Ota käyttöön Instagram-postausten uusi koko (syksy 2025)

Vähän turhauttavaa: Instagram muutti Instagram-postausten kokoa toistamiseen vuoden sisään. Eihän siitä kauan ole, kun tein itselleni uudet kuvapohjat. 

Jos syy muutokseen kiinnostaa, katso miten Instagram-johtaja Adam Mosseri sitä heinäkuussa selitti: puhelimet ovat kasvaneet. Näin nopeasti? Ok. 

Muutos on hyvin pieni, kuvien korkeus kasvoi vain 6,7 prosenttia eli 90 pikseliä. Vähän makuasia siis kannattaako muutosta edes noteerata. 

No oli miten oli, tein nyt itselleni uudet pohjat. Maksullisen Canvan avulla se on kuitenkin varsin nopeaa.

Näytän seuraavaksi miten sen tein.

1. Tein kopiot edellisistä pohjista. Varmuuden vuoksi, onpahan edellinen versio tallessa, jos jotain menee pieleen - tai jos Instagram muuttaa taas kokoa :D.

2. Avasin kopion ja klikkasin Muuta kokoa. Jännä juttu, ettei Canvakaan tunne Instagramin uutta kokoa, vaan se piti määritellä itse. Valitsin siis Mukautettu koko. 

 3. Muutin uuden koon (1080*1440) kaikkiin tiedoston kuviin eli valitsin Muuta suunnittelun kokoa.

4. Instagram muutti kuvien korkeutta lisäämällä tyhjää tilaa sekä kuvan ylä- että alareunaan. Jotta huomaat sen paremmin, väritin taustan vaaleansinisellä:

5. Säädin ensimmäisen kuvan kuntoon tietokoneella ja tein siitä sitten kopiot, joihin toin sisältöjä vanhoista pohjista. Hyvin nopeasti sain tehtyä liudan erilaisia pohjia eri tarkoituksia varten. Jatkossa hyödynnän uusia pohjia Canvan mobiilisovelluksella, jolloin uusi, brändiin sopiva postaus syntyy ihan hetkessä.

Oletko sinä tehnyt itsellesi brändätyt pohjat, joissa toistuvat samat visuaaliset elementit, fontit ja värit?

PS. Jäikö sinua askarruttamaan kuvissa näkynyt kirjankansi, Vuodessa vaikuttajaksi? Kirjoitin siitä tänään pienen kirja-arvion Instagramiin, Pixelfediin ja LinkedIniin. Mutta en nyt pakota sinua siirtymään sen perässä muualle, vaan liitän arvostelun myös tähän.

Kirja-arvostelu: Vaikuttajaksi vuodessa - opas Instagram-influensseriksi haluavalle

Harvoin luen e-kirjoja, mutta kun törmäsin @kiitospaikasta -Instagram-tilin kirjaan Vaikuttajaksi vuodessa e-kirjasto-sovelluksessa, lainasin sen ihan työni vuoksi, somekouluttajan kun kannattaa tietää, mitä aiheesta kerrotaan. 

Kirjan sanat puuroutuivat
näin pahasti, mutta se ei
estänyt minua lukemasta
kirjaa loppuun asti.

Kertonee jotain kirjan
kiinnostavuudesta?

e-kirjaston bugi teki kirjan lukemisesta vaikeaa, mutta sinnittelin loppuun asti. Bugista raportoin omaan kirjastooni, toivottavasti asia saadaan korjattua. 

Mira Lehmonen kertoo kirjassaan oman tarinansa ja jakaa konkreettisia vinkkejä ihmisille, jotka haaveilevat somevaikuttajan urasta, tai ensiksi vain sivutuloista mikrovaikuttajana. 

Kolmekymppinen Mira opiskelee hammaslääkäriksi Kuopiossa ja asuu perheensä kanssa pääkaupunkiseudulla. 

Kirjassa on konkreettisia vinkkejä, esim. 

• millaisia viestejä kannattaa lähettää yhteistyötä ehdotellessa yrityksille tai isommille Insta-tileille, 
• miten huomioida verotus eli kannattaako esim. ottaa vastaan tuotteita postauspalkkioksi, 
• miten hän on rajannut tilinsä aiheet ja 
• mitä hän on oppinut sisällöntuotannosta ja millaisia työkaluja hän siinä käyttää

Eli pelkän Instagramin sijasta hän kertoo myös kevytyrittäjyydestä, myymisestä ja brändäämisestä.

Lisäksi tykkään kirjassa myös toisesta jutusta: tsempeistä. Mira kannustaa oletettavasti muita naisia yrittämään rohkeasti uusia juttuja, menemään kohti unelmia (hän itse halusi paremmin palkatun vakituisen työn) ja kertoo siitä, miten hänen perheensä asian ratkaisi. 

