Showing posts with label blogi. Show all posts
Showing posts with label blogi. Show all posts

Friday, September 11, 2026

Satavuotias Yle on vaikuttanut uraani


Yllätyin, kun mun visuaalista CV:tä
haluttiin käyttää uutisjutun kuvituksessa
Yle täytti tällä viikolla 100 vuotta. Viime viikonloppuna someni täyttyi onnittelu- ja muisteluviesteistä ja se innosti minutkin samaan. Tein keskiviikon virallista syntymäpäivää varten Instagramiin sopivan karusellipostauksen, jota jakelin myös muissakin somekanavissani. 

Koska somesisällöt ovat ohimeneviä juttuja, laitan tarinan talteen nyt tännekin. Ja koska tila ei lopu  täällä kesken, juttu on myös pidempi.

Pääsin fiilistelemään Ylen juhlavuotta jo juhannuksena, kun Ylen bussi vieraili Kangasniemellä, Syviksen tanssilaalla. Suureksi ilokseni bussista löytyi tuttu: Jusu Lounela. 

Tutustuin häneen 18-vuotiaana, kun hain rohkeuspäissäni tet-harjoitteluun Radio Mafiaan. Jonnet eivät voi asiaa mitenkään ymmärtää, mutta elimme silloin yhtenäiskulttuurin aikaa ja *kaikki* teinit kuuntelivat 3 vuotta aiemmin nuorille perustettua valtakunnallista kanavaa ja fanittivat sen rohkeita toimittajia. 

Arvelen, että sain shadowban-
haastattelupyynnön blogini vuoksi
Ja minä onnenmyyrä sain viettää kaksi päivää heidän kanssaan - ja huomata, että he ovat ihan tavallisia ja kivoja ihmisiä. Tästä on ollut hyötyä myöhemminkin: olen arastellut julkisuudesta tuttuja ihmisiä vähemmän, kuin muut arastelevat.

Yksi minusta kopin ottaneista tyypeistä oli Jusu. Ehkä juuri hän ohjeisti, ettei lukiolaisen kannata laittaa vähiä rahojaan 400 markan hotelliyöhön, ja neuvoi edullisempaan paikkaan.

Olin maalaistyttö, jolle jo yksin matkustaminen oli suuri seikkailu. Vieläkin ihmettelen, miten olen osannut Helsingissä silloin liikkua.

Jusuun olen törmännyt vuosien varrella monesti festareilla, mutta edellisestä kerrasta oli aikaa. Siksi oli syytä kerrata, miten toimittajahaaveilleni kävi: musta tuli toimittaja Wikipediaan. Siihen Jusu totesi, että sittenhän voitkin tehdä artikkelin hänelle.

Kävin Antti Tourusen kanssa Laukaan satamassa
kertomassa Laukaan Ekokoulusta
Toki!

Tietoja etsiessäni huomasin, että Jusun ura oli huomattavasti pidempi kuin oletin —olen luultavasti nähnyt hänet jo 5-vuotiaana koulu-tv:n ohjelmia tapittaessani! Hän oli lapsinäyttelijä ja esiintyi television lisäksi myös radiokuunnelmissa.

Sittemmin olen tutustunut moneen huipputyyppiin, jotka ovat tehneet töitä Ylelle, osa on toimittajia, osa on istunut esimerkiksi aamutelevision säännöllisinä asiantuntijavieraina. 

Minun Yle-näkyvyyteni sen sijaan mahtuu muutamaan hauskaan ruutuun, jotka olen tähän blogiin lisännyt. Palapeli ei täällä toimi, mutta voit tutkia sitä Instagramista tai LinkedInistä.

On ollut huippua palata Ylen studioihin haastateltavan roolissa. Tilanteet ovat kuumottaneet nyt vähemmän kuin Ruben Stillerin vieraana, hän joutui neuvomaan tettiläiselle myös sen, mitä vastata.😁 

Sain tunnin aikaa perehtyä
"väärintekovideoilmiöön".

Hän siis kysyi minulta ketä aion äänestää seuraavan kevään presidentinvaaleissa. En suostuisi kommentoimaan asiaa vieläkään julkisesti. Siksi lyötiin asia leikiksi ja vastasin "Stilleriä". 

Synttäriviikolla on sopivaa kiittää kaikista muistakin asioista, joita olen Yleltä oppinut. Yle on ollut edelläkävijä myös somen käytössä ja on jakanut avoimesti paljon hyödyllistä tietoa. Tästä saamme kiittää luultavasti pitkälti Tuija Aaltoa, joka on yksi CMADissa puhuneista yleläisistä. 

Itse asiassa koko CMADin idea on tullut siitä, että tapasin Ylen ensimmäisen yhteisömanagerin, Mika Tolvasen.  Olin itse yhteisömanageri harrastukseni nukkekotien kautta. Yhteisömanagereita oli silloin Suomesssa niin vähän, että keksin, että olisi hyvä kerätä meidät yhteen kokemuksia vaihtamaan.

Toinen merkittävä juttu oli, kun keväällä 2009 Ylen pääuutiset kertoivat, että Twitter "saapui" Suomeen. Se oli mulle arvokas tiedonmuru, sillä olin jo tottunut mikrobloggaamaan Nokian sisäisellä alustalla. Twitteriin siis lähdin keskellä yt-rumbaa verkostoitumaan — ja sillä tiellä ollaan vieläkin.

Fortumin tapauksessa bloggasin vastineeni
Toivon totisesti, että saadaan nauttia Ylestä myös seuraavat sata vuotta. Paljon onnea! 

Somessa kyselin, onko YLE vaikuttanut muidenkin uraan tai oliko ihmisille jäänyt mieleen kenties jotain Mafian ohjelmia tai hahmoja. Mastodonissa innostuttiinkin muistelemaan Mafiaa oikein antaumuksella. Käy lukemassa, et tarvitse siihen tunnareita.


Tässä vielä juttuja, joita bloggauksen kuvissa vilahteli:
  • Some CV rulettaa 
  • Parasta somessa ovat yhteisöt (olen niin samaa mieltä otsikon kanssa! Olen saanut somesta paljon rakkaita ystäviä!)
  • Kaikki somen sisäpiirit eivät ole härskejä
  • Olemmeko kyllästyneet puhumiseen (niinhän siinä sitten kävi - kun some yleistyi, nuoret alkoivat tuijotella välituntisin kännyköitään, sen sijaan, että olisivat jutelleet toisilleen. Ilmiö koskee toki myös aikaihmisiä.)
  • Valokuvaaja Mikko Puttonen myi kaiken ja muutti unelman perässä Lontooseen
  • Uhanan t-paidan teksti oli Instagramille liikaa
  • Wednesday, November 12, 2025

    15 vuotta piilotettuja aarteita - lahja itselleni ja lukijoille

    Terveisiä juhlahumusta! 

