Tuesday, November 10, 2020

Aina kannattaa juhlia: Piilotettu aarre 10 vuotta

Piilotetun aarteen brändi näytti aluksi tältä

Piilotettu aarre täytti eilen kymmenen vuotta. Merkittävä tapaus, sillä yrittäjyys ollut koskaan mun tavoitteena: "jonain päivänä minustakin tulee yrittäjä". Ei todellakaan. Halusin olla jonkinlainen asiantuntija, ehkä toimittaja, sillä halusin kirjoittaa, haavelin myös kansainvälisestä urasta. Niin minusta tuli ensin ulkomaankaupan merkonomi (= hallussa sekä kielet että luvut) ja sitten filosofian maisteri (matikalla aloitin, mutta tilastotiede vei mennessään, sivuaineina luin mytös ohjelmointia, hypermediaa ja tiedotusoppia). Opettajuus tai myyminen ei minua kiinnostanut ja esiintymisestäkin minulla oli aikamoisia kammoja.

Olin kuitenkin oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja pääsin kesätöihin Tampereen Nokialle, tekemään *koulutuskalvoja* GSM-rekistereiden toiminnasta (siis diasettejä, jotka muistaakseni myös printattiin). Työt jatkuivat opiskelun ohella, minusta tuli  projektikoordinaattori, toimin Artemis-työkalujen pääkäyttäjänä ja koulutin työkalun käyttöä, ulkomailla asti (Budapestissä). Mieheni patisti minua kuitenkin hakemaan töitä Jyväskylästä, lähempää hänen kotiseutuaan. 

Ajatuksia sometyöpajoista

Jätimme siis Tampereen taakse ja aloitin työt ohjelmiston laatuinsinöörinä. Työhön kuului laatusuunnitelman ja erilaisten prosessien tekemistä ja niiden seuraamista, mitttaamista - ja kouluttamista. Seuraavassa työssäni vastasin puhelinprojektin softabugeihin liittyvistä prosesseista, niitä kävin kouluttamassa Tokiossakin 10 viikon ajan, kun siellä tarvittiin apua. Tokiossa tutustuin mieheen, joka palkkasi minut kehittämään paitsi ohjelmistoprosesseja seuraavia mittareita myös tuomaan wikit organisaatiomme työkaluksi. Työni alkoi sillä, että selvitin parhaita käytäntöjä wikien hyödyntämiseen, edelläkävijät olivat Vancouverissa ja Southwoodissa Englannissa. Ja kun selvitystyö oli tehty, minä koulutin taas, niin etänä kuin livenäkin. Kappas, 11 vuotta Nokialla teki minusta aikuiskouluttajan. Esiintyminen ei ole vaikeaa, kun tietää, mistä puhuu.

Kun Jyväskylän Nokia päätettiin sulkea, olin hyvin surullinen: työskentely sisäisten sometyökalujen, wikien, blogien, mikroblogien, foorumeiden ja videoiden, kanssa oli ollut koko Nokia-urani mielenkiintoisinta aikaa. Ja nyt se loppui! 

Väärin Johanna, nythän se vasta alkoi!

Pohdin oman someyrityksen perustamista parin kuukauden ajan Protomossa Nokia-kollegani kanssa, mutta oman osaamisen kaupallistaminen tuntui haasteelliselta: miten se pitäisi hinnoitella ja paketoida? Myyminen ei ollut helppoa. Siksi tartuin mahdollisuuteen ja menin Ambientialle wikikonsultiksi Helsinkiin. Pian siellä kuitenkin huomattiin innostukseni someen ja minusta tehtiin somekonsultti Hämeenlinnaan. Ambientian asiantuntijoiden avulla paketoimme, hinnoittelimme ja markkinoimme osaamistani. Eihän se niin vaikeaa ollutkaan, kun joku näytti tietä! Aloin kuitenkin kaivata takaisin Keski-Suomeen ja kymmenen vuotta sitten minusta tuli Ambientian alihankkija, yrittäjä. Oho! Yritykseni nimi Hidden treasure - Piilotettu aarre oli yhdistelmä kahden blogini nimestä, toisen perustin Nokian intranettiin ja siinä toisessa blogissa vierailet parhaillaan. 