Hän antaa lukijalle tilin kehittämiseen liittyviä tehtäviä ja tietoa, joita itse olisi itse kaivannut tiliä perustaessaan. Tuntuu, että Mira on kirjoittanut kirjansa suurella sydämellä, hän ei korota itseään jalustalle, vaan haluaa auttaa muita Instagram-vaikuttajiksi vertaistukea jakamalla. Hän on löytänyt Instasta studygrammaajat ja pikkulapsiarjesta kertovat ja kokee Instagramin hyvin yhteisöllisenä paikkana. Se on hyvä muistutus: somesta saa enemmän irti, kun sitä tekee yhdessä muiden kanssa.

Suomalaisten LinkedIn-käyttäjien jäljitys paljasti tulkintavirheen

Nohevimmat LinkedInin käyttäjät ovat huomanneet viime kuukausina muutoksen sen algoritmissa. Nykyään entistä vanhemmille LinkedIn-postauksille annetaan näkyvyyttä, jos ne täyttävät tietyt kriteerit: niiden postaaja on joku meille tärkeä tyyppi ja postaukseen on tullut paljon reaktioita. 

Aloin miettiä, miten paljon aikaa ja energiaa käytetään näiden somepalveluiden salaisten algoritmien kanssa taisteluun. Somekoulutuksissakin mielenkiintoisinta antia tuntuu olevan, miten algoritmin kanssa tällä hetkellä parhaiten pärjää. 

Harvempi kouluttaja kai kertoo, että algoritmeista pääsee halutessaan kokonaan eroon, jolloin somesta tulee vähemmän koukuttava. 

Olen puhunut somekoulutuksissani jo ainakin vuodesta 2021 lähtien ns. digi detox -ilmiöstä, eli siitä, että ihmiset haluavat rajoittaa someen, nettiin tai digitaalisuuteen käyttämäänsä aikaa. Ilmiö kannattaa ottaa huomioon, kun päivittää somestrategiaansa - muuten saattaa päätyä somesiivouksen uhriksi. Alunperin digi detox-aihe nousi agendalleni DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimuksen kautta. Kyselyn he toteuttavat vuosittain Nepan kanssa.

Kuva 1: Netissä viettämäänsä aikaa rajoittaneet vastaajat ikäryhmittäin 2021–2025 

DNA kysyy vastaajilta mm. 

• haittaako jatkuva digitaalisten palveluiden käyttö heidän keskittymiskykyään, 
• onko heidän vaikea irrottautua netin tai puhelimen ääreltä ja 
• ovatko he ryhtyneet rajoittamaan joko puhelimen tai netin ääressä vietettyä aikaa.

Koska netti on mielestäni niin oleellinen osa kännykän käyttöä, olen omissa grafiikoissani seurannut pelkästään netin käytön rajoittamista.

Kuten Kuvasta 1 huomaa, vuonna 2022 etenkin nuorimmassa käyttäjäryhmässä tapahtui jonkinlainen herääminen rajoittamiseen, mutta se "unohtui" seuraavana vuonna.

Jotta sinun olisi vähän helpompi tulkita kaaviota, poistin siitä vuodet 2021 ja 2022 ja myös vanhimman ikäryhmän, joka on otettu mukaan tilastoihin vasta viime vuonna. (Kuva 2)

Kuva 2. Netissä viettämäänsä aikaa rajoittaneet vastaajat ikäryhmittäin 2023–2025

Uusimpien tulosten mukaan netissä ja puhelimessa vietettyä aikaa rajoitetaan enemmän kuin vuosi aiemmin. Vuonna 2024 käyttöä oli rajoittanut 22 prosenttia vastaajista, tänä vuonna jo 27 prosenttia vastaajista. 

Eniten netin käyttöä on rajoittanut nuorin ikäryhmä, 16-24-vuotiaat, 40 prosenttia (viime vuonna rajoittaneita oli 35% ikäryhmästä). Seuraavaksi eniten itseleen nettirajoituksia ovat tehneet 25-34-vuotiaat (29% -> 35%).

Kuuden prosenttiyksikön nousu löytyi myös sekä 45-54-vuotiailla (16% -> 22%) että 65-74-vuotiailla (15% -> 21%). 55-64-vuotiallakin kasvua oli (17% -> 22%). Viimeisessä ikäryhmässä, yli 75-vuotiaissa, laskua ei kuitenkaan tapahtunut, päinvastoin (21% -> 16%).

Otin algoritmittomat somesyötteet käyttöön keväällä 2024. Niiden avulla olen saanut vähennettyä someriippuvuuttani ja someen käyttämääni aikaa.

Mainitsin LinkedInissä, että jos kaikki siirtyisivät algoritmittoman syötteen käyttöön, voisimme luottaa siihen, että tavoitamme oman verkostomme. Tomas Sjöblom kritisoi ajatusta: ei algoritmitonkaan syöte takaa sitä, että heidät tavoitamme. Totta! Tavoitamme siis vain ne ihmiset, jotka käyttävät LinkedIniä ja jotka sattuvat selaamaan syötettään niin pitkälle, että näkevät myös meidän päivityksemme. 

Jos joku käy LinkedInissä vain kerran viikossa, hän tuskin jaksaa selailla kaikkia viikon aikana tulleita postauksia. Kuinka moni suomalainen sitten käyttää LinkedIniä, tai kuinka moni LinkedIn-käyttäjä käy palvelussa joka päivä?

