15 vuotta piilotettuja aarteita - lahja itselleni ja lukijoille

Terveisiä juhlahumusta! 

Pääsin viikonloppuna juhlimaan Tampereen yliopiston ensimmäiseen alumnitapahtumaan sataan vuoteen. Sata vuotta lasketaan ilmeisesti lehtimieskoulutuksen alkamisesta. Sitä sopii minunkin juhlia, kahdestakin syystä:

• isotätini sai tuon koulutuksen
• minäkin opiskelin tiedotusoppia, jota nykyisin journalistiikaksi kutsutaan 

Juhlat olivat todella onnistuneet, harmittelin ainoastaan sitä, etten nähnyt juurikaan tuttuja. Kuvittelin, että juhliin olisi tullut esim. vanhoja työkavereitani Nokialta ja opiskeluaikaisia tuttujani. 1500 henkilön joukosta bongasin vain neljä tuttuani, joista kolmeen olen tutustunut vasta yrittäjäaikoinani. 

Jotta ensi kerralla kävisi parempi tuuri, suosittelenkin Tampereen korkeakouluista valmistuneita ilmoittautumaan alumnirekisteriin.

Toisaalta tapahtumassa oli niin vapautunut tunnelma, että vieraidenkin kanssa oli helppo jutella, joten ihan hyvin tässäkin kävi.

Alumnitapahtuma osui erittäin sattuvaan saumaan, sillä sunnuntaina tuli täyteen 25 vuotta omasta valmistumisestani. Olen koulutukseltani filosofian maisteri, pääaineeni oli tilastotiede. Joku kysyi, miten olen sitä työssäni hyödyntänyt. No, olen hyvä tulkitsemaan tilastoja ja visualisoimaan niitä. Hiljattain hyödynsin osaamistani kommentoidessani Wikipedian uutta charts-ominaisuutta, ja saatiin muutettua sen esitystapaa. 

Asioilla on tapana ruuhkautua ja sattuman kaupasta myös yritykselläni on merkkipäivä 9. marraskuuta. 15 vuotta sitten sain nimittäin soiton PRH:sta ja yritykseni sai nimen. Sitä ei muuten moni tiedäkään, virallinen nimi on nimittäin Hidden treasure – Piilotettu aarre. Onneksi se on keksitty kauan ennen tekoälyn yleistymistä. :D Arjessa pärjään nimellä Piilotettu aarre ja tänään sain taas nimikehuja. Viisi vuotta sitten tein projektin eräälle firmalle. Tilaaja oli sittemmin vaihtanut työpaikkaa, ja miettiessään miten hän minut taas löytäisi, hän ei muistanut minusta muuta kuin sanan aarre. Sen avulla hän löysi minut uudelleen. :)

Minulla on ollut tapana juhlia yritykseni synttäreitä verkostoni kanssa muun muassa arvonnoilla. Koska sunnuntai oli isänpäivä ja eilen yksinyrittäjiä juhlistava päivä, viivyttelin tarkoituksella oman merkkipäiväviestintäni kanssa. 

Tällä kertaa juhlin merkkipäivää antamalla 

blogini lukijoille lisää luettavaa ja 

itselleni aikaa kirjoittaa. 

Tein Magdalena Hain postauksesta

noston mm. Threadsiin.

Löysin bloggaamisen riemut samalla kun menin tammikuussa Fediversumiin, opin valtavasti uutta ja pistin Fedi-asioita tänne talteen.

Hiljattain Magdalena Hai kertoi Fedissä, että 

paras tapa auttaa lempikirjailijoita on kirjoittaa heidän kirjoistaan arvioita blogiin. 

Somenäkyvyys ei siis ole hänen mukaansa riittävää, ja kulttuurijournalismin määrä on laskenut vuosi vuodelta. 

Kommentti pysäytti, olenhan ajatellut tekeväni hyvää kulttuurinedistämistyötä tekemällä postauksia Instagramiin (ja myös Pixelfediin). 

Jos siis oikeasti haluan auttaa, minun kannattaisi kopioida samat asiat myös blogiini. Ehkä bloginäkyvyys auttaisi myös minua, sillä kaipaan nykyistä enemmän keskustelua esim. lukemistani kirjoista.

Olen tehnyt vastaavaa sisällönkierrätystä osittain jo muiden pitkien somepostausteni kohdalla. Siinä missä Instagramissa, Facebookissa, LinkedInissä ja Mastodonissa (ainakin minun instanssissani) on varaa kirjoittaa pitkiä postauksia, Threadsia ja Blueskytä varten jutut pitää ketjuttaa, eikä minulla aina riitä kärsivällisyys siihen. Siksi on ollut helpompi postata asiat tänne ja lähettää mikroblogipalveluihin vain linkki.