    Pääsin viikonloppuna juhlimaan Tampereen yliopiston ensimmäiseen alumnitapahtumaan sataan vuoteen. Sata vuotta lasketaan ilmeisesti lehtimieskoulutuksen alkamisesta. Sitä sopii minunkin juhlia, kahdestakin syystä:

    • isotätini sai tuon koulutuksen
    • minäkin opiskelin tiedotusoppia, jota nykyisin journalistiikaksi kutsutaan 

    Juhlat olivat todella onnistuneet, harmittelin ainoastaan sitä, etten nähnyt juurikaan tuttuja. Kuvittelin, että juhliin olisi tullut esim. vanhoja työkavereitani Nokialta ja opiskeluaikaisia tuttujani. 1500 henkilön joukosta bongasin vain neljä tuttuani, joista kolmeen olen tutustunut vasta yrittäjäaikoinani. 

    Jotta ensi kerralla kävisi parempi tuuri, suosittelenkin Tampereen korkeakouluista valmistuneita ilmoittautumaan alumnirekisteriin.

    Toisaalta tapahtumassa oli niin vapautunut tunnelma, että vieraidenkin kanssa oli helppo jutella, joten ihan hyvin tässäkin kävi.

    Alumnitapahtuma osui erittäin sattuvaan saumaan, sillä sunnuntaina tuli täyteen 25 vuotta omasta valmistumisestani. Olen koulutukseltani filosofian maisteri, pääaineeni oli tilastotiede. Joku kysyi, miten olen sitä työssäni hyödyntänyt. No, olen hyvä tulkitsemaan tilastoja ja visualisoimaan niitä. Hiljattain hyödynsin osaamistani kommentoidessani Wikipedian uutta charts-ominaisuutta, ja saatiin muutettua sen esitystapaa. 

    Asioilla on tapana ruuhkautua ja sattuman kaupasta myös yritykselläni on merkkipäivä 9. marraskuuta. 15 vuotta sitten sain nimittäin soiton PRH:sta ja yritykseni sai nimen. Sitä ei muuten moni tiedäkään, virallinen nimi on nimittäin Hidden treasure – Piilotettu aarre. Onneksi se on keksitty kauan ennen tekoälyn yleistymistä. :D Arjessa pärjään nimellä Piilotettu aarre ja tänään sain taas nimikehuja. Viisi vuotta sitten tein projektin eräälle firmalle. Tilaaja oli sittemmin vaihtanut työpaikkaa, ja miettiessään miten hän minut taas löytäisi, hän ei muistanut minusta muuta kuin sanan aarre. Sen avulla hän löysi minut uudelleen. :)

    Minulla on ollut tapana juhlia yritykseni synttäreitä verkostoni kanssa muun muassa arvonnoilla. Koska sunnuntai oli isänpäivä ja eilen yksinyrittäjiä juhlistava päivä, viivyttelin tarkoituksella oman merkkipäiväviestintäni kanssa. 

    Tällä kertaa juhlin merkkipäivää antamalla 

    blogini lukijoille lisää luettavaa ja 

    itselleni aikaa kirjoittaa. 

    Tein Magdalena Hain postauksesta
    noston mm. Threadsiin.
    Löysin bloggaamisen riemut samalla kun menin tammikuussa Fediversumiin, opin valtavasti uutta ja pistin Fedi-asioita tänne talteen.

    Hiljattain Magdalena Hai kertoi Fedissä, että 

    paras tapa auttaa lempikirjailijoita on kirjoittaa heidän kirjoistaan arvioita blogiin. 


    Somenäkyvyys ei siis ole hänen mukaansa riittävää, ja kulttuurijournalismin määrä on laskenut vuosi vuodelta. 

    Kommentti pysäytti, olenhan ajatellut tekeväni hyvää kulttuurinedistämistyötä tekemällä postauksia Instagramiin (ja myös Pixelfediin). 

    Jos siis oikeasti haluan auttaa, minun kannattaisi kopioida samat asiat myös blogiini. Ehkä bloginäkyvyys auttaisi myös minua, sillä kaipaan nykyistä enemmän keskustelua esim. lukemistani kirjoista.

    Olen tehnyt vastaavaa sisällönkierrätystä osittain jo muiden pitkien somepostausteni kohdalla. Siinä missä Instagramissa, Facebookissa, LinkedInissä ja Mastodonissa (ainakin minun instanssissani) on varaa kirjoittaa pitkiä postauksia, Threadsia ja Blueskytä varten jutut pitää ketjuttaa, eikä minulla aina riitä kärsivällisyys siihen. Siksi on ollut helpompi postata asiat tänne ja lähettää mikroblogipalveluihin vain linkki.

    Merkkipäivän myötä aion siis tuottaa aiempaa enemmän ns. ajatonta sisältöä. Somen lisäksi aiheisiin kuuluu siis jatkossa myös kirja- ja ehkä myös elokuvajuttuja, uuden blogin lanseeraaminen olisi mielestäni ihan liian työlästä. Ajattelin laittaa tänne talteen myös Suur-Jyväskylän lehteen kirjoittamani kolumnit, joita olen kirjoittanut lähemmäs 15 vuotta. Jutut piilotan arkistoon, eli linkitän ne alkuperäiseen ilmestymisaikaan. Ja jotta itselleni jäisi talteen tieto siitä, kuinka paljon bloggauksia ennen tätä temppua oli, laitan tiedon tähän.

    Haluatko sinä koukuttaa seuraajasi
    häviävän sisällön avulla? 

    Tämä tempaukseni liittyy osittain lukemaani Facebook-keskusteluun, jossa valitettiin Instagramin stoorikeskusteluista. Paljon hyvää sisältöä menee Instagramissa ohi, eikä niihin voi enää palata. 

    24h-sisällöillä luodaan aktiivisesti fomoa: ihmisten on pakko päivystää jatkuvasti somessa, ettei mitään tärkeää mene ohi. Se on surullista, sillä me

    voisimme myös muuttaa omia tapojamme kestävämpään suuntaan.

    Kesällä kauhistuin, kun tajusin, että Snapchat on kaupallistanut striikit. Jos jokin kauan varjeltu striikki katkeaa, sen saa elvytettyä maksamalla. 

    Nyt myös Threads on esitellyt vuorokaudessa häviävät sisällöt, joita se kutsuu aavejulkaisuiksi.




    Haluan omalta osaltani edistää kestävää somea, ja siksi 

    1. olen kirjoittanut kirjoista ja leffoista stoorien sijasta postauksiin, jotta ne tavoittavat ihmiset pidempään. Jatkossa alan koota näitä juttuja myös blogiini. En ehkä välittömästi, enkä ehkä ihan samassa formaatissa kuin somessa. Kenties parempi tapa on niputtaa saman tyylin sisältöjä yhteen.

