Showing posts with label kirkko. Show all posts
Showing posts with label kirkko. Show all posts

Tuesday, December 17, 2013

Wikit Suomessa -raportti, osa 3

Wikit Suomessa -raportin 3. ja viimeinen osa on tässä. 

Kirjoitus on kirjoitettu toukokuussa 2013 osaksi  Sometime-porukan tekemää Somen tilan Suomessa -raporttia. Tämä raportti tullaan lisäämään piakkoin kokonaisuudessaan myös Piilotetun aarteen nettisivulle Asiaa somesta -otsikon alle.

Wikejä eri käyttötarkoituksissa


Wikit ovat loistavia alustoja koulumaailmassa, niihin voi rakentaa erilaisia oppimisympäristöjä. Haastateltavat kehuivat niiden mahdollisuuksia paitsi harjoitustyöalustana myös koulutusten suunnittelutyökaluna ja internet-sivujen julkaisussa. Wikien käyttö vaatii kuitenkin vielä paljon "lähitukea", pääkäyttäjän läsnäoloa ja opastusta, mutta hyvää on se, että kaikki näkevät muidenkin työn hedelmät ja voivat oppia toisilta.

Lukiolaisille järjestettiin viime syksynä [2012] ensimmäistä kertaa Innolukio-ideakilpailu, jossa etsittiin tuoteideoita ja palvelukonsepteja. Kilpailu toteutettiin Innolukio Desk-wikissä. Tutkittuaan kilpailutöitä Harto Pönkä huomasi, että hyvät ja huonot ideat erotti ennen muuta vastaajien työskentelytapa.

“Ei voida sanoa, että prosessimainen idean kehittely johtaisi aina parhaisiin ideoihin, mutta sen sijaan [...] voitaisiin väittää, parhaita ideoita ei synny ilman [wikiympäristö tukemaa] prosessimaista työskentelyä.”

Innolukio-tapauksessa Pönkä nosti esiin Purot.net:in keskusteluominaisuuden tärkeyttä voittajien onnistumisessa. Siinä missä esimerkiksi Mediawiki piilottaa keskustelut omalle välilehdelleen, Purot-wikissä kommentointi on nostettu yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi.

Miia Kosonen kertoi huomanneensa eri kurssiryhmien kanssa käymistään keskusteluista, että wikejä hyödyntävät edelleenkin lähinnä vain suhteellisen isot ICT-alan yritykset, jotka käyttävät niitä projektinhallintaan, dokumentointiin ja ohjeistamiseen. Esteenä wikien hyödyntämiseen on hänen mukaansa osaamisen puuttuminen (lue: tietokonekauhu ja kokemuksen puute). Hän totesi:

“Pienissä organisaatioissa ei nähdä wikien potentiaalia, mikä on sinänsä paradoksaalista - ongelmana koetaan se, ettei ole tarpeeksi massaa tuottaa sisältöä ‘muun tekemisen ohessa’.” 

Nokialla pitkään wikien kanssa työskennelleen Antti Helmisen mukaan wikien haasteena on myös intranetin jatkuva “sharepointtautuminen”. Sharepoint siis sanoo hoitavansa intrassa kaiken mahdollisen, myös wikit, mutta Sharepoint-wikien ongelma on, että ne ovat oikeastaan vain yksinäisiä sivuja, joilla ei ole suhdetta edes saman tiimisivuston muihin wikisivuihin. Helmisen mukaan wikien toinen ongelma on se, että ne ovat menettäneet coolin maineensa, ‘nyt kun kuuminta hottia on mikrobloggaus ja “social business”’.

Siinä missä wikit ovat siis kadonneet pääkonttorin business-naisten kalvoista, ne elävät Helmisen mukaan edelleen insinöörien työkaluna, sillä insinööriys käy hyvin yhteen  wikien kanssa.

