Rutiinit uusiksi Fediversumin avulla

Oletko kyllästynyt algoritmipohjaisiin, sisältöjä sattumanvaraisesti sensuroiviin somepalveluihin? Kyllästyttääkö tekoälyllä luodut sieluttomat sisällöt? Olisiko sinulla kesällä aikaa opetella jotain uutta? 

Kuten olen kertonutkin, aktivoiduin avoimen lähdekoodin somepalveluissa tammikuussa ja se on tuonut paljon iloa ja inspiraatiota elämääni. 

Fediversumista olen saanut

☕ uusia tuttavia ja höpötysseuraa etäkahvitauoille

Fediversumissa uskallan kysyä tyhmiä ja usein saan myös vastauksia. Seuraan tuttaviani monessa somekanavassa, mutta kovin harva siellä julkisesti elämästään avautuu. Yhä useammin törmään myös tekoälyn tuottamaan sisältöön (kuraan). Fediversumissa eli Fedissä on kai vielä sen verran vähän porukkaa, että kommentointikynnys on varsin alhaalla. 

Tekoälystä puheenollen Fedistä puuttuvat myös nappulat, joiden avulla voisi vaikka onnitella tuttavia. Siellä onnittelutkin ovat siis aina itse kirjoitettuja.

📨 tietoa, jota en olisi muuten saanut

Toisin kuin monessa somepalvelussa Fedissä on mahdollista seurata #avainsanoja. Siksi olen saanut paljon tietoa esimerkiksi Wikipediasta ja somesta, johon en olisi muuten törmännyt.

Fedissä on myös paljon ihmisiä, jotka ovat hylänneet kaupalliset somepalvelut, osa myös amerikkalaiset digipalvelut. He jakavat auliisti tietoa digitaalisista vaihtoehdoista. Siksi minua ei niin paljon harmita sekään, että Google on muuttanut hakusivunsa tekoälypohjaiseksi, olenhan oppinut kevään mittaan käyttämään Googlen rinnalla muitakin palveluita.

📰 uuden tavan seurata uutisia

Wikipedistinä tilaan normaalia enemmän lehtiä, eilenkin tilasin taas kaksi uutta (Maaseudun Tulevaisuus ja Ilkka-Pohjalainen). Vaikka lehtitilauksia on paljon, aikaa lehtien lukemiseen minulla ei ole sen enempää kuin muillakaan ja siksi olen tähän asti seurannut uutisia lähinnä Hesarin ja Ylen sovellusten avulla. 

Mutta nyt olen luopunut uutissovelluksista ja ottanut niiden sijaan käyttöön Mastodon-listan, johon olen kerännyt jo yli kymmenen mediaa. Uutisrutiinini on vielä uusi, mutta mietin, ehtisinkö kahlata uutisotsikot kerran tai pari päivässä ja saada sillä tavalla monipuolisemman käsityksen ajankohtaisista asioista.  Säästän aikaa, kun otsikot ovat samassa paikassa ja koska voin filtteröidä otsikoita Mastodonin suodattimien avulla. 

📚 kirjavinkkejä

Kirjojen lukeminen vähentää stressiä. Fedissä olen törmännyt kirjoista ja lukemisesta kiinnostuneisiin ihmisiin, saanut ja jakanut kirjavinkkejä ja löytänyt stressittömästi toimivan avoimen lukupiirin. Tällaisissa kirjallisuuspiireissä tulee itsekin luettua enemmän, seura tekee kaltaisekseen. 

Seuraan minä Instagramissakin kirjatyyppejä, mutta keskustelu on siellä erilaista. Instagramhan ei halua meidän keskustelevan, vaan skrollaavan sisältöjä eteenpäin, jotta näkisimme mainoksia. Merkkinä tästä on, ettei se halua meidän lukevan pitkiä kuvatekstejä, vaan se muuttaane parin rivin "otsikoiksi", jotka pitää klikata itse auki.

🎒 kolmen kuukauden kesähaasteen

Kun liityin Instagramiin noin 15 vuotta sitten, minulla oli ongelma. Jotain kuvia tänne pitäisi jakaa, mutta enhän minä yksityiselämääni täällä halua dokumentoida. Silloin löysin pelastukseksi kansainvälisen #fmsphotoaday-haasteen, joka antaa joka päivälle aiheen, jota voi kuvata ja yhteisön, joka on kiinnostunut muiden haastekuvista. Siitä lähtien olen ollut enemmän ja vähemmän säännöllisesti haasteessa mukana. Kun Instagram rikkoi #avainsanojensa käytettävyyden, haasteeseen osallistumisesta tuli tylsempää. En esim. enää näe haasteeseen tulleita kuvia aikajärjestyksessä tai voi seurata haasteen häsää.

