Miten tekoälyt hakevat tietoa eri Wikipedioista (testi)

Minulta kysytään välillä, miten tekoäly hakee tietoa erikielisistä Wikipedioista.

Hyvä, mutta vaikea kysymys: mistäs minä tiedän, miten kaiken maailman tekoälypalvelut tietojaan oikeasti hakevat? 

Siksi tein vähän testejä. 

Tekoälypalveluiksi valitsin
Euroopasta Lumon ja Mistralin Le Chatin,
Jenkeistä Googlen tekoälytilan, ChatGPT:n ja Perplexityn. 

Toivottavasti käyttämäni värikoodit helpottavat palveluiden vertailua.

Kaksi ensimmäistä testihenkilöä valitsin Samoasambian Wikidata-kyselyn avulla. Se etsii sellaiset suomalaiset naiset, joista on olemassa Wikipedia-artikkeli jollain muulla (tai muilla) kielillä kuin suomeksi. 

Kahdella seuraavalla testihenkilöllä on Wikipedia-artikkelit suomeksi, toisella myös kolmella muulla kielellä.

Jännä havainto muuten, että kaikissa tapauksissa, joissa AI-palvelu hyödynsi Wikipedia-artikkelin vastauksia, Wikipedia-artikkeli lueteltiin ensimmäisenä lähteenä.

1. Kuka on Pihla Pelkiö?

Aloitin Pihla Pelkiöstä, josta on kirjoitettu ranskaksi ja puolaksi.

Lumo AI kertoi hänestä näin: 

Pihla Pelkiö on suomalainen entinen lentopalloilija.

Lähteiden mukaan:
Urheilu-ura: Syntynyt: 27. syyskuuta 1989
Pelipaikka: Keskitorjuja (centraali),
pituus 182 cm

Pelasi muun muassa HPK:ssa, jossa hänellä oli viisi kautta
Suomen pääsarjassa Saavutuksina yksi SM-hopea ja kolme pronssia, 156 ottelua pääsarjassa 

Valittiin Suomen naisten maajoukkueeseen – HPK:n toimitilaisuudessa hänet valitsi maajoukkueryhmään päävalmentaja Tapio Kangasniemi 
Pelaajaprofiili löytyy muun muassa Volleybox.net-sivustolta ja WorldofVolley-palvelusta

Urheilijanura jälkeen: Hän on jatkanut ammattiaan, ja LinkedIn-profiilin mukaan hän toimii notaarina (referendarina) Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Profiilissa hän esiintyy nimeä Pelkiö-Ruohela, mikä viittaa naimisiin menemiseen.

Lähteet:
Wikipedia (fr), Yle, Mestaruusliiga.fi, Volleybox.net, WorldofVolley, LinkedIn.

Mistralin Le Chat:

Pihla Pelkiö tunnetaan lentopalloilijana. Lisäksi hänet mainitaan myös nimellä Pihla Pelkiö-Ruohela, joka toimii esittelijänä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. 

Lähteet: 

Wikipedia (fi - artikkelitoive), finlex.fi, tuomioistuimet.fi 

Googlen tekoälytila vastasi näin:

Pihla Pelkiö (s. 27. syyskuuta 1989) on suomalainen entinen lentopalloilija, joka pelasi urallaan keskipelaajana Mestaruusliigassa. Hän edusti urallaan muun muassa Oriveden Ponnistusta (OrPo) ja Hämeenlinnan Pallokerhoa (HPK). Pelkiö valittiin urallaan myös Suomen naisten lentopallomaajoukkueen rinkiin.

Peliuransa jälkeen hän on opiskellut oikeustradenomiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja työskennellyt muun muassa notaarina Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

Lähteet:
Mestaruusliiga, Yle, LinkedIn, Yle, Hämeen Sanomat, lml-web.dataproject.com 

ChatGPT oli varsin pihalla:

Pihla Pelkiö on suomalainen näyttelijä ja laulaja. Hänet tunnetaan erityisesti Pihla Pelkiö -hahmosta ja esiintymisistään suomalaisissa tuotannoissa. 

(ei antanut lähteitä)

Perplexity vastasi: 

Pihla Pelkiö on suomalainen entinen lentopalloilija, joka pelasi keskitorjujana.

Taustatiedot ja ura 

Syntynyt: 27. syyskuuta 1989
Pituus: 182 cm
Pelipaikka: Keskitorjuja

Pelkiö edusti urallaan muun muassa HPK:ta Hämeenlinnasta. Hän sai kutsun Suomen naisten maajoukkueen valmennusryhmään vuonna 2014.

Myöhempi ura Lentopallouran jälkeen Pelkiö (nykyään Pelkiö-Ruohela) on toiminut notaarina Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Hänellä on MBA-tutkinto hyvinvointipalvelujen kehittämisestä ja johtamisesta Satakunnan ammattikorkeakoulusta.

Lähteet:
Wikipedia (fr), women.volleybox (*2), Yle, Mestaruusliiga, Hämeen Sanomat, LinkedIn, profiles.worldofvolley 

2. Kuka on Sanna Jalomäki?

Entä sitten Sanna Jalomäki, josta on kerrottu Wikipediassa englanniksi ja persiaksi?

Lumo vastasi:

Sanna Jalomäki on suomalainen-australialainen monialainen taiteilija.
Lähteiden mukaan: 

Ura ja ammatit: Laulaja-lauluntekijä, taidemaalari, koulutettu näyttelijä, taidetoimija, graafinen suunnittelija ja kirjailija 

1990-luvun puolivälissä hänellä oli näyttelijärooleja suomalaisessa elokuvassa ja televisiossa, kuten elokuvissa Pimeän hehku (1996), Good Deeds (1997), Suomi ripillä (1994) sekä sarjassa Kotikatu (1995)  

Kuvataide: Hän on palannut maalaamiseen, ja hänen teemansa keskittyvät valon, värien ja maiseman talttaamiseen

Hän on perustanut yhdessä kokeneen Sinivuokko Koivulan kanssa "Kimppakuvitus" -yrityksen, joka on työskennellyt työpajoissa monenlaisten ihmisten kanssa – papeista koululaisiin, maahanmuuttajista  nuoriin ja ikäihmisiin 

Hänet tunnetaan myös taiteilijaryhmä TRKReaún perustajana, jonka luoma "Jellu" oli myös näyttelyssä Näyttelyt ja esiintymiset: Hänen teoksensa on ollut muun muassa näyttelyssä Kreikassa. Hän toimii aktiivisesti myös verkossa omalla verkkosivullaan ja Facebookissa "SANNA Fine Art"-sivuna.

Lähteet: 

Facebook-sivu, IMDb, Wikipedia (en), finlandabroad.fi, alchetron.com, sannajalomaki.com, weebly.com

Le Chat vastasi:

Sanna Jalomäki on suomalais-australialainen monitaiteilija: laulaja, lauluntekijä, maalari, koulutettu näyttelijä, taidekasvattaja, graafinen suunnittelija ja kirjailija. Hän on toiminut myös ammattinäyttelijänä sekä Suomessa että kansainvälisesti. 

Jalomäki on tunnettu myös taideprojekteistaan, kuten Kimppakuvitus-tekniikastaan ja Urban Lace -katutaiteestaan.

Lähteet: 

Wikipedia(en) ja sannajalomaki.com 

Googlen tekoälytila kertoi näin:

Sanna Jalomäki (s. 1966) on australialais-suomalainen monialainen taiteilija, taidekasvattaja ja entinen näyttelijä. Hän on teatteritaiteen maisteri, joka valmistui näyttelijäksi Tampereen yliopistosta. 

Jalomäki tunnetaan laajasta urastaan eri taiteenaloilla:

Näyttelijäntyö: Hän näytteli 1990-luvulla useissa suomalaisissa televisiosarjoissa ja elokuvissa, kuten Elämän suola, Pimeän hehku, Kotikatu ja Matka Viipuriin.

