Mitä hyötyä Wikipedia-näkyvyydestä on?

Eräällä keskustelufoorumilla mietittiin hiljattain sitä, miten ansaittu medianäkyvyys voidaan hyödyntää. Vastaus on helppo: se kannattaa tietysti laittaa talteen. Lehtijuttuja ja mediaosumia voi tietysti linkittää kotisivuille, mutta jos juttuja on riittävä määrä, paras paikka artikkelien tallennukseen on mielestäni Wikipedia. Google arvostaa Wikipediaa ja nostaa ensimmäiselle hakusivulle niin Wikipedia-artikkelit kuin tietoja siitä ns. tietolaatikkoonsa.

Sanomalehtien liitto kyseli sitä, miten paljon ihmiset luottavat eri medioihin. Kysely herätti mielenkiiintoista keskustelua kyselyn luotettavuudesta Twitterissä ja Wikipedian ystävät -Facebook-ryhmässä, mutta kyselystä selviää ainakin se, että Wikipedia on somepalveluista se kaikista luotettavin ja ihmiset ovat oppineet siihen, että Wikipedian kanssa sietää olla vähän varovainen - artikkeli on niin luotettava kuin sitä viimeksi päivittänyt henkilö on. Sitä, mitä ihmiset eivät tiedä on se, että wikipedistit kyllä pitävät aika hyvää huolta siitä, etteivät satunnaiset spämmääjät pääse sotkemaan sivuja.

Sanomalehtiin luottaa 79%
aikakauslehdet 27%
Google 18%
Wikipedia 16%
Whatsapp 6%
LinkedIn 4%
YouTube 3%
FB&Twitter 2%
Instagram 1%#somefi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) March 29, 2017

Toinen asia mitä tavikset eivät tule ajatelleeksi on se, että Wikipedia on tärkeä työkalu kiireisille toimittajille, jotka käyvät tarkistamassa sieltä faktat kirjoittamistaan aiheista ja varmasti myös aiheista, joista he vasta miettivät, olisiko se hyvä jutun aihe vai ei.

Näin eräs asiakkaani iloitsi päivitettyäni heihin liittyvän artikkelin:

Asiakas pääsi lehteen, ja tällä kertaa faktat oli pilkulleen oikein, kiitos Wikipedia-artikkelin, jonka olin heidän pyynnöstään päivittänyt. ✌ #piilotettuaarre #asiakaspaute #palaute #wikipedia #wikipediafi #tyytyväinen #asiakas #asiakastyytyväisyys #tyytyväinenasiakas #lehtijuttu #toimittaja #viestintä

A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Feb 16, 2016 at 3:07am PST

Se, että Wikipedia on ainoa suomenkielinen tietosanakirja, jota yhä päivitetään, ei ole mikään pikku juttu. Ennen tietosanakirjoja toimittivat harvat ja valitut, nyt meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mistä aiheista Wikipediaan kirjoitetaan ja mitä niistä kirjoitetaan. Kaikki asiat eivät toki Wikipediaan kuulu, mutta voimme laajentaa aihevalikoimaa ja kirjoittaa pidempiä juttuja kuin mitä tietosanakirjoissa oli.

Hei! Kun sinä etsit tietoa, avaatko Facebookin vai Wikipedian? Miksi niin moni organisaatio unohtaa somepaletistaan Wikipedian? #fmskuvapäivässä #fms_hello #hello #hei #fmsphotoaday #Wikipedia #wikipediafi #viestintä #markkinointi #somefi #sosiaalinenmedia #somestrategia #b2b #asiantuntija #asiantuntijasome #tietosanakirja

A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Mar 6, 2016 at 9:22pm PST

Viime kuussa bloggasin Wikipedia-tutkimuksesta, jonka mukaan

Wikipediaa käytetään omien henkilökohtaisten ostopäätösten tueksi ja nämä artikkelit liittyvät usein maantieteellisiin ja teknologisiin aiheisiin. Wikipediasta haetaan ideoita matkustukseen ja tietoa tuotteista, joiden ostamista harkitaan.

