Wikipediaan luotetaan enemmän kuin ChatGPT:hen

Kyselin viime viikolla Wikimedia-verkostoltani, olisiko kenelläkään tietoa tutkimuksesta, joka mittaisi sitä, miten luotettavana ihmiset pitävät Wikipediaa. 

Vinkkien avulla pääsin Brand Health Tracker -kyselyn jäljille. Wikimedia-säätiön viestintä on julkaissut Brand Health Tracker -tutkimuksen 8 kertaa (ks. Brand Health Tracker Wave 8). 

Kysely tehdään maailmanlaajuisesti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa. Tammikuussa 2026 julkaistun Wave 8:n tulokset perustuvat lokakuussa 2025 tehtyyn kyselyyn.  

Ihmisiltä kysyttiin mm. sitä, 

• ovatko he kuulleet tietyistä digipalveluista, 
• pitävätkö he niitä rehellisinä ja puolueettomina, 
• käyttävätkö he niitä itse tai 
• ovatko he joskus tuottaneet niihin sisältöjä. 

Vaikka kysely on tehty Wikimedian näkökulmasta, siitä saa irti paljon muutakin mielenkiintoista.

Aloitetaan palveluiden tunnettuudesta, joka on sikäli tärkeä mittari, etteivät ihmiset voi käyttää sivustoja, joiden olemassaolosta he eivät edes tiedä. 

Google, YouTube, Facebook, Instagram ja Tiktok kuuluvat maailman tunnetuimpiin nettisivustoihin, mutta esimerkiksi vain kymmenen prosenttia vastaajista oli kuullut Blueskystä. 

Wikipedian tunnettuus oli suurimmillaan kyselyssä 3 (Wave3), jolloin vastaajista 83 prosenttia tunnisti Wikipedia-nimen. Nyt tunnettuus oli romahtanut 64 prosenttiin!

Wikipedian tunnettuus on laskussa. Kuvan lähde. 

Tunnettuus on laskenut ympäri maailmaa. Minut yllätti se, että Pohjois-Amerikassa, Wikipedian kotikonnuilla, vain 55 prosenttia vastaajista tunnisti palvelun! Lukema on nykyisin lähes yhtä heikko kuin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. 

Johtuuko tunnettuuden lasku siitä, ettei Wikipedia juuri näy somessa?

Esimerkiksi Facebookissa Wikipedialla on 5,4 miljoonaa seuraajaa, Tiktokissa 990 000,  Instagramissa 750 000, X:ssä lähes 600 000 ja Youtubessa noin 300 000. Yhteensä seuraajia on 8 miljoonaa.

Samaan aikaan ChatGPT:llä on Facebookissa 485 000 seuraajaa, Tiktokissa 2,7 miljoonaa seuraajaa, Instagramissa 5,5 miljoonaa, X:ssä OpenAI:lla on 5 miljoonaa seuraajaa,  YouTubessa 2 miljoonaa seuraajaa. Yhteensä seuraajia on lähes kaksi kertaa enemmän kuin Wikipedialla, noin 15,7 miljoonaa.

Lähes kaikki vastaajat, jotka ovat tietoisia Googlesta myös käyttävät sitä viikoittain. Yahoolla on varsin korkea tunnettuus, mutta viikoittaisia käyttäjiä sillä on siihen nähden vähän. Pidän myös Redditin ja Blueskyn käyttöä pienenä verrattuna niiden tunnettuuteen. Wikipediaa käyttää joka viikko lähes puolet niistä vastaajista, jotka tunnistivat sen nimen.

On helpompi kuluttaa sisältöjä, kuin tuottaa niitä itse. 

Kyselyssä kysyttiin, ovatko vastaajat tuottaneet sisältöjä kyselyssä mukana olleisiin palveluihin "ainakin joskus".

Noin 60 prosenttia vastaajista oli tuottanut joskus sisältöä Facebookiin. Sitä emme tiedä, olivatko nämä sisällöt omia postauksia vai kenties kommentteja. 

Kysymys oli muotoiltu näin: 

Which of the following have you ever written on, edited, posted, or published anything?

Seuraavaksi eniten sisältöjä oli tehty Instagramiin, Tiktokiin, YouTubeen, X:ään ja LinkedIniin.

Halusin vertaillla myös sitä, kuinka moni palveluja nykyään viikoittain käyttävistä vastaajista on tuottanut niihin joskus sisältöjä. Harmittelen sitä, että kysymykset olivat näin epämääräisiä - olisi tosi mielenkiintoista tietää esimerkiksi se, kuinka moni nykyisistä viikkokäyttäjistä tuottaa sisältöjä käyttämiinsä palveluihin viikoittain.