Kuvataide: Hän aloitti muotokuvamaalauksen asuessaan Kreikassa. Hänen akryylimaalauksiaan on ollut esillä näyttelyissä Suomessa, Kreikassa ja Japanissa. Hän tekee myös katutaidetta Urban Lace -tyylillä.

Musiikki ja yhteisötaide: Hän toimii laulajana ja lauluntekijänä sekä vetää suuria yhteisöllisiä taideprojekteja (kuten Suomen suurinta osallistavan taiteen Kimppakuvitus-projektia).

Kirjallisuus: Hän debytoi kirjailijana vuonna 2025 salanimellä S.L. Jalovuori julkaistulla ja itse kuvittamallaan fantasia-seikkailukirjalla Kurre ja Murre – Valkoonimaan tarinoita.

Lähteet: 

Finna, Wikipedia(en), Weebly.com, IMDb, Lily.fi 

ChatGPT pyysi apua:

Jos tarkoitat tiettyä Sanna Jalomäkeä, tarvitsen hieman lisätietoa — nimi voi viitata useampaan henkilöön. Kerro esimerkiksi, missä yhteydessä hänet tunnet (koulu, työ, some, julkisuuden henkilö tms.), niin voin selvittää, kenestä on kyse.

Perplexity kertoi: 

Sanna Jalomäki on suomalais-australialainen monialainen taiteilija, joka työskentelee kuvataiteen, musiikin ja taidekasvatuksen parissa. Tausta Jalomäki vietti lapsuutensa Australiassa ja muutti Suomeen vuonna 1986. 

Taiteellinen toiminta 

Hän on koulutukseltaan kuvataiteilija (MA) ja toimii freelance-taiteilijana ja -kasvattajana. Hänen erityisalaansa on muotokuvamaalaus, jossa hän yhdistää fotorealismia ja keskeneräisyyttä. Jalomäki on pitänyt yksityis- ja ryhmänäyttelyitä Suomessa, Kreikassa ja Japanissa. 

Muut alat 

Taiteilijan lisäksi Jalomäki on myös laulaja-lauluntekijä, graafinen suunnittelija, kuvittaja ja kirjailija. Hän on näytellyt muun muassa elokuvissa Pimeän hehku (1996), Hyvät teot (1997) ja Suomi ripillä (1994). Hän on toiminut taidekasvattajana Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksessa. 

Lähteet: 

Wikipedia (en), sannajalomaki.com, themoviedb, LinkedIn, Kalleria, IMDb(*2), pirjopurjoproductions.weebly, finlandabroad, Bloomberg, Yle, csfd

3. Kuka on Anne Kalliomäki? 

Kolmanneksi testikohteeksi valitsin Anne Kalliomäen, jonka kanssa olen tehnyt vuosien varrella yhteistyötä. Hänestä kerrotaan suomenkielisessä Wikipediassa. 

LumoAI: 

Anne Kalliomäki on suomalainen tarinallistamisen asiantuntija, tietokirjailija ja yrittäjä. Hänet tunnetaan erityisesti seuraavista asioista: 

Ammatti ja yritys: 

• Hän on perustanut Tarinakone Oy -yrityksen (kansainvälisesti "StorySheep"), jossa hän on toiminut yli 15 vuotta 
• Työskentelee tarinalähtöisen palvelumuotoilun eli "tarinallistamisen" parissa ja kutsuu itseään "story designeriksi" 
• Toimii Visit Finland Akatemian valtuutettuna valmentajana; asiakkaita ovat muun muassa Snowman World, Hullu Poro ja Santa Claus Office 
• On pidänyt satoja luentoja ja tarinatyöpajoja yrityksille 

Kirjailija: 

On filosofian maisteri  

Hän on kirjoittanut palkitun kirjan Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka, joka käsittelee tarinankerrontaa palveluissa 

Aiempi ura: 

Ennen yrittäjyyttä hän työskenteli dekoraattorina suomalaisissa elokuva- ja televisiotuotannoissa – muun muassa elokuvissa Kolme vuodenaikaa (2000) ja Pelistä pois (2002) sekä televisiosarjassa Benner & Benner (2001)

 
Hänellä on aktiivinen läsnäolo verkossa (YouTube-kanava "Anne Kalliomäki", Twitter/X @akalliom, LinkedIn).

Huomio: "Anne Kalliomäki" on melko yleinen suomalainen nimi – LinkedInistä näkyy esimerkiksi useita muita samaa nimeä käyttäviä ammattilaisia (mm. lääketeollisuuden ja kiinteistöjohtamisen alalta). Yllä kuvattu on kuitenkin se, josta on eniten julkista aineistoa. 

Lähteet: 

Wikipedia (fi), lookupthesky.eu, visitfinland.fi, crazytown.fi, tarinakone.fi, IMDb, LinkedIn, X, YouTube 

Le Chat:

Anne Kalliomäki on suomalainen tarinallistamisen asiantuntija, tietokirjailija ja yrittäjä. Hän on Tarinakone-yrityksen perustaja ja toimii tarinallistamisen pioneerina Suomessa. Kalliomäki on kouluttanut yrityksiä ja organisaatioita tarinalähtöisessä palvelumuotoilussa ja kirjoittanut kirjan Tarinallistaminen – palvelukokemuksen punainen lanka (2014). Hän on myös Visit Finland Akatemian valmentaja ja kouluttaja, ja hänen työnsä keskittyy yritysten tarinakokemusten ja asiakaskokemusten kehittämiseen 

Lähteet: 

Wikipedia (fi), puhujatori.fi, bonfire.fi, jyu.academia.edu 

Googlen tekoälytila kertoi näin:

Anne Kalliomäki on suomalainen tarinallistamisen asiantuntija, tietokirjailija ja yrittäjä. Häntä pidetään tarinallistamisen eli tarinalähtöisen palvelumuotoilun edelläkävijänä ja uranuurtajana Suomessa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. 

Kalliomäen uran ja toiminnan keskeisimmät osa-alueet ovat: 

• Tarinakone Oy: Hän perusti vuonna 2008 Tarinakone Oy -nimisen yrityksen. Yritys auttaa brändejä ja yrityksiä luomaan elämyksellisiä ydintarinoita, jotka sitouttavat asiakkaita ja luovat parempaa asiakaskokemusta.
• Tarinallistaminen-menetelmä: Kalliomäki on kehittänyt tarinallistamisen menetelmää, jossa yrityksen liiketoimintaa ja palveluita muotoillaan tarinalähtöisesti. Menetelmää hyödynnetään erityisesti matkailualalla.
• Tietokirjailija: Hän kirjoitti aiheesta teoksen Tarinallistaminen – palvelukokemuksen punainen lanka (Talentum, 2014). Kirja palkittiin arvostetulla Hopeasulka-palkinnolla vuonna 2015.
• Kouluttaja ja valmentaja: Kalliomäki toimii laajasti luennoitsijana ja kouluttajana sekä Visit Finland Akatemian virallisena valmentajana.

Tausta AV-alalla: Ennen yrittäjäuraansa hän on työskennellyt myös televisio- ja elokuvatuotantojen parissa tehden ohjelmia kotimaisille tv-kanaville. 

Lähteet: 

Wikipedia (fi*2), Tarinakone(*2), LinkedIn, visitfinland.fi, Videolle.fi, lookupthesky.eu, Alma kirjakauppa 

ChatGPT:

Jos tarkoitat julkisuudessa tunnettua Anne Kalliomäkeä, hän on suomalainen tarinallistamisen asiantuntija, yrittäjä, kouluttaja ja tietokirjailija. Hän on Tarinakone Oy:n perustaja, ja hän on kehittänyt tarinallistamisen menetelmää erityisesti yritysten asiakaskokemusten ja matkailupalvelujen kehittämiseen. Hän on myös kirjoittanut kirjan Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka, joka julkaistiin vuonna 2014.

