Joululahjakirjavinkkejä lapsille ja lapsenmielisille

Tämä postaus on kirjoitettu 19. marraskuuta, mutta piilotan sen tarkoituksella blogissani vähän kauemmaksi, elokuva-arvioiden perään. Sopisiko tammikuun alku jatkossakin piilopaikaksi vastaaville kulttuurisisällöille?

Olen vasta ihan viime vuosina innostunut uudestaan lukemisesta. Olen kirjoitanut Instagramiin pieniä juttuja lukemistani kirjoista, mutta kokonaisuudessaan kirjagram tai kirjasome on minulle vielä vieras. Eilen kuulin, että Sini Helminen oli julkaissut ilmeisesti legendaarisena pidetyn joululahjavinkkilistansa. Se sisältää suosituksia 1-25-vuotiaille.

Listassa on kymmeniä tänä vuonna ilmestyneitä lasten ja nuorten kirjoja. Ilokseni totesin, että listalla oli myös neljä kirjaa, jotka olin itse lukenut, joten kerronpa niistä täälläkin. 

Mutta ennen kuin kerron niistä, kerron kuvakirjasarjasta, joka vei tänä vuonna sydämeni. Kyseessä on Suomen supernaisia esittelevä kaunis ja informatiivinen sarja, jonka kirjailija Leena Virtanen ja kuvittaja Sanna Pelliccioni ovat yhdessä tehneet. Sarjasta tuli niin rakas, että ostin sen itselleni kirjamessuilta. :) Kiitän inspiroivasta sarjasta paitsi tekijöitä myös rahoittajia: Kulttuurirahastoa ja Taikea.

Kerron kirjoista siinä järjestyksessä, kun ne luin. Tekstit nappasin Instagramista, johon näitä esittelyjä olen kirjoittanut.

29. tammikuuta Tove! Tove Janssonin matka vapauteen ja maailman ääriin

Luin juuri Tove-kirjan, joka keskittyy Tove Jansson ja Tuulikki Pietilän tekemiin matkoihin. Vaikka kirja on kaiketi tarkoitettu lapsille, rakastin sitä niin paljon, että luin sen heti kahdesti. Kuvitukset olivat  kauniita ja nerokkaita ja lyhyet lainaukset oli hyvin valittu. Opin myös jotain uutta. Esimerkiksi Kesäkirja on osittain New Orleansissa kirjoitettu. Oho!

2. helmikuuta  Fredrika! Kirjailija Fredrika Runebergin unelmat ja ihmeellinen puutarha

Fredrika on nokkela kirja kansallisrunoilijamme vaimosta. Niinhän hänet usein tavataan esitellä. Hän oli kuitenkin myös Suomen ensimmäinen naistoimittaja, ja ensimmäinen suomalainen, joka kirjoitti histortionallien romaanin.

Ensi viikolla vietettävää Runebergin päivää vietetään tyypillisesti Runebergintorttuja syöden. Kirjasta selviää, miten ne keksittiin. Kuulet myös Fredrikalle rakkaista kasveista, joiden jälkeläiset kasvavat yhä Runebergin kotimuseossa Porvoossa. 

11. helmikuuta Eeva! Kirjailija Eeva Kilven polut, muistot ja viisaat sanat 

Myös Eeva on todella kaunis kirja, sekä ulkoasunsa että sisältönsä puolesta ja herkistyin kyyneliin sen ääressä. Eeva eli lapsuutensa Karjalassa, jonka  hän joutui jättämään 11-vuotiaana, kun sota alkoi. Hän ei koskaan unohtanut kotikyläänsä, ja sai ehkä tästä kimmoikkeen. Hän kirjoitti, kirjoitti ja kirjoitti. 

Olen onnekas, että minulla riittää opittavaa: esimerkiksi Eeva Kilven tuotanto on jäänyt minulle vieraaksi, vaikka epäilen kyllä, että mummoni luki niitä paljonkin. Kunhan pääsen aloittamaan Kilpien luvun, tulen todennäköisesti usein ajattelemaan mummojani, sillä jo tämä pieni otos hänen tuotannostaan muistutti heistä. 