    2. otan talteen kaikki omat Instagram-stoorini kohokohtiin: minun sisältöjäni et missaa, vaikka olisit viikonlopun poissa somesta. Kesällä olin viikon poissa somesta ja koska se oli niin ihanaa, suosittelen sitä vilpittömästi sinullekin. Taukoni ansiosta minun oli hyvin helppoa olla poissa somesta myös alumipäivässä. Odotellessani ystävääni minulla oli kyllä suuri kiusaus tarttua someen, mutta koska vein puhelimeni infopisteeseen lataukseen, päädyinkin keskustelemaan livenä naisen kanssa, jonka kanssa löysimme yllättävän paljon yhdistäviä tekijöitä. Tämän olisin taatusti missannut kännykän kanssa seurustellessani.

    3. kulutan enemmän postauksia kuin stooreja ja tutkin esim. Facebook-fiidini ilman algoritmia. 

    4. ilahdun someista, jotka antavat näkyvyyttä myös vanhemmille postauksille tai joissa häsät yhä toimivat. On ihan tosi ok palata vanhoihin päivityksiin ja keskustella niistä.

    5. aion nyt tuottaa entistä enemmän blogisisältöä. Pidän kirjoittamisesta, joten miksen antaisi sille aikaani?

    Kiva, kun luit tänne asti. Toivottavasti jaksat lukea piilotettuja kirjoituksiani myös jatkossa. :) 

    Ensitöikseni pistin tänne tänä vuonna julkaistut kolumnini. Koska olin viitannut kahdessa niistä lukemiini kirjoihin, niin pistin kolumnien perään myös kirja-arviot. Sen jälkeen keräsin yhteen kasaan viime aikoina lukemani kahdeksan(!) perheistä kertovaa kirjaa. Kirjoitin tänään siis yhteensä 5 blogipostausta - siinäpä lahjaa kerrakseen. Toivon, että intoni jatkuu. :)


    Thursday, July 31, 2025

    Miten Blogger-blogeja voi seurata

    Kuten kerroin, innostuin Substack-alustasta, jonka käytön lopetin lähes alkumetreille. Siinä vetosi bloggaamiseen liittyvä yhteisö, muiden bloggauksia, välihuomautuksia, jakoja ja kommentteja saattoi seurata kätevästi yhdestä virrasta. 

    Sovellusta en halunnut ladata, yritän nykyään vältellä niitä parhaani mukaan.

    Olisipa kiva, jos Blogger-blogeilla olisi vastaava ympäristö, aloin ajatella. 

    Mutta onhan niillä pitkään ollutkin, muistin ja pitkästä aikaa tutkin, miltä se näyttää. Käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen, mutta onko sillä niin väliä, kun kaikki somet ovat täynnä vilkettä ja säpinää, haittaako, jos joku on vähän rauhallisempi?


    Näin seuraat Blogger- eli Blogspot-blogeja:

    1. kirjaudu Bloggeriin Google-tunnareillasi
    2. seuraa haluamiasi blogeja

    2A. Seuraa Blogger-blogia Seuraajat-gadgetin avulla
    Blogger-blogia voi seurata helposti, jos sen etusivulta löytyy kohta Followers.
    Blogi lisätään lukulistallesi, kun painat Follow-nappulaa



    2B. Seuraa Blogger-blogia urlin avulla 

    Jos Blogger-blogista ei löydy yllä mainittua gadgetia, voit lisätä sen lukulistalle myös www-osoitteen avulla. 

    • Mene lukulistallesi
    • Klikkaa Hallinnoi
    • Klikkaa Lisää
    • Lisää blogin url ja valitse, haluatko seurata sitä nimelläsi vai anonyymisti


    3. Lue seuraamiesi blogien uusia postauksia osoitteesta blogger.com/dashboard/reading

    Lukulistalla näet blogikirjoituksen nimen ja vähän alkua.
    Jos se tuntuu kiinnostavalta, klikkaa postausta ja käy lukemassa se.



    Koska blogikirjoituksia tulee yleensä niin harvakseltaan, luultavasti riittää, että katsot otsikot kerran viikossa tai kuukaudessa. Blogitekstit eivät vanhene samaan tapaan kuin somepostaukset, joten niitä voi hyvin seurata myös jälkijunassa. :) Ehkä lukulistan lukeminen voisi olla kuin Hesarin Kuukausiliitteen selailua?


    Mun lukulista muodostuu historiallisista syistä lähinnä nukkekotiharrastajien blogeista. Olin aktiivinen harrastaja parikymmentä vuotta sitten, en seuraa kenttää enää. Joten luulen, että nyt kun löysin Lukulistan, tiputan listalta osan leluharrastajien blogeista ja yritän löytää tilalle esimerkiksi kirja- ja kirjoitusbloggaajien blogeja. :) 




    Jos haluat välttää Googlen käyttöä, niin voit seurata blogiani myös 

    Monday, July 21, 2025

    Hidas media, hyvä media

    Kuka hullu vielä bloggaa? 

    Olen yrittänyt pitää tätä harrastusta yllä vuodesta 2010 lähtien, mutta tunnustan kyllä, että some  kyllä vei mennessään. 

    Siinä missä some oli aluksi paikka, jossa saatoin mainostaa uusia blogipostauksiani, vähitellen siitä tulikin ensisijainen sisällöntuotantopaikka.

    Muutokseen vaikutti se, että somepalvelut alkoivat tulla mustasukkaisia käyttäjistään, eivätkä halunneet heidän poistuvan muille alustoille. Tämä tietysti näkyi somealgoritmeissa ja vaikutti sitten minun ja monen muunkin bloggausintoon.

    Tänä keväänä olen kuitenkin löytänyt bloggaamisen uudestaan. :)

    Bloggausinnosta voisi kiittää vaikka

    • Mastodonia/Fediversumia, jossa blogilinkkien jakamisesta ei rangaista ja jossa ihmiset ovat myös innokkaasti jakaneet mun blogilinkkejä. Se on motivoinut kirjoittamaan lisää.
    • Sitä, että suhtaudun entistä kriittisemmin somen koukuttavuuteen. En halua tuottaa pelkästään "pikamuotia", vaan myös kestävämpää sisältöä.
    • Sitä, että Blueskyn ja Threadsin merkkimäärät ovat niin onnettoman pieniä – ajatusten ketjutus ei aina houkuttele, vaikka onhan silläkin puolensa. 
    Varsin pienellä aktivoitumisella olen saanut ikivanhaan blogiini myös lukijoita, viime kuussa lähes 8000, heinäkuussa yli 4000. 


    Blogitilastojen mukaan olen onnistunut saamaan kävijäpiikkejä tänä vuonna pitkästä aikaa.