 “Wikit ovat yksinkertaisia työkaluja, joita insinöörit tykkäävät käyttää koska sitä voi muokata vapaasti ilman rajoitteita tai sisäänrakennettuja prosesseja. Wikissä kukaan ei ole etukäteen päättänyt miten ihmisen pitäisi tehdä työnsä. Samalla se on pelottavaa koska wiki on tyhjä taulu, tabula rasa, ilman valmista hierarkiaa tai rakennetta.“

Oskari Uotinen puolestaan kertoi, että myös maakuntaliitoissa ja etenkin teollisuudessa on herätty wikien käyttöön, esim. alihankintakonepaja Reiferissä wikiä käytetään laatukäsikirjana, kuten hän myöhemmin tässä raportissa [siis omassa osuudessaan, jota ei ole vielä julkaistu] kertoo. Harto Pönkä taas mainitsi mm. opetus- ja hankepuolen sekä viestintäyritysten aktiivisuuden wikien käytössä ja kertoi siitä, miten Suomen evankelisluterinen kirkko julkaisi viime syksynä [2012] sosiaalisen median ohjeistuksen, jota oli Kirkon suuntaviivat -wikissä työstänyt noin 150 työntekijää.

Wiki voi korvata myös kokonaisen intranetin, myös isossa organisaatiossa, kuten Finnairin kesäkuussa 2012 julkaistu Confluence-pohjainen intranet todistaa. Vanhasta intranetistä sen erottaa

  • helpompi sisällöntuotanto ja ylläpito 
  • käyttäjille mahdollinen avoin kommentointi ja Facebookista tuttu seinä-toiminto 
  • tehokas ja monipuolinen haku
  • yksinkertainen rakenne, mutta laaja sisältö

Intranet-wikillä Finnair halusi lisätä sisäistä yhteisöllisyyttään, mutta samalla se myös yksinkertaisti julkaisuprosessiaan merkittävästi.

Wikeillä nähdään olevan paljon potentiaalia ja esimerkiksi Wikipedian suosio kertoo siitä, että pienelläkin porukalla saadaan hyvää sisältöä isolle joukolle. Suomenkielisessä Wikipediassa on nimittäin viimeisen kuukauden aikana ollut vain 1800 aktiivista käyttäjää (rekisteröityneitä käyttäjiä on yli sata kertaa enemmän: 233 698). Suomalaiset ovat luoneet reilussa kymmenessä vuodessa 322 000 Wikipedia-artikkelia, mikä on vähän verrattuna englanninkieliseen Wikipediaan, jossa artikkeleita on jo 4,2 miljoonaa tai ruotsinkieliseen Wikipediaan, jossa on lähes miljoona artikkelia. Teemu Leinonen , joka toimii globaalin Wikimedia-säätiön yhtenä harvana eurooppalaisena neuvonantajana, kertoo, että syy suomenkielisen Wikipedian artikkelien vähyyteen on vahva deletionismi-kulttuuri - suomalaiset kun haluavat artikkeleita vain todella merkittävistä aiheista, muut poistetaan tylysti. Esimerkiksi Diili-ohjelmasta tunnetuksi tullutta Jethro Rostedtiä ei aluksi pidetty oman artikkelin arvoisena, vaikka hän oli julkisuudesta tuttu ja esiintynyt useissa eri tv-ohjelmassa.

Wikimedia Suomi ry:n toiminta on viimeisen vuoden aikana aktivoitunut. Se on pitänyt mm. wikikoulua Kiasmassa ja muutenkin panostanut yhteydenpitoon helsinkiläisten museoiden kanssa. Maailmalta tuttu GLAM (lyhenne sanoista Galleries, Libraries, Archives ja Museums) -konsepti on rantautunut Suomeen, eli Wikimedia on aloittanut täälläkin yhteistyön muiden avoimia sisältöjä edistävien tahojen, kuten Ateneumin ja Kiasman kanssa, jotka ovat luovuttaneet Wikipediaan mm. kuvia taiteestaan ja alkaneet työstään niihin liittyviä artikkeleita.