 23. helmikuuta Ellen! Taiteilija Ellen Thesleffin elämä ja villit värit

Lapsesta asti olen ollut Helene Schjerfbeck -fani, mutta esimerkiksi Ellen Thesleff on jäänyt vieraaksi, vaikka olen hänenkin taidekortteja seinilleni asetellut. Pidän vaihtuvia taidenäyttelyitä itseni ja perheeni piristykseksi, joulun aikaan saatan esitellä esimerkiksi enkeleitä. Tauluja löydän Ateneumista ostamistani taidekorttipakoista. (Siinäkin ihana joululahjavinkki! Linkkiä etsiessäni löysin nettisivulta matkapakan, jonka taidan tilata kohta itselleni. Kun ostaa joululahjat itse itselleen, tulee ainakin mieleisiä?)

No näköjään eksyin puhumaan itsestäni, mutta kirja kertoo  siis hienosti Ellenin tarinan. :)

11. maaliskuuta Minna! Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot

Minna-on sarjan ensimmäinen osa, ja komea aloitus se olikin, elihän Minna hyvin inspiroivan elämän. Kirjan lopussa on tehtäviä Minna Canthin päivälle, kuten mietittäväksi mitä Minna nyt tekisi. Siinäpä ajankohtainen kysymys! Minä luulen, että Minna voisi houkutella ihmisiä hajautettuun someen, pois sensuurin hampaista. 

Tiedätkö muuten montako kuppia kahvia Minna joi päivässä? Vähintään 9 kuulemma, mutta luulen, että hänen kuppinsa olivat paljon pienempiä kuin nykyiset mukit. Olisiko 9 kuppia = 3 Muumi-mukia? 

25. toukokuuta  Paraske! Runolaulaja Larin Parasken ilot, surut ja säkenöivät säkeet 

Sarjan naisista Larin Paraske on minulle vierain, ja hänen sukupuolensakin on paljastunut minulle vasta joitakin vuosia sitten. Paraske oli inkeriläisten maaorjien tytär, joka ei osannut lukea, tuskin se oli orjille tarpeellinen taito silloin?

Mutta hyvä muisti hänellä oli ja jo lapsesta lähtien hän alkoi tallentaa muistiinsa lauluja ja loruja. Hän muutti miehensä luo Etelä-Karjalaan Larilaan, jolloin hän vapautui orjuudesta ja sai nimen Larin Paraske. 

Jäätyään leskeksi hän elätti perhettään mm laulamalla juhlissa ja kasvattilapsia hoitamalla. Heitä oli 50! 

Adolf Neovius, porvoolainen pappi, keräsi Parasken kotikylässä runolauluja Paraskelta seitsemän vuoden ajan. Säkeitä kertyi lähes 32 700, ihan käsittämätön määrä! 

Paraskesta tuli aikansa julkkis, josta maalattiin muotokuvia ja  Helsingistä löytyy myös hänestä tehty patsas. Voi vitsit mikä tyyppi! Ihanaa, että Leena Virtanen ja Sanna Pelliccioni tämänkin tarinan kertovat!

Parasken elämä jäi kiehtomaan minua ja tällä viikolla sain aivan uutta odotettavaa. Luin nimittäin, että Eeva Litmanen on Parasken tyttären pojanpojan tytär! Hän on kiinnostunut Parasken elämästä ja aikoo selvittää, mitkä hänestä kerrotut asiat pitävät paikkansa. Jes!

 29. elokuuta Kaija! Säveltäjä Kaija Saariahon värit, valot ja varjot

Oi mikä aarre! Tämä sarjan viimeinen osa ilmestyi tänä vuonna ja se kertoo koskettavasti ja taiteellisesti Kaija Saariahon tarinan.

Kovin ihanasti kuvailtiin esimrkiksi se, miten hänen sisällään ollut vauva inspiroi sävelyksen. Ja voi millaisen perinnönkin hän jätti! Suosittelen kirjaa kaikille muillekin, joille Saariahon upea ura on jäänyt vieraaksi.

Pitkän alustuksen jälkeen pääsen vihdoin asiaan, eli Sinin listaan. 