Merkkipäivän myötä aion siis tuottaa aiempaa enemmän ns. ajatonta sisältöä. Somen lisäksi aiheisiin kuuluu siis jatkossa myös kirja- ja ehkä myös elokuvajuttuja, uuden blogin lanseeraaminen olisi mielestäni ihan liian työlästä. Ajattelin laittaa tänne talteen myös Suur-Jyväskylän lehteen kirjoittamani kolumnit, joita olen kirjoittanut lähemmäs 15 vuotta. Jutut piilotan arkistoon, eli linkitän ne alkuperäiseen ilmestymisaikaan. Ja jotta itselleni jäisi talteen tieto siitä, kuinka paljon bloggauksia ennen tätä temppua oli, laitan tiedon tähän.

Blogiarkisto

• ►  2025 (28)

• ►  2024 (4)

• ►  2023 (21)

• ►  2022 (10)

• ►  2021 (11)

• ►  2020 (28)

• ►  2019 (39)

• ►  2018 (42)

• ►  2017 (57)

• ►  2016 (71)

• ►  2015 (78)

• ►  2014 (76)

• ►  2013 (128)

• ►  2012 (107)

• ►  2011 (123)

• ►  2010 (47)

Haluatko sinä koukuttaa seuraajasi

häviävän sisällön avulla? 

Tämä tempaukseni liittyy osittain lukemaani Facebook-keskusteluun, jossa valitettiin Instagramin stoorikeskusteluista. Paljon hyvää sisältöä menee Instagramissa ohi, eikä niihin voi enää palata. 

24h-sisällöillä luodaan aktiivisesti fomoa: ihmisten on pakko päivystää jatkuvasti somessa, ettei mitään tärkeää mene ohi. Se on surullista, sillä me

voisimme myös muuttaa omia tapojamme kestävämpään suuntaan.

Kesällä kauhistuin, kun tajusin, että Snapchat on kaupallistanut striikit. Jos jokin kauan varjeltu striikki katkeaa, sen saa elvytettyä maksamalla. 

Nyt myös Threads on esitellyt vuorokaudessa häviävät sisällöt, joita se kutsuu aavejulkaisuiksi.

Haluan omalta osaltani edistää kestävää somea, ja siksi 

1. olen kirjoittanut kirjoista ja leffoista stoorien sijasta postauksiin, jotta ne tavoittavat ihmiset pidempään. Jatkossa alan koota näitä juttuja myös blogiini. En ehkä välittömästi, enkä ehkä ihan samassa formaatissa kuin somessa. Kenties parempi tapa on niputtaa saman tyylin sisältöjä yhteen.
   
   
2. otan talteen kaikki omat Instagram-stoorini kohokohtiin: minun sisältöjäni et missaa, vaikka olisit viikonlopun poissa somesta. Kesällä olin viikon poissa somesta ja koska se oli niin ihanaa, suosittelen sitä vilpittömästi sinullekin. Taukoni ansiosta minun oli hyvin helppoa olla poissa somesta myös alumipäivässä. Odotellessani ystävääni minulla oli kyllä suuri kiusaus tarttua someen, mutta koska vein puhelimeni infopisteeseen lataukseen, päädyinkin keskustelemaan livenä naisen kanssa, jonka kanssa löysimme yllättävän paljon yhdistäviä tekijöitä. Tämän olisin taatusti missannut kännykän kanssa seurustellessani.
   
   
3. kulutan enemmän postauksia kuin stooreja ja tutkin esim. Facebook-fiidini ilman algoritmia. 
   
   
4. ilahdun someista, jotka antavat näkyvyyttä myös vanhemmille postauksille tai joissa häsät yhä toimivat. On ihan tosi ok palata vanhoihin päivityksiin ja keskustella niistä.
   
   
5. aion nyt tuottaa entistä enemmän blogisisältöä. Pidän kirjoittamisesta, joten miksen antaisi sille aikaani?

Kiva, kun luit tänne asti. Toivottavasti jaksat lukea piilotettuja kirjoituksiani myös jatkossa. :) 

Ensitöikseni pistin tänne tänä vuonna julkaistut kolumnini. Koska olin viitannut kahdessa niistä lukemiini kirjoihin, niin pistin kolumnien perään myös kirja-arviot. Sen jälkeen keräsin yhteen kasaan viime aikoina lukemani kahdeksan(!) perheistä kertovaa kirjaa. Kirjoitin tänään siis yhteensä 5 blogipostausta - siinäpä lahjaa kerrakseen. Toivon, että intoni jatkuu. :)

Ideasta videoksi -koulutus Tampereella

Kävin tiistaina Tampereen yliopistolla kouluttamassa Tampereen eOppimisen Klusterin väkeä. Klusterin jäsenorganisaatioita ovat Tampereen yliopiston lisäksi Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu sekä Tampereen kaupunki. Heidän henkilökunnalleen järjestettiin koulutus, jossa perehdytttiin mm. videon suunnitteluun, käsikirjoittamiseen ja erilaisiin toteutustapoihin.

Avasin iltapäivän kertomalla mm. siitä, mikä tekee videosta hyvän, miten video suunnitellaan ja siitä, millaisia erilaisia tapoja on tehdä opettamista tukevia videoita.