Yrityksen alkumetreillä minua työllistivät Ambientian asiakkaiden lisäksi myös puolipäiväinen sometutkijan työ Tampereen teknillisellä yliopiostolla. Parin vuoden mittainen SOITA-hanke vei minut myös Graziin, josta tarttui mukaani eräs seuraajilleni kovin tuttu hattu. Hankkeen perintöä on myös CMAD-tapahtuma, joka järjestetään tammikuussa jo kymmenettä kertaa. 

Kymmeneen vuoteen mahtuu lukemattomien somekoulutusten lisäksi (joista osan olen toteuttanut yhteistyössä verkostoni kanssa) myös 8 vuotta kolumnistina Suur-Jyväskylän Lehdessä ja pari vuotta Laukaan ekokoulun sometiedottajana. Wikipediaan ja Wikimediaan olen perehtynyt paitsi tuottamalla Wikipediaan asiakkaihini liittyvää sisältöä, mutta myös toimimalla vapaaehtoisena Wikimedia Suomen hallituksessa ja Tukholman Wikimanian somevastaavana.


Wikimania Gdansk 2010

Tänä syksynä olen tajunnut, että se, mitä minä Wikipediassa teen on globaalistikin aika harvinaista. Olen Wikipedia-toimittaja, joka tuottaa sinne asiakkaisiinsa liittyvää faktapohjaista ja Wikipedian sääntöjen mukaista sisältöä. Pitkä taustani ohjelmistopuolella on auttanut minua kirjoittamaan esimerkiksi monesta suomalaisesta it-yrityksestä, myös pörssiyrityksiä minulla on asiakkaina yli parikymmentä. Tällä hetkellä olen henkilöbrändännyt itseni somessa nimenomaan kaupalliseksi wikipedistiksi ja siksi minuun osataan ottaa yhteyttä myös ulkomailta.  

Yrittäjälle tärkein taito taitaa kuitenkin olla myyminen. Viime syksynä aloin myydä myös muiden osaamista verkkokauppani kautta. Tänä vuonna olenkin ollut hyvin iloinen siitä, että perustin kauppani kreivin aikaan. Kaupastani löytyy jo lähes 120 tuotetta, joista osa on piilossa (ne ovat niitä piilotettuja aarteita). Ja lisää tuotteita tuotan koko ajan muiden töiden ohella.

Yahoo-avatar 

Eilen pysähdyin juhlimaan ensimmäistä vuosikymmentäni yrittäjänä. Etäjuhliini kutsuin esiintymään yritykselleni tärkeitä henkilöitä. Myös vieraani ovat olleet pitkään ilonani ja tukenani yrittäjyyteni varrella. Juhlista jäi ihana tunne, jonka voimin jaksan taas jatkaa yrittämistä. Huomaan, että aina kannattaa juhlia, ja että myös etänä pystyy välittämään yllättävän paljon voimakkaita tunteita. 

Kiitos siis kaikille asiakkailleni, seuraajilleni, yhteistyökumppaneilleni sekä tukiverkostolleni. Teidän kanssa on hienoa tehdä töitä! Vaikka olen yksinyrittäjä, en suinkaan yritä yksin.  