6. kesäkuuta Jouka Lumisalon ihastumisoppi

Tästä tuli myös heittämällä yksi lempikirjoistani. Luin Vehka Kurjenmiekan kirjan alunperin saadakseni siitä pisteitä Maagisessa kesäkisassa. En siis tutustunut etukäteen sen paremmin kirjan juoneen kuin Vehkaankaan. Minä kun tykkään nauttia niin elokuvat kuin kirjatkin ilman enempiä ennakkotietoja. 

Siksi en kerro sinullekaan kirjasta paljon. Sen verran spoilaan, että 

kirja yhdistää hauskalla tavalla feelgoodin, Helsingin ja taiat. 

Taikoja opetetaan kaikille kirjan maailmassa jo lapsuudesta asti ja taikakokemuksista kerrotaan kirjassa hyvin runollisesti. 

Kirjassakin oli menossa kesäkisa, jonka säännöt olivat kyllä erilaiset, mutta osa tehtävistä oli meillekin tuttuja. Kesäkisaajana nautin niiden bongailusta, ne tuntuivat omakohtasilta, kun oli itsekin miettinyt, miten niitä suorittaisi. 

Kirjassa on vain yksi huono puoli: miten ihmeessä jaksan odottaa seuraavaa osaa ensi vuoteen asti? Tilanne on pedattu niin herkulliseksi nyt!  

30. maaliskuuta Painajaispuoti Kristallikallon tapaus 

Tätä kirjaa suositeltiin minulle Fediversumissa, kun kysyin, mitä muita kuvakirjoja voisin lukea supenaisten jatkoksi. Kirjan on kirjoittanut Magdalena Hai ja kuvittanut Teemu Juhani. Painajaispuoti-sarjan kirjoja on käännetty uskomattoman monelle kielelle: 21! Huh! Melkoinen vientihitti siis. 

En ole sarjan aiempia osia nähnyt, mutta tämä kirja sisälsi 

🍄 Kaikkea limaista, pelottavaa ja ällöä 

🍄 Melkoisen mysteerin ja jänniä käänteitä 

🍄 Ihanan yksityiskohtaiset ja löytämisen riemua tarjoavat kuvat 

🍄 Mielenkiintoisen satumaailman, jossa pyörii merirosvoja ja muita jännittäviä tyyppejä 

🍄 Neuvokkaita lapsia 

Kannattaa tutustua, lasten kanssa tai ilmankin. 

24. elokuuta Kärpästen herra

Olen ihan tietoisesti vältellyt Kärpästen herraa, sillä sen juoni on tuntunut niin julmalta. 

Mutta koska innostuin kesällä lukemaan sekä nobelistien teoksia (osana Vehkan kesäkisaa) että sarjakuvia, niin nappasin teoksen kirjastosta. 

Juoni on toki julma, mutta kuvitus oli kaunista katseltavaa, ja tarina oli vaikuttava ja nopeasti luettu. 

18. marraskuuta Sydän vasta puolillaan

Luettuani Sinin listan, hoksasin, etten ollut tästä kirjasta Instassa kertonut. Nora Dåsnesin kirja on aivan ihana, joten kerroin siitä viiveellä, joten tarkat muistikuvat ehtivät haihtua. 

Kirjan päähenkilö, noin 12-vuotias tyttö, asuu viisaan isänsä kanssa, kirjoittaa päiväkirjaa ja odottaa koulun alkua ja välituntien majaleikkien jatkumista. 

Hänellä on kaksi parasta kaveria, joille tulee erimielisyyttä, kun toinen hengaa mieluummin poikakaverin kanssa kuin lähtee leikkimään. Ollako lapsi vai nuori? 

Päähenkilö kipuilee kavereiden välissä, mutta ihastuu sitten itsekin. Asia paljastuu katastrofaalisesti pyjamabileissä ja kaikki menee ihan pieleen. Onneksi isä auttaa. Kirja sopii hyvin joululahjaksi, jos hyvin käy, saat lukea sen sitten itsekin. Kirjan nimi liittyy isän tekemiin soittolistoihin, jotka minulta jäivät kyllä kuuntelematta. Se, joka saa kirjan omakseen nautiskelee varmaan nekin.