Lyhyesti: Instagram teki minusta somehaasteihmisen. 

Fediversumissa törmäsin minulle uuteen haasteeseen, jota kirjailija Vehka Kurjenmiekka pyörittää. Maaginen kesäkisa kestää kolme kuukautta ja saa minut keräämään pisteitä eli kokemuksia. Haaste kutkuttelee luovuuttani ja vie minua uusien elämysten pariin. 

Luin vuodenvaihteessa Yleltä jutun ajankulumisesta ja opin, että mitä enemmän uusia asioita kokee, sitä hitaammin aika tuntuu kuluvan. Jos voin näin helposti "pidentää ikääni", miksi ihmeessä en sitä tekisi?

Vaikka kesällä minunkin työtahtini muuttuu, yrittäjänä en ole tottunut pitkiä kesälomia pitämään (työntekijänä ennätykseni oli 5 viikkoa putkeen). Siksi iloitsen siitä, että haaste ohjaa minut minilomille vähän väliä. Taukoja tarvitaan, muistutti Kari Ketonen Havaitse. Hyväksy. Toista. -kirjassaan. Kurjenmiekkakin antaa pisteitä, kun pysähdyn kirjan tai elokuvan ääreen, saunon tai katson autiota hiekkarantaa. 

Fediversumissa on myös mun omia kuplia: 

 🎨 kansainvälinen verkkotaidenäyttely

Olin kovin iloinen, kun pääsin mukaan taiteelle omistettuun Pixelfed-instanssiin. Kun kaipaan taidetta, sitä myös saan. :) Hauskinta näissä kuplissa on, ettei niissä tarvitse jatkuvasti ravata, vaan vain silloin, kun kaipaa jotain tietynlaista sisältöä.

 🇯🇵 uutisia Japanista 

Tein itselleni listan, jonne pari Fediversumi-tiliä tuottaa uutisia Japanista. Olen kiinnostunut Japanin kulttuurista, ja nyt pääsen hetkessä myös japanilaisten ilmiöiden ääreen. 

 ♻️ kierrätysvinkkifoorumi

Tutustuessani Lemmy-palveluun tein Kiepaukselle oman foorumin, johon käyn muistaessani lisäämässä kierrätys- ja tuunausvinkkejä. Jos joku niitä innostuu kokeilemaan, maailmasta tulee hitusen parempi paikka.

Jos mielenkiintosi Fediversumia kohtaan heräsi, kurkkaa mun verkkokaupan avoimet Fediversumi-koulutukset. 

Olen myös kiinnostunut kuulemaan, oletko itse onnistunut pistämään elämääsi uusiksi Fediversumin avulla.

Mastodon, yhteisöllinen RSS-syötteenlukija

Parikymmentä vuotta sitten olin ahkera RSS-syötteiden tilaaja. Ensimäinen maininta RSS:stä löytyy tästä blogista vuodelta 2010, olin silloin löytänyt jonkin hyvän videon aiheesta. Vuonna 2011 lisäsin blogini RSS-syötteitä hyödyntävään Bloglovin-palveluun, vuonna 2012 aloin hyödyntää Twitterfeed-palvelua, joka teki RSS-syötteiden avulla sisältöjä somepalveluihin.

Wikipediassa kerrotaan, että
RSS (lyhenne sanoista Really Simple Syndication) on XML-kieleen perustuva verkkosyötemuoto. RSS-syötteitä käytetään usein päivittyvän digitaalisen sisällön julkaisemiseen. Sen kehittämisen aloitti Dave Winer vuonna 1997.

RSS kerää esimerkiksi yhteen jonkun blogin, nettisivun, Youtube-kanavan tms uusimmat jutut.

Luulen, että minulla syötteiden seuraaminen alkoi jäädä Twitterin myötä, kun aloin saada uutiset twiitteinä.

Eilen opin, että voin tilata Mastodoniin mitä tahansa RSS-syötteitä, ja päätin tehdä siitä itselleni uuden syötteenlukijan. Jes! Tiesin asiasta ennenkin, mutta luulin sitä vaikeammaksi.

Syötteiden tilaaminen Mastodoniin on kovin helppoa: mainitsen viestissä @birb@rss-parrot.net -tilin ja jonkin linkin. 

Linkki voi olla esimerkiksi

1. blogi
2. YouTube-kanava
3. nettisivu
4. uutissivu
5. tai jotain muuta, kokeile. 