Huomiona: samalla nimellä löytyy myös muita henkilöitä, esimerkiksi lääkealan markkinoinnin parissa työskentelevä Anne Kalliomäki.

Lähteet: Nice Group Consulting, LinkedIn

Perplexity kertoi hänestä näin: 

Anne Kalliomäki on suomalainen tietokirjailija, yrittäjä ja tarinallistamisen (storification) pioneeri, joka tunnetaan erityisesti tarinalähtöisestä palvelumuotoilusta matkailu- ja elämysaloilla. 

Tausta ja ura: 

Kalliomäki aloitti uransa televisio- ja elokuvatuotannoissa vuonna 1997. Vuonna 2008 hän perusti oman yrityksensä Tarinakone Oy:n (tunnetaan myös nimellä Storysheep), ja on siitä lähtien toiminut tarinallistamisen asiantuntijana. Hänellä on koulutukseltaan kirjoittamisen filosofian maisterin tutkinto, medianomin AMK-tutkinto sekä audiovisuaalisen markkinoinnin yo-merkonomin tutkinto.

Tarinallistaminen ja menetelmä: 

Kalliomäki on tuonut termin ”tarinallistaminen” (engl. storification) suomalaiseen liiketoimintaympäristöön yli 15 vuotta sitten. Hänen kehittämänsä menetelmä yhdistää tarinankerronnan ja palvelumuotoilun: yrityksen ydintarina tunnistetaan ja sitä käytetään asiakaskokemuksen suunnittelussa niin, että jokainen kohtaaminen muodostaa tarinan. 

Lähteet: 

Wikipedia (fi), LinkedIn, lookupthesky, SlideSharessa (Tarinavideot-koulutuksen esite), Tarinakone, Youtube (webinaaritallenteet, 3 suomeksi ja 1 englanniksi), soundcloud

4. Kuka on Saara Hopea? 

Neljäs testihenkilö on Saara Hopea, josta kerrottaan Wikipediassa suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja hollanniksi.

Lumo AI: 

Saara Hopea (viralliselta nimeltään Saara Elisabet Hopea-Untracht) oli merkittävä suomalainen muotoilija, joka syntyi 26. elokuuta 1925 Porvoossa ja kuoli 25. kesäkuuta 1984 Porvoossa.

Tuotanto ja materiaalit: 

• Hänen laaja tuotantonsa kattoi huonekalut, korut, lasiesineet, emalitaideteokset ja astiastot 
• Lasitaide oli keskeinen osa hänen työtään 
• Hän tuotti tuhansia emaljitöitä, jotka edustivat minimaalista ihannetta 1950-luvun suomalaisessa muotoilussa 
• Hänen tyylinsä oli minimalistinen ja funktionaalinen – esineiden tuli olla kestäviä, kauniita ja käyttökelpoisia 

Työura: 

• Työskenteli muun muassa Taito-yrityksessä sekä Wärtsilän (myöhemmin Arabian) palveluksessa 
• Toimi myös suunnittelijana Nuutajärven lasitehtaalla 
• Kuului sotienjälkeisen suomalaisen muotoilun johtaviin hahmoihin 1950- ja 1960-luvuilla 

Perintö: 

• Hänen teoksiaan on edelleen arvostettu suomalaisen muotoilun ikonisina klassikoina 
• Teoksia on muun muassa MoMA:n (Museum of Modern Art) kokoelmissa New Yorkissa ja Artnet-tietokannassa 
• Hänen lasityönsä ja värilliset pöytäesineensä ovat edelleen kysyttyjä keräilyesineitä 

Lähteet: 

Wikipedia (fi), elephant-life.com, enamelarts.org, royalsio2.com, ganoksin.com, artnet.com, MoMA.org, Instagram, Pinterest 

Le Chat:

Saara Hopea (1925–1982) oli suomalainen teollinen muotoilija, joka tunnettiin erityisesti lasiesineiden ja korujen suunnittelusta. 

Hänen tunnetuimpia töitään ovat esimerkiksi Nyppylä-kulho, mehusetti, Traviata-viinilasit ja Pantteri-maljakko. 

Hopea työskenteli Nuutajärven lasitehtaalla ja suunnitteli myös hopeakoruja perheensä kultasepänliikkeessä Porvoossa. 

Hän opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa (nyk. Aalto-yliopisto) ja oli monipuolinen muotoilija, jonka työt edustavat 1950-luvun suomalaista minimalistista tyyliä. 

Lähteet: 

Wikipedia (en), meillakotona.fi, laatutavara.com, itavayla.fi 

Googlen tekoälytila:

Saara Hopea (myöh. Saara Hopea-Untracht, 1925–1984) oli suomalainen muotoilija ja korusuunnittelija, joka kuuluu Suomen modernin teollisen muotoilun kultakauden merkittäviin nimiin. Hän oli poikkeuksellisen monipuolinen taiteilija, joka suunnitteli urallaan lasia, jalometallikoruja, huonekaluja ja tekstiilejä.

Hopean ura ja tunnetuimmat työt jakautuvat kahteen päävaiheeseen:

Lasimuotoilu Nuutajärvellä (1952–1959): 

Hopea työskenteli Nuutajärven lasitehtaalla muotoilija Kaj Franckin alaisuudessa ja assistenttina. Tältä ajalta ovat peräisin hänen tunnetuimmat ja keräillyimmät lasiesineensä, joissa yhdistyvät puhtaat linjat ja upeat värit.

Korusuunnittelu Porvoossa: 

Vuonna 1959 hän siirtyi johtamaan perheyritystään, Porvoossa sijaitsevaa Kultasepänliike Ossian Hopeaa. Siellä hän keskittyi suunnittelemaan moderneja ja näyttäviä hopeakoruja. 

Lähteet: 

Wikipedia (fi), Porvoon museo, laatutavara.com, bisarri.fi, kansallisbiografia, Itäväylä, Bukowskis, meillakotona.fi, Yle 

ChatGPT: 

Saara Hopea-Untracht (1925–1984) oli suomalainen muotoilija ja korusuunnittelija, joka tunnetaan erityisesti Nuutajärven lasitehtaalle suunnittelemistaan lasiesineistä. 

Hän syntyi Porvoossa ja työskenteli monilla muotoilun aloilla. Hänen tunnetuimpia töitään ovat esimerkiksi Nyppylä-kulhot, Pantteri- ja Taifuuni-maljakot sekä erilaiset juomalasit ja karahvit. 

Hänen 1950-luvun muotokielensä edusti pelkistettyä, funktionalistista suomalaista designia. 

Hopea työskenteli Nuutajärvellä 1950-luvulla, ja hänen suunnittelemiaan esineitä on nykyään muun muassa MoMA:n ja Metropolitan Museum of Artin kokoelmissa. Myöhemmin hän keskittyi erityisesti koruihin, emalitöihin ja tekstiilitaiteeseen. Hän oli naimisissa yhdysvaltalaisen metallitaiteilijan ja kirjailijan Oppi Untrachtin kanssa, ja pari asui myös Yhdysvalloissa, Nepalissa ja Intiassa. 

Lähteet: 

Porvoon Museo, Meilläkotona, MoMA 

Perplexity kertoi:

Saara Hopea (1925–1984) oli suomalainen muotoilija, joka tunnetaan erityisesti lasiesineistään, koruistaan ja huonekalusuunnittelustaan.

Elämä ja ura:

Saara Elisabet Hopea syntyi 26. elokuuta 1925 Porvoossa ja kuoli 25. kesäkuuta 1984 samassa kaupungissa. Hänen vanhempansa omistivat kultasepänliikkeen, ja hän opiskeli sisustussuunnittelua Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1943–1946. 

Valmistumisensa jälkeen Hopea työskenteli huonekalu- ja valaisinsuunnittelijana ennen kuin siirtyi lasimuotoiluun 1950-luvun alussa. Vuonna 1951 Kaj Franck kutsui hänet Nuutajärven lasitehtaalle, jossa hän työskenteli vuoteen 1958/1959 asti. 

