Elokuussa suomenkielistä Wikipediassa oli 74 miljoonaa lukukertaa (kesäaika on normaalia hiljaisempaa) 6,4 miljoonalla eri laitteella. Yhdellä laitteella luettiin keskimäärin 11,6 artikkelia. 

Perjantaina Wikipedia-artikkeleita oli 492 642 kappaletta ja Wikipedian ystävissä epäiltiin, että 500 000 menee rikki joulukuussa. Tältä sivulta näet, mitkä ovat aiempia virstanpylväsartikkeleita:  


11. helmikuuta 2007100 000.Planckin energia
12. huhtikuuta 2009200 000.Blues News
26. kesäkuuta 2012300 000.Matt Ryan (amerikkalaisen jalkapallon pelaaja)
29. elokuuta 2016400 000.Praksiteleen Hermes


Wikipedistit ovat mielipidevaikuttajia, joiden merkitystä ei julkisesti juuri ymmärretä. Me tiedämme, miten koko kansan eteen tuotetaan sisältöjä ja tätä taitoa voisi käyttää myös pahaan, kuten taannoisessa podcast-haastattelussa sivuttiin.

Onnekseni saatoin vastata, ettei minua ole edes pyydetty "mustamaalaamaan" kilpailijafirmaa. Suostuisinko sitten sellaiseen? No mikä ettei, voihan sen tehdä myös noudattamalla Wikipedian sääntöjä, jolloin minulta ei menisi maine. Sen sijaan asiakkaan maine kärsisi, kun kertoisin, että yritys X on tilannut minulta yritys Y:hyn liittyvän päivityksen, jossa avattaisiin Y:hyn liittyviä kohuja. Siksi varoittaisin yritystä X mainehaitasta etukäteen ja sen jälkeen he varmaan itsekin tajuaisivat, ettei tuollaisessa tilauksessa olisi oikeasti järkeä.  

Monday, September 7, 2020

Nimipäivät ja elokuun luetuimmat Wikipedia-artikkelit

Kävin läpi taas viime kuun luetuimmat suomalaiset Wikipedia-artikkelit. Tällä kertaa tein kuvista viisi kuvaa Canvalla. Minulla on ollut hankaluuksia esitellä sadan artikkelin listaa visuaalisesti Instagramissa, joten kokeilin, olisiko tämä aiempaa toimivampi tapa. 

Kivaa tässä tavassa on se, että

  • isomman tekstin ansiosta listat ovat entistä selvempiä pienilläkin ruuduilla
  • noihin pallokehyksiin sai tehtyä visuaalisia nostoja sisällöistä. Kuvina käytin Canvan ilmaisia kuvia - se, että olisin alkanut etsiä sopivia kuvia omista kuva-arkistoistani, saati se, että olisin alkanut ottaa uusia kuvia nyt, olisi vienyt liikaa aikaa.
MUOKS: 

Huomasin, että kuvat eivät näytä Bloggerissa hyviltä, vaikka ne ovatkin Instagramissa ok. Hassua. Siksi liitän tähän Insta-upotuksen.




Jotenkin jännää, että venetsialaiset olivat koko kuukauden luetuin juttu.


Sekin on jännää, että juolukka nousi noin korkealle (39), korkeammalle kuin vaikka tutumpi mustikka (49).


Tenet-elokuva roikkuu myös enkkupuolella päivittäin luetuimpien artikkelien joukossa.


Televisiotarjonta näkyy aina vahvasti listoilla.



Kiinnitin huomioni naisten ja miesten nimipäiväkalenterinimien kiinnostavuudesta ja päätin tutkia, liittyykö niihin kausivaihtelua, eli ollaanko niistä kiinnostuneempia vaikka kesäisin. Paljastui, että nimipäivät ovat alkaneet kiinnostaa lukijoita enemmän jo viime vuonna ja että koronakevät on nostanut kiinnostusta entisestään.

Voisiko kiinnostus selittyä (ainakin osittain) esimerkiksi kasvaneella vauvakuumeella?



Miten sinä tuon kasvukäyrän selität?

Wednesday, July 29, 2020

Vauhtia Instagram-karuselliin - 12 inspiroivaa esimerkkiä


Instagram esitteli karusellitoiminnon jo jokunen vuosi sitten. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että yhdessä postauksessa on useita sisältöjä, maksimissaan 10 valokuvaa ja/tai videota.

Karusellin voi täyttää vaikka
  • tuote-esittelyllä
  • ennen-jälkeen-kuvapareilla
  • panoramakuvilla
  • visuaalisia palapeleillä. 

