Tapahtumat somessa, striimaten ja liverapoillen

Pieni yritys tarvitsee hyviä kumppaneita ja ilokseni voin kertoa, että olen saanut verkostooni taas uuden lisäyksen: Infocrea on keskittynyt erityisesti tapahtumien livestriimaukseen. Palvelumme täydentävät mukavasti toisiaan: minä autan organisaatioita tuomaan tapahtuman someen koulutusten, työpajojen ja konsultoivien kyselyntuntien avulla ja tarvittaessa myös liveraportoimalla itse tapahtumia ja Jarmo Lahti (jota haastattelin blogissani muuten jo vuonna 2011) päästää striiminsä kautta myös etäosallistujat tapahtuman äärelle, tallenteiden avulla tapahtumien pitkä häntä kasvaa entisestään.

Liveraportointia en ole tehnyt kovin paljon, mikä johtuu etupäässä siitä, etten ole muistanut markkinoida palveluani siinä määrin missä muita palveluitani sekä siitä, että organisaatiot eivät ole oikein heränneet siihen, että he voisivat ostaa lisäkäsiä liveraportointiin (kyllähän se menee tässä muiden hommien ohessa luullaan - köhköh, ei se niin mene, katsokaapa vaikka miten vähän minä ehdin twiitata CMADFI:stä).

Meltwater analysoi Twitter-dataa CMADFI-päivänä: olin vasta 16. aktiivisin twiittaaja. Lue koko analyysi täältä.

Teen liveraportointia (tai livebloggausta) asiakkaan omilla kanavilla. Toki kerron tapauksesta myös omissa verkostoissani, mutta koska tapahtuma kiinnostaa todennäköisesti enemmän asiakkaan verkostoa kuin minun verkostojani, on luontevinta valita näin. 

Liveraportoinnin avulla

• myös etäosallistujat kuulevat tapahtumasta (ja voivat siirtyä striimin tai tallenteen pariin, jos sellainen on tarjolla)
• etäosallistujille tarjotaan silmiä ja korvia siitä, mitä on meneillään
• tapahtuman järjestäjä saa näkyvyyttä somessa ja uusia seuraajia

Liveraportoinnin tavoite on kiteyttää nopeasti olennaisia asioita tapahtumasta sellaiseen muotoon, jota muiden osallistujien on helppo jakaa. Myös muiden osallistujien tuottamaa oivaltavaa sisältöä tuodaan asiakkaan tilille ja osallistujien kanssa keskustellaan. Raportointiin on hyvä ottaa niin monta kättä (silmää, korvaa) kuin mahdollista, sillä jos käytössä on useita kanavia, ei yksi ihminen ehdi tehdä ja huomata kaikkea.

Raportointiin voin käyttää esimerkiksi blogia, Facebookia, Twitteriä, Flickriä, Instagramia, LinkedIn:iä, Google+:aa, YouTubea, Storifyä, Flockleria. Flocklerista puheenollen luepa miten sitä käytettiin CMADFI-tapahtumassa.

Esimerkkejä rapoiluistani

• Liveraportointia Uudelleenkäytön tulevaisuus -seminaarissa 2012
• MindTrek-seminaari 2012 Soitaproject-tilillä
• vanha case Ambientia-ajoilta: viikon kestäneet Golfin EM-kisat Hämeenlinnassa

Viimeinen esimerkki todistaa, että voin raportoida lähes mitä tahansa ;). Jos siis kaipaat uusia ideoita siihen, miten teidän tapahtumanne voisi näkyä ja kuulua somessa tai kaipaat apua sisällöntuotantoon, ota yhteyttä!

Ketä hyväksyt LinkedIn-verkostoosi ja LinkedIn työnhaussa -koulutus

Sain vastikään tarjouspyynnön, jossa pyydettiin hyvin yksityiskohtaisia perusteluja siihen, miksi juuri minä olisin hyvä pitämään koulutusta työnhausta LinkedIn:ssä. Päätin vastata kalvosetillä, jonka löydät tämän postauksen lopusta.