Ehkä esimerkki on paikallaan. Olen tuottanut valtavan määrän sisältöjä Yahoon alustoille vuosituhannen molemmin puolin, mutta enää se ei kuulu mun viikottaiseen rutiiniin. Sisältöjä olen tehnyt myös Tiktokiin, mutta palveluun en ole kirjautunut ainakaan viiteen vuoteen.

Bluesky on varsin tuore palvelu ja noin puolet sitä käyttävistä on tuottanut sinne joskus myös sisältöjä.  

Alkuperäinen kysymys, johon lähdin etsimään vastausta oli se, 

luottavatko ihmiset Wikipedian sisältöihin. 

Asiaa kysyttiin kyselyssä tällaisin sanoin: 

"How much do you trust each of the following sites to be honest and unbiased?"

Arvelen, että kysymykseen on voinut vastata esimerkiksi asteikolla 1-5, ja tuloksissa vastaukset 4 ja 5 on tulkittu luottamukseksi.

Katsotaan ensin millainen maine palveluilla on niiden vastaajien joukossa, jotka ovat niistä kuulleet.

Silmämääräisesti voi huomata, että yleinen luottamus Googleen, Wikipediaan ja ChatGPT:hen on varsin korkea niiden tunnettuuteen verrattuna. Kaikista vastaajista Wikipediaan luottaa 45 prosenttia, ChatGPT:hen 44 prosenttia.

Luottamus Wikipediaan on laskenut alueittain,

poikkeuksena Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Keski-Aasia.

Kuvan lähde.

Uteliaisuuttani tein vertailun siitä, miten ChatGPT:n ja Wikipedian maineet eroavat tarkemmissa kysymyksissä niiden ihmisten keskuudessa, jotka ovat näistä palveluista kuulleet.

Kysymys                                                                 ChatGPT         Wikipedia

Quality information on various topics                        26                        31

Well referenced and cited                                           19                        26

Reliable, trustworthy, up to date                                 18                        24  

Helps me do things quicker                                     32                        19

Has a positive impact in the world                             18                        23 

Has a positive impact in my country                          13                        17     

           

Key source on information online                              23                        32

Backbone of online knowledge                                  13                        21    

Ainoa asia, jossa ChatGPT ohitti Wikipedian oli se, miten se nopeuttaa työtä. 

ChatGPT on henkilökohtaisia tarpeita palveleva työväline, Wikipedia taas tietosanakirja. Työkalulla voidaan nopeuttaa myös sellaisia asioita, joihin tietosanakirja ei taivu. 

Vastaajien mukaan Wikipedia on ChatGPT:tä parempi, kun tarkastellaan tiedon ja lähteistyksen laatua, luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Wikipedialla on katsotaan myös olevan positiivisempi vaikutus maailmaan ja omaan kotimaahan ja sitä pidetään oleellisena tiedonlähteenä netissä.

Mielestäni kiinnostavaa on myös se, kuinka moni palveluiden käyttäjistä pitää käyttämiään palveluja rehellisinä ja puolueettomina. 

Fediversumissa olen törmännyt moneen ihmiseen, jotka ovat hypänneet eettisistä syistä pois esimerkiksi Googlen tai Metan palveluista. Kaikille tällainen valinta ei kuitenkaan ole mahdollista, ei minullekaan. 

Seuraava kuva paljastaa mielestäni oivallisesti sen, millä palveluilla on enemmän käyttäjiä kuin luottamusta niiden eettisyyteen.

Vastaajissa oli enemmän Goolen käyttäjiä, kuin ihmisiä, jotka uskoivat palvelun eettisyyteen. Yahoolla tilanne oli päinvastainen.


Kaikki tämän bloggauksen grafiikat olen tehnyt Canvalla ja esimerkiksi yllä olevan kuvan rakentaminen vaati yllättävän pitkän jumpan, että siitä tuli selkeä. Koska yksinyrittäjän resurssit ovat rajalliset, tein kuvista sellaisia, että saatoin jakaa ne myös Instagramin karusellissa. 

Grafiikat tein tarkoituksella ilman tekoälyä. En luota siihen, ettei AI muuta lukuja selkäni takana, ja tässähän niitä riitti. Toisaalta säätiö ei ole julkaissut kaikkea dataa sellaisella tarkkuudella, että olisin voinut raakadatan tekoälylle edes antaa, vaan minun piti itse tulkita sitä.


Toivottavasti näistä visualisoinneista oli sinulle jotain iloa! Jos haluaisit oppia tekemään itse vastaanlaisia visualisointeja, ota yhteyttä, sillä somen ja Wikipedian lisäksi koulutan myös Canvan käytössä. 

Wikipedia haku- ja tekoälyoptimoinnin työkaluna

Sekä SEO (search engine optimization, 

hakukoneoptimointi) että GEO (generative 

engine optimization, tekoälyoptimointi) 

hyötyvät Wikipediasta

Viime viikkoina olen intoillut enemmän Wikidatasta kuin Wikipediasta. Nyt aloin kuitenkin miettiä, olenko koskaan sanonut blogissani suoraan, että myös (ja etenkin!) 