Siksi minusta tuntuu hieman omituiselta, miten harva organisaatio tulee ylipäätään ajatelleeksi näkyvyyttään Wikipediassa, harva kai sitä vaikka Facebookia pääasiallisena tiedonhakuvälineenään käyttää.

#fmskuvapäivässä haastaa: tee #jotainuutta. No minä tein: tämä on eka kerta, kun toin #linkedin-suosituksen Instaan. Kukaan muukaan ei ole sitä vielä ollut hoksannut tehdä, sillä #linkedinsuositus oli korkkaamatta. #fmsphotoaday #fms_thisisnew #linkedinfi #somefi #suositus #suosittelu #storaenso #wikipedia #wikipediafi #Wikipedia #viestintä #instagramfi #asiantuntija #asiantuntijasome #linkedinsuosittelu #linkedinrecommendation

A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Mar 21, 2016 at 1:20am PDT

Jos teidän organisaatiostanne on kirjoitettu useita kertoja mediassa, ota yhteyttä minuun, niin katsotaan, riittääkö teidän merkittävyytenne omaan artikkeliin vai keksimmekö jonkin toisen tavan, jolla saamme teidät näkymään Wikipediassa.

Wikipedian avulla voimme tuoda saamanne huomion julkisuuteen ja kaikkien saataville, nekin jutut, jotka ovat "vain" kirjojen ja lehtien paperisilla sivuilla ja ne jutut, jotka on haudattu maksumuurien taakse.

PS. Mun verkkokaupasta voi ostaa mm. tällaiset Wikipedia-koulutukset:

Johdatus Wikipediaan (tallenne)
Wikipedia viestinnässä (etäkoulutus verkossa)

Suomalaiset somessa, vapaalla ja työnhaussa (sisältää 2 haastattelua)

Viime viikolla minua haastateltiin kaksi kertaa somesta.

Toiseen haastatteluun olet ehkä saattanut jo törmätä, nimittäin Seitsemän uutisten some-pätkään, jossa kerroin siitä, miten suomalaiset käyttävät somea.

Jutun jälkeen olen muuten seurannut suoria lähetyksiä aivan uudella kunnioituksella, ei se ihan helppoa ole. Nostan vielä hattuani koko MTV:n uutisporukalle (vahtimestarista ja meikkaajasta lähtien), jolla on haastatteluprosessi niin hyvin hallussa, että itse voi unohtaa turhan jännityksen.

Post by Piilotettu aarre.

Se toinen haastattelu jäi varmaan monelta bongaamatta: minulta nimittäin kyseltiin myös vinkkejä toimittajaopiskelijoiden ammatilliseen someiluun.

Hei twiittaajat, onko jalanjälkenne somessa merkityksellinen? http://t.co/VRwQz5xzOM #ihantutkalla #somejalanjälki #työ
— Tutka (@Tutkapro) October 31, 2014

Varsinaiseen juttuun Turun ammattikorkeakoulun Tutka Pro -lehdessä kaikki vastaukseni eivät mahtuneet, joten uudelleenkäytän vastaukseni nyt. Kiitos Niina Velin hyvistä kysymyksistä!

***

1. Missä vaiheessa uraansa käyttäjän kannattaa mielestäsi liittyä Linkediin? Kannattaako se tehdä jo opiskelijana, jolloin työn laatu ei välttämättä ole vielä kovin hyvää, vai vasta valmistumisen jälkeen? 

LinkedIn:iin kannattaa liittyä heti! Mitä pidempään siellä olet, sitä suuremman verkoston ehdit rakentaa ja sitä kauemmin ehdit perehtyä palveluun ja sen kulttuuriin. Kesätyöntekijänä voit verkostoitua työkavereidesi kanssa ja saada heiltä jopa suosituksia, joiden avulla harjoittelupaikkoja ja oikeita töitä on helpompi hakea.

Myös opiskelukavereiden kanssa kannattaa verkostoitua jo opiskeluaikana, ei vasta sitten, kun he ovat saaneet jonkin hyvän työpaikan. Ja kuka estää opiskelijoita kehumasta toisiaan? Jos siis olet tehnyt ison projektin jollain porukalla, voit ihan hyvin antaa positiivista palautetta tiimillesi, se ei ole keneltäkään pois. Katteettomia suosituksia sen sijaan ei kannata antaa, olethan antamassa niitä omilla kasvoillasi.