Miksi karuselleja sitten kannattaisi harrastaa?

  • Seuraajat viihtyvät niiden äärellä pidempään, kuin yhden yksittäisen kuvan äärellä. Parhaimmassa tapauksessa sisältöjä katsotaan useaan kertaan, palataan vaikka välillä katsomaan edellistä postausta ja jatketaan sitten eteenpäin. Instagram palkitsee sitouttavia sisältöjä, joten karusellit saavat ehkä vähän korkeamman sijoituksen algoritmissa kuin tavalliset kuvat
  • Yksi kuva kertoo enemmän kuin... Joo, tiedäthän sen, mutta kuvasarja kertoo vielä enemmän! Niihin mahtuu pidempikin tarina!
  • Onko sinulla paljon kuvia, joita haluaisit jakaa? Jos jaat vaikka 10 erillistä postausta tapahtumasta, karkotat luultavasti osan seuraajista – he eivät halua, että heidän fiidinsä on täynnä yhtä tapahtumaa. Kun ryhmittelet tapahtumakuvat yhden postauksen sisään, ne seuraajasi, jotka eivät ole kyseisestä tapahtumasta kiinnostuneita voivat sivuuttaa sen nopeasti.
  • Jos haluat, että fiidisi on näyttävä, voit piilottaa kansikuvan alle kuvia, jotka eivät näyttäisi hyvältä yksittäin postattuna. 

Seuraavaksi muutamia hyviä esimerkkejä. 


Tuote-esittely, jossa näytetään useita saman sarjan tuotteita (mieti, miltä tili näyttäisi, jos nämä kaikki olisi postattu yksitellen):





Sarjakuvastrippi taipuu hyvin karuselliin (mitähän seuraavassa ruudussa tapahtuu?):







Kolmen kuvan panoraamakuva:





Jännitystä (ja yhdenmukaista fiidiä) esimerkiksi joulukalenteriin saa, kun varsinaisen yllätyksen piilottaa sivulle kaksi:






Kuvapari: taideteos ja sen esikuva:







Kuvakollaasi matkasta:




Huone ennen ja jälkeen: 





Karuselli tarjoaa mainion välineen visuaaliseen tarinankerrontaan:


 



Nosta esiin yksityiskohta, jota tavallinen museokävijä ei huomaa noin tulitikkuaskin kokoisesta maalauksesta:


 



Instagram-kuvia voi käyttää myös pienen kalvosetin tapaan, kuten @Dainwalker tilillään usein tekee. Tässä hän kertoo, miksi ns. somenbuustausryhmät eivät ole hyvä idea:


 



Myös Chris Don tililtä löytyy useita karusellipostauksia. Omien postausten lisäksi hän tarjoaa paikkoja myös vieraspostauksille. Valitsin tämän esimerkin, koska 
1) siinä kerrotaan, miten Instagram-äänestyksiä voi käyttää liidien löytämiseen ja 
2) nuo kultaiset kirjaimet viehättävät minua kovasti. Harvoin kulta näyttää ruudulla oikeasti kultaiselta.


 


Olen tehnyt karusellipostauksia säännöllisen epäsäännöllisesti jo pitkään, mutta tänä kesänä aloin tehdä niitä säännölllisesti: joka kolmas @piilotettuaarre-postaus on nykyään kolmen palan karuselli. Hauska yksityiskohta on se, että teen karusellit Jacki Jacobsin Instagram-palapelipohjilla, jolloin niistä muodostuu yhtenäinen raita mun tilille:



Kuvassa karusellipostaukset näkyvät oikeassa sarakkeessa.

Ihailen kovasti 10-osaisia karusellipostauksia ja Jackin pohjilla voisikin tehdä helposti myös 9-osaisia postauksia, sivulle 10 voisi laittaa vaikka jonkun kehotteen. Ehkäpä kokeilen vielä niitäkin jossain vaiheessa? 

Tässä esimerkki yhdestä karusellipostauksesta, jossa kerron TikTokin omistavasta ByteDance-yrityksestä.





Instagramiin tekemiäni postauksia olen hyödyntänyt myös muissa somepalveluissa, esimerkiksi Twitterissä, jossa postaan kuvat ns. ketjuun: 




 
Sama postaus näyttää LinkedInissä tältä: näytän koko kuvarivin kerralla:


   



Facebookissa taas postailen kuvat yksitellen:


 



Hyödynnän karuselleja myös tuote-esittelyihin, katso esimerkiksi miten esittelin nämä sometarrat:






Jos haluaisit ideoida kanssani sitä, miten te voisitte hyödyntää karuselleja, ota reippaasti yhteyttä!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...