    Finstones-mansikka
    Tiedän, etteivät määrät vedä vertoja arkibloggaajille, mutta pidän saavutusta ihan hyvänä satunnaiselle asiantuntijabloggaajalle. 

    Yllä sanon, että bloggaaminen on minulle harrastamista, sillä mun tulot eivät riipu suoraan blogista. En tee täällä rahaa, tai harrasta kaupallisia yhteistöitä. 

    Sen sijaan blogini liittyy goodwilliin, siihen, että haluan ilahduttaa ja oivalluttaa ihmisiä. Tämä kantaa hedelmää ja monesti olen saanut puheluja blogini lukijoilta tai tavannut tapahtumissa ja messuilla ihmisiä, jotka ovat kertoneet lukeneensa mun blogia vuosikausia. Keskustelujen jatkaminen tällaisessa tilanteessa on yleensä hyvin helppoa. :)

    Kirjoittamisesta on myös se hyöty, että saa jäsennettyä omaa ajattelua ja pistettyä asioita talteen. 

    Bloggerin* tilastojen mukaan miljoonan pitäisi ylittyä tänä syksynä. (*Joo joo, ei ole kaikista luotettavin mittari, mutta sitä käytän, koska tämä on kuitenkin mulle vain harrastus.) 

    Siinä missä aiemmin kirjoitin ensin blogiin ja sitten someen, työnkulku on nyt päinvastainen. Esimerkiksi tänään kirjoitin bloggaamisesta ensin someen. Tämä teksti syntyi vasta sen jälkeen. Voi kai sanoa, että somessa julkaisin rungon, täällä täytin aukot. 

    Somepostaukseni kuvan otsikoin "Miljoonaa odotellessa" ja  hehkutin samalla ekaa Finstones-löytöämme, joka oli brändiini sopivasti pilkullinen, mansikka. 

    Finstones on someilmiö, ja se toimii Facebook-ryhmässä. Siellä kerrotaan harrastuksen säännöistä ja siitä, millaisia kiviä on laitettu liikkeelle tai löydetty. Muutamassa tunnissa 13 ihmistä on reagoinut siellä mansikkakivi-postaukseeni. Ehkä joku heistä on maalannut kiven, ehkä joku heistä on piilottanut sen, tai löytänyt sen joskus aiemmin? Tai ehkä kuvani kivi oli niin hieno, että joku sai siitä inspiraatiota omaan kiveensä? En voi tietää, mutta yhdellä kuvalla pääsin mukaan yli sadan tuhannen ihmisen joukkoa. Mansikkakivi löytyi muuten Murskan paratiisista, joka on hienosti piilotettu aarre 10-tien varressa. Oletko siellä käynyt?

    Ihmisten kaipuusta hitaampaan tahtiin kertoo esimerkiksi uutiskirjeiden suosio, erityisesti Substackit, joista kirjoitetaan sekä ilmaisia että maksullisia versioita. Suomalaisesta Oui oui - sähköpostiuutiskirjeestä tehtiin paperikirja, jota tehtiin 300 kappaletta. Viime kesänä kirjoitettuja kirjeitä on ollut hauska lukea näin jälkijunassakin. Minä kirjoittelen uutiskirjeitä ehkä 4-6 kertaa vuodessa.

    Instagram-seuraajani Kuvia Koskelta kommentoi ajatuksiaherättävästi taannoista somelakkoani:

    Jos vertaa perinteiseen printtimediaan, aikakauslehti [...] ilmestyy kerran kuukaudessa tai parin viikon välein ehkä? Ei sitä väliaikaa olla lakossa. 🤓 Oma somen käyttö on kehittynyt kohti vanhaa aikaa. Harvemmin ja enemmän kerralla, niin kuin Aku Ankkaa käytetään.😄


    Hidas some mustikka,
    oma some mansikka.
    Ajatus keskiviikkoisin luettavasta Aku Ankka -somesta on mielestäni hurmaava. Ei kaikissa somepalveluissa tarvitse tosiaankaan joka päivä rampata! Kun käyttää algoritmittomia syötteitä ja karsii seurattavat vain niihin tahoihin, joista on oikeasti kiinnostunut, voi parhaimmassa tapauksessa nähdä kaikki viikon aikana julkaistut päivitykset.

    Tänään nautiskelin esimerkiksi Pixelfedin taidetarjonnasta ensimmäistä kertaa moneen viikkoon. Tämä on ihan luonteva tapa nauttia taiteesta, enhän minä taidenäyttelyissäkään joka viikko käy.

    LinkedIniä voisin pyrkiä nauttimaan kuten Kauppalehteä, eli pyörähtää siellä viisi kertaa viikossa. 

    Mielelläni kuulisin siitä, oletko sinä pyrkinyt rajoittamaan somen käyttöäsi jotenkin kohtuullisemmaksi.


    Tässä vielä puolen vuoden luetuimmat bloggaukset, top-5:

    1. Hajautetut somepalvelut ratkaisevat somen pahimmat ongelmat

    2. Mastodon, yhteisöllinen RSS-syötteenlukija

    3. Ammattimaista Wikipedian päivittämistä jo vuodesta 2010 ("klassikkopostaus" vuodelta 2019!)

    4. Mastodon - vaihtoehto X:lle/Threadsille/Blueskylle

    5. Piilotetun aarteen kesäzine


    Monday, December 19, 2022

    Blogataanko yhdessä CMADFI-teemoista

     

    Sain viime viikolla idean CMADFI-blogista. Ajatus ei ole ihan uusi, sillä meillä oli sellainen jo vuonna 2018. Ihanan paljon sinne kirjoitettiinkin!

    Koska toteutusaikaa ei kuitenkaan ole enää liiemmälti, päätin toteuttaa ajatukseni tällä kertaa mahdollisimman helposti. 

    Bloggaajiksi kutsun paitsi yhteistyökumppanimme ja puhujamme myös koko yhteisömme - sinut myös. Jos bloggaus siis innostaa, toimi näin:

    1. valitse itseäsi mielyttävä blogiaihe (tai useampi) tältä listalta 
    2. kirjoita aiheesta esim. omaan blogiisi, LinkedIn-profilissasi tai jossain muussa somepalvelussa.
    3. jaa linkki postaukseesi valitsemissasi somekanavissa. Tägää mukaan CMADFI (FB&IG&Twitter: @cmadfi, LinkedInissä CMADFI event) ja käytä myös avainsanaa #cmadfi. Saatamme jakaa postauksesi CMADFI-tileillä (kun ehdimme, voi olla, että vietämme jossain kohtaa myös joululomaa). Jos bloggauksia tulee 5 tai enemmän, keksimme niille sopivan paikan myös cmad.fi-sivustolla. Osa niistä tulee kuitenkin näkyviin automaattisesti cmad.fi/some-sivulle. 