Opiskelijan kannattaa harkita myös LinkedIn:in omistaman SlideShare-palvelun käyttöä. Sinne voi ladata parhaimmat opinnäytetyöt ja visuaalisen cv:n - sekä tietysti alkaa seurata siellä oman alan vaikuttajia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. SlideSharesta löytää uusimman tiedon asiasta kuin asiasta, joten se auttaa myös uusien asioiden oppimisessa.

Muitakin mielenkiintoisia palveluita kannattaa harkita sen mukaan, mikä itsestä tuntuu luontevimmalta: linkkien keräilyä Pinterestiin, opintopäiväkirja blogiin tai vlogiin, kuvapäiväkirja Instagramiin tai verkostoitumista ja ajatustenvaihtoa Twitterissä, Google+:ssa tai Facebookissa? Muista kuitenkin, ettei joka paikkaan tarvitse revetä.

2. Minkälaisen merkityksen näet somella olevan nykypäivän työelämässä, erityisesti rekrytointivaiheessa? 

Jo viitisen vuotta sitten erään globaalin korporaation HR-päällikkö totesi, että jos hakija ei ole LinkedIn:ssä, häntä ei ole olemassa. Tämä ajatusmaailma on juurtumassa myös Suomessa.

 3. Luuletko, että mitä vähemmän työnhakijalta löytyy ns. internetjalanjälkeä, sen epätodennäköisemmin hänet palkataan työhön verrattuna hakijoihin, joilla sitä löytyy paljon? 

Tietysti sosiaalisessa mediassa jaetulla sisällöllä, ei määrällä, on suurin merkitys. Eli jos jaat paljon epäilyttävää materiaalia, todennäköisyytesi tulla palkatuksi pienenee. Toisaalta ne, jotka eivät jaa itsestään mitään, voidaan tulkita mustiksi aukoiksi - mitähän salattavaa tuolla ihmisellä on.. On siis turvallisempaa valita ihminen, joka kertoo avoimesti osaamisestaan ja on jo valmiiksi verkostoitunut yrityksen kannalta oleellisten ihmisten kanssa. 

4. Millaiseksi luulet somen merkityksen työnhaussa muuttuvan tulevaisuudessa? 

Joskus olen vitsaillut sillä, että kohta ihmisten ei tarvitse enää itse hakea töitä, vaan erilaiset palvelut löytävät ja luokittelevat heidät, heidän osaamisensa, kokemuksensa ja suosituksensa ja suosittelevat heitä näiden tietojen perusteella avoimiin työpaikkoihin. Kovin kaukana tästä ei olla, sillä LinkedIn osaa suositella ihmisille heidän profiiliaan vastaavia työpaikkailmoituksia ja headhuntterit tekevät sieltä hakuja, joiden pohjalta ihmisiin otetaan yhteyttä.

***

Haastattelun jälkeen sain kimmokkeen tehdä omasta SlideShare-cv:stäni entistä pidempi ja visuaalisempi. Tällainen siitä tuli:

Johanna janhonen visuaalinen_cv from Johanna Janhonen

Unelmien jäljillä: olen sometoimittaja

Kerronpa sinulle nyt salaisuuden: nuorena halusin palavasti toimittajaksi. En päässyt sisälle Tampereen yliopiston toimittajakoulutukseen, mutta luin tiedotusoppia appron verran opiskellessani siellä filosofian maisteriksi (pääaineenani tilastotiede). Suunnitelmani oli, että kun minulla on kasassa tarpeeksi opintoviikkoja, aloitan tiedotusopin sivuaineopinnot. Kun se hetki sitten koitti, minut oli jo imaistu vahvasti työelämään (ja Nokia-korporaatioon) ja asia unohtui. Jokin aika sitten havahduin ja huomasin, että unelmastani on tullut kuin varkain totta: toimin some-toimittajana omassa yrityksessäni. Minä olen media, kuten Tuomas Enbuske sanoo.