Vuonna 1960 hän muutti Yhdysvaltoihin yhdessä aviomiehensä, yhdysvaltalaisen metallitaiteilija Oppi Untrachtin kanssa, ja asui myös Nepalissa ja Intiassa ennen paluutaan Suomeen vuonna 1967. Tämän jälkeen hän keskittyi erityisesti koru- ja emalitöihin. 

Tunnettuja suunnitteluita:

Hopean tunnetuimpia lasiesineitä ovat: 

• Pantteri (1954) – vapaasti puhallettu taidelasi, jossa on vihreitä tai liljoja pilkkuja 
• Marja -lasit (1956) – tunnettu juomalasisarja 
• Nyppyläkulho (1952) ja Kupla-maljakko 
• Pinottavat lasit (1954), jotka voittivat hopeamitalin Milanon triennaaleissa 

Palkinnot ja tunnustukset:

• Hopea palkittiin hopeamitalilla Milanon triennaaleissa vuosina 1954 ja 1957 lasiesineistään. 
• Myöhemmin hän sai Porvoon kaupungin kulttuuripalkinnon (1981) ja 
• valtion taideteollisuuspalkinnon (1982). 

 Hänen työtään ovat kokoelmissaan muun muassa Metropolitan Museum of Art New Yorkissa ja Victoria & Albert Museum Lontoossa. 

Lähteet: 

Wikipedia(fi, en), franckly.com, vankerhoff-art.com, cooperhewitt.org, trepo.tuni.fi, ganoksin.com, LinkedIn, collections.vam.ac (*2), metmuseum (*2), 1stdibs.com, laatutavara.com, bisarri.fi

Tässä vielä kooste testistä.

Merkintöjen selitykset:
Nimi (millä kielillä hänestä on kirjoitettu Wikipediassa),
tekoälypalvelu (minkä kielistä Wikipedia-artikkelia käytti lähteenä),
ei osannut vastata kysymykseen

Pihla Pelkiö (fr, pl):
Lumo(fr), LeChat (fi-artikkelitoive),
Google(-), ChatGPT, Perplexity(fr)

Sanna Jalomäki (en, fa):
Lumo(en), LeChat (en),
Google(en), ChatGPT, Perplexity(en)

Anne Kalliomäki (fi):
Lumo(fi), LeChat (fi),
Google(fi), ChatGPT(-), Perplexity(fi)

Saara Hopea (fi, en, nl, sv):
Lumo(fi), LeChat (en),
Google(fi), ChatGPT(-), Perplexity(fi, en)

Mitä ajatuksia testini herätti?

Aalto Works Wikimediassa

 

Tartun ajankohtaiseen aiheeseen, nimittäin Aalto Worksiin, joka nimitettiin eilen yhdeksi Unescon maailmanperintöluettelon kohteeksi. Hienoa Suomi!

Wikimedia-asiantuntijana aloin tutkia, miten Aalto Works näkyy eri Wikimedia-projekteissa ja sain selville ihan mielenkiintoisia juttuja.

Et ehkä tiedä vielä, ettei Wikimediassa pidetä ennustamisesta. Asioita ei lisätä sinne yleensä "etukäteen" ja siksi Aalto Works lisättiin eri projekteihin vasta eilen. 

Mutta koska eri projekteissa on vähän erilaiset säännöt, Aalto Works on ollut jo pitkään Wikidatassa. Sinne se lisättiin, kun siitä tuli "Maailmanperinnön aieluettelon kohde".

Jo kesällä 2024 oli tiedossa, mistä kohteista Aalto Works muodostuu, vaikkei kohdetta vielä sillä nimellä kutsuttukaan. Kohteen lisäsi Wikidataan silloin käyttäjä, joka toimi palvelussa brasilianportugaliksi. Oletan siis, ettei hän ole suomalainen.

Käyttäjäsivuillaan hän on kertonut kielitaidostaan näin:

pt-N Este utilizador tem um conhecimento nativo de português.

en-3 This user has advanced knowledge of English.

es-3 Este usuario tiene un conocimiento avanzado del español.

Maailmanperintöluetteloon pääseminen teki aiheesta merkittävän myös Wikipediassa. 

Yllättävää kyllä, artikkeli luotiin ensin kiinaksi!

Käyttäjä nimeltään TuhansiaVuoria on levittänyt muutenkin merkittävästi Suomi-tietoutta kiinaksi. Käyttäjäsivuillaan hän nimittäin kertoo kääntäneensä nämä Wikipedia-artikkelit:

• Vallisaari
• Suomi Eurovision laulukilpailuissa
• Finlandia-talo
• Juha Sipilä
• Helene Schjerfbeck
• Jadesoturi (kiinalaissuomalainen elokuva)
• Suomen Kansallisooppera ja -baletti
• Finlandia-palkinto
• Mikael Agricolan kirkko
• Presidentin linna
• Suomen itsenäisyyspäivä
• Suomen hallinnollinen aluejako
• Suomalaiset nimet
• Aamulehti
• Rauhalinna
• Hugo Simberg
• Suomen itsenäisyysjulistus
• Suomen kunnat
• Suomalainen musiikki
• Tampereen kaupunkin pääkirjasto Metso
• Suomen poliittinen järjestelmä
• Kasper Muttonen
• Tom from Finland -musikaali
• Kauppis-Heikki
• Santeri Ivalo
• Konrad Lehtimäki
• Ilmari Kianto
• Arvo Turtiainen
• Carl Gustav Emil Mannerheim

Huh-huh! Arvostan kovasti hänen työtään, onhan joukossa monta minullekin tärkeää asiaa. Samalla toivon, että esimerkiksi Suomen suurlähetystöt maailmalla osaisivat arvostaa Suomeen liittyviä Wikimedia-sisältöjä - ehkä ne voisivat jopa kannustaa siihen järjestämällä erilaisia Wikipedia-työpajoja?

Toinen Aalto Works -Wikipedia-artikkeli julkaistiin englanniksi. Sen teki käyttäjä nimeltään Jaakko.kulta. Hieman myöhemmin hän julkaisi aiheesta artikkelin myös ruotsiksi.

 

Käyttäjäsivuillaan hän on kertonut itsestään näin:

I'm currently pursuing a master's degree in World Heritage Studies. I've previously completed BA (Hons.) in European and Global History with History of Art. Being passionate about history as well as tangible and intangible cultural heritage, I love to update and create new articles to Wikipedia.

Jag studerar på ett masterprogram i världsarvsstudier. Tidigare har jag avlagt en kandidatexamen i europeisk och global historia samt konsthistoria. Mina intressen inkluderar bland annat historia, kulturarv och det svenska språket i Finland.

Voi että! Ajattele, miten hienoa olisi, jos opintosuoritteita voisi tehdä Wikipedia-artikkeleita luomalla tai täydentämällä. Siitä olisi enemmän hyötyä kuin piiloon jäävästä esseestä, niin Suomelle kuin joissain tapauksissa myös jopa koko maailmalle!

Jaakko.kullan artikkeleiden välissä käyttäjä PtG julkaisi artikkelin suomeksi. Käyttäjäsivuillaan hän kertoo aloittaneensa Wikipediassa kesäkuussa 2005.

Wikipedia-työstään hän on saanut lukuisia palkintoja, muokkauksia hänellä on kasassa jo huimat 105 000. Uusia artikkeleita hän on luonut lähes 3200.


Kesäkuussa suomalainen Wikipedia-yhteisö sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Oli jo aikakin, että PtG:n ja kumppaneiden vapaaehtoistyö tunnustetaan valtakunnallisesti arvokkaaksi. 

Missä me olisimme ilman heitä*? 

Ja miten me voisimme kannustaa heitä jatkamaan sisällöntuotantoa?

(*Teen kyllä itsekin Wikipediaan vapaaehtoisesti sisältöjä, esimerkiksi tänään muokkasin Alvar Aallon artikkelia. Mutta useimmiten teen Wikipedia-sisältöjä työni puolesta.)