Koulutuksiani on kehuttu käytännönläheisiksi, eikä ihme: jaan koulutuksissa paljon omia, tuttavieni tai asiakkaideni kokemuksia.

LinkedIn:iä olen käyttänyt itse ainakin

• työnhaussa, 
• asiantuntijaosaamisen tunnetuksi tekemiseen, 
• myymiseen, 
• verkoston rakentamiseen 
• yhteydenpitoon entisten ja nykyisten työkavereiden kanssa
• oppimiseen, keskusteluun jne.

Vuonna 2009 tunsin lähinnä nokialaisia eri puolilla maailmaa, mutta vuosien varrella olen saanut seurata Nokia-verkostojeni muuttumista ja satojen tuttavieni työnhakua mm. LinkedIn:in avulla. Verkostooni kuuluu tällä hetkellä 345 ihmistä, jotka ovat joskus työskennelleet Nokiassa, nykyisiä nokialaisia heistä on enää vain 55 (ja Microsoft-kaupan jälkeen heitä onkin varmaan enää kourallinen?).

Muutokset LinkedIn-verkostossani kolmen viime vuoden aikana

Vaikka verkostoni onkin kasvanut, olen aika tarkka LinkedIn-verkostoni kasvattamisessa - hyväksyn kutsuja vain ihmisiltä, joiden kanssa olen jutellut tai ollut muuten läheisessä tekemisissä. En siis ole esimerkiksi koskaan tavannut Mini treasures wikin moderaattoria Lindaa enkä edes tiedä hänen sukunimeään (!), mutta koska olemme hyvin tiiviisti tekemisissä, on luonnollista ottaa hänet verkostooni myös LinkedIn:ssä. Mutta karvani nousevat kyllä pystyyn, kun ventovieras ihminen väittää olevansa ystäväni.

Post by Piilotettu aarre.

Viime syksynä eräs "tv:stä tuttu" henkilö pyysi minua LinkedIn-verkostoonsa. Hänen mielenkiintonsa hiveli toki itsetuntoani - oho, onko tuo minut huomannut - ja jouduin miettimään LinkedIn-politiikkaani uudestaan, eli otanko verkostooni julkkiksia tai muita merkittäviä ihmisiä, vaikken olisi ollut heidän kanssaa missään tekemisissä? Hetken mietittyäni vastaus oli selkeä: kohtelen kaikkia ihmisiä samalla periaatteella. En halua vastata kaverilleni "mistä sinä tuonkin ihmisen tunnet?"-kysymykseen "en mistään, se vaan lähetti mulle pyynnön ja minä hyväksyin" (olen joskus itse kysynyt referenssiä jostain ihmisestä ja saanut tuollaisen vastauksen).

No miten ihmiset sitten yleensä LinkedIn-kutsujen kanssa menettelevät? Kyselin hiljan asiaa Facebook-kavereiltani ja tässä tyypillisimpiä vastauksia:

1. En yleensä hyväksy kuin tuttuja LinkedIn:ssä mutta pari kertaa on lipsahtanut vahingossa tuntematon. 
2. Hyväksyn yleensä kutsuja myös tuntemattomilta, jos meillä on joku yhteinen tuttu ja on suomalainen (saattaa olla joku Twitter-seurattavani)
3. En hyväksy täysin tuntemattomia. En hyväksy vaikka olisi kuka (siis esim. julkisuuden henkilö).
4. Hyväksyn kaikki, koska kysyjä on todennäköisesti ollut koulutuksessani.
5. En hyväksy tuntemattomia, "vähimmäisehtona" että olen tavannut/keskustellut jossain yhteydessä.
6. Hyväksyn LinkedInissä etenkin kaikki suomalaiset. Joitakin ulkomaalaisia vain jos on jotain yhteistä verkostoa.
7. Twitter-tuttavuus ei minulle riitä vaan hyväksyn vain ihmiset jotka olen tavannut.
8. Viime aikoina olen joutunut kysymään, olemmeko tavanneet tai mistä hän luulee minut tuntevansa. Lähiaikoina on ollut enemmän ulkomaalaisia tyrkyllä ja vastaavasti sitten epäluulonikin korkeammalla.
9. Hyväksyn kutsut esimerkiksi samaan LinkedIn-ryhmään kuuluvilta.