Some-toimittajana teen yritykseni sisältömarkkinointia eri some-kanaviin: bloggaan, mikrobloggaan, kuvaan, teen videoita ja niin edelleen. Lähimpänä perinteistä toimittajaa olen silloin, kun kirjoitan some-kolumneja Suur-Jyväskylän Lehteen (tämän päivän kolumnissa oli muuten aiheena se, kuka Wikipediaa johtaa).

Asiakkailleni taas tarjoan mm. liveraportointia tapahtumista sekä Wikipedia-artikkeleiden päivitystä. Olen sanonut, että Wikipedia-artikkelin luonti muistuttaa vähän gradun tekoa: jokaiseen asiaan tarvitaan lähde. Vanhojen artikkeleiden päivittäminen on vielä haastavampaa: kuvittele, että joudut jatkamaan jonkun toisen vuosia sitten aloittamaa gradua. Tai, että ko. gradua on tehnyt vuosien aikana iso joukko ihmisiä ja sinä yrität tehdä kokonaisuudesta ehjän ja selvittää, mitkä asiat artikkelissa ovat vanhentuneita ja mikä pitää yhä paikkansa.

  Viime viikolla kävin Iskelmä festivaaleilla tekemässä some-aiheisia videohaastatteluita YouTube-kanavalleni. Ensimmäiseksi haastattelin +Sinikka Långströmiä, joka  vastaa Himos Lomien markkinoinnista. Hän kertoi siitä, miten Iskelmä festivaalit käyttää Facebookia paitsi markkinointiin, myös asiakaspalveluun.

Käy siis kurkkimassa uusimmat hengentuotteeni ja kerro, ovatko sinun nuoruuden haaveesi yllättäen toteutuneet.

Vallankumous mediassa -seminaari, #JYjuhlii150

Source: moniviestin.jyu.fi via Johanna on Pinterest

Olin keskiviikkona juhlimassa Jyväskylän yliopiston 150-vuotista taivalta: osallistuin yleisöseminaariin Vallankumous mediassa - mitä todella tapahtuu, Twitterissä #JYjuhlii150 (Twitteristä puheenollen Twitterin hakutoiminto ja muisti on vastikään muuttunut paremmaksi, eli entisen noin viikon sijasta Twitteristä löytyy jopa vuosia vanhoja twiittejä. Mahtavaa!).  Seminaarista löytyy myös videotallenne.

Yksi alustajista oli Ylen Tuija Aalto:

Median toimintaympäristön muutokset from Tuija Aalto

Kun on kuunnellut vastaavia esityksiä ennenkin ja elää itse somessa, Tuijan tai muidenkaan esityksistä ei tullut mitään järisyttäviä oivalluksia tai ajatuksia, minkä ehkä huomaa Tuijan kuvaamasta videosta, jossa minä ja Jaana Nyström kommentoimme tuoreeltaan seminaarin antia. 

Mutta jotain minäkin vihkooni talteen nyhersin (liveraportoinnin sijasta säästin puhelimeni akkua videohaastatteluja varten, niistä lisää myöhemmin) :).

• 55-64-vuotiaat rakastavat sanomalehtiä - 97% heistä lukee sanomalehtiä joko paperisina tai verkosta. 
• Johanna Vehkoo on tutkinut robottipalveluiden tuottamia uutisia, Stats Monkey on niistä yksi esimerkki
• Inkeri Pasanen kertoi Kelluva kiinnostus -tutkimuksesta:

"Tutkimuksen mukaan ihmiset kaipaavat medialta edelleen tietoa, tulkintoja ja näkökulmia heitä huolestuttavista asioista. Sanomalehdiltä lukijat kaipaavat suurten ja rakenteellisten ongelmien käsittelyä tulevaisuuteen suuntautuvalla, maltillisella ja toiveikkaalla otteella." 

