Hajautetut somepalvelut ratkaisevat somen pahimmat ongelmat

Elämme kummallisia aikoja, ihmiset toistelevat kohdatessaan. Todellakin!

Siinä missä aiemmin somestrategiassa mietimme ehkä sitä, missä tavoitamme parhaiten tietyt ihmisryhmät, huomio kääntyy nyt entistä enemmän itse alustoihin. Sopiiko organisaatiomme arvoihin tukea Muskin toimintaa X:ssä? Entä Metan moderointi tai moderoimattomuus, onko meille ok, että meidän postaukset näkyvät outojen sisältöjen joukossa?

X:stä ovat lähtteneet muun muassa Vihreät, VR, Kuopion kaupunki, Olvi, Tehy, Oulun yliopisto, Yle Areena... Metasta lähtö on vielä pohdinnan alla, Ruotsin SVT taitaa olla ainoa, jonka tiedän jo pistäneen Facebookin "tauolle". 

Aloitin urani somekouluttajana jo Nokialla, yrittäjänä olen ollut pian 15 vuotta. Tänä aikana

meidät on totutettu someen ja somepalveluihin...

• jotka ovat isojen kaupallisten toimijoiden pyörittämiä. Moni on yrittänyt haastaa Facebookia, mutta vakavasti otettavia vastustajia ei ole löytynyt. Tai jos niitä on tullut, ne on ostettu, ja nyt me kaikki käytämme ihan sujuvasti Facebookia ja sen messengeriä, Instagramia, WhatsAppia ja Threadsiä. Aika paljon valtaa yhden Markin takana? Voimmeko luottaa siihen, että hän tekee käyttäjien kannalta hyviä päätöksiä?

• joiden moderointipäätökset ovat meille näkymättömiä. Kenen eettisiin päätöksiin ne pohjautuvat? Jos etiikkaan tulee muutoksia, informoidaanko meitä niistä? Missä säännöt on kerrottu ja perusteltu? Ehkä niissä käyttöehdoissa, joita emme jaksa lukea? Miksi on kiellettyä puhua seksistä, Linuxista tai Signalista? Miksi Teslaa ei saa arvostella tai miksi paljas iho on välillä hyvä, välillä paha? Miksi kansalaisaloitteisiin ei saa linkittää tai politiikasta puhua? Tuoreimpana esimerkkinä kaverini Facebook-seinältä poistettiin tämä boikottiin yllyttävä kuva.

• 
  
  

• jotka toimivat toisistaan irralla. Voimme kyllä jakaa Instagram-sisältöjä Facebookiin tai Threadsiin, mutta emme esimerkiksi X:ään tai LinkedIniin. Jos yritämme, algoritmi rankaisee: älä nyt houkuttele meidän käyttäjiä muille alustoille! Ja miten sinä jaat Facebook-postauksen YouTubessa tai Tiktokissa? Ei niitä helppo ole jakaa edes Metan omilla palveluilla!

• jotka toimivat algoritmeilla. Vaikka EU määräsi viime vuonna, että palveluiden tulee tarjota meille algoritmittomat syötteet, moni on jatkanut vanhasta tottumuksesta algoritmien tuijottamista. Ne tuovat näytille esimerkiksi hurjan määrän tekoälyn tuottamia huijauskuvia. Minä luovuin algoritmeista heti kun se oli mahdollista ja olen ollut pian vuoden ilman niitä. Se on muuttanut mun suhtautumisen someen, kun esimerkiksi Instagramiin ei tarvitse jäädä jumittamaan, seurattujen tilien kuvat on ollut nopea katsoa ja aikaa on jäänyt esimerkiksi kirjojen lukemiseen. Jes! Tekee hyvää aivoille.

• joiden toimintalogiikan tiedämme, mutta ymmärrämmekö sen todella? "Jos et maksa tuotteesta, olet itse tuote." Onko meille todellakin ok, että meistä ja meidän kontakteistamme kerätään niin paljon tietoa, vain, jotta meille voidaan myydä tuotteita tai, ööö, mielipiteitä ja asenteita? Tietotulva on niin valtava, että siihen turtuu, emmekä enää hoksaa, millaista maailmankuvaa meille syötetään. Perttu Pölönen kirjoitti viime vuonna tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi päätyneen Saisinko huomiosi -kirjassaan somepalveluiden koukuttavasta toimintalogiikasta. Tieto lisää tuskaa, hän ehkä mietti poistaessaan somepalvelut puhelimestaan.