    Voit haastaa muitakin bloggaamaan (tai vloggaamaan, podcastaamaan, tai piirtämään vaikka sarjakuvia, mitä näitä sisällöntuotantomuotoja nyt oikein on).

    Aikaa tähän bloggaushaasteeseen on tammikuun loppuun asti. :) Nyt toivotan paitsi bloggausintoa myös oikein hyvää jouluviikkoa! :)


    Tuesday, March 15, 2022

    5 askelta sisältöjumin selätykseen

    Kriisistä kriisiin. Sitähän se meidän elämä on viimeiset pari vuotta ollut. Ehkä ei siis ole mikään ihme, että tämä blogi on hiljentynyt hiljenemistään. Olen blogannut vuodesta 2010 lähtien (jolloin syntyi 47 bloggausta), huippuvuonna 2013 bloggasin peräti 128 kertaa. Mutta viime vuosina tahti on pahasti hyytynyt. Vuonna 2020 bloggasin 28 kertaa ja viime vuonna enää 11 kertaa. Bloggauksia on yhteensä 808 ja lukukertoja Bloggerin mukaan 837 392.

    Tänään 15. maaliskuuta bloggasin vasta ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Auts!

    Jo viime viikolla tajusin, että jotenkin pitäisi taas tsempata itseni kirjoittamaan, sillä sain perjantaina kaksi "merkkiä". 

    Ensiksi Ylen toimittaja pyysi haastattelua, löydettyään mun vuonna 2017 kirjoittaman bloggauksen shadowbannistä.


    Toinen merkki oli Marika Sinikarin twiitti, johon hän oli löytänyt mun vuonna 2014 tekemän blogikuvituksen, jonka olin tietysti itse kauan sitten unohtanut tehneeni:

     


    Tapaukset muistuttivat, että blogilla on varsin pitkä häntä.

    Kolmas ja ratkaiseva niitti tuli tänään, kun TJS-Opintokeskuksen Sirpa Sulku kysyi, olisiko minulla sopivaa bloggausta, jolla hän voisi markkinoida ensi kuun lopussa järjestämäämme liitoille suunnattua Wikipedia-koulutusta. Koska aiheen piti liittyä Wikipediaan (ja olla mielestäni myös jollain tavalla ajassa kiinni), kirjoitin helmikuun ja viime vuoden luetuimmista Wikipedia-artikkeleista ja siitä, että vaikeina aikoina Wikipedian rooli korostuu. (Tuo Wikipedia-koulutus on siis suunnattu Akavan ja STTK:n jäsenille sekä liittojen työntekijöille, tervetuloa!) 

    Henkistä painetta bloggauksen aloittamiseen olen saanut myös Design Unionin luovan alan yrittäjille suunnatusta FOB-valmennuksesta. Ryhmäläiset esitellään vuorotellen somessa, tässä minun esittelyni:




    Otin ryhmässämme sisältöjumit puheeksi, jolloin Johanna Berlin vinkkasi: 

    Kirjoittamisen ohjaaja täältä huutelee vinkiksi kirjoitusjumiin ajatuksenvirtakirjoittamista. 😅✍🏻 Kirjoita rajoittamatta kaikki mitä aiheesta tulee mieleen ja ala sitten karsia ja muokata massaa. 

    Paras apu jumeihin löytyy kyllä vasta kun päästään tutkimaan jumin syytä. Onko se esim. epäonnistumisen pelko, laiskuus, vai eikö kirjoittaja tunne omaa kirjoittajaminäänsä tarpeeksi hyvin. Syitä on monia!

    Luovuuspsykologi Iina Lousa jatkoi:

    Uuden luomisen jumin syynä voivat olla monenlaiset pelot, häpeä, itsekritiikki, vaativuus/perfektionismi tai liiallinen itsen vertailu muihin. Tärkeää luovuudessa on myös yhteys omiin tunteisiin.
    Kannattaa kuulostella itseään: kiireisenä,  stressaantuneena tai uupuneena luovuus ei ymmärrettävästi aina kukoista, jolloin voi olla hyvä panostaa lepoon ja palautumiseen. Luovuus kukoistaa erityisesti kun ihminen voi hyvin.
    Luovuusjumin helpottumiseen voi auttaa jo sen syyn tiedostaminen, mutta joskus asiat voivat vaatia hieman enemmän kypsyttelyä ja harjoittelua.


    Aloitusjumiakin sivuttiin. Kerroin, että mulla on ollut joka kanavassa aloitusjumi. Onko mulla mitään sanottavaa Nokian intranetblogissa tai tässä internet-blogissa? Ei mulla oo mitään kuvattavaa YouTubeen tai Instagramiin? Twitter ja kolumnit lehdessä - enhän minä näitäkään hallitse! Oma jumini häviää yleensä 10 ensimmäisen sisällön jälkeen, sen jälkeen annan vain palaa.

    Ja kun tiedän, että tää on taas tätä, niin osaan jo olla armollinen itselleni ja pakottaa itseni niihin ekoihin postauksiin. Esimerkiksi Instagramiin postasin aikoinaan aakkoset, ja niiden jälkeen olikin jo helpompaa keksiä muita aiheita. Nykyään mua inspiroi Instassa #fmskuvapäivässä-haaste, joka tarjoaa paitsi aiheita myös kanssaharrastajia. Ehkä sinä voisit aloittaa vaikka oman elämäsi aakkosista: A niinkuin aamupuuro, B niinkuin B-kortti, C niinkuin suosikki CD-levyni... 

    Sisältöjumissa auttaa siis
    1. päätös - haluan taas tuottaa sisältöjä!
    2. päämäärän kirkastus - niin, miksi minä niitä sisältöjä haluankaan tehdä, miten siitä hyödyn? Millaiset sisällöt vievät parhaiten tavoitteeseeni? Mihin kohderyhmän ongelmiin haluan vastata?
    3. rutiini - kuinka usein haluankaan niitä sisältöjä luoda? Kerran päivässä, viikossa, kuukaudessa? Pistä tavoite kalenteriisi!
    4. julkinen lupaus - kerro lukijoille, kuinka usein aiot jatkossa postailla
    5. armollisuus - jos et pääse tavoitteeseesi, niin mitä sitten? On meillä muitakin murheita, kuin joku julkaisuaikataulu, mutta ilman tavoitetta et ehkä pääse liikkeelle

    Instagram-jumia ehkäisen henkilökohtaisella haasteella #12maaliskuunpäivää.


    Täten lupaan juhlallisesti yrittää tänä vuonna blogata vielä ainakin 10 kertaa. Jos tulee enemmän, niin ei varmaan haittaa? :D

    Sisältöjumissa auttaa myös keskittymiskyvyn parantaminen. Siihen saat vinkkejä tunnetaitovalmentaja Mari Kuusiston blogista.

    Millaisia vinkkejä sinulla on sisältöjumien purkamiseen?