Esimerkiksi Instagram-tilit tai Facebook-sivut eivät tuohon sovellu, sillä ne ovat suljettuja järjestelmiä, eli vaativat kirjautumisen näkyäkseen.

Maininta kannattaa muuten tehdä yksityisesti, niin omat seuraajat eivät häiriinnyt mun puuhastelusta.

Muutamassa kuukaudessa Fediversumista, lähinnä Mastodonista, on tullut minulle tärkeä paikka, vietän siellä somepalveluista eniten aikaa. Luen sisältöjä, osallistun keskusteluun ja seuraan esimerkiksi paria japanilaista uutissivustoa. 

Mihin sitten käytän Mastodonin syötteenlukijaominaisuutta?

Tilaan monia lehtiä, mutta turhan harvoin niitä tulee luettua. Aika on rajallista, vaikka lehtiä kovasti uutsilähteenä arvostankin. Kun saan jatkossa lehtien otsikot yhteen paikkaan, uutisiin keskittyneeseen listaan Mastodonissa, luulen, että löydän sisällöt helpommin. Samalla voin lakata seuraamasta mediatilejä Facebookissa. Facebookissa hyödynnän algoritmitonta syötettä (ks. hiljattain kirjoittamani ohje) ja sisällöt ovat lähinnä uutisia. Kun poistan ne Facebook-syötteestäni, jäljelle ei taida jäädä juuri muuta kuin paikallisten kirppisryhmien viestit. :P

Olen seurannut Mastodonissa muutamia medioita, kuten Afterdawnia, Tivi-lehteä, Mikrobittiä ja Isoa Numeroa ja vähän harmitellut sitä, miten vähän medioita siellä on. No nyt ei tarvitse enää harmitella, sillä voin lisätä sinne vaikka kaikki omat lehteni. :) Tietysti olisi parempi, jos lehdet perustaisivat itse tilinsä ja voisivat sillä tavalla kommunikoida lukijoidensa kanssa, mutta on tämä tyhjää parempi. Ja kun muutkin seuraavat samoja syötteitä kuin minä, niin voidaan keskustella asioista keskenämme Fedissä.

Aloitin syötteiden teon Keskisuomalaisesta. Koska haluan itse määritellä mitä syötteitä seuraan, tilasin erikseen monta syötettä:

 
kulttuuriuutiset,
Uutissuomalaisen jutut,
Sunnuntaisuomalaisen jutut, 

talousuutiset ja 

pääkirjoitukset ja mielipiteet. 

Tarkkana lukijana varmaan huomasit, että jätin pois urheilu-uutiset. :)

Voit vain kuvitella pettymykseni, kun huomasin, ettei Keskisuomalaisen syötteet vastaa nettisivun rakennetta. Birb löysi sivustolta vain yhden syötteen, ja siksi esimerkiksi talousuutisiin tulee mukaan kaikki uutiset, myös urheilu, jota yritin välttää.

No nyt minun pitää siis miettiä, haluanko rakentaa filtterit, joilla saan urheilun pysymään poissa vai lopetanko koko syötteen seurannan. Talouselämän, Suomen Kuvalehden, Tekniikka & Talous, Arvopaperin tai Kauppalehden uutisilla tätä filtteröintiongelmaa ei ole.

Tein myös blogilleni oman syötteen, eli jatkossa #piilotettuaarre-jutut menee automaattisesti Fediin.

Mastodon - vaihtoehto X:lle/Threadsille/Blueskylle

Jatkan sarjaani siitä, mitä olen tänä vuonna puuhastellut etsiessäni vaihtoehtoja kaupallisille amerikkalaisille alustoille. Aiemmin totesin, että otin käyttöön Signalin. Amerikkalainen sekin on, muttei kaupallinen, toisin kuin jotkut tämän viikon Signal-kohua kommentoineet ovat väittäneet.

Kerroin jo hieman Fediversumista, tällä kertaa jaan joitakin vinkkejä Mastodoniin ja luultavasti päivitän tätä postausta myöhemminkin, joten kannattaa pistää linkki talteen. :)

Loin Mastodoniin tunnuksen jo vuonna 2022, mutta tämän vuoden tammikuuhun asti käytin sitä varsin harvakseltaan. Mutta kun menin sinne taas, huomasin, että siellähän oli todella paljon keskustelua, erityisesti siitä, millaisia vaihtoehtoja näille jenkkialustoille on, toisekseen siitä, miten näitä Fedi-palveluita oikein käytetään. Metakeskustelua siis (ei Markin Metasta) ja siitähän minä somekouluttajana pidän. 