Ja mitä tästä tarinastani voi sitten oppia? No vaikkapa että

  • Työ tekijäänsä opettaa, uskalla siis ottaa vastaan erilaisia haasteita. Olen tehnyt monia asioita, joita olen pelännyt, mutta jotka jälkikäteen ajateltuna ovat muuttaneet elämääni ratkaisevasti. Vaikka se, että menin lukioaikana TET-harjoitteluun Radio Mafiaan ja matkustin ensimmäistä kertaa yksin Helsinkiin, nosti rohkeuteni tasolle, jonka ansiosta en ole pelännyt tarttua esimerkiksi toimittajien minulle heittämiin haasteisiin.
  • Älä koskaan sano "en koskaan", kun uskaltaa mennä epämukavuusalueille, asiantuntijasta voi tulla myyjä - ja päinvastoin. 
  • Omista vahvuuksista voi kasvaa tuotteita, joita kukaan ei ole keksinyt haluta. Niiden myyminen ei kuitenkaan ole välttämättä kovin nopeaa, sillä ensin pitää luoda kysyntä.
  • Verkostot ovat elintärkeitä, kukaan ei menesty yksin. Kaikkien pitää rakentaa itse omat verkostonsa ja mitä laajemmat ne ovat, sen parempi. Laajuudella en tarkoita niinkään verkoston kokoa kuin sen monipuolisuutta: tutustu esimerkiksi eri-ikäisiin ihmisiin, myös oman toimialasi ulkopuolelta. Pidä verkostostasi myös huolta, vaikka tarjoamalla heille apua, inspiraatiota tai elämyksiä. 

Wednesday, November 4, 2020

Projektit näkyviin LinkedIn-profiiliin: case Vinka 2020

Lokakuun lopussa saimme ikäviä uutisia: Tikkakoskelle suunniteltu NASTA-harjoitus Vinka 2020 jouduttiin perumaan koronatilanteen vuoksi. Päätös oli toki ymmärrettävä, mutta hyvin harmillinen: projektin eteen tekemämme työ meni hukkaan, kun emme päässeetkään maaliin asti.

No, se ei tietenkään ole koko totuus asiasta, opimme paljon niin tapahtuman järjestämisestä, Naisten valmiusliitosta, asioiden johtamisesta, muutosviestinnästä ja niin edelleen. Lisäksi tutustuimme mielenkiintoisiin uusiin ihmisiin ja osa meistä kävi "vakoilemassa" myös muita Naisten valmiusliiton järjestämiä tapahtumia. Esimerkiksi minä osallistuin Taivalkoskella Pikku-NASTA Fanniin.

Halusin tallentaa kokemukseni LinkedIn-profiiliini ns. projektiin. Kertoessani ideastani toimistotiimille, huomasin, etteivät projektit ole kaikille tuttu ominaisuus ja siksi tein asiasta sekä LinkedIn-päivityksen että tämän bloggauksen :). 


Näin kerroin asiasta LinkedInissä:

 


Minun profiiliini ensimmäinen projekti ilmeistyi noin 9 vuotta sitten, kun SOITA-hankkeen projektipäällikkö Jari Jussila lisäsi projektin omaan profiiliinsa ja linkitti siihen muutkin projektin osallistujat. 

Sittemmin olen luonut itse useita projekteja, mm. viime kesän Wikimania-tapahtumasta, mutta vasta nyt huomasin, että että tämä projektiominaisuus on jossain vaiheessa mennyt "rikki": enää ei pystykään lisäämään projekteja muiden profiileihin, vaan kaikkien pitää tehdä se itse. Muutos on toisaalta hyvä, sillä se, kuinka kauan kukin on projektiin osallistunut ja mitä on sen puitteissa tehnyt vaihtelee. Toisaalta muutos mahdollistaa sen, että joku lisää ns. selän takana omia kontaktejaan projekteihin, joissa he eivät ole joko olleet, tai joista he eivät välittäisi muiden tietävän.




  1. Klikkaa LinkedInin päänäkymässä yläreunassa olevaa   Me -ikonia 
  2. Klikkaa View profile.
  3. Valitse oikeasta laidasta  Add profile - Accomplishments -osiosta
  4. Klikkaa  Add -ikonia (Projects -sanan oikealta puolelta)
  5. Täytä kentät ja klikkaa Save.

Olemassa olevia projekteja voi myös jälkikäteen muokata:

  1. Klikkaa   Me -ikonia ja klikkaa sitten View profile.
  2. Skrollaa osioon Accomplishments ja klikkaa   Edit -ikonia
  3. Tee muutokset ja klikkaa Save.