    Friday, July 6, 2018

    Mikrobloggaus vei bloggaajan

    Katkaisen tällä blogikirjoituksella kuuden viikon blogihiljaisuuden. Se on pisin tauko kuuteen(!) vuoteen, joten ehkä ajattelet, että oli jo aikakin pitää blogilomaa. Kyseessä ei kuitenkaan ollut suunniteltu irtiotto, vaan sattumien summa.

    Kevään mittaan olen muun muassa tehnyt sisältökalenterin, kirjoittanut somekolumneja tuplasti viime vuotta enemmän, alkanut postailemaan LinkedIniin enkuksi, miettinyt GDPR-asioita, aloittanut kuukausichatit Facebookissa, lanseerannut itselle uuden verkostoitumistavan, snäpännyt normaalia enemmän, miettinyt ja hionut henkilöbrändiäni ja visuaalista strategiaani ja tehnyt niihin liittyviä stooreja ja pohjia mm. Canvaan, aloittanut #kehityinstaajana-viikkohaasteet ja tuotteistanut uusia Wikipedia-juttuja. Osallistuin myös Sometime 2018-tapahtumaan ja sen järjestelyihin ja sain pakettiin Laukaan Ekokoulu -tiedotusprojektin, koulu avataan elokuussa ja tiedotusvastuu on nyt kokonaan kunnalla.

    (Huh, nyt kun kirjoitin tuon listan, tajusin, että vahingossa tullut blogiloma oli ihan hyvä ajatus.)

    Minulla ei siis olisi ollut pulaa sisältöideoista tai edes kirjoitusajasta, sillä viime viikkojen aikana olen kuitenkin mikroblogannut paljon. Mikrobloggausta kun voi harrastaa kätevästi tyhjinä hetkinä kännykällä, kun taas bloggaamista olen tottunut tekemään vain tietokoneella.

    Miten mikrobloggaus sitten eroaa bloggaamisesta?

    Aloittaessani bloggaamisen Nokian intranetissä kaikki blogipostaukset kerättiin blogiportaaliin, josta niitä sai kätevästi luettua. Se oli vähän niinkuin Facebookin etusivu, jossa on kavereiden ja sivujen postauksia. Nykyään blogit ovat vähän irrallinen juttu. Toki blogipostauksia markkinoidaan eri somekanavissa, mutta kun mikrobloggaa jossain somekanavissa, ei tarvitse houkutella lukijaa pois hänen mukavuusalueeltaan, vaan voi kertoa asiansa siellä missä hän jo on.

    Erityisesti Instagramista on tullut minulle mukava ja tärkeä blogialusta. Moni luulee, että Instagram on paikka, jossa jaetaan kuvia ja videoita, mutta kuvat ilman selitystä eivät paljon lämmitä. Aha, tässä on tällainen kuva, mutta miksi se on otettu? Mikrobloggaukseni onkin hyvin Insta-vetoista: teen Instagramiin uuden kuvan, jonka sitten jaan myös Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä. Kun pyrin postaamaan Instaan kuvia päivittäin, sisältöä muihinkin kanaviin syntyy ihan mukavaa tahtia. Mutta kuhunkin kanavaan olen kirjoittanut myös ihan uniikkeja juttuja.

    Saadakseni bloggaamisen taas alkuun ostin tsemppipaidan:


    Paidassa on tärkeä viesti: rakasta blogiasi. Blogisi pitää olla sinun ystäväsi, jonka luokse on mukava tulla ja jonka kanssa on kiva rupatella. En ole koskaan pitänyt blogiani pakkopullana, mutta se, että aiheita, joista voisi tai pitäisi kirjoittaa on niin paljon, tuntui ehkä vähän uuvuttavalta. Mutta nyt sain sylkäistä "kaiken" ulos edes otsikkotasolla, mikä helpottaa jo kummasti.

    Katsotaan siis, toimiiko paidan tsemppaus. Onko sinulla ollut suunnittelemattomia blogitaukoja ja miten sinä pääsit niiden yli? Tai onko sinulle käynyt niin, että sen "oikean blogin" sijasta kirjoitatkin mikroblogia tai -blogeja?

    Wednesday, December 27, 2017

    Vuoden 2017 luetuimmat bloggaukset

    Perinteiseen tapaan julkaisen taas listan vuoden luetuimmista bloggauksistani. Ja perinteiseen tapaan tälläkin kertaa listalla on monia klassikoita vuosien takaa, mikä todistaa blogin pitkän hännän. Kuka muka lukee Facebook-päivityksiä, joita olen tehnyt vuosia sitten? Bloggaukset eivät kuitenkaan vanhene samalla tavalla kuin muut somesisällöt.

    Vuoden suosituin bloggaus ei yllättäen liity someen, vaan nytkin ajankohtaiseen bullet journal-kalenteriin. Mainostin bloggauksessa bujoiluun liittyvää Pinterest-tauluani, johon on tainnut bloggauksen ansiosta muutama seuraaja tulla.



    >Seuraavaksi suosituin postaus on sen sijaan jo lähes 5 vuotta vanha (!) ohje siitä, miten LinkedInissä kurkitaan salaa muiden profiileja. En muuten itse suosittele salaa kurkkimista. Bloggauksen suosiota selittää varmaan se, että tänä vuonna tuli vihdoin täyteen miljoonan suomalaisen LinkedIn-käyttäjän raja, eli uusia käyttäjiä riittää vieläkin.

    Tilastokeskuksen uuden selvityksen mukaan LinkedIn on erityisesti korkeakoulutettujen ihmisten palvelu:



    Kolmanneksi suosituin kirjoitus neuvoo, miten Instagramissa saa seuraajia. Kyseiseen bloggaukseen on upotettu Instagram-kysely, johon on vastannut jo 1255 ihmistä. Tapaninpäivänä kyselyyn vastasi 20-29-vuotias nainen, joka seuraa siellä yrityksiä ja julkisuuden henkilöitä saadakseen inspiraatiota. Inspiraatiota moni muukin vastaaja Instagramista hakee ja sitä minäkin siellä haluan jakaa, ja tuntuu siltä, että olen siinä myös onnistunut.

     
    Repostaan ja jaan muiden tuottamaa inspiroivaa sisältöä yritystililläni #piilotettuaarrehyväksyy-häsällä. Repostaamisetiketistä kerronkin seuraavaksi luetuimmassa postauksessani, sitä seuraavassa taas siitä, miten Instagramiin perustetaan yritystili. Yritystili ei muuten maksa mitään, mutta edellyttää sitä, että perustajalla on aiheeseen liittyvä Facebook-sivu. Yritystilin omistaja pääsee käsiksi statistiikkaan (ks. yllä), mutta epäilen, että Instagram myös rankaisee yrityssivuja pienemmällä näkyvyydellä.