Mutta puhutaan siellä muustakin, esimerkiksi kirjallisuuskeskustelua pidän varsin aktiivisena. Maailmanpolitiikasta saan usein tietoja, joista suomalaisia tiedotusvälineitä seuraava puolisoni kuulee vasta päivää myöhemmin – jos silloinkaan.

Mikä ihmeen Mastodon?

Mastodon muistuttaa hyvin paljon vanhaa Twitteriä, nykyään vastaavanlaisia palveluita ovat myös Threads ja Bluesky. 

Mastodoniin siis kirjoitetaan lyhyitä tekstejä (yleensä 500 merkkiä), mutta toki myös kuvat ja videot ovat sallittuja sisältöjä. Mastodonia voi käyttää omalla nimellä tai nimimerkillä. Tilisi avulla voit seurata paitsi muita Mastodon-käyttäjiä myös muiden Fedi-palveluiden käyttäjiä tai vaikka kokonaisia foorumeita.

Jos siis etsit korviketta Facebookille, niin ehkä sinun kannattaa tehdä tili Friendicaan, jonka käyttöliittymä perustuu ihmisten statuspäivityksiin ja niiden alla oleviin kommentteihin. Mastodonissa kommentit näkyvät irrallaan ketjun aloituksesta, vaikka voitkin helposti klikata aloitukseen ja nähdä muut saman ketjun kommentit. 

Miten aloittaa Mastodonin käyttö?

Fediversumi on hajautettu, eli käytännössä sen palveluita voi käyttää tuhansilta palvelimilta eli instansseilta. Sopivia instasseja voit etsiä Join Mastodon -sivuston kautta. 

Tällaisia instansseja palvelu tällä hetkellä suosittelee oletuksena. 

Koska instansseja on tuhansia, voit filtteröidä niitä esimerkiksi kielen tai maantieteellisen sijainnin perusteella.

Omaa instanssia etsiessäsi voisit vaikka tutkia instansseja, jotka vaativat manuaalisen käsittelyn. Se varmistaa, ettei instanssille tule spämmääjiä. Toki voit joutua odottamaan hakemuksesi käsittelyä. Tärkeä valinta voi olla sekin, kuka instanssia ylläpitää: haluatko mennä mieluummin jonkun yksityishenkilön vai organisaation ylläpitämälle palvelimelle? Yrittäjänä valintani on selvä, tietysti organisaatio!

Yrityksistä puheenollen, huomasin tuosta listasta itselleni uuden instanssin, jonka nimi on Mastodon For Business ja joka sijaitsee Helsingissä. Sen säännöt kuuluvat lyhykäisyydessään näin:

• No NSFW or illegal content.
• No racism, sexism, homophobia, transphobia, or xenophobia.
• Do not share intentionally false or misleading information.
• No spam or excessive promotion.
• Brands are welcome. For personal accounts use your real name.

Ennen kuin liityt instanssiin, sinun pitää hyväksyä sen säännöt. Säännöt kannattaa painaa mieleen, sillä jatkossa sinun oletetaan noudattavan niitä ja sääntörikkomusten vuoksi voit saada potkut instanssiltasi. Reilu peli, eikös?

Säännöt tekevät näkyväksi myös instanssin omistajien arvot, joten kun voit sitoutua sääntöihin, tiedät törmääväsi instanssillasi ihmisiin, jotka jakavat kanssasi samat arvot. Mahtavaa!

Ja hyvä uutinen on, että jos löydät myöhemmin instanssin, joka sopisi sinulle vielä paremmin, voit kohtuullisen helposti muuttaa instanssia, mukaasi saat myös oman verkostosi, eli et joudu ilmoittelemaan muutostasi tai aloittamaan aivan alusta. 

Join Mastodon -alustalta ei ole ihan helppoa löytää suomalaisia instansseja. Onneksi Rolle ja Lari ovat keränneet niitä talteen. :)

Miten Mastodon eroaa muista somepalveluista?

Mastodon on siis kokoelma pienempiä yhteisöjä. Instanssin valinta vaikuttaa siihen, minkä muiden Fediversumin instanssien sisältöjä voit nähdä. Esimerkiksi minun instanssini on katkaissut yhteydet instansseihin, joista tulee spämmiä ja muuta epämiellyttävää tai instanssimme sääntöjen vastaista sisältöä. Käyttäjälle tämä on mukavaa - olo on turvallinen, kun sisällöt ovat siistejä, eivätkä ne riko omia arvojani. 