LinkedIn-profiilissa olevista työkuvauksista projektit eroavat siten, ettei projekteihin voi kiinnittää suosituksia. Mutta se, mikä niissä on kivaa on se, että niiden avulla voit näyttää paremmin sen, kenen kanssa olet tehnyt töitä (ja muistat sen itsekin vuosien päästä).


Kas näin:



Kerro, jos innostuit lisäämään omaankin profiilisi projekteja!

Kaupallisen toimijan haasteita englanninkielisessä Wikipediassa

Tänä vuonna olen tajunnut jotain jännittävää. Olen ollut kauan Suomen aktiivisin Wikipedian kaupallinen päivittäjä, mutta nyt olen ymmärtänyt, että 

olen harvinaisuus myös englanninkielisessä Wikipediassa!

Ai miten niin? 

Vuonna 2008 John Broughton julkaisi kirjansa Wikipedia The Missing Manual (ks. esim. Adlibris). Kun kirjoitin kesällä ohjeet siihen, miten kaupalliset toimijat voivat lisätä Wikipediaan kuvia, John halusi auttaa minua ohjeiden muotoilussa. Hän on seurannut pitkään Wikipedian kaupallista hyödyntämistä sivustakatsojana ja Wikipedia-tililleen hän on listannut kaupallisia toimijoita, jotka noudattavat Wikipedian sääntöjä, eli ihmisiä, joita hän suosittelee. Tutustumisemme jälkeen hän lisäsi listaan minutkin :). 


Vaikka Wikipedian kaupallinen päivittäminen on sallittua, siitä ei ole etenkään englanninkielisellä puolella tehty mitenkään helppoa ja siksi siellä on paljon päivittäjiä, jotka eivät sääntöjä noudata. Heistä en tässä bloggauksessa sen enempää puhu, mutta kerron, että enkkupuolella on käyttäjiä, joiden harrastus on käräyttää ja rangaista päivittäjiä, jotka eivät ilmoita kaupallisista päivityksistään. Kaupallisten päivittäjien pitää siis noudattaa paitsi vakiintuneita Wikipedia-käytäntöjä, jotka koskevat kaikkia Wikipedia-käyttäjiä, myös kaupallisille päivittäjille tehtyjä sääntöjä.

Kaupallisen päivittämisen ongelmista on kirjoitettu näin:

Being paid to contribute to Wikipedia is one form of financial COI; it places the paid editor in a conflict between their employer's goals and Wikipedia's goals. The kind of paid editing of most concern to the community involves using Wikipedia for public relations and marketing purposes. Sometimes called "paid advocacy", this is problematic because it invariably reflects the interests of the client or employer. An editor has a financial conflict of interest when they write about a topic with which they have a close financial relationship. This includes being an owner, employee, contractor, investor or other stakeholder.


Kaupalliset säännöt koskevat siis myös työntekijöitä ja sijoittajia, eivät vain tilauspäivitysten tekijöitä.


The Wikimedia Foundation requires that all paid editing be disclosed. Additionally, global policy requires that (if applicable) you must provide links on your user-page to all active accounts on external websites through which you advertise, solicit or obtain paid editing. 


Kaupallisista päivityksistä pitää siis kertoa avoimesti Wikipediassa. Käyttäjäsivulla pitää myös ilmoittaa kaikki sivut ja tilit, joissa kaupallisesta päivittämisestä kerrotaan. Siksi minun käyttäjäsivullani on lueteltu kaikki nettisivuni, blogini ja sometilini, joilla joskus Wikipedia-päivityksistäni kerron.


Seuraavaksi lisää sääntöjä (huomaa painotuserot sanoissa must, should, discouraged, may...):


If you receive or expect to receive compensation (money, goods or services) for your contributions to Wikipedia, the policy on the English Wikipedia is:

  • you must disclose who is paying you, on whose behalf the edits are made, and any other relevant affiliation 
  • you should make the disclosure on your user page, on affected talk pages, and whenever you discuss the topic;


    Ilmoitan siis sekä käyttäjäsivullani että asiakkaasta kertovan artikkelin Talk-sivulla siitä, kuka minulle on minkäkin artikkelin päivittämisestä maksanut. 