Google-haulla tämä LinkedIn-keskustelu nousi ykköseksi haussa, jossa kysytään, pitäisikö tuntemattomia ihmisiä hyväksyä verkostoon.

LinkedIn-koulutuksessani kerron nappulatekniikan sijaan enemmän palvelun kulttuurista ja hyvistä ja huonoista käyttötavoista. Tarjousta pyydettiin työnhakijoille, mutta LinkedIn sopii toki myös myyjille ja eri alojen asiantuntijoille.

Linkedin työnhaussa koulutus_kuvaus from Johanna Janhonen

Kerro miten sinä LinkedIn-verkostoosi ihmisiä hyväksyt ja lue lisää LinkedIn:stä kotisivultani!

Osaatko käyttää SlideSharea oikein?

Tänä aamuna pidin yhden kyselytunnin asiantuntijalle, joka haluaa tuoda osaamistaan paremmin esille sosiaalisessa mediassa. Tutkittuani hänen cv:nsä ehdotin hänelle mm. LinkedIn-tilin tuunausta ja SlideSharen haltuunottoa. Ja kun sitten kurkkasin SlideShareen, eikös siellä odottanut mahtava SlideShare-opas by +Anne Rongas :). Pari uutta vinkkiä sain siitä itsekin (en ole tarvinnut tuota https-upotusta).

SlideSharea voi siis käyttää yksityishenkilönä tai yrityksenä. Joskus käytin tiliäni vähän aikaa Piilotettuna aarteena, mutta se ei oikein toiminut, sillä tein esityksiä myös Mini treasures wikiin yms, joten palasin takaisin oman nimen käyttöön.

Joskus viime vuonna huomasin muuten ilokseni, että SlideShare-esityksiä voi katsella myös kännykällä, kun aiemmin niistä näkyi vain etusivu.

Joten tässäpä SlideShare-oppia teillekin:

Näin käytät SlideShare-palvelua from Anne Rongas

Esitykseen voisi ehkä lisätä myös ohjeet siitä, miten esityksestä voi ladata uudemman version, eli ei missään nimessä kannata tuhota esitystä ja lisätä sitten uutta versiota, sillä siinä tapauksessa menettää aiemmat katselutiedot ja peukutukset.

Ja kun SlideShareen liityt, niin muistahan seurata siellä minuakin. :) Kiitos Anne & AVO-hanke ohjeista!

Naamat kirjassa jo 10 vuotta (SJL-kolumni)

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 5.2.14.

Facebook näki päivänvalon kymmenen vuotta sitten. Mark Zuckerberg oli silloin viimeistelemässä toisen porukan omistamaa ConnectU-nimistä verkkopalvelua, mutta päätti napata idean itselleen. Facebookin kasvualusta, Harvardin yliopisto, oli varsin hedelmällinen, yliopisto-opiskelijoilla oli aikaa ja tarvetta verkostoitua keskenään - Facebook oli heille kuin verkkoon siirretty vuosikirja. Palvelu levisi suljettuna versiona nopeasti muihinkin yliopistoihin ja yhteisöihin ja vuonna 2006 siitä tuli kaikille avoin. Suomalaiset löysivät sankoin joukoin Facebookin syksyllä 2007, jolloin minäkin siihen liityin. Aiemmista vastaavista palveluista Facebook poikkesi siinä, että se oli hyvin koukuttava, siinä oli alusta asti mukana tiettyä pelillisyyttä: kenellä on eniten kavereita, hienoimmat kuvat, välkyimmät päivitykset, kuka saa eniten peukutuksia tai syntymäpäiväonnitteluja.