Muissa somepalveluissa olen usein algoritmin ja suosittelujen armoilla. Mastodonissa (Fediversumissa) suositteluja tekevät toiset käyttäjät. Alussa toki voi olla vähän yksinäistä, kun palvelu ei suosittelekaan sinulle naapureitasi ja kavereitasi - siihen ei ole edes teknisiä edellytyksiä, sillä Fediversumissa ei kerätä käyttäjistä tällaista tietoa. Verkostoa kasvatetaan siis esimerkiksi tutkimalla itseä kiinnostavia avainsanoja. Kiinnostaako sinua esimerkiksi #tampere, #painavaapuhetta tai #signal? Kun löydät mielenkiintoisen keskustelun, hyppää rohkeasti sekaan kommentoimaan.

Hyödynnän ahkerasti Mastodonin suodattimia, joiden avulla olen luonut itselleni lähes täydellisen kuplan. Voin nyt siis seurata esimerkiksi uutisia Japanista, mutta ilman murhia, yrityskauppoja, sumoa tai puoluekähinöitä. :)

Mielestäni Mastodonissa keskustellaan enemmän ja pitempisanaisesti kuin muissa somepalveluissa. Mastodonin erottaa myös avoimuus: voit lukea Mastodon-viestejä, vaikkei sinulla ole tunnuksia palveluun.

Hyödyllisiä Mastodon-linkkejä:

• Rollen ohjeita aloittelijoille
• Kowryn Mastodon-opas
• Tero Ykspetäjän Mastodon-opas

Onko sinulla hyödyllisiä Mastodon-linkkejä tai vinkkejä? Hyödynnä kommenttiosiota!

PS. Lisää Mastodon-juttujani kuulet tietysti Mastodonissa, pistä seurantaan! Ja toki voit tulla avoimiin Mastodon-koulutuksiini.

Miten pääset eroon Facebook-algoritmista?

Kirjoitin viime viikolla Suur-Jyväskylän Lehteen siitä, miten siirryin vuosi sitten algoritmittomaan syötteeseen mm. Facebookissa. Algoritmiton tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että syötteen sisällöt esitetään aikajärjestyksessä, eikä syöte sisällä Facebookin suosittelemia postauksia. Mainoksia eli sponsoroituja päivityksiä siellä toki on.

Kuulin itse asiasta Sitran blogista, ja olen sittemmin linkittänyt somessa usein. ko. ohjeeseen, kun asiasta on tullut puhetta. Mutta nyt sain palautetta, ettei ohje ole kovin ymmärrettävä. Ja katsottuani sitä itse huomaan, ettei se ole tosiaankaan selvä. Tässä siis rautalankaohjeeni. 

Käytä algoritmitonta Facebook-syötettä tietokoneella

1. Klikkaa Facebookin kotisivulla vasemmasta sivupalkista löytyvää kohtaa Feeds / Syötteet

 

2. valitse mieluisin syöte, esim. All (Kaikki) tai vaikka Friends (kaverit), Groups (ryhmät)... 

Tämä valinta tulee tehdä joka kerran, kun käytät Facebookia.

Käytä algoritmitonta Facebook-syötettä kännykkäsovelluksella

1. Klikkaa profiilikuvaasi  ja valitse Feeds/Syötteet. Tämäkin valinta pitää tehdä joka kerralla, kun Facebookia käytät.

2. Mobiilisovelluksessa vaihtoehtoja on vähemmän kuin tietokoneella. Tarjolla on vain kolme syötettä, Julkaisut, Ilmoitukset tai Tarinat. Valitse Julkaisut, niin näet kaikki kaveriesi postaukset, kuin myös seuraamiesi sivujen ja ryhmien postaukset.

Käytä algoritmitonta Facebook-syötettä kännykän selaimella

Sen jälkeen, kun kirjoitin tämän ohjeen olen luopunut Facebookin mobiilisovelluksen käytöstä. Käytän Facebookia toki yhä kännykälläkin, mutta sovelluksen sijaan ihan tavallisella selaimelle. Ja arvaapas mitä - se tarjoaa kaikista parhaimmat mahdollisuudet algoritmien välttämiseen! Jes!

Kun Facebookia käyttää mobiiliselaimella, syötteitä on viisi: 
kaikki seuraamasi jutut, suosikkisi, kaverisi, ryhmäsi tai sivusi.

------------------------

Jos olet käyttänyt Facebookia pitkään, löydät todennäköisesti postauksia tahoilta, joista et ole enää kiinnostunut. Kun lopetat niiden seuraamisen, syötteestäsi tulee päivä päivältä parempi! 

MUOKS: Lue myös, miten pääset eroon myös Instagramin algoritmista.