  • you are strongly discouraged from editing affected articles directly
  • you may propose changes on talk pages by using the {{request edit}}template  or by posting at the COI noticeboard
  • you should put new articles through the Articles for Creation (AfC) process instead of creating them directly
  • you must not act as a reviewer of affected article(s) at AfC.  ... If you are an administrator, you must not use administrative tools for any paid-editing activity.  


    Uusilla Wikipedia-tileillä (joita ns. mustahattupäivittäjät luovat usein uusille kaupallisille projekteilleen) ei voi luoda artikkeleita, ja myös kaupallisilta päivittäjiltä toivotaan ehdotuksia uusista artikkeleista. AfC-jonot ovat pitkiä ja voi olla, että artikkeli joutuu odottamaan päätöstä kuukausia. Joissakin tapauksissa jonkun toimiston työntekijä tekee uuden artikkelin ja hänen kollegansa käy sen hyväksymässä, mikä on tietysti ehdottoman kiellettyä. 


Kävin läpi Johnin suosittelemat kaupalliset toimijat. Heillä on ollut tänä vuonna yleensä vain muutamia toimeksiantoja ja monet heistä toimivat lähes täysin AfC- tai request edit -prosessien kautta. Yksi muokkaajista ei ole tehnyt tänä vuonna yhtään kaupallista päivitystä. 

Kukaan Johnin suosittelemasta 7 muokkaajasta ei ole tänä vuonna tehnyt englanninkieliseen Wikipediaan niin paljon muokkauksia kuin minä (yli 900 muokkausta), asiakkaita minulla on ollut yli parikymmentä. 925 muokkausta on muuten aika paljon minulle, sillä kymmenessä vuodessa olen tehnyt enkkupuolelle noin 2100 muokkausta, ja tänä vuonna olen jo kaksinkertaistanut edellisen muokkausennätykseni (tein 398 muokkausta viime vuonna). Kaikkiin Wikimedia-projekteihin olen tehnyt vuosien varrella yli 15 000 muokkausta.

Se, että minä teen päivitykset suoraan Wikipediaan on siis aika poikkeuksellista, sitä ihmeteltiin myös Disambiguation-podcastissa, jossa minä ja toinen Johnin listalla oleva wikipedisti alkusyksystä vierailimme. Tapaa ei suositella, minkä ymmärrän täysin: hyvin harvat kaupalliset toimijat tuottavat Wikipediaan hyvää sisältöä, joten parempi siis pyytää heitä välttämään sitä. Mutta koska olen tehnyt kaupallisia päivityksiä niin pitkään, yli kymmenen vuotta, en näe mitään syytä, miksi alkaisin toimia aiempaa paljon työläämmällä ja hitaammalla tavalla. Sen verran olen näitä mainitsemiani AfC- ja request edit -prosesseja käyttänyt, että tiedän niiden haasteet.

Tänä syksynä tämä toimintatapani haastettiin muutaman wikipedistin toimesta, joista yksi sattui olemaan ylläpitäjä. Hän uhkaili minua bännäyksellä, jos jatkan Wikipedian muokkaamista. Huh! Ylläpitäjien keskustelupalstalle pyysin mielipiteitä tilanteeseeni: oliko saamallani uhkauksellani järjelliset perusteet. Eikö Wikipediaa saa päivittää, kunhan vain noudattaa sääntöjä?


Helpotuksekseni toiminnalleni annettiin useita hyväksyviä kommentteja, joista muutama esimerkki:

"Not seeing any indication that Jjanhone has violated PAID or COI. The warnings were incorrect: paid editors are allowed to edit articles directly (strongly discouraged means still permitted) and they don't have to use AFC for new creations (there's an ongoing RFC about that, the current wording is "should", not "must"). As long as Jj's edits otherwise comply with all the WP:PAGs and they are making disclosures, they're in compliance."
ja

"We make the process painful for editors who follow the rules, and then we're hostile towards them regardless. Why would anyone disclose if this is the result? Unless someone has a magic UPE detector, we simply cannot afford to incentivize non-disclosure. There is no policy-based reason why OP cannot edit articles and unless they are being disruptive, it is in our best interest to let them continue."