Viimeinen eilen luotu Aalto Works -Wikimedia-sisältö tehtiin Wikimedia Commonsiin, kaikkien Wikimedia-projektien yhteiseen mediapankkiin.

Päivityksen teki käyttäjä nimeltään Kooma, joka on tehnyt Commonsissa lähes 42 000 muokkausta. 

Kooma loi Aalto Worksille oman kategorian. 

Commonsissa, kuten Wikipediassakin, tietoja hallinnoidaan kategorioiden avulla. Kategoriat järjestetään hierarkisesti ja esimerkiksi Aalto Works -kategorialla on 13 alaluokkaa, eli siihen on linkitetty kaikkien Aalto Works -kohteiden omat kategoriat. 

Aalto Worksilla itsellään on kaksi yläluokkaa:

maailmanperintökohteet Suomessa ja

asioita, jotka on nimetty Alvar Aallon mukaan.

Kategoriaan on lisätty myös Wikidata-tietolaatikko.

Wikidata linkittää yhteen kaikki Wikimedia-projektit, eli tästä voit tarkistaa, onko bloggaukseni jälkeen tehty lisää Aalto Works -sisältöjä.


Taustakuvista pilkistelee muuten Paimio-tuoli, jonka kuvan latasin Wikimedia Commonsista. Commonsin kuvia saa käyttää myös kaupallisiin tarkoituksiin, joten se on yksinyrittäjällekin mitä mainioin kuvapankki. :)

Jos haluat oppia lisää Wikimediasta, ota yhteyttä!

Wikipediaan luotetaan enemmän kuin ChatGPT:hen

Kyselin viime viikolla Wikimedia-verkostoltani, olisiko kenelläkään tietoa tutkimuksesta, joka mittaisi sitä, miten luotettavana ihmiset pitävät Wikipediaa. 

Vinkkien avulla pääsin Brand Health Tracker -kyselyn jäljille. Wikimedia-säätiön viestintä on julkaissut Brand Health Tracker -tutkimuksen 8 kertaa (ks. Brand Health Tracker Wave 8). 

Kysely tehdään maailmanlaajuisesti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa. Tammikuussa 2026 julkaistun Wave 8:n tulokset perustuvat lokakuussa 2025 tehtyyn kyselyyn.  

Ihmisiltä kysyttiin mm. sitä, 

• ovatko he kuulleet tietyistä digipalveluista, 
• pitävätkö he niitä rehellisinä ja puolueettomina, 
• käyttävätkö he niitä itse tai 
• ovatko he joskus tuottaneet niihin sisältöjä. 

Vaikka kysely on tehty Wikimedian näkökulmasta, siitä saa irti paljon muutakin mielenkiintoista.

Aloitetaan palveluiden tunnettuudesta, joka on sikäli tärkeä mittari, etteivät ihmiset voi käyttää sivustoja, joiden olemassaolosta he eivät edes tiedä. 

Google, YouTube, Facebook, Instagram ja Tiktok kuuluvat maailman tunnetuimpiin nettisivustoihin, mutta esimerkiksi vain kymmenen prosenttia vastaajista oli kuullut Blueskystä. 

Wikipedian tunnettuus oli suurimmillaan kyselyssä 3 (Wave3), jolloin vastaajista 83 prosenttia tunnisti Wikipedia-nimen. Nyt tunnettuus oli romahtanut 64 prosenttiin!

Wikipedian tunnettuus on laskussa. Kuvan lähde. 

Tunnettuus on laskenut ympäri maailmaa. Minut yllätti se, että Pohjois-Amerikassa, Wikipedian kotikonnuilla, vain 55 prosenttia vastaajista tunnisti palvelun! Lukema on nykyisin lähes yhtä heikko kuin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. 

Johtuuko tunnettuuden lasku siitä, ettei Wikipedia juuri näy somessa?

Esimerkiksi Facebookissa Wikipedialla on 5,4 miljoonaa seuraajaa, Tiktokissa 990 000,  Instagramissa 750 000, X:ssä lähes 600 000 ja Youtubessa noin 300 000. Yhteensä seuraajia on 8 miljoonaa.

Samaan aikaan ChatGPT:llä on Facebookissa 485 000 seuraajaa, Tiktokissa 2,7 miljoonaa seuraajaa, Instagramissa 5,5 miljoonaa, X:ssä OpenAI:lla on 5 miljoonaa seuraajaa,  YouTubessa 2 miljoonaa seuraajaa. Yhteensä seuraajia on lähes kaksi kertaa enemmän kuin Wikipedialla, noin 15,7 miljoonaa.

Lähes kaikki vastaajat, jotka ovat tietoisia Googlesta myös käyttävät sitä viikoittain. Yahoolla on varsin korkea tunnettuus, mutta viikoittaisia käyttäjiä sillä on siihen nähden vähän. Pidän myös Redditin ja Blueskyn käyttöä pienenä verrattuna niiden tunnettuuteen. Wikipediaa käyttää joka viikko lähes puolet niistä vastaajista, jotka tunnistivat sen nimen.

On helpompi kuluttaa sisältöjä, kuin tuottaa niitä itse. 

Kyselyssä kysyttiin, ovatko vastaajat tuottaneet sisältöjä kyselyssä mukana olleisiin palveluihin "ainakin joskus".

Noin 60 prosenttia vastaajista oli tuottanut joskus sisältöä Facebookiin. Sitä emme tiedä, olivatko nämä sisällöt omia postauksia vai kenties kommentteja. 

Kysymys oli muotoiltu näin: 

Which of the following have you ever written on, edited, posted, or published anything?

Seuraavaksi eniten sisältöjä oli tehty Instagramiin, Tiktokiin, YouTubeen, X:ään ja LinkedIniin.

Halusin vertaillla myös sitä, kuinka moni palveluja nykyään viikoittain käyttävistä vastaajista on tuottanut niihin joskus sisältöjä. Harmittelen sitä, että kysymykset olivat näin epämääräisiä - olisi tosi mielenkiintoista tietää esimerkiksi se, kuinka moni nykyisistä viikkokäyttäjistä tuottaa sisältöjä käyttämiinsä palveluihin viikoittain.

Ehkä esimerkki on paikallaan. Olen tuottanut valtavan määrän sisältöjä Yahoon alustoille vuosituhannen molemmin puolin, mutta enää se ei kuulu mun viikottaiseen rutiiniin. Sisältöjä olen tehnyt myös Tiktokiin, mutta palveluun en ole kirjautunut ainakaan viiteen vuoteen.

Bluesky on varsin tuore palvelu ja noin puolet sitä käyttävistä on tuottanut sinne joskus myös sisältöjä.  

Alkuperäinen kysymys, johon lähdin etsimään vastausta oli se, 

luottavatko ihmiset Wikipedian sisältöihin. 

Asiaa kysyttiin kyselyssä tällaisin sanoin: 

"How much do you trust each of the following sites to be honest and unbiased?"

Arvelen, että kysymykseen on voinut vastata esimerkiksi asteikolla 1-5, ja tuloksissa vastaukset 4 ja 5 on tulkittu luottamukseksi.

Katsotaan ensin millainen maine palveluilla on niiden vastaajien joukossa, jotka ovat niistä kuulleet.

Silmämääräisesti voi huomata, että yleinen luottamus Googleen, Wikipediaan ja ChatGPT:hen on varsin korkea niiden tunnettuuteen verrattuna. Kaikista vastaajista Wikipediaan luottaa 45 prosenttia, ChatGPT:hen 44 prosenttia.

Luottamus Wikipediaan on laskenut alueittain,

poikkeuksena Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Keski-Aasia.

Kuvan lähde.

Uteliaisuuttani tein vertailun siitä, miten ChatGPT:n ja Wikipedian maineet eroavat tarkemmissa kysymyksissä niiden ihmisten keskuudessa, jotka ovat näistä palveluista kuulleet.