Ideasta videoksi eoppimisen_klusteri from Johanna Janhonen

Koulutuksen jälkeen jakaannuimme 4 työpajaan. Niiden aiheita olivat:

Työpaja 1: Webinaarista tallennukseen: Adobe Connectin ja Skype For Busineksen käyttö opetuksessa Kouluttaja: Jarmo Vihmalaakso, TAMK
Työpajassa tutustuttiin videopuheluissa tarvittaviin laitteisiin ja ohjelmistoista Adobe Connectiin sekä Skype For Businekseen.

Työpaja 2: Video Moodlessa
Kouluttaja: Tuuli Kurkipää, Tredu
Työpajassa tutustuttiin Moodlen videomahdollisuuksiin:
H5P interaktiivinen video, videoon lisättävät tehtävät ja kommentit
PoodLL-videopalautus ja -palaute

Työpaja 3: Powerpointit uusiksi OfficeMixillä
Kouluttaja: Suvi Junes, TaY
Office Mix on PowerPointin uusi lisäosa, jonka avulla voit liittää ääntä, videokuvaa ja interaktiivisia tehtäviä PowerPoint-esitykseesi. Koulutuksessa käytiin läpi esityksen luominen, käyttötavat ja tutustuttiin julkaisemisvaihtoehtoihin. 

Työpaja 4: Videoita mobiililaitteilla ja somepalveluilla
Kouluttaja: Johanna Janhonen, Piilotettu aarre
Työpajassa tutustuttiin videoiden suunnitteluun, tuottamiseen ja julkaisuun somessa. Koulutuksessa perehdyttiin videon käsikirjoittamiseen, kuvattiin oma video pienessä ryhmässä ja kuutiin vinkkejä erilaisista työkaluista ja ohjelmista, joilla voi luoda ja muokata videomateriaalia helposti omalla mobiililaitteella tai läppärillä. Työpajassa keskusteltiin myös videon julkaisumahdollisuuksista somessa. Demo-osiossa perehdyimme YouTuben editoriin.

Esimerkkivideoksi valitsin Haaga-Helian opiskelijoiden Nuuksion kansallispuistossa tekemän videon, joka on oikea oppikirjaesimerkki siitä, miten tehdään tavoitetta tukeva tarinallinen video, jossa on mukana myös tunteita.



Somen avaimet: Tarinavideot -koulutuksissa Anne Kalliomäki on opettanut käsikirjoittamista, joten tein hänen ohjeillaan videosta "kolmen ruudun käsikirjoituksen".

Kiitos Tampere, tämä oli hauska ja vähän erilainen koulutus!

Kommenteissa olisi hauska kuulla, mikä sinusta tekee jostain videosta hyvän tai miten sinä olet hyödyntänyt videoita opettamisessa.

#CMADFI - palautetta keräämässä

Huhhuh! Nyt on olo kuin lapsella joulun jälkeen: joulupukki kävi jo, eli enää ei tarvitse jännittää, sillä CMAD on ohitse ja jäljellä on vain iso kasa lahjoja.

Maanantaiaamuna minua todellakin jännitti. Ei se, että esiinnyin itsekin ison CMAD-yleisön edessä (esityksiä en ole jännittänyt vuosikausiin, vaikka vielä kouluaikana esittelmät olivat pahinta mitä tiesin), vaan se, miten ihmiset tapahtumassa viihtyvät ja miten käytännön järjestelyt onnistuvat.

Tapahtuma vaikutti paperilla todella mainiolta, mutta minusta se onnistui vielä paremmin: ihmiset odottivat todella innokkaasti tapahtumaa somessa, "melkein kuin lomalle pääsisi", tunnelma tilaisuudessa oli rento ja esiintyjät ylittivät itsensä - kaikki esitykset olivat todella mielenkiintoisia. Myös tapahtumajärjestelyjä kehuttiin siihen malliin, että aloin jo harkita uutta uraa tapahtumajärjestäjänä ;). Mairittelevalta tuntui sekin, että saimme myös median kiinnostumaan tapahtumasta, Suoralinja teki tapahtumasta sähkeen (ma) ja Aamulehti jutun (ti).

Palaan täällä blogissa luultavasti vielä moneen kertaan lahjoihin, eli tapahtuman tiimoilta tuotettuun materiaaliin, mutta nyt minulla on kiire kysyä teiltä palautetta, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Eli täytähän alla oleva lomake ja anna meille risuja, ruusuja ja ideoita ensi vuoden tapahtumaa varten. Voit täyttää lomakkeen myös täällä.

#CMADFI maanantaina!

Kauan odotettu päivä on lähellä: maanantaina järjestämme Suomen toisen CMAD-tapahtuman. Viime vuonna meitä oli paikalla reilu kymmenen, tänä vuonna 150! Tapahtuman mittakaava on muutenkin kasvanus, siinä missä järjestimme CMAD:in viime vuonna SOITA-tiimillä, järjestäjiä on nyt yli 170, joista erityisen aktiivisia parikymmentä. Myös esiintyjiä on parikymmentä siinä missä viime vuonna meitä oli kolme...