Wikimedian toiminta ja budjetti ovat vuosien kuluessa vakiintuneet ja säätiö työllistää tällä hetkellä noin 150 henkilöä. Kuluneen vuoden aikana Wikimedia on, lähes 7 vuoden tauon jälkeen, esitellyt myös uusia hankkeita:


  • Wikidatan avulla eri asioihin liittyvät numerot ja yhteydet (esim. ihmisten sukulaisuussuhteet) saadaan yhdestä keskitetystä paikasta useisiin eri palveluihin
  • Wiki voyage taas tuo Wikimediaan matkaoppaan (oppasta löytyy jo 13 kieliversiota, ei vielä suomea).


Wiki on Antti Helmisen sanoin “haikala, jonka pitää liikkua ollakseen olemassa - jos wikiä ei päivitetä, se kuolee.” Pidetään siis Wikipedia ja muut wikimme elävinä, vaikka ne eivät ehkä niitä viileimpiä some-palveluita olekaan.

Lähteet:
Alexa

Wikipedia ja Wikimedia
mm. wiki-artikkeli
Wikimedia ry
Wikidata
Wiki Voyage

Piilotetun aarteen artikkelit: 
Wikit 
Wikipedia

Haastattelut ja artikkelit
Ambientia, Case Finnair 
Innowise, Case: Innolukio ja Case: Sosiaalisen median suuntaviivat kirkolle

Thursday, November 14, 2013

Seurakunnat somessa eli #kirkkosome

Olin eilen Kirkkonummen seurakunnassa vetämässä työpajapäivää sosiaaliseen mediaan liittyen. Päivä alkoi #kirkkosome-tietoiskulla, johon sain paljon apuja ympäri somea ja siksi haluan -kiitoksena- jakaa materiaalin hieman lyhennettynä niin tietoa antaneille kuin muillekin asiasta kiinnostuneille.

Materiaalia kasatessani (kuten myös eilen työpajassa) opin taas paljon uutta Suomen kirkon ja sen seurakuntien someilusta. Hyvältä näyttää jo, vaikka tekemistä riittääkin vielä.

Kiitos siis +Terhi Paananen+Meri-Anna Hintsala+Sami Laaksonen+Satu Konsti+Timo Hormio, +Minna Ylimäki-Hemminki & muut :) 

(Olen ihastunut tuohon Google+-linkitykseen, koska se on niin helppoa, tiedot sain kyllä enimmäkseen Twitterissä ja SlideSharessa.)  

 

Wednesday, November 7, 2012

Piilotetun aarteen 2v-synttärihulina alkaa

Vähän huulipunaa juhlan kunniaksi
Piilotettu aarre täyttää perjantaina 9.11.2012 kaksi vuotta - se on päivä, jolloin sai nimen Hidden treasure - Piilotettu aarre. Keväällä osallistuin paikallisten yrittäjien tukemaan oppisopimuskoulutukseen, jossa oli keskiössä sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa. Työkalut sinänsä olivat hyvin tuttuja, mutta markkinointinäkökulmasta sain uusia ajatuksia ja aloin miettiä tarkemmin mm. yritysilmettäni. Pistin kotisivuni ja muut verkkokotini uusiksi (kiitos minut haastaneen Okkosen Halen, Trimedian ja RedanRedanin) ja päätin, että suomeksi puhun Piilotetusta aarteesta, englanniksi Hidden treasuresta, eli pitkä nimirimpsu saa jäädä lähinnä virallisiin papereihin.