Kysymys                                                                 ChatGPT         Wikipedia

Quality information on various topics                        26                        31

Well referenced and cited                                           19                        26

Reliable, trustworthy, up to date                                 18                        24  

Helps me do things quicker                                     32                        19

Has a positive impact in the world                             18                        23 

Has a positive impact in my country                          13                        17     

           

Key source on information online                              23                        32

Backbone of online knowledge                                  13                        21    

Ainoa asia, jossa ChatGPT ohitti Wikipedian oli se, miten se nopeuttaa työtä. 

ChatGPT on henkilökohtaisia tarpeita palveleva työväline, Wikipedia taas tietosanakirja. Työkalulla voidaan nopeuttaa myös sellaisia asioita, joihin tietosanakirja ei taivu. 

Vastaajien mukaan Wikipedia on ChatGPT:tä parempi, kun tarkastellaan tiedon ja lähteistyksen laatua, luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Wikipedialla on katsotaan myös olevan positiivisempi vaikutus maailmaan ja omaan kotimaahan ja sitä pidetään oleellisena tiedonlähteenä netissä.

Mielestäni kiinnostavaa on myös se, kuinka moni palveluiden käyttäjistä pitää käyttämiään palveluja rehellisinä ja puolueettomina. 

Fediversumissa olen törmännyt moneen ihmiseen, jotka ovat hypänneet eettisistä syistä pois esimerkiksi Googlen tai Metan palveluista. Kaikille tällainen valinta ei kuitenkaan ole mahdollista, ei minullekaan. 

Seuraava kuva paljastaa mielestäni oivallisesti sen, millä palveluilla on enemmän käyttäjiä kuin luottamusta niiden eettisyyteen.

Vastaajissa oli enemmän Goolen käyttäjiä, kuin ihmisiä, jotka uskoivat palvelun eettisyyteen. Yahoolla tilanne oli päinvastainen.


Kaikki tämän bloggauksen grafiikat olen tehnyt Canvalla ja esimerkiksi yllä olevan kuvan rakentaminen vaati yllättävän pitkän jumpan, että siitä tuli selkeä. Koska yksinyrittäjän resurssit ovat rajalliset, tein kuvista sellaisia, että saatoin jakaa ne myös Instagramin karusellissa. 

Grafiikat tein tarkoituksella ilman tekoälyä. En luota siihen, ettei AI muuta lukuja selkäni takana, ja tässähän niitä riitti. Toisaalta säätiö ei ole julkaissut kaikkea dataa sellaisella tarkkuudella, että olisin voinut raakadatan tekoälylle edes antaa, vaan minun piti itse tulkita sitä.


Toivottavasti näistä visualisoinneista oli sinulle jotain iloa! Jos haluaisit oppia tekemään itse vastaanlaisia visualisointeja, ota yhteyttä, sillä somen ja Wikipedian lisäksi koulutan myös Canvan käytössä. 

Maaliskuun luetuimpia asioita Wikipedioissa ja Wikidatassa

Näin pääsiäisen** jälkeen ajattelin tehdä katsauksen viime kuun luetuimpiin juttuihin Wikipediassa ja Wikidatassa. 

Nämä listat kiinnostavat mun asiakkaita ja mun koulutuksiin osallistuneita, joten samalla vaivalla jaan huomioitani vähän laajemmallekin porukalle. 

Seuraavan avoimen Wikidata-koulutuksen pidän 21.4., Wikipedia-koulutusta on tarjolla enemmän.

**Ja jos mun pääsiäisen viettoa mietit, niin kyllä, sain pidettyä lakkoni oikein hyvin, oikein ihmettelin, ettei tullut mitään kiusausta katsoa someen. 

Aloitetaan tilastojen kahlaus suomenkielisestä Wikipediasta. 

Väritän listasta asioita, jotka toistuvat pian esittelemissäni muissa listoissa.

1. Linda Lampenius 
2. Pete Parkkonen (laulaja) 
3. Iran 
4. Riiko Sakkinen 
5. Chuck Norris 
6. Johanna von Hertzen 
7. Ali Khamenei 
8. Ares (artisti) 
9. Minna Canth 
10. Suomi 
11. Inkki Inola 
12. Pihvi- ja 5uihinottopäivä 
13. Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä 
14. Nelli Matula 
15. Luettelo hätäkeskuksen tehtäväluokista 
16. Jossain on valo joka ei sammu 
17. Hormuzinsalmi 
18. Jeffrey Epstein 
19. Kansainvälinen naistenpäivä 
20. Minja Korhonen 
21. Melodifestivalen 2026 
22. Jarno Saarinen 
23. An-196 Ljutyi 
24. Maustetytöt 
25. Hjallis Harkimo 
26. Kaija Koo 
27. Kristian Meurman 
28. Nette Kiviranta 
29. Ville Leino 
30. Chisu 

Seuraavaksi kurkitaan ruotsinkieliseen Wikipediaan, josta löytyy muutama sama osuma. 

1. Felicia Eriksson (myös fi-listalla Euroviisu-edustajat Linda ja Pete nousivat kärkeen)
2. Ebba Årsjö 
3. Simona Mohamsson 
4. Melodifestivalen 2026  (fi-listalla sijalla 21)
5. Ali Khamenei (sijalla 7)
6. Hundarna (TV-serie) 
7. Iran (sijalla 3)
8. Felipe Leiva Wenger 
9. Viktor Gyökeres 
10. Opinionsundersökningar inför riksdagsvalet i Sverige 2026 (Kannatusmittaukset Ruotsin eduskuntavaaleja 2026 varten) 
11. Greczula 
12. Chuck Norris (sijalla 5)
13. Lilla Al-Fadji & Co 
14. Sverige (fi-listalla Suomi oli sijalla 10.) 
15. Brandsta City Släckers 
16. Kelly Gale 
17. Birgitta Ohlsson 
18. Gina Dirawi 
19. Lars Leijonborg 
20. Stellan Skarsgård 
21. Sanna Nielsen 
22. Jeffrey Epstein (sijalla 18)
23. wiki.phtml 
24. Världsmästerskapet i fotboll 2026 (Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2026) 
25. Joel Kinnaman 
26. Lista över namnsdagar i Sverige i datumordning (Luettelo Ruotsin nimipäivistä päiväjärjestyksessä) 
27. Danijela Rundqvist 
28. A-Teens 
29. Hormuzsundet (Hormuzinsalmi oli sijalla 17) 
30. Oskar Kardin 

Entäs mitä saksankielisessä Wikipediasa on luettu eniten? Maalailen listasta termit, jotka ovat mukana myös fi&sv-listoilla. Termejä olen suomentanut Lumo-tekoälypalvelulla.

1. Christian Ulmen 
2. Collien Fernandes 
3. Liste der größten Auslegerbrücken (Suurimmat kantavat sillat -luettelo) 
4. Chuck Norris 
5. Ali Chamenei (Ali Khamenei) 
6. Iran 
7. Cem Özdemir 
8. Dominik Krause 
9. Landtagswahl in Baden-Württemberg 2026 (Baden-Württembergin osavaltiopäivävaalit 2026) 
10. Oscarverleihung 2026 (Oscar-gaala 2026) 
11. Straße von Hormus (Hormuzinsalmi) 
12. Irankrieg 2026 (Irakin sota 2026 / Iranin sota 2026) 
13. Nekrolog 2026 (Vuonna 2026 kuolleet) 
14. Jürgen Habermas 
15. Jeffrey Epstein 
16. Manuel Hagel 
17. Deutschland (Saksa) 
18. ChatGPT 
19. Der Astronaut – Project Hail Mary
20. Katherina Reiche 
21. One Battle After Another 
22. Sarah Engels 
23. Christopher Lambert 
24. Wanda Perdelwitz 
25. Noelia Castillo 
26. Ruhollah Chomeini (Ruhollah Khomeini) 
27. Guido Westerwelle 
28. Kacken an der Havel (Crap Happens -sarja) 
29. Landtagswahl in Rheinland-Pfalz 2026 (Rheinland-Pfalzin osavaltiopäivävaalit 2026) 
30. Fußball-Weltmeisterschaft 2026 (Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2026) 