Tapahtuma on paperilla todella upea, toinen toistaan mielenkiintoisempia puheenvuoroja täynnä vaikka olemme jättäneet aikaa myös tärkeälle verkostoitumiselle (mm. #taskulounas luvassa). Nyt jännittää, miten kaikki sitten käytännössä sujuu.

Päivän taustalla kummittelee haaveeni, jonka lausuin ääneen Ylen Sipolle, Mika Tolvaselle, toiselle pääpuhujistamme, kolmisen vuotta sitten: "Olisi kivaa, jos Suomen community managerit kokoontuisivat yhteen". Ajattelin, että tapahtumaan voisi tulla vaikka parikymmentä ihmistä, ja nyt meitä on näin paljon! Aina kannattaa siis haaveilla, sillä haaveet voivat toteutua moninkertaisina!

Avaamme tapahtuman alla olevilla kalvoilla, se mitä sen jälkeen näemme onkin mielenkiintoinen yllätys. Jos et pääse paikalle, seuraa tapahtumaamme etänä, tarkemmat linkit löydät täältä.

Cmadfi13 alustus from Johanna Janhonen 

Nettiyhteisöjä ohjailemassa (SJL-kolumni)

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu kolumnina Suur-Jyväskylän lehdessä 29.12.2012 

ATK ja www – siinä kaksi kirjainyhdistelmää, jotka ovat vieneet monelta työpaikan. Teen nykyään mm. konekirjoittajan ja matkasihteerin työtä ja minua palvelevat automaattivirkailijat pankkien ja virastojen sivustoilla. Kivijalkakauppiaat taistelevat nettikauppoja kanssa, lehtiä ja kouluttajia vastassa ovat netin ilmaiset sisällöt.

Mitä ammatteja sitten on tullut tilalle? Koodareita, nettisivumaakareita, hakukoneoptimoijia ja niin edelleen. Yksi uusimmista on community managerin työ. Ammatti on niin tuore, ettei sille ole vielä edes vakiintunutta suomennosta, vaan puhutaan mm. yhteisöjohtajista ja nettikätilöistä. Näitä ihmisiä yhdistää se, että he työskentelevät nettiyhteisöjen parissa ja ohjailevat niitä työnantajiensa haluamaan suuntaan. Suomen tunnetuimpia nettityöntekijöitä on vuoden poliisiksikin valittu Marko ”Fobba” Forss.

Verkostokoordinaattorin tehtäviin kuuluu mm. asiakkaiden mielipiteiden kerääminen ja aktiivinen viestintä erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Yhteisöjä voi johtaa myös ilman internetiä, mutta sen avulla yhteisö saattaa kasvaa kansainväliseksikin ja pienten kohderyhmien tuotteillekin voi löytyä riittävästi ostajia. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Suomalaisten yritysten yhteistä Avainklubi-palvelua koordinoiva Joni Kataja totesi, että palvelun käyttäjät ideoivat yritysten tuotteita innokkaasti vain silloin, jos yritys itsekin on aktiivinen. Yhteisöjä otetaankin enenevissä määrin mukaan tuotekehitystyöhön, sillä 40% ihmisistä haluaa kehittää tuotteita paremmiksi ja vaikuttaa vaikka siihen, millaisia suklaamakuja ja tiskirättejä kaupoista löytyy tai miltä seuraavan auton sisätilat näyttävät.

Community managerit toimivat aluksi vapaaehtoisina harrastusyhteisöissä, ensimmäiseksi heitä palkattiin kuluttajayhteisöihin. Mutta myös yritysten sisäisiin ja niiden välisiin yhteisöihin tarvitaan puheenjohtajia, esimerkiksi YIT:llä on  yritysasiakkaidensa kanssa omia suljettuja keskusteluryhmiä.

Tammikuussa maailmalla järjestetään Community Manager Appreciation Day -tapahtuma, jolloin yhden päivän ajan arvostetaan yhteisöjohtajien tekemää työtä, joka vie tekijältään yksityisyyden ja välillä myös yöunet. Kuulin CMAD:ista ensi kertaa vuosi sitten Twitterissä ja toin sen sitten nopealla aikataululla Suomeen, Tampereen teknilliselle yliopistolle, jonne kokoontui kymmenkunta community manageria ja muita aiheesta kiinnostuneita. Vuodessa tapahtuman mittakaava on kasvanut uusiin mittoihin ja ensi kuun tapahtumaan on ilmoittautunut jo sata ammattilaista mitä mielenkiintoisimmista organisaatioista. Tämä kertoo minulle siitä, että yhteisömanagerin työ on tullut jäädäkseen myös Suomeen.

CMADFI-ohjelma alkaa olla kasassa

Päivitin toissapäivänä nettiin CMADFI-tapahtuman ohjelmaa, joka on melko vakuuttava!

