Friday, September 1, 2023

Tunnettujen henkilöiden käyttäminen mainonnassa ja tuotteissa

Urho Kekkonen, president of Finland, 1970.
Tämä Kekkosen kuva löytyy
Wikimedia Commonsista
(Kuva: Kuvasiskot, CC BY 4.0)

Törmäsin vastikään somessa koruihin, jotka esittivät julkisuuden hahmoja, ja aloin miettiä tekijänoikeuksia. Tekoälyn yleistymisen myötä näkee paljon myös erilaisia julkisuuden henkilöistä tehtyjä sisältöjä, kuvia tai jopa videoita. Ovatko ihmiset siis nykyään "vapaata riistaa" esimerkiksi yrityksille?

No, kuten Käärijä-tapaus keväällä opetti, ihmiset lähtivät Käärijä-huumassaan villisti ratsastamaan Käärijän henkilöbrändillä. Tori.fi-täyttyi Käärijä-uimapötköistä ja muista vihreistä tuotteista ja yritykset muuttivat logoaan kuka mitenkin kekseliäästi Käärijän tyyliseksi.

Mutta

"Artistin omaehtoinen kaupallistaminen ei yksinkertaisesti ole luvallista. Siihen vaaditaan artistin ja tuotantoyhtiön luvat." (Como)

Warner Music Finland: "Käärijän nimeä, kappaleen sanoitusta tai itse biisiä ei saa käyttää ilman lupaa kaupallisen tuotteen markkinoinnissa, yrityksen omissa sosiaalisen median kanavissa tai brändin yhteydessä. Lupa pitää pyytää kustantajalta tai levy-yhtiöltä etukäteen." (Iltalehti)


Niin, mutta kun... onhan jotain Kekkosta tai Frida Kahloakin käytetty monissa tuotteissa!

Joo, tämä pitää kyllä paikkansa. 

Monessa Kekkos-tuotteessa käytetään mustavalkoista kasvokuvaa, jonka oikeudet omistaa UKK-arkisto. Se saa myös rojaltit myydyistä tuotteista. Luvat Kekkos-tuotteille haetaan Kekkosen perikunnalta, joka oli vuoteen 2015 mennessä myöntänyt luvan kaikille tuotteille, joihin lupaa oli kysytty. (Yle)

Vuodelta 2018 löysin MTV:n uutisen, jonka mukaan Mattel ei ollut saanut lupaa valmistaa Frida Kahlo -Barbieta. Yhtiö oli tehnyt Kahlo-nukesta sopimuksen Frida Kahlo Corporationin kanssa, mutta Kahlon perheen edustajat väittivät, että oikeudet kuuluivat heille. Meksikolainen tuomari määräsi "Frida Kahlo Corporationin lopettamaan Kahlo-brandin hyödyntämisen ilman lupaa niiltä, jotka omistavat oikeudet Kahloon."

Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin blogista löysin vuonna 2018 kirjoitetun jutun, jossa sanotaan:

Jos tunnistettavissa olevan henkilön kuvaa käytetään markkinointitarkoituksessa, kuvan käyttö edellyttää aina kuvattavan suostumusta.



No comments:

Post a Comment

Kiva kun kommentoit! Voit kommentoida myös anonyymisti, mutta spammikommentit poistetaan heti kun ehditään.