- algoritmittomien somefiidien käyttämistä
- lukemista ja kirjakeskusteluja
- kirjoittamista (päiväkirja, kirjeet)
- käsitöitä ja askartelua
- elokuvia ja musiikin kuuntelua
Uusin juttu, johon somessa törmäsin ovat ns. brain stack -videot.
Niissä ihmiset kuvaavat itseään työpisteellään puuhaamassa tekemänsä aivokasan kanssa. Se estää heitä tarttumasta jokaisella tylsällä hetkellä kännykkään.
![]() |
Kuudessa vuodessa kännykän käyttöä vähentämään pyrkivien osuus on lähes tuplaantunut. |
Doomskrollauksen sijaan he panostavat luovuuteen!
Kasoissa voi olla esimerkiksi:
- kirjoja
- muistivihkoja ja päiväkirjoja
- sudokuita, sanaristikoita ja muita aikuisille suunnattuja tehtäväkirjoja
- värityskirjoja
- soittolistoja
Musiikista puheenollen, jostain luin, että Suomessa nuoriso on ahkerinta CD-levyjen kuuntelijoina.
Tein someen muutaman kuvan siitä, miten paljon digidetoxaus on Suomessa yleistynyt. Harmi, ettei ilmiölle ole suomenkielistä nimeä, ehkä voisi puhua digisiivouksesta?
![]() |
Vuonna 2020 16-34-vuotiaat rajoittivat kännykän käyttöä muita enemmän. |
Grafiikat pohjautuvat DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimuksiin, joita he ovat teettäneet lukuisia vuosia.
Viime vuonna bloggasin kyselyyn liittyvästä ongelmasta - vastaajat edustavat suomalaisia netinkäyttäjiä, eivät kaikkia suomalaisia. Nuorista ikäpolvista lähes kaikki ovat netinkäyttäjiä, toisin kuin lukuisat eläkeläiset.
Asia kannattaa pitää mielessä, kun tulkitsee tuloksia.
Koska ryhmä on kuitenkin pysynyt koko ajan samana, muutokset digidetoxaus-ilmiössä on helppo havaita.
DNA:n tutkimuksen mukaan yleisimpiä digidetox-tapoja ovat:
muunlaisen ajanvietteen lisääminen arkeen
Tänä vuonna muita enemmän kännykänkäyttöä rajoittavat 16-44-vuotiaat.- puhelimen pitäminen aina äänettömällä
- käytön rajoittaminen ennen nukkumaanmenoa
- puhelimen pitäminen äänettömällä ainakin osan päivää
- ilmoitusten poistaminen viestisovelluksista
- Älä häiritse -tilan käyttäminen
- some- ja uutispaastojen viettäminen
Somepaastojen pitäminen ei ole ihan helppoa, etenkään, jos some on niin isossa roolissa työssä kuin vaikka minulla, somekouluttajalla.
Bloggasin keväällä vinkkejä somepaastoon. Yksi niistä on, että minun on helpompi aloittaa paasto hivuttamalla kuin kertaheitolla. Siksi lopetan ensin omat postailut, ja vasta sen jälkeen somefiidin seurannan.
Viimeinen kuva osoittaa, että nuoriso on ollut edelläkävijä digipaastojen harrastamisessa. Heiltä kannattaa siis kysyä vinkkejä vaikka siihen,
- miten kännykkään asetetaan ruutuaikarajoitus tai
- miten rajoitetaan yksittäisten sovellusten käyttöä.
Yksi hyvä kikka on värien poistaminen kännykästä. Mustavalkoinen Instagram-fiidi ei ole niin täynnä silmäkarkkia kuin tavallinen fiidi.
Oheisissa kuvissa vilkkuu muuten mun nykyinen palaverineule. Monotonisen työn avulla on helppo tapa pitää sormet irti kännykästä ja korvat kiinni keskustelussa. Suosittelen siis lämpimästi!




No comments:
Post a Comment
Kiva kun kommentoit! Voit kommentoida myös anonyymisti, mutta spammikommentit poistetaan heti kun ehditään.