Kurkataanpa sitä tarkemmin:

10.00-10.15 Tilaisuuden avaus
10.15-10.45 Antti Isokangas: Sisällöntuottajasta mielipidejohtajaksi, päälava (keynote)
10.45-11.30 Case-puheenvuorot 1 (kolme vartin esitystä), päälava

• Maarit Riikonen / Markkinointitoimisto Farkas Oy: Case Aarikka
• Marko Suomi / Konecranes: Community managerina yrityksen sisäisessä globaalissa virtuaalitiimissä
• Janne Ruohisto / Intunex Oy: Parvia ja pelimekaniikka – mikä saa ihmiset tekemään yhteistyötä ja auttamaan toinen toisiaan?

11.30-12.30 Taskulounas eli verkostoitumista ennalta sovituista teemoista
12.30-14.00 Pienryhmäsessiot 1 eri saleissa (Esimerkkejä perinteisistä ja sosiaalisen median verkostoista – kuinka tehdä perinteisistä verkostoista sosiaalista mediaa hyödyntäviä) – kaikki osallistujat kuulevat kaikki pienryhmäsessiot, mutta keskustelun vauhdittamiseksi porukka jaetaan kahtia

• Kari A. Hintikka (AVO2-hanke): verkoston rakenteet ja roolit (45 min)
• NN (OSKE) (45 min)

14.00-15.30 Pienryhmäsessiot 2 eri saleissa (Uusia ideoita, some- pohjaisia sovelluksia ja toimintatapoja verkostojen hallintaan ja kehittämiseen)

• Jukka Huhtamäki (TTY): Visuaalista analytiikkaa verkko-/verkostofasilitaattoreiden työn tueksi (45 min)
• Juha Krapinoja: Yammer työyhteisön sisäisenä verkostona (45 min)

15.30-16.00 Kahvitauko
16.00-17.00 Case-puheenvuorot 2 (neljä vartin esitystä), päälava

• Senja Larsen ja “Senja opettaa meille ruotsia sosiaalisessa mediassa”
• Jukka Eklund: Case: Jolla ja yhteisöt
• Toni Nummela: Live UX: Striimaus nyt ja tulevaisuudessa
• Jarmo Puskala: Case Iron Sky

17.00-17.30 Keynote / Mika Tolvanen, Community managerointia Ylessä
17.30-18.00 Verkostoitumista eri teemoista/näkökulmista, opitaan lisää, mietitään ja tehdään yhdessä

Tämän jälkeen houkuttelin tuttavaani mukaan ja hän pyysi rehellistä mielipidettäni, onko tilaisuus tarkoitettu vain "aloittelijoille" vai saavatko kokeneetkin some-asiantuntijatkin tapahtumasta jotain irti. Hämmästyin kysymystä sen verran, että jaanpa nyt sitten rehellisen vastaukseni muillekin.

Ensinnäkin, community managereiden ala on Suomessa niin tuore, että oikeita konkareita meillä ei vielä ole (no ei niitä vielä maailmallakaan taida olla): ammattimaisia community managereita meillä on ollut ehkä vasta noin viisi vuotta (ja meillä on puhumassa yksi Suomen ensimmäisistä community managereista, Mika "Sippo" Tolvanen, joka aloitti YleX:n community managerina) .

Toiseksi, ala elää ja muuttuu siinä missä sosiaalinen mediakin, koko ajan pitää oppia uusia niksejä ja taitoja, ja se mikä tepsi yhteisöön viime vuonna, ei ehkä toimi enää. Community managereiden pitää siis olla valppaana koko ajan. CMADFI-tapahtumassa tuomme yhteen Suomen harvalukuiset community managerit, jotta he pääsevät vaihtamaan kokemuksiaan ja oppimaan toisiltaan. Esitykset on koottu monelta kantilta, on sekä akateemisia esityksiä että käytännön case-kertomuksia, on puhetta  organisaatioiden sisäisistä yhteisöistä mutta myös asiakasyhteisöistä. Mukana on myös monia tämän vuoden puhutuimpia tapauksia, kuten Iron Sky, Jolla ja Fröken Senja.

Osallistujilla on myös hyvä tilaisuus vaikuttaa tilaisuuden sisältöön, sillä Facebook-ryhmämme kautta voimme tehdä toivomuksia esiintyjille: voisitko puhua tästä ja kertoa tuosta. Eli jos pelkäät, että kuulet "taas ne samat jorinat samoilta ihmisiltä", tule ryhmäämme haastamaan esiintyjämme puhumaan uudesta näkökulmasta. Olemme jättäneet agendalle aikaa myös vapaamuotoiseen verkostoitumiseen ja myöhemmin jaamme ihmiset lounaspöytiin, joissa on eri puheenaiheet.

Itse olen toiminut erilaisissa harrastusyhteisössä community managerina 10 vuoden ajan (mietimme parhaillaan, miten juhlistaisimme 10-vuotiaan Nukkekotielämä-ryhmämme synttäreitä), mutta on minulla taustaa myös ammatillisista yhteisöistä mm. Nokiassa. Kokemusta siis löytyy vuosikymmenen verran, mutta CMADFI-päivän jälkeen uskon olevan paljon-paljon fiksumpi ja täynnä uusia hyviä ideoita omia yhteisöjäni varten. Odotan innolla myös sitä, että tutustun uusiin ihmisiin, jotka ovat myös kiinnostuneita yhteisöjen kanssa tehtävästä työstä. Olen nimittäin haaveillut tällaisesta community managerit yhteen kokoavasta tapahtumasta jo ainakin kolmisen vuotta. En siis suin surmin jäisi tapahtumasta pois. Tule sinäkin mukaan, harvoin sitä näin laadukasta sisältöä ilmaiseksi saa... Mukaan mahtuu vielä noin 65 henkilöä.

