Tuesday, December 4, 2018

Miten koulutusaste vaikuttaa somen käytön määrään vuonna 2018

Tänään on odotettu päivä: Tilastokeskus julkaisi uusimmat tilastot suomalaisten netin käytöstä. Jee!


Ensimmäisenä kurkkasin, miten eriasteisia koulutuksia saaneiden somen käyttö on muuttunut.


Perusasteen koulutuksen saaneilla somen käyttö on noussut eniten, peräti 6 %-yksikköä. Eniten kasvua (6%) oli useita kertoja päivässä somea käyttäneiden joukossa.




Keskiasteen koulutuksen saaneilla somen käyttö sen sijaan laski 3 %-yksikköä viime vuoteen verrattuna.  Suurin muutos (-3%) oli somea useita kertoja päivässä käyttäneiden joukossa.


Korkeakoulutettujen somen käyttö nousi vuodessa 2 %-yksikköä.


Epäilen, että teen vielä lisää nostoja huomioistani lähiaikoina, tarkkaile mun Canva-profiilia, jos sometilastot kiinnostaa :). Viime vuoden luvut löydät muuten tästä blogipostauksesta.

Monday, December 3, 2018

Joulupukin henkilöbrändikoulu avattiin

Lupasin siis tehdä työhöni liittyvän joulukalenterin ja tässä se nyt sitten on: Joulupukin henkilöbrändikoulu. :)

Monet joulukalenterit tehdään yhteen somekanavaan, ja seuraajia yritetään saada siirtymään kalenterin ääreen kyseiseen paikkaan. Minun kalenterini on tarkoituksella monikanavainen, siihen voi  siis törmätä monessa paikassa:

Instagramissa @piilotettuaarre-tilillä
LinkedInissä henkilöprofiilissani
Twitterissä @piilotettuaarre-tilin twiiteissä ja @jjanhone-tilin momentsissa
Facebookissa Piilotetun aarteen sivulla

ja nyt myös täällä blogissa! Huh!

Ehkä et enää ihmettele, miksi 24 luukkua olisi tuntunut turhan isolta urakalta. :)




 "Hienoa Joulupukki, että pääsit tulemaan! Kaikkien joulukiireidesi keskellä lupasit antaa meille joulukuussa henkilöbrändivinkkejä, mahtavaa! Ja kukas niitä olisikaan parempi antamaankaan kuin sinä, onhan sinut valittu vuonna 2014 maailman arvokkaimmaksi brändiksi. Sinun arvoksesi arvioitiin silloin 1600 miljardia dollaria, kun kakkoseksi tullut Apple oli vain 90 miljardin dollarin arvoinen. Huh!"

🎅"Kiitos, kiitos, oli mukavaa tulla tänne! Matka Lievestuoreelle oli muuten yllättävän pitkä, sillä poroillani on vielä harjoittelukausi menossa ja piti tyytyä @UPS:in kyytiin. Ja kun kerran matkaan lähdin, kävin matkallani myös Bavariassa Saksassa, jossa poikkesin Brandstätterillä. Se on ystäväni Andreas Brandstätterin vuonna 1876 perustama yritys, jonka tunnetuin tuotemerkki on nykyään Playmobil, jota on markkinoitu kansaivälisesti vuodesta 1975 lähtien. Hieno brändi sekin!"

 "Toden totta! Jääkäämme siis odottamaan vinkkejäsi!"


 

 🕵️"No aloitetaanpas se #joulupukinhenkilöbrändikoulu sitten! Mutta mitä sinä siellä Bava.. #Baijerissa muuten teit?"

🎅"No, kävin tarkistamassa, miltä uudet Joulupukki-hahmot näyttivät. Luulen, että olen ainoa suomalainen, josta on tehty Playmobil-hahmo. Tiedätkö muuten, mikä on heidän kaikkien aikojen myydyin yksittäinen hahmonsa?" 

🕵️"Taidanpa arvata: Martti Luther! Johanna on kertonut, miten @kirkkosuomessa hyödynsi reformoinnin 500-vuotisjuhlan kunniaksi tehtyä hahmoa omassa viestinnässään. Heillä oli sille oma häsäkin: #martinmatkassa."