PS. Facebookin normaali etusivu sisältää huomattavan paljon tekoälyllä luotua sisältöä. Ketkä sitä tekevät ja miksi, paljastuu tästä mielenkiintoisesta videosta, johon viikonloppuna Mastodonissa törmäsin.

Hajautetut somepalvelut ratkaisevat somen pahimmat ongelmat

Elämme kummallisia aikoja, ihmiset toistelevat kohdatessaan. Todellakin!

Siinä missä aiemmin somestrategiassa mietimme ehkä sitä, missä tavoitamme parhaiten tietyt ihmisryhmät, huomio kääntyy nyt entistä enemmän itse alustoihin. Sopiiko organisaatiomme arvoihin tukea Muskin toimintaa X:ssä? Entä Metan moderointi tai moderoimattomuus, onko meille ok, että meidän postaukset näkyvät outojen sisältöjen joukossa?

X:stä ovat lähtteneet muun muassa Espoo, Hämeenlinna, Imatra, Jyväskylä, Kotipizza, Kuopio, Mikkeli, Olvi, Oulun yliopisto, Suomen evankelis-luterinen kirkko, Tehy, Turku, Vihreät, VR, Yle Areena... Metasta lähtö on vielä pohdinnan alla, Ruotsin SVT taitaa olla ainoa, jonka tiedän jo pistäneen Facebookin "tauolle". 

Aloitin urani somekouluttajana jo Nokialla, yrittäjänä olen ollut pian 15 vuotta. Tänä aikana

meidät on totutettu someen ja somepalveluihin...

• jotka ovat isojen kaupallisten toimijoiden pyörittämiä. Moni on yrittänyt haastaa Facebookia, mutta vakavasti otettavia vastustajia ei ole löytynyt. Tai jos niitä on tullut, ne on ostettu, ja nyt me kaikki käytämme ihan sujuvasti Facebookia ja sen messengeriä, Instagramia, WhatsAppia ja Threadsiä. Aika paljon valtaa yhden Markin takana? Voimmeko luottaa siihen, että hän tekee käyttäjien kannalta hyviä päätöksiä?

• joiden moderointipäätökset ovat meille näkymättömiä. Kenen eettisiin päätöksiin ne pohjautuvat? Jos etiikkaan tulee muutoksia, informoidaanko meitä niistä? Missä säännöt on kerrottu ja perusteltu? Ehkä niissä käyttöehdoissa, joita emme jaksa lukea? Miksi on kiellettyä puhua seksistä, Linuxista tai Signalista? Miksi Teslaa ei saa arvostella tai miksi paljas iho on välillä hyvä, välillä paha? Miksi kansalaisaloitteisiin ei saa linkittää tai politiikasta puhua? Tuoreimpana esimerkkinä kaverini Facebook-seinältä poistettiin tämä boikottiin yllyttävä kuva.

• 
  
  

• jotka toimivat toisistaan irralla. Voimme kyllä jakaa Instagram-sisältöjä Facebookiin tai Threadsiin, mutta emme esimerkiksi X:ään tai LinkedIniin. Jos yritämme, algoritmi rankaisee: älä nyt houkuttele meidän käyttäjiä muille alustoille! Ja miten sinä jaat Facebook-postauksen YouTubessa tai Tiktokissa? Ei niitä helppo ole jakaa edes Metan omilla palveluilla!

• jotka toimivat algoritmeilla. Vaikka EU määräsi viime vuonna, että palveluiden tulee tarjota meille algoritmittomat syötteet, moni on jatkanut vanhasta tottumuksesta algoritmien tuijottamista. Ne tuovat näytille esimerkiksi hurjan määrän tekoälyn tuottamia huijauskuvia. Minä luovuin algoritmeista heti kun se oli mahdollista ja olen ollut pian vuoden ilman niitä. Se on muuttanut mun suhtautumisen someen, kun esimerkiksi Instagramiin ei tarvitse jäädä jumittamaan, seurattujen tilien kuvat on ollut nopea katsoa ja aikaa on jäänyt esimerkiksi kirjojen lukemiseen. Jes! Tekee hyvää aivoille.

• joiden toimintalogiikan tiedämme, mutta ymmärrämmekö sen todella? "Jos et maksa tuotteesta, olet itse tuote." Onko meille todellakin ok, että meistä ja meidän kontakteistamme kerätään niin paljon tietoa, vain, jotta meille voidaan myydä tuotteita tai, ööö, mielipiteitä ja asenteita? Tietotulva on niin valtava, että siihen turtuu, emmekä enää hoksaa, millaista maailmankuvaa meille syötetään. Perttu Pölönen kirjoitti viime vuonna tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi päätyneen Saisinko huomiosi -kirjassaan somepalveluiden koukuttavasta toimintalogiikasta. Tieto lisää tuskaa, hän ehkä mietti poistaessaan somepalvelut puhelimestaan.