Miksi me alistumme somen ongelmiin niin helposti? 

Miksi meistä on esimerkiksi ihan normaalia, että somessa saa näkyvyyttä, jos osaa pelata algoritmipeliä? Miksemme näe, että ratkaisu moneen someongelmaan on ulottuvillamme? On ollut itse asiassa jo pitkään, siitä lähtien, kun netti perustettiin. Silloin se oli vielä yhteisöllinen, vapaaehtoisuuteen perustuva paikka. Silloin minäkin pyöritin vapaaehtoisena vuosikausia Yahoossa toimivaa keskusteluryhmää, kirjoittelin muillekin keskustelufoorumeille ja seurasin syötteenlukijan avulla blogeja. Reliikkinä noista ajoista on selvinnyt ainakin Wikipedia, joka täytti tänä vuonna jo 24 vuotta.

Vastaus moniin somen ongelmiin löytyy mielestäni hajautetusta somesta, Fediversumista ja siellä toimivista somepalveluista. Roni Laukkarinen kommentoi siitä, ettei tämä ole mikään uusi juttu niin hyvin mun LinkedIn-postauksen yhteydessä, että lainaan hänen kommenttinsa tähän:

Somen hajautusta pidetään uutena juttuna, mutta se on ollut olemassa sieltä XMPP-protokollasta saakka 2000-luvulta. Mastodonin ja Fediversumin hyödyntämä ActivityPub on Internetin kehittäjien W3C:n standardi, jonka perustaja on itse "Internetin isä", WWW:n kehittäjä Tim Berners-Lee. Standardi ensin tuli käyttöön Identicassa ja Diasporassa 2008 paikkeilla ja myöhemmin Mastodon teki siitä käyttäjäystävällisempää vuonna 2016.

Fediversumin palvelut perustuvat siis avoimeen lähdekoodiin, eli 

kuka tahansa voi perustaa "oman Twitterinsä". 

Haaveilen siitä, että esimerkiksi YLE, Helsingin Sanomat, eduskunta, puolueet, museot, DNA, Elisa, Telia, Suomen yrittäjät, kunnat, yliopistot ja yhdistykset alkaisivat perustaa omia instansseja, joita he voisivat tarjota

a) omille työntekijöilleen tai asiakkailleen tai
b) kaikille heistä kiinnostuneille.

Instanssien avulla tilejä voisi ikään kuin varmentaa, esimerkiksi tili @petteriorpo@eduskunta.fi kertoisi, että kyseessä on oikeasti Suomen pääministeri, eikä vain joku trolli, joka on napannut hänen nimensä. Euroopan komissio perusti Mastodoniin oman instanssinsa toukokuussa 2024. Myös Saksan viranomaisilla on oma instanssi.

Oman Twitterinsä on muuten eräs valtionpäämies jo tehnytkin. Truth Socialin ja Mastodonin yhteydestä ei paljon huudella, yrittihän Trump itsekin asian salata. Truth Social ja suurin osa muista Mastodon-instansseista ei kuitenkaan keskustele keskenään, joten Trumpin viestit eivät Mastodonissa leviä.

Siitä kertoo tämä tänään Mastodonissa näkemäni Darren Nevaresin luoma hieno infografiikka. Mastodonin toimintakulttuurin ohella se kuvastaa hyvin koko Fediversumin toimintakulttuuria.

Post by @DarrenNevares@mas.to

View on Mastodon

Yleensä Fediversumin isot ja pienet, toisistaan riippumattomasti toimivat itsenäiset instanssit pelaavat  yhteen. Voin siis katsella Pixelfedissä Mastodon-tileiltä lähetettyjä kuvia, seurata Mastodonissa Friendican postauksia, PeerTuben videoita tai Lemmy-foorumeiden keskusteluja. Palveluita on kymmenittäin, mutta minun ei tarvitse luoda niitä seuratakseni kymmeniä erilaisia tilejä. 

Palveluita pyöritetään instansseilla, esimerkiksi Mastodonia voi käyttää tällä hetkellä yli 9000 palvelimelta. Jokaisella instanssilla on omat sääntönsä. Yleensä säännöissä pyydetään noudattamaan paikallisia lakeja, minkä lisäksi voidaan kieltää esimerkiksi seksuaaliset tai rasistiset viestit tai rajoittaa kieliä, joita instanssilla käytetään. Sekä instanssin ylläpidolla ja käyttäjillä on suuret intressit sitoutua sääntöihin: jos jonkun instanssin ylläpito alkaa tökkiä, ihmiset lähtevät ja jos taas joku yksittäinen ihminen aiheuttaa ongelmia ylläpidolle, hänet erotetaan. 