🎅"Oikeassa olet! Playmobil-Luther on myös mitä mainioin matkamuisto, Martin ympärille on syntynyt melkoinen matkailubisnes. Siitä sen oikein ison henkilöbrändin tunnistaakin, että hänestä tehdään hahmo. Minusta on tehty niin paljon hahmoja ja karikatyyrejä, etten edes pysy laskuissa. Näissä tuoreissa Playmobil-hahmoissa pidän erityisesti parrasta, joka jättää suun näkyviin. Suun peittämistä pidetään yleisesti valehtelun merkkinä, eikä siksi Joulupukkikaan voi vetäytyä parran taakse."

🕵️"Mitä, mitä? Tarkoitatko nyt, että henkilöbrändin pitäisi pyrkiä leluksi?" 

🎅"Jaa, no mikäpä ettei! Johannan ystävät ovat tehneet näköisnukkeja muun muassa Remusta ja Kari-Tapiosta, melkoisia hahmoja hekin. Todelliset fanit tekevät itselleen näköisnuken vaikka huovuttamalla, kuten Antti Tuiskusta ja Michael Monroesta on tehty."

🕵️"No okei, alan vähän ymmärtää. Itsestään voi rakentaa sarjakuvamaisen hahmon, kuten Ville Tolvanen on tehnyt. Hän on onnistunut niin hyvin, että on seikkaillut myös ihan oikeassa sarjakuvassa, Kuukausiliitteen Ajatushautomossa."

🎅"Juuri niin! Johanna tuolta muuten huikkasi, että hän on pinnannut talteen näitä meidän mainitsemia tapauksia. Ne löytyvät Pinterestistä @jjanhone-tililtä."



Wednesday, November 21, 2018

#12joulukuunpäivää eli tee sinäkin puolikas joulukalenteri

Vanha Yahoo-avatarini
Tunnustan: olen parantumaton jouluihminen ja siksi olenkin varmaan vuosien mittaan tehnyt nettiin noin parikymmentä joulukalenteria, etenkin nukkekotijoulukalentereita on syntynyt oikein urakalla.  Viime vuonna Piilotetun aarteen kuvat joulukuussa olivat aika jouluisia, mutta varsinaista kalenteria en silloin tehnyt, sillä tein silloin kuukauden mittaisen #suomikuvahaaste-tempauksen (6.11.-6.12.2017), jota parhaillaan muistelen Instagramissa. Kaksi vuotta sitten Instassa kuitenkin seikkaili #merirosvotonttu ja nyt jo kutkuttelee sen verran, että on taas aika aloittaa jouluinen seikkailu.

Aiemmista kerroista viisastuneena en nyt kuitenkaan tähtää 24 luukkuun, sillä se aiheuttaisi muiden töiden lomassa liikaa stressiä. Joulukalenterin kuuluu olla minusta hauska ja sitä hauskuutta etsin nyt uudella konseptilla, jonka nimi on #12joulukuunpäivää.

Arvaat ehkä, että idea on peräisin tästä laulusta:



Käänsin laulun nimen 12 joulupäivää kahdeksitoista joulukuun päiväksi ja vapautan näin itseni ja muut osallistujat määrittelemään itse, mitkä 12 päivää me lopulta valitsemme. Ehkä joku tekee kalenterinsa 1.12. - 12.12., ehkä joku keskittyy viikonloppuihin ja muihin vapaapäiviin, joku ehkä tekee joka toinen päivä tai satunnaisesti silloin tällöin ja kenties joku aloittaa kalenterinsa vasta neljännestä adventista ja jatkaa siitä loppiaiseen asti? Ihan sama minulle, pääasia on, ettei tästä oteta liikaa stressiä. :) Tässä versiossa on minusta kivaa sekin, että saa ihan luvan kanssa jatkaa kalenterin loppuhuipentumaa myös aaton jälkeisinä päivinä. :)


Olen testannut ajatustani jo somessa ja alustavaa kiinnostusta tuntuu olevan - ehkä muutkin pitävät 24 luukun kalentereita ihan liian uuvuttavina? Ja vaikka itse jaksaisi luukut täyttää, jaksavatko seuraajat pysyä matkassa loppuun asti?