    Seuraavaksi luetuin postaus käsittelee myös tilin perustamista, mutta sitä, miten se tehdään Twitteriin ja millainen tunnus sinne kannattaa valita. Tunnusta voi muuten myöhemminkin muuttaa, jos aluksi on tullut valittua huono nimi. Suosittelen sitä, että Twitterissä ja Instagramissa olisi sama tunnus, minulta löytyy molemmista @jjanhone ja @piilotettuaarre-tilit.

    Top-10-listan lopusta löytyy myös lisää ohjeita:
    miten LinkedInissä jaetaan linkki
    8 vinkkiä hyvään LinkedIn-profiilikuvaan
    21 vinkkiä Snapchatiin

    Alexa-tilastoja tutkitaan Suomen suosituimmat nettisivut -postauksessa. Alexa muutti tänä vuonna toimintaansa niin, että entisen sadan suosituimman sivun sijaan se näyttääkin vain 50. Pah! No, jjatkan silti asian seuraamista.

    Ensi vuonna luvassa taas lisää ohjeita ja muita somepostauksia. Onnellista uutta vuotta sinulle, blogini lukija!

    Friday, October 20, 2017

    Vlogi vs blogi - kumpi valita?

    Ensi viikon maanantaina on jälkeen CMADFI-chatin aika ja tällä kertaa mietimme sitä, kannattaako yritysten tai asiantuntijoiden vlogata vai blogata.

    Vietän itse yksityiselämässäni parhaillaan varsin hektistä aikaa, joten joudun priorisoimaan tekemäni asiat aika tarkasti. Siksi bloginikin on ollut hiljaa poikkeuksellisen pitkään, minullahan on ollut kauan käytössä "vähintään 1 bloggaus viikossa" -tahti, mutta nyt olen tinkinyt siitä.

    Yksi syy kiireisiini on CMADFI-tapahtuman järjestelyt. Tällä viikolla perustimme sivustolle blogin, vuosien tauon jälkeen. Ennen kuin kerroimme blogista julkaisimme kolme bloggausta.

    Minä kerroin mm. siitä, keitä bloggaajat tulevat olemaan ja mistä aiheista kirjoitamme.
    CMADFI-tapahtuman virallinen livepiirtäjä Linda Saukko-Rauta taas kertoi siitä, mistä livepiirtelyssä on kyse


    Ja uuden blogimme päätoimittaja Marja Keränen kertoi ajatuksiaan somekuvaamisesta

    Blogit olivat monille yrityksille ensimmäisiä somepalveluita, joissa saattoi kertoa omista asioista. Nyt väyliä on paljon muitakin ja etenkin visuaaliset sisällöt korostuvat, kun esimerkiksi videoita voi julkaista varsin monessa paikassa. Kannattaako yritysten siis vielä käyttää aikaa bloggaamiseen vai pitäisikö vain vlogata?

    Otamme mm. tästä selvää ensi maanantain Twitter-chatissa, ma 23.10.17 klo 14-15!

    MUOKS 24.10.17: Twitter on muuttanut hakujansa siten, ettei Twitter-koosteiden teko ole enää helppoa Storifyssä tai edes Twitterin omissa Momentseissa. Siksi kooste tulee tällä kertaa suoraan blogiin.

    Chatin kysymykset:


    K1 Kuka olet, mistä tulet (14.00)



    • Heli Järvenpää, Algol-konsernin viestintäpäällikkö, aikuistubettaja ja bloggaaja @jarvenpaa
    • Juha, Tamperetyylillä #cmadfi-seikkaillut vuodesta 2014. Kiinnostunut joukkoistus-, kehitys- ja sisältömeiningeistä @juhajalone 
    • Petra Tampereelta. Mukana #cmadfi-järjestelyissä toista kertaa. täällä myös ollaan. Minä kirjoitin vastaukset jo valmiiksi luonnoksiin. @pheikkari 
    • Olen Johanna, #cmadfi-tapahtuman pääjärjestäjä ja tämän chatin emo. Tällä hetkellä olen kouluttamassa, joten aikataulutin koko chatin! En siis pääse tällä kertaa toivottamaan teitä henkilökohtaisesti tervetulleiksi vaan palaan twiitteihin vasta koulutuksen jälkeen. @jjanhone

    K2 Kun haet jostain aiheesta asiantuntijanäkemystä katsotko mieluummin videon vai luetko blogia? (14.05)


    • luen plokia. @terolahtinen 
    • Työhön liittyen luen blogia, mutta jos asia koskee tekemistä kuten kalan perkausta tai hiusten letittämistä katson videon 😀. @sanna_varis 
    • Molempia. Mutta jotain vaikeampaa aihetta mielummin luen tekstinä. @roosa_blom 
    • Itse aina sanon et blogi mut nyt viime aikoina on tullut katsottua vlogeja. Molemmissa varmaan puolensa. @nordlundelina
    • ehdottomasti lukemiseen. Sisällöt ovat parhaimmillaan silloin kun ne toimivat ilman hilavitkuttimia :) @juhajalone
    • Näkemyksiä:Artikkeleista, seminaareista ja live- keskusteluista. Koko ajan opin lisää video-ja blogien hyödyntämisestä.@pheikkari 
    • Tykkään silmäillä tekstiä, kun hahmotan kokonaisuuksia. Videota katson mielelläni esim. opetellessani ohjelmistojen käyttöä. @jarvenpaa
    • Valitsen tekstin, koska sitä on helpompi silmäillä nopeasti. @jjanhone luen blogia. 
    • Kiinnostuin viimeksi Periscope asiantuntija lähetyksistä, mutta videologeja en nyt seuraa @juhajalone

    K3 Miten arvioit sisällönkulutustasi, käytätkö enemmän aikaa asioiden lukemiseen vai katsomiseen? (14.10)


    • Sisällönkuluttajana edelleen jako luen/ katson 70 /30. Hienoista siirtymää myös katson-puolelle esim. Livestriimausten osalta. @pheikkari
    • Luen asiaoista enemmän, videoita katson, kun haluan ohjeita, esimerkiksi oppia käyttämään jotain videoeditoria. @jjanhone 
      • Tärkeä pointti tuo käytännön tekeminen. Näihinhän videot ovat todella toimivia. @pheikkari

    K4 Blogataanko teidän organisaatiossanne, bloggaatko sinä itse tai oletko joskus blogannut? (14.15)


    • olen blogannut ja monet tuntemani henkilöt ovat tehneet yritysblogia. Nyt en bloggaile, mutta kiinnostusta on @juhajalone 
    • Minulla on omaan yrittäjyyteeni liittyvä blogi ja teen postauksia myös firman blogeihin. Lisäksi vloggaan. @jarvenpaa 
    • Minulla ei ole omaa blogia. Tarkoitus kirjoittaa eka oma blogikirjoitus tässä cmadfi-vauhdissa. @pheikkari 
    • Olen blogannut työasioista tammikuusta 2008 lähtien, sisäisesti Nokialla, julkisesti Ambientia & TTY & @Piilotettuaarre. @jjanhone