Wikipedia on tekoälyoptimoinnin työkalu. 

Pari vuotta sitten opin Wikimaniassa, että Wikipedia on suurin yksittäinen opetusaineisto, jota ChatGPT käyttää. Muistaakseni se edusti noin 15 prosenttia koko aineiston koosta.

Erikielisiä Wikipedioita on satoja ja niiden artikkelit ovat yleensä itsenäisiä, eli niiden sisällöt eroavat toisistaan.

Eilen Andrew Lih kertoi  residenssiwikipedistien kuukausittaisessa WIR-miitissä uudesta tutkimuksesta. 

Singaporelainen Ahrefs on kehittänyt yrityksille suunnatun Brand Radar -nimisen työkalun, joka näyttää, miten LLM-pohjaiset tekoälypalvelut hyödyntävät yritysten tietoja. Työkalua mainostaessaan yhtiön sisältömanageri Louise Linehan analysoi työkalun avulla saatua listaa tuhannesta ChatGPT:n eniten siteeramasta nettisivusta. Aineisto muodostui syyskuussa 2025 käytetyistä sitaateista, joten selvitys on varsin tuore.

Hän luokitteli sivustot Clauden avulla. Sen mukaan

1000 ChatGPT:n eniten siteeramman nettisivun joukossa oli:

• 297 Wikipedia-artikkelia
• 238 nettisivua tai lasketumissivua
• 194 opetussivustoa 
• 66 app store -linkkiä
• 58 arvostelua
• 52 medialinkkiä (uutisia)
• 40 kieleen tai kielioppiin liittyvää sivustoa
• 22 tietosanakirjaa tai vastavaa
• 19 blogikirjoitusta tai kolumnia
• 9 Q&A/yhteistö/forum-sivua
  
• 5 korporaatiosivua (about us, contact us, yritysprofiilisivu)

Medioiden pienestä osuudesta ei kannata hämääntyä, ovathan monet mediat rajoittaneet tekoälybottien vierailuja. 

Asiakkailleni sanon, että hyvät mediaosumat kannattaa ottaa talteen Wikipediaan, jossa medialähteitä arvostetaan paljon enemmän kuin yhtiön tekemiä lehdistötiedotteita.

Louisen esimies Ryan Law sanoo kuulemma, että 

Wikipedia, homepages, app store pages are “dead” citations

– you can’t easily influence them.

No, Wikipediaan voi kyllä vaikuttaa, mutta ei sitä ihan helpoksi ole tehty.

Afrefs on jakanut blogissaan myös ChatGPT:n sata siteeratuinta sivustoa. Esittelen tässä top-kympit, ja kehotan sinua katsomaan loput heidän blogistaan. Saat sieltä myös vinkkejä siihen, miten pääsee ChatGPT:n siteeraamaksi!

ChatGPT:n eniten käyttämät lähteet Yhdysvalloissa top-10 syyskuussa 2025:
(# Domain Mentions)

1. www.reddit.com 847.338
2. en.wikipedia.org 431.710
3. www.amazon.com 97.457 
4. www.forbes.com 48.052 
5. www.businessinsider.com 37.712 
6. www.thespruce.com 36.195 
7. nypost.com 29.927 
8. www.bhg.com 28.897 
9. www.wired.com 28.611 
10. people.com 28.515 

ChatGPT:n siteeratuimmat sivustot koko maailmassa syyskuussa 2025, top-10:

1. www.reddit.com 4.389.496 
2. en.wikipedia.org 2.715.125 
3. es.wikipedia.org 364.361 
4. de.wikipedia.org 252.761 
5. www.amazon.com 214.993 
6. www.techradar.com 210.698 
7. www.thesun.co.uk 201.622 
8. timesofindia.indiatimes.com 198.100 
9. fr.wikipedia.org 191.494 
10. www.forbes.com 184.479 

Globaalille top-100-listalle pääsivät myös nämä Wikipediat:
18. portugali
32. italia
78. venäjä

Kielien järjestys lienee yhteydessä puhujien määrään.

Wikipedia vaikuttaa myös hakukoneoptimointiin.

Otan esimerkiksi Helsingin.

Googlen etusivulla Helsingin oma sivu on ykkösenä, Wikipedia toisena.

Osa tietolaatikon tiedoista on peräisin Wikipediasta.

Kun googlasin Helsinkiä, ensimmäinen osuma oli kaupungin oma sivusto. Toisena tuli suomenkielinen Wikipedia-artikkeli. Huomioni kiinnittyi  myös tietolaatikkoon. Siinä luki lähes sanasta sanaan sama teksti kuin Wikipediassa: 

Helsinki (ruots. Helsingfors) on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden pohjoisrannalla. Helsingin kaupungissa asuu noin 690 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 1 617 000 henkilöä. Asukasluvultaan Helsinki on Suomen suurin kunta ja lähikuntineen suurin kaupunkialue.