No nyt siis kokeilen tällaista ja kalenterin teemankin olen jo keksinyt. En kerro vielä tarkemmin, mutta teema liittyy sekä jouluun että yritykseni ydinviesteihin. :)

Teemoista puheenollen, annan nyt puheenvuoron Satu Konstille (joka on työnhakija ja keikkapappi Jyväskylän seurakunnassa), joka kommentoi ideaani LinkedInissä näin:

Teologina minusta olisi joskus hienoa nähdä, että joku oivaltaisi käyttää joulun monitahoista ja monipuolista symboliikkaa viestinnässä. Joulu käsittelee isoja teemoja: lapsen odottamista, isän roolia, perhettä, sukua yhteiskuntaa veroluetteloineen, myös pakolaisuutta, valtavaa epävarmuutta itsenäisyyspäivästä avautuu koko maamme historia, Lucian päivästä suomenruotsalaisuus ja valon tuominen välittäminen jne. Mikä hienointa näiden isojen ja vaikeiden teemojen päällä on toivo ja rakkaus. Sekä joulupukki joka haluaa olla hyvä ja antaa lahjoja ilman ansiota ja kiitollisuuden velkaa. Jos kevennystä 24-25 kalenteriin etsii voisi myös lähestyä joulun odotusta viikon jaksoissa (viikon teema) tai eri teema päivien kuten itsenäisyyspäivää tai Lucian päivän kautta. Tuohon joulun jälkeen niin loppiainen 6.1. on itseasiassa joulu tiivistetysti, joten kyllä jouluiset ajatukset sopivat hyvin vielä tammikuun alkuun. Eikä tätä edes tarvitse ajatella hengellisesti, joulun teemat on ihmisten arjessa ja juhlassa joka tapauksessa.

Onko sinulla jo idea joulukalenteriin tai tähän minun versioon, puolijoulukalenteriin? Vai teetkö kenties neljän luukun adventtijoulukalenterin tai jonkun muun erilaisen version?

Wednesday, October 31, 2018

Mitä somepalveluja työikäiset käyttävät päivittäin?

Olen jakanut DNA:n viime kevään Digibarometriin perustuvia infograafeja suomalaisten somen käytöstä, viimeksi kuvion siitä, mitä somepalveluita suomalaiset käyttävät päivätasolla eniten.

Carita Mattsson kommentoi tulosta LinkedInissä näin:

Kyselytutkimuksen tulos voisi näyttää hyvinkin erilaiselta mikäli se olisi ikäryhmittäin, koska nuoret käyttävät eri somepalveluita kuin keski-ikäiset - puhumattakaan ikäihmisistä.

Kommentti ei jättänyt minua rauhaan, vaan päätin tehdä uuden grafiikan, jossa olen erotellut ikäryhmät kolmeen osaan:

  • nuoret (15-24-vuotiaat)
  • työikäiset (25-64-vuotiaat) ja
  • eläkeläiset (65-74-vuotiaat). 
Kiitos kommentista Carita!


Edelliseen kuvaan verrattuna tässä työikäisiin keskittyvässä kuviossa ei ihan kauheasti eroja ole, mutta kun tutkit noita somepalvelukohtaisia pylväsdiagrammeja huomaat, että nuoret käyttävät somea hyvin eri tavalla kuin vanhemmat.


Työikäiset somessa päivittäin 2018 DNA by jjanhone

Mitäs sanot, yllätyitkö jostain?

Monday, October 29, 2018

Kootut vinkit työnhakijalle someen

Olen antanut tänä vuonna pari haastattelua siitä, miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää työnhaussa:

Kymen Sanomat

ja eilen Ylen uutisissa julkaistuun juttuun, jossa muuramelainen Mikko Puttonen kertoi siitä, miten some auttoi hänet unelma-ammattiin maailmalle:

Olen kirjoittanut teemaan liittyen myös Suur-Jyväskylän Lehden kolumneissani:

Koska näihin juttuihin eivät ole (tietenkään) kaikki ajatukseni mahtuneet, ajattelin hyödyntää loput vastaukseni blogissani.