    K5 Vlogataanko teidän organisaatiossanne, vloggaatko sinä itse tai oletko joskus vlogannut? (14.20)


    • Firmalla on useampia tubekanavia, mutta sisältö enemmänkin asiakasreferenssejä. Vloggaan itse, myös työhön liittyviä juttuja. Olen tietääkseni Suomen eka vloggaava viestintäpäällikkö, ekat tubevideot tuli ulos jo 4 vuotta sitten. @jarvenpaa
    • Täällä vlogataan, omassa yrityksessä 👌🏻🤗 @jarjestysvinkit 
    • ei ole vlogattu, periscopea käytin viime vuonna ja sen jälkeen hiljaista @juhajalone 
    • Kokeilin vloggaamista Piilotetun aarteen YouTube-kanavalla, mutta ei se oikein lähtenyt. Tykkään enemmän haastatteluista. @jjanhone 
    • Minulla ei ole omaa vlogia. Minulle täysin vielä uusi maailma. Ken tietää vielä. @pheikkari

    K6 Mikä tekee blogista hyvän? (14.25)


    • Blogiin liene odotusarvona säännöllisyys on kovempi kuin vlogissa vai mitä mieltä olette? @pheikkari 
    • Näkemys, näkökulmat, kyky tiivistää olennainen. @jarvenpaa 
    • kantava teema tai ajatus mikä yhdistää tekstejä, silloin voi tulla myöhemminkin lukemaan ja tuntee edes jotain tuttua tunnetta @juhajalone
    • Hyvään blogiin tulee säännöllisesti persoonallista ja mielenkiintoista sisältöä. @jjanhone 
    • blogin hyvyys: tarkoituksenmukaisuus, ytimekkyys ja jatkumo eli menee varmasti sinne tarinallisuuteen osaksi. @pheikkari

    K7 Mikä tekee vlogista hyvän? (14.30)


    • Kyky tiivistää olennainen, persoonallisuus, näkemyksellisyys. @jarvenpaa
    • Vlogivideo saisi olla napakka. Mieluusti vaikka pätkii pitkän tai vaikean asian jaksoihin kun yrittää yhtä pötköä tehdä @juhajalone
    • Vlogin hyvyys: tässä nostaisin ajankohtaisiin asioihin tarttumiskyvyn, ytimekkään pohdinnan ja kysymyksen asettelun. Oma arvio. @pheikkari 
    • Hyvässä vlogissakin on jatkuvasti persoonallista ja mielenkiintoista sisältöä, mutta videossa korostuvat tunteet. @jjanhone

    K8 Mikä bloggaamisessa on vaikeinta? (14.35)


    • Ajan löytäminen. @jarvenpaa
    • vaikeinta aloittaminen ja ajan ottaminen tekemiselle. En koe julkaisun kynnyksen enää olevan ongelma, saa olla omanlaista otetta @juhajalone
    • ei vielä kokemusta blogaamisesta. Vaikeinta liene aloittaminen ja pelon voittaminen. @pheikkari
    • Minulle vaikeinta bloggaamisessa on ajan löytäminen, ideoita ja kirjoitusta kyllä syntyy, kun on aikaa. @jjanhone

    K9 Mikä vloggaamisessa on vaikeinta? (14.40)


    • Kuvittelee olevan helppoa vaan eipä olekaan. Vaikeaa tulla löydetyksi. Täältä lisää. @jarvenpaa
    • videolla tärkeää olla tekniset asiat kunnossa (kuva, ääni, valaistus) ja sitten kiinnostusta herättävä sisältö. Puhuva pää tylsä? @juhajalone
    • ei vielä kokemusta vlogaamisesta. Vaikeinta liene aloittaminen & pelon voittaminen. Itsensä täysillä peliin laittaminen. Tunteet! @pheikkari 
    • Mulla menee enemmän aikaa vloggaamiseen (tai videoiden julkaisuun) kuin kirjoittaiseen, joten videokynnys on aika korkealla. @jjanhone 
      • Vloggaamisessa varmasti tuo suunnittelu vie myös aikaa. Tähän olisikin hyvä saada näkemyksiä, miten aika jakautuu @pheikkari

    K10 Asiantuntijaystäväsi pyytää apua, kertoako osaamisesta vlogissa vai blogissa. Mitä neuvot? (14.45)


    • Blogi on kyllä helpompi. Ja osuu hakukoneeseen videota paremmin. Video, jos haluaa näyttää jotain mikä liikkuvaa kuvaa vaatii. @jarvenpaa
    • voi kokeilla molempia. Kirjoittaa blogin ja tekee siitä lyhyitä vlogeja, seuraa kumpi kantaa paremmin? @juhajalone 
    • vlogi vai blogi. Tässä tärkeää varmasti, millaista aihealuetta käsitellään. Voiko käsitellä lyhyesti vai ei. @pheikkari 
    • Kysyn, onko hänestä helpompi kirjoittaa vai puhua ja voiko osaamista esitellä visuaalisesti (vrt virkkaus) @jjanhone
      • Tämä on myös oleellinen eli juurikin kumpiko näistä tuntuu itselle luontevammalle. Harrastuksissa video on varmasti aika top. @pheikkari

    K11 Entä mitä alustaa hänelle suosittelet? (14.50)


    • alustan osalta ei ole kokemuksia laajasti, http://blogger.com toiminut ja http://youtube.com myös @juhajalone
    • en pysty tähän vastaamaan.Mielenkiinnolla odottelen tietoa tämän asian osaajilta. @pheikkari
    • Googlen alustat, YouTube ja Blogger, ovat helppoja käyttää ja nousevat esiin Google-hauissa. @jjanhone

    K12 Ketkä ovat suosikki(b/v)loggaajiasi ja miksi? (14.55)


    • Blogit: Kasper Strömman ja Katleena Kortesuo, Vlogit: Timo Wilderness, Hanna Pakarinen ja Tapio on the Move @jarvenpaa 
    • blogeista Isomieli (@markosuomi ) on suosikki, muita seuraan satunnaisesti #cmadfi @juhajalone 
    • ei ole blogaaga/ vlogaagasuosikkeja mulla vielä. @pheikkari

    Osallistu chattiin käyttämällä kaikissa vastauksissasi vastauksen tunnusta (V1, V2, ...) ja chatin tunnusta #cmadfi.

    PS. Jos kaipaat apuja siihen, miten sinä voisit tuottaa nopeasti tarinallisia videoita mobiililaitteilla, tsekkaa Somen avaimet: Tarinavideot -koulutuksemme.