Usein uudet käyttäjät liittyvät suurimmalle instanssille ja kun he pääsevät kärryille palvelun kulttuurista, he voivat halutessaan muuttaa instanssia. Vanhaan someen verrattuna näissä muutoissa on erityistä se, että mukaan saa omat seuraajansa ja seurattavansa. (Ilmeisesti jossain vaiheessa myös sisällöt.) 

Minä olen muuttanut instanssia Mastodonissa kahdesti. 

Ensimmäisen kerran muutin siksi, että käyttämäni suomalainen instanssi suljettiin. Se ei tapahtunut yhtäkkiä tai varoittamatta, vaan minulla oli runsaasti aikaa toimia ja siirtää itseni uuteen paikkaan. Toisen kerran muutin, koska käyttämälleni mastodon.social -instanssille tuli niin paljon uusia käyttäjiä, että sen toiminta alkoi hidastua. Muuton jälkeen sisältöni jäivät talteen vanhalle instanssille, joten halutessani pääsen niihin yhä käsiksi. Mutta jos joku sinne meneee, hänet ohjataan uuteen osoitteeseen. 

Mastodonin lisäksi olen tehnyt omat tilit myös Friendicaan (vs. Facebook), Pixelfediin (vs. Instagram) ja Lemmyyn (vs. Reddit). Luultavasti otan jatkossa vielä uusiakin palveluita käyttöön. On kuitenkin aika mukavaa, että voin esimerkiksi tilata PeerTubettajien uusimmat videot ilman, että pitäisi luoda tili sinnekin. Palveluita käytän selaimelta sekä tietokoneelta että kännykässä, sillä olen lopen kyllästynyt mobiilisovelluksiin.

Fediversumin rahoitus ei perustu mainoksiin. Miten se sitten toimii? No koska toiminta on hajautettua, yksittäisen instanssin hallinointikulut ovat maltilliset. Niitä voidaan pyörittää joko jonkun ylläpitäjän piikkiin, rakkaudesta lajiin, mutta joidenkin instanssien omistajat pyytävät myös lahjoituksia. Koska monet ovat niin tyytyväisiä palveluihin, he maksavat ihan mielellään siitä, että

heistä on vihdoin tullut sosiaalisen median kuluttajia eikä sen tuotteita. 

Myös hyvästä ylläpidosta halutaan maksaa. Esimerkiksi minun instanssini on katkaissut yhteydet instansseihin, joissa on ollut spämmiä, vihapuhetta, trolleja ja niin edelleen. Palvelun käyttäminen tuntuu turvalliselta, koska ongelmakäyttäjiin ei juuri törmää. Parissa kuukaudessa minulle on lähettänyt yksityisviestejä vain kaksi "ylpeää puolalaista tyttöä". 

Lue lisää Fediversumin toimintalogiikasta Wikipediasta. (Olen kääntänyt ko. artikkelin itse.)

Fediversumi sopii ihmisille,

• joita vaivaa somen sensuuri / algoritmit tai vihapuheen / mainosten / tekoälyhuijausten määrä
• jotka etsivät eurooppalaisia vaihtoehtoja perinteisille somepalveluille
• jotka haluavat käydä mielekkäitä keskusteluja somessa
• haluavat rakentaa itse oman  somekuplansa (esim. ei politiikkaa, mutta mielellään paljon koiria ja kirjoja)
• tykkäävät siitä, että he voivat halutessaan seurata yhdestä paikasta monenlaisia asioita 
• jotka haluavat seurata mitä tietyn aiheen ympärillä tapahtuu globaalisti (itse seuraan tietysti Wikipediaa, joku toinen voi olla kiinnostunut vaikka nykytaiteesta tai ilmastonmuutoksesta) 

Lista perustuu osittain tähän Mastodonissa keräämääni listaan. Huomaa, että pääset lukemaan ketjua, vaikkei sinulla olisi Fediversumi-tunnareita - se ei yleensä kaupallisissa palveluissa onnistu. :)

Jos haluat oppia lisää Fediversumista, tsekkaa millaisia koulutuksia minä aiheesta pidän.