Jatkan siis valitsemallani uralla, vaikka se välillä haastavaa onkin.


Olen siis yksi harvoista englanninkielistä Wikipediaa kaupallisesti päivittävistä ihmisistä, jotka 
a) noudattavat Wikipedian sääntöjä ja
b) muokkaavat Wikipedia-artikkeleita ja 
c) tekevät uusia artikkeleita (ns. tuotantokantaan)

Monella kaupallisella toimijalla ei ole oikeutta tehdä uusia artikkeleita, sillä heidän tilillä ei ole (vielä) tarvittavaa määrää muokkauksia.

Jos siis kaipaat apua englanninkielisen artikkelisi kanssa, ota yhteyttä!

Monday, September 14, 2020

Faktoja suomalaisesta Wikipediasta

Päivitin viime viikolla Wikipedia-koulutusteni matskuja ja ajattelin laittaa faktoja jakoon täälläkin. 

Suomenkielinen Wikipedia on avattu helmikuussa 2002, reilu vuosi sen jälkeen, kun englanninkielinen Wikipedia oli perustettu.

Jaksan aina ihmetellä, miten pienellä porukalla Wikipediaa tehdään: viisi tai useamman Wikipedia-muokkauksen tekee kuukausittain noin 500 henkilöä. Mutta onko 500 paljon vai vähän? Mihin sitä pitäisi verrata?

Työsuhteessa olevia toimittajia oli Suomessa viime vuonna noin 4000 ja blogit.fi-listalla on listattuna yli 6000 blogia.

Wikipedistit ovat pääasiassa vapaaehtoisia sisällöntuottajia, ammattimaisten sisällöntuottajien tarkkaa määrää en tiedä, mutta mutuna heitän, että heitä ei kyllä paria kourallista enempää kuukausittain ole.

Wikipedistien määrän pienenemisestä on oltu usein huolissaan, mutta tämä kuva näyttää, että säännöllisten käyttäjien määrä on itse asiassa pysynyt aika stabiilina. 





Sen sijaan "anonyymien" eli ip-osoitteella Wikipediaa käyttävien ihmisten määrä on tippunut huimasti. 


Miten tämän sitten selitän?


  1. Alkuaikoina monet kokeilivat pilailumielessä Wikipedia-artikkelien sotkemista tai muuten vain pienien muokkausten tekemistä niihin. Tällaisesta sotkemisesta on mennyt uutuudenviehätys, some tarjoaa paljon muitakin pilailupaikkoja. Wikipediassa on otettu käyttöön myös suojausmekanimismeja, jotka estävät järjestelmällisen sotkemisen, siksi ip-osoitteella muokkaus on estetty esimerkiksi monista kouluista.
  2. Aikojen kuluessa artikkelien laatu on parantunut, jolloin satunnaisia ohikulkijoita ei harmita niissä olevat virheet niin paljon, että heille tulisi pakottava tarve asian korjaamiseen.
  3. Somen yleistymisen myötä ihmisillä on paljon muitakin paikkoja tuottaa sisältöä kuin Wikipedia. 


Tutkin myös sitä, miten korona-aika on vaikuttanut Wikipedian muokkausmääriin ja oletin, että se olisi vaikuttanut jollain tavalla.

 


Tämän käppyrän nähtyäni kuitenkin luulen, ettei korona ole juuri vaikuttanut, vaan esimerkiksi säällä on isossa mittakaavassa suurempi vaikutus. Syyskuusta joulukuuhun tulee vuosittain aika samat määrät päivityksiä, valoisaan aikaan on ehkä enemmän muita vapaa-ajan houkutuksia.