CMAD kokoaa yhteen Suomen community managerit jo toistamiseen

Eilinen oli hauska päivä: avasimme CMAD:in, Community Manager Appreciation Dayn ilmoittautumisen ja paljastimme samalla myös osan esiintyjistämme.

Ensimmäinen keynote-puhujamme on Antti Isokangas, joka puhuu aiheesta Sisällöntuottajasta mielipidejohtajaksi. Maarit Riikonen jakaa Aarikka-casen, Jukka Huhtamäki käsittelee verkossa toimivien verkostofasilitaattoreiden apuvälineitä ja aiheeseen liittyviä menetelmiä ja Juha Krapinoja puolestaa kertoo Yammer-kokemuksiaan. Lähiaikoina lisäämme sivuillemme lisää mielenkiintoisia puhujia - päivästä tulee hieno!

Me järjestäjätiimissä jaoimme linkkiä eri puolella somea (mm. Facebook-sivuilla ja -ryhmissä, LinkedIn-päivityksissä ja ryhmissä, Twitterissä, Google+:ssa, Sometussa, sosiaalinenmedia.org:ssa) onnistuneesti osallistujien kanssa: yli kuudesosa paikoista meni ensimmäisen päivän aikana. Tapahtuma on tarkoitettu vain nopeille, älä siis jää rannalle, vaan ilmoittaudu jo tänään!

Äsken loin meille myös LinkedIn-eventin epävirallista tapahtumaviestintää varten: eventtien avulla osallistujat pääsevät helposti viestimään omille verkostoilleen osallistumisestaan.

MindTrekistä, bloggailusta ja yhteisöistä

Johanna South Park -hahmona

, kuvitusta kuvituksen vuoksi ;)

Olen julkaissut aiemmin tässä blogissa sekä Jukka Eklundin ja Pauliina Mäkelän haastattelut community managerin työstä, jotka kuvasin muutama viikko sitten MindTrekissä. Tarkoitukseni oli kuvata näitä videoita enemmänkin, mutta tilaisuus osoittautui aika haastavaksi. Siinä missä MindTrek oli aiemmin poissa kaupungin humusta Pyynikin Rosendahlissa olimmekin tänä vuonna Finlaysonin idyllisellä alueella keskellä kaupunkia. MindTrekin tilaisuuksia järjestettiin mm. elokuvateatteri Plevnassa ja viereisessä Siperiassa. Minä osallistuin moneen Academic MindTrekin sessioon, joka taas järjestettiin lähellä olevissa TAMK:in tiloissa muutamassakin eri kerroksessa. Ihmiset hajaantuivat siis tauoilla kovin moneen paikkaan, eikä yhteistä ruokailua ollut, mikä teki verkostoitumisesta aiempaa vaikeampaa. Toivotaan, että kokemuksista opitaan ja ensi vuonna verkostoituminen on taas oleellisempana osana ohjelmaa.

Kolmannen community manager -aiheisen haastattelun sain itävaltalaiselta Tassilo Pellegriniltä, joka kertoi ajatuksiaan yhteisöjen merkityksestä tulevaisuudessa, jossa meitä koettelevat mm. erilaiset luonnonmullistukset. Haastattelun löydät Hidden treasure 2.0 -blogistani, johon pyrin keräämään englanninkielisen sisältöni, kun taas tässä blogissa puhutaan lähinnä suomea.

Ja kun tässä nyt muita bloggauksiani aloin mainostamaan, niin kurkkaahan Nörttityttöihinkin, jossa kerroin muutama viikko sitten Pinterestistä. Nörttitytöt on mielenkiintoinen bloggaajien yhteisö, johon olen kuulunut lähes sen ensimetreistä asti. Blogissa esitellään erilaisia nörttien mielenkiinnon kohteita, minä olen kertonut siellä community managerin ammatista ja aikuisten naisten miniatyyriharrastuksesta. Kesällä keräsin yhteisöllisesti 101. postauksen kunniaksi listan 101 asiasta, jotka meitä silloin innostivat. On hauskaa kirjoittaa asioista, jotka eivät omiin blogeihin sovi eikä se, että Nörttitytöillä on jättimäinen yleisö tee asiasta yhtään vähemmän kiinnostavaa. :) Mutta parasta Nörttitytöissä on kuitenkin Facebookissa oleva takahuoneemme, jossa avaudumme mielenkiintoisista aiheista. Nörttityttökollegat ovat opettaneet minulle paljon uutta mm. pelikulttuurista. Joulukuussa blogissamme pyörii joulukalenteri, jota odotan jo innolla! Jos sinulla on erikoisia mielenkiinnon kohteita, olet tervetullut nöräilemään kanssamme! Mainostan muuten uusia nörttityttöbloggauksia sekä Twitter-tililläni että Facebookissa henkilökohtaisella fanisivullani, jonka perustin ennenkuin oli mahdollista tilata vieraiden ihmisten päivityksiä.