Miksi me alistumme somen ongelmiin niin helposti? 

Miksi meistä on esimerkiksi ihan normaalia, että somessa saa näkyvyyttä, jos osaa pelata algoritmipeliä? Miksemme näe, että ratkaisu moneen someongelmaan on ulottuvillamme? On ollut itse asiassa jo pitkään, siitä lähtien, kun netti perustettiin. Silloin se oli vielä yhteisöllinen, vapaaehtoisuuteen perustuva paikka. Silloin minäkin pyöritin vapaaehtoisena vuosikausia Yahoossa toimivaa keskusteluryhmää, kirjoittelin muillekin keskustelufoorumeille ja seurasin syötteenlukijan avulla blogeja. Reliikkinä noista ajoista on selvinnyt ainakin Wikipedia, joka täytti tänä vuonna jo 24 vuotta.

Vastaus moniin somen ongelmiin löytyy mielestäni hajautetusta somesta, Fediversumista ja siellä toimivista somepalveluista. Roni Laukkarinen kirjoitti LinkedInissä niin hyvin siitä, ettei tämä ole mikään uusi juttu, että lainaan hänen kommenttinsa tähän:

Somen hajautusta pidetään uutena juttuna, mutta se on ollut olemassa sieltä XMPP-protokollasta saakka 2000-luvulta. Mastodonin ja Fediversumin hyödyntämä ActivityPub on Internetin kehittäjien W3C:n standardi, jonka perustaja on itse "Internetin isä", WWW:n kehittäjä Tim Berners-Lee. Standardi ensin tuli käyttöön Identicassa ja Diasporassa 2008 paikkeilla ja myöhemmin Mastodon teki siitä käyttäjäystävällisempää vuonna 2016.

Fediversumin palvelut perustuvat siis avoimeen lähdekoodiin, eli 

kuka tahansa voi perustaa "oman Twitterinsä". 

Haaveilen siitä, että esimerkiksi YLE, Helsingin Sanomat, eduskunta, puolueet, museot, DNA, Elisa, Telia, Suomen yrittäjät, kunnat, yliopistot ja yhdistykset alkaisivat perustaa omia instansseja, joita he voisivat tarjota

a) omille työntekijöilleen, asiakkailleen, (kesä)asukkailleen, (entisille) opiskelijoilleen, jäsenilleen... 
b) tai kaikille heistä kiinnostuneille.

Instanssien avulla tilejä voisi ikään kuin varmentaa, esimerkiksi tili @petteriorpo@eduskunta.fi kertoisi, että kyseessä on oikeasti Suomen pääministeri, eikä vain joku trolli, joka on napannut hänen nimensä. Euroopan komissio perusti Mastodoniin oman instanssinsa toukokuussa 2024. Myös Saksan viranomaisilla on oma instanssi.

Oman Twitterinsä on muuten eräs valtionpäämies jo tehnytkin. Truth Socialin ja Mastodonin yhteydestä ei paljon huudella, yrittihän Trump itsekin asian salata. Truth Social ja suurin osa muista Mastodon-instansseista ei kuitenkaan keskustele keskenään, joten Trumpin viestit eivät Mastodonissa leviä.

Siitä kertoo tämä tänään Mastodonissa näkemäni Darren Nevaresin luoma hieno infografiikka. Mastodonin toimintakulttuurin ohella se kuvastaa hyvin koko Fediversumin toimintakulttuuria.

Post by @DarrenNevares@mas.to

View on Mastodon

Yleensä Fediversumin isot ja pienet, toisistaan riippumattomasti toimivat itsenäiset instanssit pelaavat  yhteen. Voin siis katsella Pixelfedissä Mastodon-tileiltä lähetettyjä kuvia, seurata Mastodonissa Friendican postauksia, PeerTuben videoita tai Lemmy-foorumeiden keskusteluja. Palveluita on kymmenittäin, mutta minun ei tarvitse luoda niitä seuratakseni kymmeniä erilaisia tilejä. 