En tiedä, mistä Google pinta-alan nappaa, se on ainakin erilainen kuin Wikipedian ja Wikidatan ilmoittamat luvut (jotka nekin eroavat toisistaan). Myös väkiluku eroaa Wikimedia-projekteissa ilmoitetusta. Tietolaatikon ikäjakauma näyttää olevan sama kuin Wikipedia-artikkelin tietolaatikossa, samoin kuin puolueiden paikat kaupunginvaltuustossa.

(Ihmettelen muuten kovasti, mistä Google päättelee Helsingin kaupunkinosat. Maalaiselle Tali ja Aurinkolahti ovat ihan vieraita paikkoja.)

Ensimmäisten Googlen kuvahakutulosten joukossa on

kaksi Wikipediassa käytettyä kuvaa

Jos taas valitsee käyttöön Googlen tekoälytilan, saa näkyviin kolme linkkiä. 

Google käyttää tekoälytilassa lähteenä englanninkielistä Wikipediaa.

Ensimmäinen lähde on englanninkielinen Wikipedia, josta on saatu tekstiä vastauksen introon.

Seuraavaksi näytän, mitä ChatGPT Helsingistä kertoo. 

ChatGPT hyödyntää Wikipedian tietoja ja kuvia.

Tämäkin kuvausteksti näyttää perustuvan englanninkieliseen Wikipediaan. 

Helsinki[a] (Swedish: Helsingfors)[b] is the capital and most populous city in Finland. It is on the shore of the Gulf of Finland and is the seat of southern Finland's Uusimaa region. About 690,000 people live in the municipality, with 1.3 million in the capital region and 1.6 million in the metropolitan area. As the most populous urban area in Finland, it is the country's most significant centre for politics, education, finance, culture, and research. Helsinki is 80 kilometres (50 mi) north of Tallinn, Estonia, 400 kilometres (250 mi) east of Stockholm, Sweden, and 300 kilometres (190 mi) west of Saint Petersburg, Russia. Together with the cities of Espoo, Vantaa and Kauniainen—and surrounding commuter towns,[12] including the neighbouring municipality of Sipoo to the east[13]—Helsinki forms a metropolitan area.

Kuvista kaksi on Wikimediasta, ilmakuva Wikimedia Commonsista ja tuomiokirkko englanninkielisestä Wikipediasta. 

Kurkataan vielä Perplexityyn.

Perplexity käyttää lähteenä muun muassa suomenkielistä Wikipediaa.

Tutkin tarkemmin Perplexityn käyttämiä kuvia.

Lähes kaikki Perplexityn ensimmäisten joukossa käyttämät kuvat ovat
erikielisistä Wikipedioista, yksi Wikimediaan kuuluvasta Wikivoyage-palvelusta.

----------------

Toiseksi esimerkiksi otin Myssyfarmi-yrityksen. Valitsin tarkoituksella esimerkin, jolla on vain suomenkielinen Wikipedia-artikkeli. Läpinäkyvyyden nimissä kerron, ettei Myssyfarmi ole minun asiakkaani, enkä ole sen (tai Helsingin) Wikipedia-artikkelia muokannut.

Perushaussa Google nosti Myssyfarmin Wikipedia-artikkelin ykköseksi. Sivulla näkyvässä tekoälyvastauksessa hallusinoidaan myssymummasta (po. myssymummo).

Googlen tekoälytila käytti vastauksessaan 10 sivustoa, ei kuitenkaan Wikipediaa.

ChatGPT hyödynsi vastauksessaan suomenkielistä Wikipediaa.

Perplexity ilmoittaa  käyttäneensä yhdeksää lähdettä, ensimmäinen niistä on Wikipedia.

----

Jos haluat apua teidän Wikipedia/Wikimedia-sisältöjen kanssa, ota yhteyttä! Viimeksi kun katsoin, olin tehnyt 35 000 muokkausta erilaisiin Wikimedia-projekteihin. Verkkokaupastani löydät muun muassa avoimia koulutuksiani, jotka pidän vielä kertaalleen tänä vuonna. 

Kuvituskuvia eri tekoälypalvelujen avulla, vol 2

Lähes vuosi sitten testailin blogissani erilaisia kuvia luovia tekoälypalveluita. Nyt on hyvä aika katsoa, miten ne ovat sen jälkeen kehittyneet.

Ja jotta vertailtavuus säilyisi, käytetään taas samaa promptia:

Flatlay. Movie tickets, bus tickets, a Notebook, pencils, pens, needlecraft items, dollhouse miniatures, books, yarn, beads, buttons, Teddy bear, toys, newspaper, bracelet, crayons. Blue, pink, yellow, orange. Audrey Hepburn. Poems

Klikkaamalla kuvia voi tarkastella niitä tarkemmin.