Mitäs mieltä olit muuten tällaisesta jutustelevasta bloggaustyylistä, jossa ei ollut yhtä selkeää aihetta? Upposiko vai kehotatko pysymään aihe/bloggaus-tyylissäni? Kuvitusta tällaiseen tajunnanvirtaan ei ollut helplpoa valita, joten nappasin aristosta South Park -avatarini, jota olen täällä joskus aiemminkin käyttänyt.

Community managereiden omaa päivää suunnittelemassa #cmadfi

Community managerit tekevät töitä nettiyhteisöjen kanssa. Tällä nimikkeellä ei Suomessa vielä kovin monta ammattilaista ole, mutta yhä useampi tekee oman toimensa ohessa yhteisönjohtajien tehtäviä ohjaten yhteisöä kohti jotain tiettyä tavoitetta. Koska ammatti on vielä niin uusi, tarve verkostoitumiseen ja vinkkien vaihtamiseen on iso. LinkedIn:ssä meillä on oma ryhmä "CMF Community managers in Finland", johon  kuuluu tällä hetkellä 63 jäsentä. Virtuaalisen verkostoitumisen lisäksi on suunnitteilla fyysinen verkostoitumispäivä. Kyseessä on CMAD-päivä, jota vietetään maailmalla aina joka tammikuun 4. maanantai, eli ensi vuoden päivämäärä on 28.1.2013, paikkana Tampere kuten tänäkin vuonna.

Olen mukana suunnittelutoimikunnassa, joka suunnittelee ensi vuoden tapahtumaa. Toimikuntaan pääsee mukaan kuka vaan aiheesta kiinnostunut, joten jos ja kun innostut, niin tervetuloa mukaan!

Ja ennenkuin hyppäät mukaan, kurkkaa tästä tapahtuman historia, jonka Pauliina Mäkelän kanssa teimme:

Teatterit somessa (Näytös-artikkeli)

Aloittelen kesäloman jälkeen bloggausta kevyesti julkaisemalla jo toisen valmiin jutun. Tämä teksti on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Näytös-lehdessä (2/2012), jota julkaisee Työväen Näyttömöiden Liitto.

Liitto järjesti huhtikuussa vuosikokouksensa yhteydessä seminaarin, jossa minä ja Tampereen Työväen Teatterin tiedottajan Sari Andersson  puhuimme "sähköisestä mediasta teatterin palveluksessa".

Seminaarin jälkeen meitä pyydettiin kirjoittamaan esityksestämme ja yleensäkin somesta Näytös-lehteen.

Sosiaalinen media (some) on termi, jota alettiin käyttää Suomessa yleisesti vuonna 2009. Sitä ennen puhuttiin enemmän web2.0:sta, Internetin uudesta sosiaalisemmasta "versiosta" ja sitä aiemmin uusmediasta. Teknisesti Internet ei ole juuri muuttunut, sosiaalista mediaa on ollut alusta asti mm. IRC-kanavilla, mutta viime vuosina osallistumisesta on tullut paljon entistä helpompaa, ei niin teknistä kuin aiemmin. Nyt oikeastaan odotan, milloin termi taas muuttuu, some-palvelut uivat vanhoille sivuille niin, että kohta kaikki nettisivut tarjoavat somesta tuttuja elementtejä. Kyseessä on "yhteisöllinen netti": on erilaisia nettiyhteisöjä, jotka tuottavat eri palveluihin erilaisia sisältöjä, verkostoja ja keskusteluja. Some-palveluihin kuuluu satoja erilaisia palveluita, joista seminaarissa käsiteltiin teatterien näkökulmasta mm. blogit, wikit, keskustelufoorumit, Facebook, YouTube, Flickr, Pinterest, Wikipedia, LinkedIn, Twitter, Foursquare. Julkisten some-palveluiden lisäksi teatterit voivat käyttää myös omalle väelle tarkoitettuja palveluja, kuten mikroblogi Yammeria tai salaista ryhmää Facebookissa tai LinkedIn:ssä.
Teattereilla on erilaisia tapoja suhtautua työntekijöidensä somen käyttöön. Ne voivat esimerkiksi yrittää kieltää somen käytön työaikana, tehdä somesta tiedottajan pelikentän, koota some-tiimin tai antaa kaikille halukkaille ohjeet siihen, mitä välineitä teatteri suosittelee työntekijöilleen ja mitä se jäseniltään toivoo ja odottaa.
Sosiaalinen media mielletään usein vain uudeksi markkinoinnin välineeksi, mutta siltä voi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, esimerkiksi

• tiedotuksessa
• opetuksessa ja oppimisessa
• palautteen keräämisessä ja asiakaspalvelussa
• tuotekehityksessä ja innovoinnissa
  