Seuraavaksi ranskan vuoro:

1. Cookie (informatique) (Eväste (tietotekniikka)) 
2. Bruno Salomone 
3. Isabelle Mergault 
4. Loana 
5. wiki.phtml 
6. Chuck Norris 
7. Ali Khamenei 
8. Lionel Jospin 
9. XXX 
10. Soudan du Sud (Etelä-Sudan) 
11. Emmanuel Grégoire 
12. Iran 
13. Sarah Knafo 
14. Sophia Chikirou 
15. Élections municipales de 2026 à Paris (Pariisin kunnallisvaalit 2026) 
16. XNXX 
17. Christian Estrosi 
18. Rachida Dati 
19. Michel-Ange (Mikaelangelo) 
20. Décès en mars 2026 (Kuolleet maaliskuussa 2026) 
21. Détroit d'Ormuz (Hormuzinsalmi) 
22. 98e cérémonie des Oscars (98. Oscar-gaala)(de)
23. Angine de poitrine (groupe) (Angina pectoris -yhtye) 
24. France (Ranska) 
25. Éric Ciotti 
26. Charles de Gaulle (porte-avions) (Charles de Gaulle -lentotukialus) 
27. L'Affaire Laura Stern (Laura Sternin tapaus) 
28. Bally Bagayoko 
29. Jean Luchaire 
30. Benyamin Netanyahou

ja vasta nyt on englannin vuoro:

1. .xxx 
2. Ali Khamenei(tämä oli kaikilla listoilla)
3. Dhurandhar: The Revenge (Dhurandhar: Kostaja)
4. 2026 Iran war (Iranin sota 2026)
5. Chuck Norris
6. Deaths in 2026 (vastaava lista oli mukana myös fr-listalla) 
7. Iran 
8. Neatsville, Kentucky 
9. Project Hail Mary (film) (Project Hail Mary -elokuva) (de)
10. Mojtaba Khamenei 
11. One Battle After Another (Yksi taistelu toisensa jälkeen) 
12. Benjamin Netanyahu 
13. 98th Academy Awards (98. Oscar-gaala) (de+fr)
14. Markwayne Mullin 
15. List of highest-grossing Indian films (Luettelo tuottoisimmista intialaisista elokuvista) 
16. Sinners (2025 film) (Syntiset (2025 elokuva))
17. John F. Kennedy Jr.
18. ChatGPT
19. Kristi Noem
20. Ruhollah Khomeini (de)
21. Dhurandhar 
22. Carolyn Bessette Kennedy 
23. Anna's Archive 
24. Donald Trump 
25. Strait of Hormuz (Hormuzinsalmi) 
26. Jessie Buckley 
27.  2026 Israeli–United States strikes on Iran (Israelin ja Yhdysvaltain iskut Iraniin 2026) (de)
28. Michael B. Jordan 
29.  Jeffrey Epstein 
30.  Pete Hegseth

Viime aikoina olen kirjoittanut tänne usein Wikidatasta. Wikidatasta ei ole kieliversioita, vaan se on yhteinen koko maailmalle, kaikki saavat siis käyttää sitä omalla kielellään. Värittelen tästäkin listasta asioita, jotka ovat tulleet ilmi muilla listoilla sekä niihin littyviä kohteita. 

Olen nyt kääntänyt sata Wikipedia-artikkelia. :)

Lisäksi merkitsin vaaleansinisellä 28.3.26 kuolleen kreikkalaisen Marinella-laulajan omaisia. Kiinnostuin Marinellasta sen verran, että käänsin hänen artikkelinsa suomeksi. Tai käänsin ja käänsin, vaikka otin pohjan englanninkielisestä artikkelista, kirjoitin tekstin käytännössä uusiksi ja etsin siihen uudet lähteet. No oli miten oli, tämä oli sadas käännökseni Wikipediassa, mistä sain juuri onnittelut.

Kennedyt taas herättävät kiinnostusta tuoreen tv-sarjan myötä.

Sitä en osaa sanoa, miksi espanjalaiset toimittajat nousevat niin korkelle.

1. Q26706920 –Georgina Serpieri, Marinellan tytär 
2. Q2299611 – Yelp, amerikkalainen it-yritys 
3. Q5296 – Wikimedia-etusivu 
4. Q138514472 – Nadia Alexander-Khan, Salman Khan Films -yhtiön toimitusjohtaja 
5. Q8961427 – Fernando Ónega, espanjalainen toimittaja, espanjankielisessä Wikipediassa sijalla 6 
6. Q2673 – Chuck Norris
7. Q116206654 – Zahra Haddad-Adel, Mojtaba Khamenein vaimo
8. Q368215 – App Store 
9. Q57336 – Ali Khamenei, Iranin poliittinen ja uskonnollinen johtaja vuosina 1989–2026 (1939–2026) 
10. Q30 – Yhdysvallat 
11. Q18735049 – Mia Khalifa, aikuisviihdenäyttelijä 
12. Q116208320 – Mohammad-Bagher Khamenei, Mojtaba Khamenein poika 
13. Q110291032 – Kanal 10, kosovolainen tv-asema 
14. Q26706899 – Johnny Serpieris, Georgina Serpierin veli 
15. Q123527454 – Hoda Khamenei, Ali Khamenein tytär 
16. Q116854013 – Meysam Khamenei, Ali Khamenein poika
17. Q2 – Maa-planeetta 
18. Q130372611 – Loula Papadopoulou-Grigoriadi, Marinellan sisko 
19. Q328 – englanninkielinen Wikipedia 
20. Q130526545 – Gena O'Kelly, Chuck Norrisin vaimo 
21. Q95 – Google 
22. Q209330 – Instagram 
23. special:search – Wikidatan haku 
24. Q85180539 – Rea Maneli, kreikkalainen tanssija ja näyttelijä 
25. Q57013596 – XNXX - aikuisviihteeseen keskittynyt videosivusto 
26. Q5 – Ihminen 
27. Q449173 – Carolyn Bessette Kennedy 
28. Q52 – Wikipedia 
29. Q1860 – Englannin kieli 
30. Q206770 – Є, ukrainan aakkosten 8. kirjain
31. Q2919350 - Mojtaba Khamenei, Iranin uusi johtaja 
32. Q22965665 - Babis Lazaridis, kreikkalainen yrittäjä (1968-2008) 
33. Q183 - Saksa 
34. Q130526547 - Diane Holechek, Chuck Norrisin puoliso vuosina 1958-1989 
35. Q115177434 Alyx Star, amerikkalainen aikuisviihdenäyttelijä 
36. Q108485435 - Flock Safety, amerikkalainen yritys 
37. Q924355 - XXX, australialainen olut-merkki 
38. Q130372631 - Giorgos Papadopoulos, Marinellan isä 
39. Q125087508 - Blanca Espàda Barba, espanjalainen toimittaja 
40. Q123527475 -Boshra Khamenei, Ali Khamenein tytär 
41. Q75326753 - Arabella Kennedy, JFK:n ja Jacqueline Kennedyn kuolleena syntynyt tytär 
42. Q2904131 - Jeffrey Epstein 
43. Q3290402 - Patrick Bouvier Kennedy, JFK:n ja Jacqueline Kennedyn poika 
44. Q137402440 - Rare Metal Blog, yhdysvaltalainen 
45. Q7554646 -Ian Huntley, brittiläinen murhaaja 
46. Q29555989 - Marsha May, amerikkalainen aikuisviihdenäyttelijä 
47. Q57775048 -Sonsoles Ónega, espanjalainen toimittaja (sijalla 78)
48. Q7624104 - Stripe, irlantilais-amerikkalainen yritys 
49. Q134958449 -Pedro Corchado Fontserè, katalonialainen toimittaja 
50. Q17272655 -Zoe Metaxa, kreikkalaisen Alexandros Giotopoulosin äiti

Oliko listoilla jotain sinua pysäyttäviä tietoja? Minulle tuli mieleen yksi varsin pelottava ajatus, jota en halua julkisesti kertoa.