Somen voima työnhaussa on siinä, että sen avulla voit päästä kiinni piilotyöpaikkoihin, pitkän hakijajonon ohitse. Kun olet aktiivinen somessa voit ohittaa sellaisetkin hakijat, jotka ovat taidoiltaan sinua parempia, mutta jotka eivät kehtaa tuoda itseään esiin.  Oman osaamisen esittely on suuressa määrin viestintää ja markkinointia, joten näitä taitoja kannattaa kehittää ja poisoppia häpeästä ja turhasta vaatimattomuudesta, joka tuntuu olevan suomalaisten kansallistauti. Tilastokeskuksen tutkimustenkin mukaan vain noin 3 % suomalaisista tuottaa someen sisältöjä päivittäin!


Mitä somepalvelua työnhakijan kannattaa käyttää?


Se, mitkä kanavat kenellekin toimivat riippuu sekä hakijan persoonasta että toimialasta.
  • LinkedInissä on yli miljoona suomalaista ja heidän joukossaan on paljon erityisesti korkeakoulutettuja. 
  • Twitteristäkin löytyy paljon asiantuntijoita ja 
  • Facebookissa taas on paljon mielenkiintoisia ammatillisia ryhmiä. 
  • Omaa osaamistaan voi esitellä myös blogissa, videoilla, kuvilla tai vaikka diaesityksillä. 



LinkedIn on näistä palveluista vanhin ja tunnetuin työsometteluun käytetty väline. Se eli pitkään hiljaiseloa ja sitä käytettiin ns. käyntikorttivarastona ja netti-cv:nä, mutta nykyään siellä käydään paljon aktiivisia keskusteluja. Se on erikoistunut ammattimaiseen verkostoitumiseen ja sinne on helppo kerätä myös suositukset, mutta siellä käydään myös paljon mielenkiintoisia työhön liittyviä keskusteluja. LinkedIn toimii hyvin etenkin korkekoulutusta vaativilla aloilla ja jo se, että tunnet oikeita ihmisiä LinkedInissä voi auttaa sinua saamaan työn. On myös yrityksiä, jotka ilmoittavat avoimista työpaikoistaan vain LinkedInissä - ihmiset, jotka eivät ole siellä, eivät ole hakijoina kiinnostavia.

Työnhakijan oma henkilöbrändi

Työntekijälähettiläät kertovat työstään, osaamisestaan ja työnantajastaan somessa omilla kasvoillaan, persoonaansa esiin tuoden, mutta ennen kaikkea vapaaehtoisesti. Se, että on onnistunut keräämään verkoston tai yleisön ihmisistä, joita kiinnostaa seurata jonkun tietyn alan asioita voi olla valtava etu ja erottautumistekijä rekrytointitilanteessa. Uuden työntekijän lisäksi työnantaja saakin myös uuden yleisön, joka kuulee siitä, mitä yrityksessä tapahtuu.

Erottuakseen muista oman alan ammattilaisista omaan henkilöbrändäykseen kannattaa satsata samalla tavalla kuin ennen valmistauduttiin työhaastatteluun: huolella! Miten pukeudun, mistä asioista puhun, voinko hyödyntää olemassa olevia verkostojani?



Työnhakijan kannattaa tehdä itselleen henkilökohtainen somestrategia. Siinä mietitään hakijan henkilöbrändiä eli sitä, mistä asioista hänet tuttavapiirissä tunnetaan (ja mistä hän haluaisi olla tunnettu) ja miten näitä asioita voisi kertoa isommalle yleisölle mielenkiintoisesti ja tehokkaasti.

Mitä hyötyä somesta on työnhakijalle?

Saat vinkkejä piilotyöpaikoista

Tuomas Enbuske sanoi jokunen vuosi sitten, että Facebookiin ei tietenkään tarvitse kuulua, mutta jos tekee töitä, niin silloin tarvitsee. Ajatuksessa on vinha perä. Sosiaalisen median avulla työnhakija pysyy tuttaviensa mielessä ja kun heille tulee vastaan työpaikka, joka voisi sopia tutulle työnhakijalle, he voivat vinkata siitä tutulleen. Työttömän ei enää tarvitse olla "poissa silmistä, poissa mielestä".