1. Canva

Canvan tekoälyominaisuuksia voi käyttää myös maksuttomalla versiolla, mutta maksullisella versiolla on pääsy useampaan AI-ominaisuuteen. 

Vuosi sitten naureskelin näille kuville: voi miten vaikeaa onkaan piirtää vihko tai kynä! Nämä kuvat on tehty ilmaisella Canvalla:

Uudesta kuvasta näemme, että ne onnistuvat nyt paremmin, mutta aika sotkuisilta kuvat minusta näyttävät. Tarkoitan sillä sitä, että kuvissa on pikselimössöä ja jotkut yksityiskohdat ovat kummallisia. Sanoisin jopa, että aiemmat kuvat olivat selkeytensä ansiosta parempia!

Ei kuitenkaan tuomita Canvan tekoälyä kokonaan tämän testin perusteella, sillä olen löytänyt sillekin oman paikkansa, josta kerron lisää toisella kerralla.

2.  Dall-E

Käytän nykyään itse eniten Dallea, onhan se niin kätevästi saatavilla ChatGPT:n kyljessä. Käytän ChatGPT:n maksullista versiota.

Tältä ilmaisella Dall-E:lla tehdyt kuvat näyttivät vuosi sitten:
Ja tällaisia maksullinen Dall-E minulle tänään tarjosi. Kovan kysynnän vuoksi se säästää resurssejaan ja tarjoaa neljän kuvan sijaan vain kaksi. Mutta Audrey näyttää kuvissa itseltään ja kuvat ovat täynnä pyytämiäni esineitä. Bravo?

3. Stable Diffusion

Viime vuonna käytin maksutonta https://stablediffusionweb.com -sivustoa kuvien luomiseen. 

Näköjään sekin säästää nykyään resurssejaan ja tarjosi minulle vain yhden kuvan. Selvää kehitystä on nähtävissä, ja kuva on aika harmoninen:

4. Craiyon

Craiyon käyttää ilmeisesti jotain Dall-E:n vanhempaa tai karsitumpaa versiota. Se tarjoaa edelleen 9 erilaista kuvaa, mutta en näe kovin suurta eroa vanhojen (ylhäällä) ja uusien kuvien välillä.

 

5. Ideogram

Uutena tuttavuutena nostan listalle Ideogramin, jonka maksutonta versiota käytän aina silloin tällöin.

Kuvat näyttävät hauskoilta, eniten tykkäsin tästä. Suurennettuna kuvasta huomaa, että siinä on omat puutteensa, mutta tuo Audrey-grafiikka on aika kiva.

Testin päätteeksi voi ihmetellä, mikä kuvista olikaan paras. No se riippuu tietysti mausta ja käyttötarkoituksesta, mutta teknisesti oheinen Dall-E-kuva alkaa olla jo aika hyvä ja Audrey näyttää itseltään. Olen vähän yllättynyt, että Dall-E suostui hänet ylipäätään piirtämään, sillä varsin usein se herjaa minulle, ettei se voi piirtää ihmisiä, jotka sattuvat Wikipedian luetuimmat -listalleni nousemaan.

Midjourney tai Stable Diffusionin täysversio tekevät luultavasti tällä promptilla parempaa jälkeä, mutta minun amatööritarpeisiin Dall-E riittää oikein mainiosti: en luo visuaalista sisältöä millekään vieraalle brändille, eikä minun tarvitse tehdä tekoälykuvia esimerkiksi lehtiin tai julisteisiin. 

MUOKS 29.1.24

6. Midjouney bot (Discord)

Julkaistuani yllä olevan tekstin sain Blueskyssä viestin Laamikselta. Hän teki promptillani kuvat myös Midjourneyllä. Kiitos, olipas kiva ylläri! :)

Viimevuotiset kuvat näyttivät jo aika hyvältä:

Uudet kuvat ovat hienompia, eikä esimerkiksi torsottomia nalleja (olisiko hyvä kirjan otsikko? ehkä pitäisi vain puhua nallenpäistä) ei enää näy. Mutta siinä missä viime vuonna kuvissa näkyi Audrey-tyylitelmä, näihin kuviin sitä ei enää huolittu. Laamis testasi erikseen, onko Midjourneylla jotain Hepburnia vastaan. Ei ollut, sillä kun hän pyysi pelkkää Audreyta, hän myös sai sen.

 

Mikä on sinun suosikkityökalusi ja millaisia kuvia sillä teet? Linkit kommenteissa olisivat kiva yllätys :).