Palveluita pyöritetään instansseilla, esimerkiksi Mastodonia voi käyttää tällä hetkellä yli 9000 palvelimelta. Jokaisella instanssilla on omat sääntönsä. Yleensä säännöissä pyydetään noudattamaan paikallisia lakeja, minkä lisäksi voidaan kieltää esimerkiksi seksuaaliset tai rasistiset viestit tai rajoittaa kieliä, joita instanssilla käytetään. Sekä instanssin ylläpidolla ja käyttäjillä on suuret intressit sitoutua sääntöihin: jos jonkun instanssin ylläpito alkaa tökkiä, ihmiset lähtevät ja jos taas joku yksittäinen ihminen aiheuttaa ongelmia ylläpidolle, hänet erotetaan. 

Usein uudet käyttäjät liittyvät suurimmalle instanssille ja kun he pääsevät kärryille palvelun kulttuurista, he voivat halutessaan muuttaa instanssia. Vanhaan someen verrattuna näissä muutoissa on erityistä se, että mukaan saa omat seuraajansa ja seurattavansa. (Ilmeisesti jossain vaiheessa myös sisällöt.) 

Minä olen muuttanut instanssia Mastodonissa kahdesti. 

Ensimmäisen kerran muutin siksi, että käyttämäni suomalainen instanssi suljettiin. Se ei tapahtunut yhtäkkiä tai varoittamatta, vaan minulla oli runsaasti aikaa toimia ja siirtää itseni uuteen paikkaan. Toisen kerran muutin, koska käyttämälleni mastodon.social -instanssille tuli niin paljon uusia käyttäjiä, että sen toiminta alkoi hidastua. Muuton jälkeen sisältöni jäivät talteen vanhalle instanssille, joten halutessani pääsen niihin yhä käsiksi. Mutta jos joku sinne meneee, hänet ohjataan uuteen osoitteeseen. 

Mastodonin lisäksi olen tehnyt omat tilit myös Friendicaan (vs. Facebook), Pixelfediin (vs. Instagram) ja Lemmyyn (vs. Reddit). Luultavasti otan jatkossa vielä uusiakin palveluita käyttöön. On kuitenkin aika mukavaa, että voin esimerkiksi tilata PeerTubettajien uusimmat videot ilman, että pitäisi luoda tili sinnekin. Palveluita käytän selaimelta sekä tietokoneelta että kännykässä, sillä olen lopen kyllästynyt mobiilisovelluksiin.

Fediversumin rahoitus ei perustu mainoksiin. Miten se sitten toimii? No koska toiminta on hajautettua, yksittäisen instanssin hallinointikulut ovat maltilliset. Niitä voidaan pyörittää joko jonkun ylläpitäjän piikkiin, rakkaudesta lajiin, mutta joidenkin instanssien omistajat pyytävät myös lahjoituksia. Koska monet ovat niin tyytyväisiä palveluihin, he maksavat ihan mielellään siitä, että

heistä on vihdoin tullut sosiaalisen median kuluttajia eikä sen tuotteita. 

Myös hyvästä ylläpidosta halutaan maksaa. Esimerkiksi minun instanssini on katkaissut yhteydet instansseihin, joissa on ollut spämmiä, vihapuhetta, trolleja ja niin edelleen. Palvelun käyttäminen tuntuu turvalliselta, koska ongelmakäyttäjiin ei juuri törmää. Parissa kuukaudessa minulle on lähettänyt yksityisviestejä vain kaksi "ylpeää puolalaista tyttöä". 

Lue lisää Fediversumin toimintalogiikasta Wikipediasta. (Olen kääntänyt ko. artikkelin itse.)

Fediversumi sopii ihmisille,

• joita vaivaa somen sensuuri / algoritmit tai vihapuheen / mainosten / tekoälyhuijausten määrä
• jotka etsivät eurooppalaisia vaihtoehtoja perinteisille somepalveluille
• jotka haluavat käydä mielekkäitä keskusteluja somessa
• haluavat rakentaa itse oman  somekuplansa (esim. ei politiikkaa, mutta mielellään paljon koiria ja kirjoja)
• tykkäävät siitä, että he voivat halutessaan seurata yhdestä paikasta monenlaisia asioita 
• jotka haluavat seurata mitä tietyn aiheen ympärillä tapahtuu globaalisti (itse seuraan tietysti Wikipediaa, joku toinen voi olla kiinnostunut vaikka nykytaiteesta tai ilmastonmuutoksesta) 

Lista perustuu osittain tähän Mastodonissa keräämääni listaan. Huomaa, että pääset lukemaan ketjua, vaikkei sinulla olisi Fediversumi-tunnareita - se ei yleensä kaupallisissa palveluissa onnistu. :)

Jos haluat oppia lisää Fediversumista, tsekkaa millaisia koulutuksia minä aiheesta pidän.