Opit nykyaista työskentelyä

Verkoston avulla ihmiset voivat kehittää omaa osaamistaan ja pysyä ns. ajan hermolla siitä, mistä alan ihmiset puhuvat ja mikä heitä kiinnostaa. Aiemmin jotkut välttivät sähköpostia tai kännykkää, mutta pian voi olla hyvin hankalaa selvitä työelämästä ihan ilman somea tai ymmärrystä siitä, miten se toimii. Tekniikka ja Talous -lehden kolumnisti Perusinsinööri kirjoitti viime vuonna hienosti: ennen vanhaan oli tärkeää hallita kymmensormijärjestelmä., mutta nyt johtajan pitää osata esiintyä luontevasti videolla. Uusi aika vaatii uusia kykyjä ja uudenlaista rohkeutta pistää itsensä peliin.


Työnhaku voi onnistua nopeasti, mutta siinä voi mennä pitkäkin aika. Työnhakuaika kannattaa siksi ainakin osittain käyttää itsensäkehittämiseen.

Somevinkkejä työnhakijalle

Somehauissa nousevat esiin niiden käyttäjien profiilit, jotka ovat osanneet käyttää oikeita avainsanoja ja titteleitä ja jotka ovat tehneet profiilistaan mielenkiintoisen. Myös se, kenen kanssa olet verkostoitunut, ketkä jakavat tai kommentoivat postauksiasi tai keneltä olet saanut suosituksia esimerkiksi LinkedInissä voi vaikuttaa löydettävyyteesi ja sitä kautta työpaikan saantiin.



Somessa ollaan yleensä myös aika positiivisia ja liiallista valittamista vältetään. Haluaako joku palkata ihmisen, joka valittaa ja möykkää somessa ja vetää herneitä nenään milloin mistäkin? LinkedInissä tehdään statuspäivityksiä samaan tapaan kuin Facebookissa, mutta siellä ei juuri jaeta perhe- tai harrastuskuulumisia, vaan keskitytään työelämään.

Työnhakijat eivät lain mukaan saa googlata työnhakijaa, joten työnhakijan kannattaa antaa siihen erikseen lupa: "Olen LinkedInissä ja Twitterissä, tässä linkit profiileihini." Käytännössä googlaus lienee hyvin yleistä. Headhunttauksessa ei ole olemassa avointa työpaikkaa, jota työnhakijat voisivat hakea, joten silloin on luvallista "tutustua alan tarjontaan" myös googlaamalla. Someprofiilit ja -sisällöt kertovat osaajasta paljon enemmän kuin pelkkä hakukirje. Työnantaja voi vaikka miettiä, sopiiko jonkun ihmisen sometustyyli tai somessa esiin tuomat arvot heidän brändiinsä. Sitä ei kannata pelätä, sillä kenenkään ei kannattaisi työskennellä työpaikassa, jonka arvot ovat ristiriidassa omiin arvoihin nähden.

Somessa ei kannata jakaa salaisuuksia. Jos olet epävarma, mieti sitä, millaisia asioita haluaisit esitellä työpaikan tai kaupan ilmoitustaululle.

**************

Minä olen muuten ollut itse työnhaussa jo lähemmäs kymmenen vuotta! Ensin silloin, kun jäin työttömäksi Jyväskylän Nokialta, sittemmin konsulttina ja yrittäjänä myydäkseni omia palveluitani. Jos haluat minulta vinkkejä omaan työnhakuusi tai henkilöbrändäykseesi, osallistu synttärikilpailuuni, jossa jaan tunnin verran osaamistani tällä kertaa jo 8 voittajalle.

Piilotettu aarre täyttää ensi kuussa jo 8 vuotta ja arpoo sen kunniaksi 8 voittajalle tunnin osaamistani, jaossa esim. #henkilöbrändi-vinkkejä ja tynkäartikkeleita Wikipediaan. Osallistu itse tai vinkkaa tutulle!https://t.co/mYcln1gaxu#somefi pic.twitter.com/lz2UkvvuaC
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...