ChatGPT analysoi lokakuun luetuimmat Wikipedia-artikkelit

Tarvitsin huomiseen tekoälykoulutukseeni esimerkkiä datan analysoinnista, joten katsotaanpa mitä ChatGPT pro saa irti lokakuun luetuimmista artikkeleista.

Top-99-lista:

Israel, Facebook, Palestiina (valtio), Hamas, Martti Ahtisaari, Gazan kaista, Palestiina (alue), Aira Samulin, Israelin–Palestiinan konflikti, Suomen presidentinvaali 2024, Gaza (kaupunki), Luettelo Suomen kaupungeista, Suomi, Stefan Lindfors, Halloween, Länsiranta, Janna Hurmerinta, Luettelo hätäkeskuksen tehtäväluokista, Carles Puigdemont, David Beckham, Amazing Race Suomi, Aleksis Kivi, Tom Pöysti, Jouni Hynynen, Linda Lampenius, Yeboyah, Estonian uppoaminen, Eeva Ahtisaari, Kikka, Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä, Marko Ahtisaari, Suomen kunnanvaakunat, Rosso (elokuva), Lilli Paasikivi, M/S Estonia, A. W. Yrjänä, Alexander Stubb, Hätä-Miikka, Teemu Keskisarja, Luettelo vuonna 2023 kuolleista henkilöistä, Vicky Rosti, Marianne Heikkilä, Harri Hyttinen, Matthew Perry (näyttelijä), Petolliset, Kuuden päivän sota, Helsinki, Tarja Halonen, Taivaan tulet (televisiosarja), Nato, Ensimmäinen maailmansota, Ylilauta, Sauli Niinistö, Miina Sillanpää, Vain elämää (14. tuotantokausi), Tove Jansson, Poromafia, Kalle Rovanperä, Hamasin hyökkäys Israeliin 2023, Jom kippur -sota, Pekka Haavisto, Gasellit (yhtye), Kekri, Raakel Kuukka, Pyhäinpäivä, Emma Kimiläinen, Mauno Koivisto, Luettelo televisiosarjan Salatut elämät henkilöistä, Hizbollah, Simo Rantalainen, Diandra Flores, Puuilo, Juutalaisuus, Suppilovahvero, Severi Lahtinen, Jarkko Niemi (näyttelijä), Toinen maailmansota, Libanon, Israelin puolustusvoimat, Laura Kolbe, Suomen tasavallan presidentti, Tuomas Holopainen, RMS Titanic, Jari Sarasvuo, Urho Kekkonen, Eeva Kontu, Esko Kovero, Yhdysvallat, Peter Vesterbacka, Jerusalem, Masked Singer Suomi (5. tuotantokausi), Aliisa Syrjä, Saara Kotkaniemi, Jorma Uotinen, Kotiteollisuus (yhtye), Jukka Rasila, Luettelo Suomen kunnista, Marcus Grönholm, Hannu Karpo, Suomen maakunnat.

Poistin listalta Carles Puidgemontin, joka on virheellisesti kaikkien kielien luetuimpien artikkelien joukossa päivästä toiseen, ja jota ei ole saatu poistettu listalta useasta pyynnöstä huolimatta.

Näin ChatGPT analysoi listaa:

Tämä tilasto näyttää olevan Wikipedian sivujen muokkauksien, muokkaajien määrän ja sivukatselujen tilastoa. Tässä on muutama huomio:

1.Israelin ja Palestiinan aiheiset sivut: Näyttää siltä, että Israelin, Palestiinan, Hamasin ja Gazan kaistaan liittyvät sivut ovat saaneet merkittäviä sivukatseluja ja muokkauksia. Tämä voi heijastella alueen poliittista ja historiallista merkitystä sekä jatkuvaa kiinnostusta näihin aiheisiin.

2. Suomalaiset henkilöt ja tapahtumat: Tilastossa on useita Suomeen liittyviä aiheita, kuten Martti Ahtisaari, Suomen presidentinvaali 2024 ja Aira Samulin, mikä kertoo näiden aiheiden suosiosta tai ajankohtaisuudesta Suomen Wikipedian käyttäjien keskuudessa.

3. Kulttuuri ja viihde: Listalla on myös kulttuurillisia ja viihteellisiä aiheita, kuten "Amazing Race Suomi", "Halloween" ja televisiosarjat. Tämä osoittaa, että tällaiset aiheet ovat suosittuja ja niitä päivitetään aktiivisesti.

4. Historialliset ja globaalit aiheet: Aiheet kuten Ensimmäinen ja Toinen maailmansota, RMS Titanic ja Yhdysvallat osoittavat, että historialliset ja globaalit aiheet kiinnostavat laajasti.

5. Muokkausten ja sivukatselujen suhde: Joillakin sivuilla, kuten "Israel" ja "Martti Ahtisaari", on huomattavasti enemmän muokkauksia suhteessa sivukatseluihin, mikä voi viitata aiheiden kiistanalaisuuteen tai aktiiviseen keskusteluun.