• Maksumuureja on käytössä nyt ainakin Kauppalehdellä ja Helsingin Sanomilla, Keskisuomalainen ottaa muurin käyttöö huhtikuussa ja Aamulehti syksyllä
• Helsingin Sanomien levikki tippui viime vuonna ennätykselliset 8%
• USA:ssa sanomalehtipaperin menekki on pienentynyt (missä ajassa?) kolmanneksella: lehtiä tehdään vähemmän ja ne ovat ohuempia
• Sähköinen sisältö on parhaimmillaan tableteissa (täppäreissä), ei lehtien verkkosivuilla
• Klikkijournalismilla ei pärjää! (onneksi...)
• Jokapaikan journalismi, jolle on myös Facebook-ryhmä, jonka tarkoituksena on testata uutta käsitettä 'jokapaikan journalismia'. Sillä tarkoitetaan reaaliaikaisia uutisvirtoja ja - pulsseja. Jokapaikan journalismi perustuu jokapaikan tietotekniikkaan, ennen kaikkea älypuhelimiin, mutta myös sosiaalisen median video-, kuva- ja tekstipalveluihin, kuten YouTubeen, Bambuseriin, Instagrammiin, Twitteriin tai - Facebookiin.
• Vinepeek.com näyttää Vine-palvelussa viime aikoina tehtyjä lyhytvideoita (Vine-videoiden kesto on vain 6s, mikä kertonee jotain nykyihmisten keskittymiskyvystä?)
• YouTube lanseerattiin Suomeen viime viikolla, joten siellä näkee nyt suomalaista bannerimainontaa (mulla tällä hetkellä Rajala camera). Etusivulle nostetaan myös mm. Google+-kontaktien suosittelemia videoita.
• Maailmassa on yhtä toimittajaa kohti 4 PR-ihmistä - onko tämä ongelma?
• Toimittajia tarvitaan tiedon kuratointiin eli valintaan ja jalostamiseen
• Somessa korostuvat hauskat ja ihmisiä koskettavat uutiset
• Yleisön tuottaman materiaalin oikeuksista keskusteltiin - pitäisikö siitä maksaa, kun uutisetkin ovat ilmaisia (vai ovatko sittenkään?)
• Niku Hooli kertoi siitä, että Suorassa linjassa alkaa jo vuoden jälkeen olla jo haaste löytää uusia kasvoja esim. videohaastatteluihin - 1%:n ihmisiä, eli ihmisiä jotka haluavat kertoa mielipiteitään julkisesti, ei Suomesta niin vain löydy

Mitä sinulle jäi seminaarista käteen?

Media ja sosiaalinen media Suomessa

Melkein kaikkea pitää kokeilla, sanotaan. Kokeilinpa siis juuri ensimmäisen infografiikkani tekemistä. Kyllästyin nimittäin kalvoissani pyörivään sivuun siitä, mitkä ovat Ylen mukaan Suomen suosituimmat nettisivut ja tein siitä uuden version: kävin läpi Alexa.comin 100 suosituinta nettisivua Suomessa. Jos oikein muistan, myös Yle oli käyttänyt Alexaa lähteenä, joten tilanne on vertailukelpoinen.

Vanhaan kalvoon (olisikohan se ollut loppuvuodelta 2009) verrattuna seuraavia muutoksia on tapahtunut:

• kolmen kärki on muuttunut: Facebook on kiilannut Google.fi:n ohitse
• Twitter on pysynyt lähes paikallaan (18->17), mutta LinkedIn on mennyt sen ohitse
• muita uusia top-20-sivuja ovat imdb.com ja WordPress.

Nousijoita:

• HS.fi 10->8 (meni samalla Ylen ohi)
• Yahoo! 12->9 
• Blogger 15->11

Laskijoita:

• Windows Live 8->12
• MTV3 11->14 
• MSN 17->31
• IRC-galleria 19->96!
• Telkku.com 20->30

Josko nyt jatkossa saisin tiedot vaikka kerran vuodessa päivitettyä ;).

Näet kalvon isompana esim klikkaamalla tästä.

Hanki ammatillinen verkkoelämä kehottaa @tuija

Tuija Aallon esitys taitaa olla lähinnä toimittajille suunnattu, mutta antaa se ajattelemisen aihetta muillekin.

Hanki ammatillinen verkkoelämä

View more presentations from Tuija Aalto