Yritykseni nimeä kehutaan usein, sitä pidetään paitsi helposti muistettavana, myös mielenkiintoa herättävänä. Mitä Piilotettu aarre sitten tarkoittaa? Nimi tulee alunperin Hidden treasure -blogista, jonka perustin Nokian intranettiin. Blogeissahan on se hankaluus, että nimi pitää päättää ennenkuin siihen pääsee kirjoittamaan. Joten etsiessäni nimeä tutkin muiden blogeja. Muut olivat nimenneet blogejaan nimensä (esim. OPK´s blog) tai organisaationsa mukaan. Minä en ollut tarpeeksi tunnettu mainostaakseni blogia omalla nimelläni ja tiesin myös sen, etteivät organisaatiot kauan Nokialla vanhene. Siksi innostuin tarinallisista nimistä, joista parhaiten mieleeni on jäänyt Liisa Ihmemaahan viittaava Red Pill. Mietin siis, mikä tarina liittyisi tuleviin juttuihini. Ideani oli kerätä blogiini talteen löytämiäni tiedonmuruja sosiaalisen median palveluiden käytöstä ja auttaa ihmisiä säilyttämään tietojaan niin, että mahdollisimman moni sen löytäisi. Nokiassa kun vaihtoehtoja riitti, oli intranet-sivuja, LotusNotes-tietokantoja, wikejä, verkkolevyjä - ja tietysti kaikkien omat tursuilevat sähköpostilaatikot. Joskus kun sattumalta törmäsi vaikka hyviin ohjeisiin, tuntui siltä, kuin olisi löytänyt hyvin piilotetun aarteen. Päätin siis alkaa kerätä talteen näitä piilotettuja aarteita ja tehdä blogistani paikan, josta löytyisi vastauksia erilaisiin sosiaalisen median palveluihin liittyviin ongelmiin kuin myös uusia ideoita niiden käytöstä.

Keväällä 2009 siirsin blogini internetiin Hidden treasure 2.0 -nimellä (2.0 viittaa paitsi siihen, että kyseessä oli toinen samanniminen blogini myös web2.0:aan, termiin, jota käytettiin ennen "sosiaalista mediaa"). Kun aloin blogata suomeksi, oli luontevaa kääntää blogin nimi suomeksi ("kätketyn" aarteen hylkäsin ääkkösten takia). 

Ehkäpä monipuolisuus, ajoittainen hassuttelu ja osallistuminen erilaisiin keskusteluihin selittävät, miksi henkilökohtainen Twitter- tilini on paljon suositumpi kuin yritykseni tili
Pari vuotta sitten mietin nimeä uudelle yritykselleni. Monet toiminimet on nimetty omistajansa mukaan, mutta halusin tehdä selvän eron itseni ja yritykseni välille. Minähän en ole yhtä kuin yritykseni, olen paljon enemmän (esim. äiti, vaimo, tutkija, nukkekotiharrastaja, Kiepauttaja, Nörttityttö). Niinpä esimerksi Twitterissä Johanna Janhonen voi puhua asiasta kuin asiasta siinä missä Piilotettu aarre keskittyy sosiaaliseen mediaan työkäytössä. Samaan tapaan käytän myös Facebookia, yritän pitää enimmän osan someen liittyvistä päivityksistäni Piilotetussa aarteessa ja jättää kaverini rauhaan "ylenmääräiseltä markkinointiviestinnältä". Sen sijaan LinkedIn:ssä käytän enemmän omaa profiiliani kuin yritykseni profiilia - onhan sillä huomattavasti enemmän seuraajia ja ammatillisessa verkostossa on luontevaa jakaa työhön liittyviä kuulumisia

Some-alkuiset firman nimet päätin myös unohtaa, niitä oli jo silloin niin monta, etten halunnus siihen joukkoon hukkua (sen jälkeen näitä some-firmoja on tullut vain lisää. Menevätköhän nimet ihmisiltä sekaisin ja he lähestyvätkin vahingossa väärää yritystä?). Piti siis keksiä joku oma nimi ja nimi löytyikin sitten lopulta aika läheltä - blogistani. Jo ennen yrityksen perustamista Piilotettu aarre -haulla löytyi paljon sosiaaliseen mediaan liittyvää sisältöä, mitä kannatti tietysti hyödyntää :).