• rekrytoinnissa ja työnantajakuvan kehittämisessä
  

• ryhmätyöskentelyssä, esimerkiksi nopeasti muuttuvien ohjeiden tai pöytäkirjojen kirjoittamisessa tai käsikirjoitusten muokkaamisessa
• verkostoitumisessa ja yhteydenpidossa

• uutisten, markkinoiden ja kilpailijoiden seurannassa
  

Source: nytimes.com via Johanna on Pinterest

Koulutusta varten etsin esimerkkejä siitä, miten teatterit ovat somea käyttäneet. Yhdysvalloissa esitettiin vuonna 2009 ensimmäinen teatteriesitys Twitterissä, yli kuukauden ajan Next to normal -näytelmän spiikkejä sujahti ihmisten Twitter-virtaan sitä tahtia, että näytelmä keräsi paitsi tuhansia uusia seuraajia ja mediamainintoja myös paljon katsojia.

Source: theballetbag.com via Johanna on Pinterest

Lontoossa taas Wheeldonin Alice in Wonderland -baletin maailman ensi-iltaan kutsuttiin 2011 kaksi suosittua balettibloggaajaa, jotka twiittasivat @RoyalOperaHouse -tilillä tavalla, johon tavallinen tiedottaja ei kykene. Kovilla teatterifaneilla on intohimoa ja intoa, joka saa muutkin katsojat innostumaan ja kiinnostumaan asiasta.

Suomalaisista esimerkeistä mainitsen tässä kaksi.

Source: yle.fi via Johanna on Pinterest

Putous-hahmo Marja Tyrni markkinoi onnistuneesti Facebook-sivunsa kautta näytelmää, jossa Aku Hirviniemi esiintyi.

Source: wreckamovie.com via Johanna on Pinterest

Ironsky-elokuvan tuottanut Wreckamovie taas toteuttaa kesällä ensi-iltansa saavaa Opera by You-esitystä Savonlinnaan, teosta on ollut suunnittelemassa satoja oopperan ystäviä ympäri maailmaa.

Some on arkipäiväistymässä ja ihmiset jakavat entistä enemmän tietoa itsestään. Kun he näkevät hyvän (tai huonon) näytelmän, he kertovat siitä sadoille tuttavilleen somessa, joten teatterit eivät voi sivuuttaa asiaa. Sen sijaan kannattaa miettiä, millä keinoin jakamisesta tehdään mahdollisimman helppoa.
Koulutuksen lopuksi kysyin yleisöltä, mitä heille jäi mieleen.

• Teatterit käyttävät somea hyvin eri tavoin
  
• Valtavasti eri väyliä - mistä riittää aika moiselle kommentoinnille!
  
• Somen spesifin kirjon osaaminen helpottaa
  
• Mahdollisuus tavoittaa katsojat lehti-ilmoittelua paremmin
  

Yleisö halusi kokeilla käytännössä mm. seuraavia asioita.

• Näyttelijöiden hakua somen avulla
  
• Tehostaa markkinoinnissa positiivisia uutisia/kiinnostavia uutisaiheita (ei vain lippujen kauppaamista)
  
• Videobloggausta
  
• Saada oma henkilökunta somen aktivisteiksi, nostetaan esim. teatterinjohtajan omat kasvot esille
  

Ennenkuin teatteri lähtee käyttämään somea, asiaa pitää miettiä huolellisesti: mitä somelta halutaan, ketä yritetään tavoittaa ja millä viestillä. Yleisöä huoletti mm. oikeiden kanavien valinta, hallittavan kokonaisuuden rakentaminen, resurssit ja se, että some muodostuu aikarosvoksi. Teatterit voisivat käyttää paljon enemmän somea hyödykseen, kuin mitä nyt tehdään. Ensialkuun kannattaa selvittää, mitä omasta teatterista ja henkilökunnasta jo puhutaan somessa. Hyvällä tuurilla löydetään innokkaita faneja, joita voidaan alkaa ottaa uudella tavalla huomioon.

Kainalojutussa Sari Andersson kertoi kokemuksia Tampereen Työväen Teatterista. Alkuun lähdettiin YouTube-trailereista, sitten mukaan tulivat ensin Facebook-ryhmä ja sitten Facebook-sivu, Twitteristä löytyy paitsi teatteri myös teatterijohtaja: Riku Suokas.

Sari kirjoitti mm. näin:
"Olemme saaneet somesta loistavan kanavan olla suoraan yhteydessä katsojiimme. Saamme näppituntumaa katsojien toiveisiin ja paljon suoraa palautetta esityksistä."
"Some on hyvä keino rakentaa teatterin identiteettiä. Se toimii myös nopeana viestintäkanavana kiireellisten uutisten jakamisessa."
"Teatteri ei voi odottaa saavansa somesta pikavoittoja, vaan kyse on aktiivisesta ja pitkäjänteisestä työstä."
"Tärkeintä teatterille on olla läsnä, tavoitettavissa ja näkyä siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat".

Teatteri-sana voidaan muuten korvata sanalla yritys tai organisaatio, ja jutut pitävät edelleen paikkansa!