Tämä tilasto tarjoaa kiehtovan näkökulman siihen, mitkä aiheet ovat aktiivisessa tarkastelussa ja keskustelussa Wikipedian suomalaisessa osiossa.

--------------------------------------

On yleisesti tunnettua, että suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista noin viidennes kertoo naisista. Heijastuuko suhde myös luetuimpien listalle? Kyselin ChatGPT:ltä analyysia aiheesta.

Tilasto ei tarjoa suoraa tietoa artikkeleiden sukupuolijakaumasta, mutta voimme tehdä joitakin havaintoja perustuen mainittuihin henkilöihin:

1. Henkilöihin liittyvät artikkelit: Luettelossa on useita artikkeleita, jotka käsittelevät sekä miehiä että naisia. Kuitenkin nopealla silmäyksellä näyttää siltä, että miesten (esim. Martti Ahtisaari, Stefan Lindfors, David Beckham) artikkelit ovat hieman yleisempiä kuin naisten (esim. Aira Samulin, Eeva Ahtisaari, Linda Lampenius).

1. Poliittiset ja historialliset hahmot: Monet mainituista henkilöistä ovat poliittisia tai historiallisia hahmoja. Politiikan ja historian alueilla miehet ovat perinteisesti olleet enemmän esillä, mikä saattaa selittää miesten korkeamman esiintymisen listalla.

2. 
   

3. Viihde ja kulttuuri: Viihteen ja kulttuurin alueilla naiset näyttävät olevan paremmin edustettuina. Esimerkiksi Aira Samulin ja Linda Lampenius ovat tunnettuja kulttuurialan henkilöitä.

4. 
   

5. Ajankohtaisuus: Jotkut henkilöt saattavat olla listalla siksi, että he ovat olleet äskettäin uutisissa tai ajankohtaisissa tapahtumissa, mikä ei välttämättä heijasta yleistä sukupuolijakaumaa artikkeleissa.

Koska tilastossa ei ole eritelty sukupuolta artikkelikohtaisesti, on vaikeaa tehdä tarkkoja päätelmiä sukupuolijakaumasta. Lisäksi Wikipedia-artikkelien määrä ja suosio vaihtelevat jatkuvasti, joten tämä tilasto tarjoaa vain hetkellisen kuvan tilanteesta.

-------------------------------

Halusin tietää, tunnistaako ChatGPT ihmisten sukupuolen nimen perusteella. Koska ChatGPT kertoi, että listalla on enemmän miehiä, aloitin heistä.

Tilastosta voidaan erottaa seuraavat artikkelit, jotka keskittyvät miehiin:

1. Martti Ahtisaari - Entinen Suomen presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
2. Stefan Lindfors - Suomalainen muotoilija ja taiteilija.
3. David Beckham - Englantilainen jalkapalloilija.
4. Alexander Stubb - Suomalainen poliitikko ja entinen pääministeri.
5. A. W. Yrjänä - Suomalainen muusikko, CMX-yhtyeen laulaja.
6. Sauli Niinistö - Suomen tasavallan presidentti.
7. Kalle Rovanperä - Suomalainen ralliautoilija.
8. Mauno Koivisto - Edesmennyt Suomen presidentti.
9. Urho Kekkonen - Pitkäaikainen Suomen presidentti.
10. Esko Kovero - Suomalainen näyttelijä.
11. Peter Vesterbacka - Suomalainen yrittäjä, tunnettu Angry Birds -pelin markkinoinnista.
12. Marcus Grönholm - Entinen ralliautoilija.
13. Hannu Karpo - Suomalainen toimittaja ja tv-persoona.
14. Jari Sarasvuo - Suomalainen yrittäjä ja entinen radio- ja televisiojuontaja.

Nämä henkilöt ovat eri alojen edustajia, ja heidän artikkelinsa ilmentävät laajaa kiinnostusta eri aihealueisiin, kuten politiikkaan, urheiluun, taiteeseen ja viihteeseen.

 
Ja jatkoin sitten kyselemällä naisista.

Tilastosta voidaan tunnistaa seuraavat artikkelit, jotka keskittyvät naisiin:

1. Aira Samulin - Suomalainen tanssija, yrittäjä ja hyväntekeväisyystyön tekijä.
2. Eeva Ahtisaari - Martti Ahtisaaren vaimo, tunnettu julkisuuden henkilö.
3. Linda Lampenius - Suomalainen viulisti ja mediapersoona.
4. Emma Kimiläinen - Suomalainen autourheilija.
5. Diandra Flores - Suomalainen laulaja.
6. Emma Kimiläinen - Suomalainen autourheilija.
7. Diandra Flores - Suomalainen laulaja.
8. Raakel Kuukka - Suomalainen näyttelijä.
9. Miina Sillanpää - Suomalainen poliitikko ja ensimmäinen naisministeri Suomessa.
10. Tove Jansson - Tunnettu suomalainen kirjailija ja taiteilija, muumien luoja.
11. Tarja Halonen - Entinen Suomen presidentti.
12. Lilli Paasikivi - Suomalainen oopperalaulaja.
13. Eeva Kontu - Suomalainen muusikko.
14. Aliisa Syrjä - Suomalainen näyttelijä.
15. Saara Kotkaniemi - Suomalainen näyttelijä.