Tänä päivänä Piilotettu aarre viittaa pitkälti samaan kuin alunperinkin: internet ja ihmisten työympäristöt ovat täynnä löytäjäänsä odottavaa tietoa. Ja paljon tietoa on piilotettu paikkoihin, josta muut eivät sitä ei voi löytää: ihmisten päihin ja sähköposteihin. Piilotettu aarre auttaa tekemään tiedosta löydettävämpää tuomalla organisaation sisäiseen käyttöön esimerkiksi wikejä, opettamalla ihmisiä löytämään netistä oman alansa mielipidevaikuttajia ja kuraattoreita tai houkuttelemalla organisaation sivulle ihmisiä sosiaalisen median avulla. Piilotettuja aarteita ovat myös yhteisöt, jotka voivat auttaa organisaatiota parantamaan toimintaansa -joko vapaaehtoisesti tai tiedostamattaan.

Viime vuonna järjestin ensimmäisen syntymäpäivän kunniaksi kilpailun. Sain kilpailusta hyvää palautetta (etenkin voittajalta;), joten päätin tänäkin vuonna järjestää sellaisen.

Viime vuoden voittaja oli Satu Konsti Jyväskylän seurakunnasta ja hänen voittamansa palkintotunti käytettiin syyskuussa 2012 osana kolmen tunnin Facebook-koulutusta, jossa olivat Sadun lisäksi mukana seurakunnan lehden, Henki&Elämän tekijät.
“Johanna opasti joukkomme somen äärelle tosi taitavasti ja kiinnostavasti. Aloittelijat pysyivät hyvin kärryillä, mutta edistyneimmätkin saivat lisäeväitä osaamiseensa. Peruspaketin pohjalta muhistelemme kuulemaamme ja kehittelemme lisää uusia käyttömahdolllisuuksia. Kotvan kuluttua pidämme varsinaisen työpajapäivän, jolloin laitamme jalostuneet ideat käytäntöön. Tuskin maltan odottaa!”
Marjo Rönnkvist, viestintäpäällikkö, Jyväskylän seurakunta
Eli piakkoin jatkamme Jyväskylän seurakunnan kanssa työpajapäivän merkeissä, jota myös minä odotan innolla :).

 Joten käypä osallistumassa hetimiten uuteen kilpailuuni - ehkä juuri sinua onnistaa tällä kerralla!

Tuesday, November 22, 2011

Wednesday, May 25, 2011

Seurakunnat somessa

Taivallahden Seurakunta Viimeksi kerroin Organisaatio@some-koulutuksesta Kunta@some-palautteen pohjalta. Toinen versio samasta koulutuksesta on Seurakunta@some. Päivitän siihen liittyvää koulutusmateriaaliani, joten kerronpa teillekin muutaman mielenkiintoisen faktan siitä, miten sosiaalinen media ja seurakunnat sopivat yhteen:

-Facebookista löytyy kymmeniä seurakuntia, joista äkkiseltään vilkaistuna suosituin on Konneveden seurakunta noin 400 tykkääjällään, muitakin yli sadan fanin sivuja löytyi, mutta yleensä määrät olivat aika vaatimattomia
-Twitteristä löytyy noin 80 kirkollista tiliä, jotka Sami Laaksonen on listalleen löytänyt
-YouTubessa oli noin 130 seurakunta-kanavaa
-Seurakunnat eivät ole vielä vallanneet LinkedIn:iä - vain Olarin seurakunta löytyi sieltä kolmella työntekijällään

Kurkkaa vielä muita kirkon some-hankkeita sosiaalinenmedia.org:sta,
esim. Hengellinen elämä verkossa -hanke, joka
* vahvistaa seurakuntien työntekijöiden verkossa toimimisvalmiuksia ja
* luo yhteisöllisiä seurakunnallisia verkkopalveluja

SlideSharesta löytyi muutama esitys seurakunta-haulla, joista tässä Blogi ja seurakunta by Terhi Paananen & Eija Harju


Onko sinulla tiedossa hyviä kirkkosome- tai seurakunta-esimerkkejä? Voit lisätä niitä joko tähän blogin kommentteihin - tai mieluummin sosiaalinenmedia.org:iin. :)