Facebook on muuttanut monen elämää. Se on opettanut meidät sosiaalisen median käyttäjiksi ja kuluttajiksi ja tuonut ystävät ja puolitutut lähemmäksi arkeamme. Kommunikointitapamme on muuttunut: emme enää soittele tai lähetä postia siinä määrin kuin aiemmin, tekstiviestikin on helppo korvata Facebook-päivityksellä tai -yksityisviestillä. Esimerkiksi jos sukuun syntyy uusi vauva, ei ole mitenkään tavatonta kuulla asiasta Facebookin kautta.

Vuosien varrella Facebookista on tullut minulle työpaikka: päivitän siellä yritykseni ja ylläpitämieni yhteisöjen sivuja, seuraan mielenkiintoisten ihmisten ja tahojen päivityksiä ja keskustelen erinäisissä Facebook-ryhmissä työasioista. Esimerkiksi viime viikon maanantain CMADFI-tapahtumaan Hämeenlinnaan kokoontui noin 250 yhteisömanageria. Tapahtumaa järjestettiin  Facebook-ryhmän avulla, johon kuului parisataa ihmistä. Ryhmässä paitsi ideoitiin tapahtumaa, myös värvättiin vapaaehtoisia eri tehtäviin sekä tiedotettiin järjestelyjen etenemisestä. Ryhmän avulla esimerkiksi viimeisten joukossa värvättyjen sponsoreiden oli helppo päästä kärryille siitä, mitä tapahtumasta oli jo aiemmin sovittu ja puhuttu.

Selviääkö Facebook hengissä seuraavatkin kymmenen vuotta? Todennäköisesti kyllä, mutta epäilen, että siltä viedään sen paikka somen kinginä. Monet ovat hieman kyllästyneet Facebookiin, sen ainaisiin muutoksiin ja valtavaan mainosmäärään. Olisikin mielenkiintoista, jos Facebook esittelisi meille maksulliset tilit, joiden avulla voisimme vaikka päästä kokonaan eroon mainoksista tai helpommin määritellä sen, keiden asioita etusivullamme näytetään. Facebook voisi myös muuttua kaupaksi, josta voisimme tilata helposti viime vuoden tykätyimmät kuvat tai edesmenneen perheenjäsenen kaikki Facebook-päivitykset kirjaksi painettuna.

Haluatko lukea lisää? Kurkkaa kaikki Suur-Jyväskylän Lehteen kirjoittamani 14 some-kolumnia Piilotetun aarteen sivuilta.

Wikipedia-koulutusta ProComin jäsenille helmikuun lopussa

Kirjoitin vastikään Wikipedia-tuotteistani, koulutuksesta ja siihen liittyvästä työpajasta. Ilokseni voin nyt kertoa, että ProCom on tilannut ko. tuotteen jäsenilleen, joita on jo noin  2500. Mikä se ProCom sitten on?

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry on yritys- ja yhteisöviestinnän ammattilaisten järjestö edistää jäsentensä ammatillista kehittymistä ja lujittaa viestinnän asemaa. Jäseninä työskentelevät viestinnän parissa tiedottajina, viestintäpäällikköinä, -johtajina, yrittäjinä, konsultteina ja opiskelijoina. ProCom tarjoaa heille vuorovaikutusfoorumin, jonka jäsenet pääsevät vaikuttamaan alan kehitykseen ja toimintamalleihin Suomessa.

Päivä alkaa Wikipedia-luennolla:

Wikipedia koulutus kuvaus from Johanna Janhonen

ja lounaan jälkeen jatkamme Wikipedia-työpajan merkeissä:

Wikipedia tyopaja from Johanna Janhonen

Jos sinulle on vielä epäselvää, miksi yritysten kannattaa kiinnostua Wikipediasta, kurkkaa maistiaiseksi koulutuksestani nämä kalvot

 

Wikipedia ja yrityssivut_miksi from Johanna Janhonen

tai lue lisää Wikipedia-tuotteistani täältä.

Ilmoittaudu ProComin koulutukseen täältä tai tilaa minut pitämään sama setti teille.