Nämä artikkelit kattavat monenlaisia aloja, kuten politiikan, musiikin, urheilun ja taiteen, osoittaen näiden naisten vaikutusta ja merkitystä eri osa-alueilla suomalaisessa kulttuurissa ja historiassa.

---------------------------

On hieman erikoista, että vaikka ChatGPT sanoi, että listalla näytti olevan enemmän miehiä kuin naisia, se kuitenkin löysi enemmän naisten nimiä.

Huomasin myös, ettei ChatGPT ottanut listoilleen suinkaan kaikkia henkilöartikkeleita, joten kysyin voisiko se vielä listata artikkelit henkilöistä, joiden sukupuolesta se ei ole varma. Tähän listaan se nosti myös elokuvia ja muita teoksia, jotka poistin itse listalta.

Hämmentävästi se listasi myös henkilöitä, joiden sukupuolen se oli jo kerran tunnistanut. Heitä olivat Jari Sarasvuo, Peter Vesterbacka, Esko Kovero ja Marcus Grönholm sekä naisista Eeva Kontu.

Henkilöartikkeleiksi se ei tunnistanut Aleksis Kiveä tai Simo Rantalaista.

Järjestelin listat itse sukupuolen mukaan.

Tilastosta löytyy useita henkilöartikkeleita, joiden sukupuolta ei voi päätellä pelkästään nimen perusteella ilman lisätietoa. Tällaisia artikkeleita ovat:

1. Tom Pöysti - Nimi ei itsessään kerro sukupuolta.

2. Jouni Hynynen - Nimi ei paljasta sukupuolta suoraan.

3. Marko Ahtisaari - Nimi ei paljasta sukupuolta ilman lisätietoa.

4. Hätä-Miikka - Nimi ei yksiselitteisesti kerro sukupuolta.

5. Teemu Keskisarja - Nimi ei itsessään indikoi sukupuolta.

6. Harri Hyttinen - Nimi ei ole selkeästi sukupuolittunut ilman taustatietoa.

7. Matthew Perry (näyttelijä) - Nimestä ei voi päätellä sukupuolta ilman lisätietoa.

8. Severi Lahtinen - Nimi ei suoraan paljasta sukupuolta.

9. Jarkko Niemi (näyttelijä) - Nimi ei kerro sukupuolta ilman lisätietoa.

10. Tuomas Holopainen - Nimi ei suoraan indikoi sukupuolta.

11. Jorma Uotinen - Nimi ei suoraan kerro sukupuolta.

12. Jukka Rasila - Nimi ei paljasta sukupuolta ilman lisätietoa.

1. 1. Janna Hurmerinta - Henkilön sukupuoli ei ole ilmeinen nimestä. 2. Yeboyah - Nimi ei ole selkeästi sukupuolittunut.
2. 3. Kikka - Taiteilijanimi, joka ei itsessään kerro sukupuolta. 4. Vicky Rosti - Taiteilijanimi, joka ei suoraan kerro sukupuolta. 5. Marianne Heikkilä - Nimi ei itsessään kerro sukupuolta. 6. Laura Kolbe - Nimi ei yksiselitteisesti kerro sukupuolta.
Jotkut nimistä voivat olla tunnettuja Suomessa, mutta ilman tietoa henkilöiden taustasta tai kansallisesta tunnettavuudesta, niiden sukupuolta ei voi päätellä pelkästään nimen perusteella.  

---------------------------------

1. Loppupäätelmä:
2. ChatGPT oli siis oikeassa siitä, että listalla on enemmän miehiä kuin naisia. Miehistä kertovia artikkeleita on 28, joista se tunnisti miehiksi puolet, 14. Naisia on listalla 21, joista ChatGPT tunnisti naisiksi 15. Ei liene ihme, ettei ChatGPT tunnista suomalaisten nimien sukupuolta, mutta sitä ihmettelen, että se sekoitti kansainväliset nimet Tom, Matthew ja Laura.
2. Tekoäly on kätevä apuväline tiedon analysointiin. Mutta sen analysoinnit pitää kuitenkin itse tarkistaa. Ehkä on siis parasta, että analysoi vain itselle tuttuja aiheita. Vaikka tiedoissa olikin virheitä, analysointiapulainen nopeuttaa itse työtä.

1. 1.