Elokuussa suomenkielistä Wikipediassa oli 74 miljoonaa lukukertaa (kesäaika on normaalia hiljaisempaa) 6,4 miljoonalla eri laitteella. Yhdellä laitteella luettiin keskimäärin 11,6 artikkelia. 

Perjantaina Wikipedia-artikkeleita oli 492 642 kappaletta ja Wikipedian ystävissä epäiltiin, että 500 000 menee rikki joulukuussa. Tältä sivulta näet, mitkä ovat aiempia virstanpylväsartikkeleita:  


11. helmikuuta 2007100 000.Planckin energia
12. huhtikuuta 2009200 000.Blues News
26. kesäkuuta 2012300 000.Matt Ryan (amerikkalaisen jalkapallon pelaaja)
29. elokuuta 2016400 000.Praksiteleen Hermes


Wikipedistit ovat mielipidevaikuttajia, joiden merkitystä ei julkisesti juuri ymmärretä. Me tiedämme, miten koko kansan eteen tuotetaan sisältöjä ja tätä taitoa voisi käyttää myös pahaan, kuten taannoisessa podcast-haastattelussa sivuttiin.

Onnekseni saatoin vastata, ettei minua ole edes pyydetty "mustamaalaamaan" kilpailijafirmaa. Suostuisinko sitten sellaiseen? No mikä ettei, voihan sen tehdä myös noudattamalla Wikipedian sääntöjä, jolloin minulta ei menisi maine. Sen sijaan asiakkaan maine kärsisi, kun kertoisin, että yritys X on tilannut minulta yritys Y:hyn liittyvän päivityksen, jossa avattaisiin Y:hyn liittyviä kohuja. Siksi varoittaisin yritystä X mainehaitasta etukäteen ja sen jälkeen he varmaan itsekin tajuaisivat, ettei tuollaisessa tilauksessa olisi oikeasti järkeä.  

Monday, September 7, 2020

Nimipäivät ja elokuun luetuimmat Wikipedia-artikkelit

Kävin läpi taas viime kuun luetuimmat suomalaiset Wikipedia-artikkelit. Tällä kertaa tein kuvista viisi kuvaa Canvalla. Minulla on ollut hankaluuksia esitellä sadan artikkelin listaa visuaalisesti Instagramissa, joten kokeilin, olisiko tämä aiempaa toimivampi tapa. 

Kivaa tässä tavassa on se, että

  • isomman tekstin ansiosta listat ovat entistä selvempiä pienilläkin ruuduilla
  • noihin pallokehyksiin sai tehtyä visuaalisia nostoja sisällöistä. Kuvina käytin Canvan ilmaisia kuvia - se, että olisin alkanut etsiä sopivia kuvia omista kuva-arkistoistani, saati se, että olisin alkanut ottaa uusia kuvia nyt, olisi vienyt liikaa aikaa.
MUOKS: 

Huomasin, että kuvat eivät näytä Bloggerissa hyviltä, vaikka ne ovatkin Instagramissa ok. Hassua. Siksi liitän tähän Insta-upotuksen.




Jotenkin jännää, että venetsialaiset olivat koko kuukauden luetuin juttu.


Sekin on jännää, että juolukka nousi noin korkealle (39), korkeammalle kuin vaikka tutumpi mustikka (49).


Tenet-elokuva roikkuu myös enkkupuolella päivittäin luetuimpien artikkelien joukossa.


Televisiotarjonta näkyy aina vahvasti listoilla.



Kiinnitin huomioni naisten ja miesten nimipäiväkalenterinimien kiinnostavuudesta ja päätin tutkia, liittyykö niihin kausivaihtelua, eli ollaanko niistä kiinnostuneempia vaikka kesäisin. Paljastui, että nimipäivät ovat alkaneet kiinnostaa lukijoita enemmän jo viime vuonna ja että koronakevät on nostanut kiinnostusta entisestään.

Voisiko kiinnostus selittyä (ainakin osittain) esimerkiksi kasvaneella vauvakuumeella?



Miten sinä tuon kasvukäyrän selität?