Sen sijaan voin avoimesti riemuita siitä, miten ihana Wikidata on: se on globaali palvelu, joka tuo silmillemme myös muiden kuin anglosaksisten maiden ilmiöitä. 

Marinellasta luettiin viime kuussa eniten näillä kielillä: 

1. el Μαρινέλλα 
2. en Marinella 
3. de Marinella (Sängerin) 
4. fr Marinella (chanteuse) 
5. ru Маринелла 
6. es Marinella 
7. pl Marinella 
8. it Marinella (cantante 1938) 
9. bg Маринела 
10. nl Marinella (zangeres)

Miten suomenkielisellä Wikipedialla menee AI-aikana?

Tein pitkästä aikaa listan kuukauden luetuimmista Wikipedia-sivuista. 

Tällä kertaa otin mukaan siis kaikki sivut, en pelkästään artikkeleita. Wikipedistinä pistin merkille, että yhteisö seuraa varsin ahkerasti tuoreita muutoksia eli tekee työtä muun muassa estääkseen spämmiä ja korjatakseen aloittelijoiden tekemiä virheitä. 

Sinä katsot listaa luultavasti ihan erilaisesta vinkkelistä, kenties

• penkkiurheilijana 
• musiikkidiggarina tai 
• maailman politiikan ahkerana seuraajana 

Olisikin mielenkiintoista kuulla, mitä ajatuksia lista sinussa herättää?

Käytän vähän värikynää, jotta näet pitkässä listassa jotain trendejä.

Suomenkielisen Wikipedian luetuimmat sivut helmikuussa 2026

1. Wikipedia:Etusivu 
2. Toiminnot:Haku 
3. Jeffrey Epstein 
4. Johannes Høsflot Klæbo 
5. Talviolympialaiset 2026 
6. Iivo Niskanen 
7. Eero Hirvonen 
8. Suomen jääkiekkomaajoukkue 
9. Toiminnot:Tuoreet muutokset 
10. Talviolympialaiset 
11. Ilkka Herola 
12. Kaisa Mäkäräinen 
13. Jääkiekko olympialaisissa 
14. Markku Uusipaavalniemi 
15. Linda Lampenius 
16. Suvi Minkkinen 
17. Antti Pennanen (valmentaja) 
18. Wille Rydman 
19. Mikael Granlund 
20. Kari Jalonen 
21. Vuorihiihto 
22. Juuse Saros 
23. Jääkiekko talviolympialaisissa 2026 – miesten turnaus 
24. Etta (artisti) 
25. Johan Ludvig Runeberg 
26. Jääkiekko talviolympialaisissa 2026 
27. Humiseva harju 
28. Mette-Marit 
29. Jussi Jokinen 
30. Olympialaiset 
31. Krista Pärmäkoski 
32. Kerttu Niskanen 
33. Johnny Gaudreau 
34. Ismo Lehkonen 
35. Antti Paalanen 
36. Curling 
37. Suomi 
38. Pete Parkkonen (laulaja) 
39. Talviolympialaiset 2030 
40. Lindsey Vonn 
41. Ghislaine Maxwell 
42. Vilma Ryytty 
43. Jukka Jalonen 
44. Kaarina Maununtytär 
45. Artturi Lehkonen 
46. Ilia Malinin 
47. Chachi Gonzales
48. Suomi talviolympialaisissa 2022 
49. Jääkiekko talviolympialaisissa 2022 
50. Luettelo hätäkeskuksen tehtäväluokista 
51. Talviolympialaiset 2022 
52. Komiat (yhtye) 
53. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 
54. Arja Saijonmaa 
55. Kaija Koo 
56. L/over – ikuisesti minun 
57. Jääkiekko talviolympialaisissa 2022 – miesten turnaus 
58. Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä 
59. Suomen kunnanvaakunat 
60. Sebastian Aho 
61. Sinikka Monte 
62. Matti Nykänen 
63. Suomi talviolympialaisissa 
64. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2026 
65. Jani Volanen 
66. Virgin Killer 
67. Oona Airola 
68. Melodifestivalen 2026 
69. Jutta Leerdam 
70. Ystävänpäivä 
71. Eric Dane 
72. Tero Lehterä 
73. Ali Khamenei 
74. Laskiainen 
75. Cortina d’Ampezzo 
76. Suomi talviolympialaisissa 2026 
77. Teemu Selänne 
78. Oliver Kapanen 
79. Arsi Ruuskanen 
80. Martin Ponsiluoma 
81. Erik Haula 
82. Eileen Gu 
83. Kiki (laulaja) 
84. Virginia Giuffre 
85. Mikko Rantanen 
86. Runebergintorttu 
87. Mika Poutala 
88. Ampumahiihto 
89. Robert Duvall 
90. Hildur (kirjasarja) 
91. A Knight of the Seven Kingdoms 
92. Sonja Lumme 
93. Suomi olympialaisissa 
94. Iran 
95. Bad Bunny 
96. Jasmi Joensuu 
97. Kalevala 
98. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2025 
99. Luettelo jääkiekon olympiamitalisteista 
100. Tove Jansson

Tutustu lähteeseen itse

Tekoälyn yleistyessä nettisivujen liikenne on vähentynyt kautta linjan. 

Miten tämä sitten näkyy suomenkielisessä Wikipediassa?

Wikipedian kävijämäärät viimeisen kymmenen vuoden ajalta

Punaiset ovat ihmisiä, vihreät ja siniset botteja

Näyttää, että tekoäly on tiputtanut ihmisten käyntejä myös suomenkielisessä Wikipediassa. Sinisten bottien käyntikerrat ovat samaan aikaan kasvaneet viime vuosina.

Seuraava kuva näyttää, että vaikka Wikipedissa on käyty jo pitkään enemmän mobiililaitteilla kuin pöytäkoneilla, tähän on tullut radikaali muutos, arvatenkin bottivierailujen vuoksi. Alemmassa kuvassa oleva vihreä piikki muistuttaa ylemmässä kuvassa olevaa punaista piikkiä - kuulemani mukaan boteista on tullut entistä taitavampia esittämään ihmisiä.

Wikipedian vierailut mobiililaitteilta ja tietokoneilta

Varsin pitkään aktiivisten muokkaajien määrä oli noin 500 henkilöä kuukaudessa. Aktiiviseksi lasketaan, jos tekee kuukauden aikana 5 tallennusta. Nyt luku oli hieman alempi.

Myös kaikkien muokkaajien määrä oli laskussa.

Halusin tietää, onko asiassa tapahtunut suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Tältä tilanne näyttää:

Näyttää siis, että aktiivisten wikipedistien määrissä on vain vähäistä hiipumista, mutta satunnaisesti Wikipediaa muokkaavien määrä on vähentynyt suhteessa enemmän.

Luvut etsin tästä palvelusta.

Jos haluaisit liittyä Wikipediaa silloin tällöin muokkaavien joukkoon, muttet tiedä, miten Wikipediaa muokataan, tilaisuutesi on tullut. Järjestän nimittäin aloittelijaystävällisen ja maksuttoman Wikipedia-työpajan aprillipäivän iltana yhteistyössä Wikimedia Suomen kanssa. 

Huhtikuun alussa alkaa perinteinen punaisten linkkien naiset -haaste, joten työpajaan osallistuvat voivat seurata koko kuukauden aikana, miten me voimme yhdessä vaikuttaa naisiin liittyvään tietoon Wikipediassa. Henkilöartikkeleista ei-miesten osuus on noin viidennes. Määrä on vuosien varrella kasvanut, mutta kirittävää riittäisi.

Ilmoittaudu mukaan tästä.