 

Kuva 3. DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimusraportin sivu 14

Aloin tutkia asiaa DNA:n tuoreesta kyselystä. Tulkitsin kuitenkin väärin sivun 14 grafiikkaa, joka kertoo "käytetyimmistä sosiaalisen median kanavista". Onneksi Harald Hannelius kyseenalaisti  antamiani lukuja Mastodonissa, jolloin havahduin virheeseeni. Arvelen, että virhe on alani ihmisillä varsin yleinen. 

Ai mikä grafiikassa sitten on ongelmallista? No tutkitaanpa ensimmäistä riviä, jonka mukaan 5 prosenttia vastaajista ei käytä WhatsAppia. Arkijärjen mukaan se tarkoittaisi, että 95 prosenttia suomalaisista käyttää sitä. Näin ei kuitenkaan ole. 

Koko kyselyyn on vastannut 1019 vastaajaa, mutta sivun 14 kysymyksiin vastasi heistä vain 902, eli 88,5 prosenttia kyselyn vastaajista. 

Koska kyselyn toteutus alkoi kiinnostaa, otin yhteyttä DNA:han. Ja sain myös vastauksen, kiitos siitä! :)

Selvisi, että

"Mitä seuraavista sosiaalisista medioista käytät?" (slide 14) kysytään vain heiltä, jotka edellisessä kysymyksessä (slide 13) ovat vastanneet käyttäneensä joko yhteydenpitosovelluksia tai sosiaalisen median sovelluksia, tästä syystä vastaajamäärä on hiukan pienempi ja tästä syystä tulokset myös eroavat.

Koska vastaajat on rekrytoitu Nepan nettipaneelista, tiedämme, että he ovat kaikki netin ja sähköpostin käyttäjiä. Nepan mukaan kuka tahansa voi ilmoittautua netissä paneelin jäseneksi. Kysyjiä kutsutaan kuukausittain sähköposteilla vastaamaan erilaisiin kyselyihin, joista maksetaan pieniä palkkioita.

Nepan raati ei siis edusta kaikkia suomalaisia, sillä vaikka 16-54-vuotiaista kaikki käyttivätkin Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna internetiä, niin vanhemmissa ikäluokissa netinkäyttäjiä on vähemmän. 55–64-vuotiaista nettiä käyttää 97 prosenttia, 65-74-vuotiaista 91 prosenttia ja 75-89-vuotiaista enää 64 prosenttia. Kaikista suomalaisista 16-89-vuotiaista nettiä käyttää 94 prosenttia. 

Nepan raati edustanee kuitenkin kattavasti suomalaisia netinkäyttäjiä.

No entäs se sähköposti sitten, kaikki netinkäyttäjät kai sitä käyttävät? No ei ihan. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna sähköpostia viimeisen 3 kuukauden aikana oli käyttänyt 88 prosenttia suomalaisista. Opiskelijoista sähköposteja käytti 98 prosenttia, samoin työllisistä. Eläkeläisistä sähköposteja käytti 69 prosenttia, muista 92 prosenttia. 

Kuva 4. 88,5 prosenttia vastaajista kertoi, kuinka usein he käyttävät LinkedIniä.

Tulkitsin ensin virheellisesti sivun 14 grafiikkaa, ja luulin, että LinkedIniä käyttäisi 32 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista. Luku lienee kuitenkin lähempänä 25 prosenttia.

Näin siihen päädyn:

LinkedInin käyttäjiä on sivun 14 vastaajista 32%. Kun se kerrotaan 902 vastaajalla saadaan 289 henkilöä.
LinkedIn-käyttäjiä on siis kaikista Nepan tekemän 1019 kyselyn vastaajista 28,3 prosenttia (289/1019).

Koska Nepan vastaajat edustavat kuitenkin korkeintaan 88 prosenttia suomalaisista (he edustavat niitä ihmisiä, jotka käyttävät joskus sähköpostia) todellisen prosenttiosuuden laskemista varten tarvitaan myös ns. haamuvastaajia. Haamujen osuus on 12 prosenttia, jolloin vertailuluvuksi saadaan 1158. Tähän lukuun verrattuna (289/1158) LinkedIniä käyttäisi 25 prosenttia suomalaisista ja ihmisiä, jotka käyttävät LinkedIniä päivittäin (5% / 902 = 45 kpl) on 3,9 prosenttia suomalaisista. 

Sivun 14 lukuja ei siis voi tulkita sellaisenaan, vaan prosentit pitäisi suhteuttaa vertailulukuun. 

Esimerkiksi WhatsAppia käyttää siis korkeintaan (95% / 902 = 857 kpl) 74 prosenttia suomalaisista, Facebookia 66 prosenttia suomalaisista ja Instagramia 57 prosenttia 16-89-vuotiaista suomalaisista.  

Myös digidetoxaajista kertovien lukujen kanssa pitää olla tarkkana, prosentit eivät kerro kaikista suomalaisista, vaan suomalaisista sähköpostinkäyttäjistä. 

DNA:n kyselyn avulla voidaan kuitenkin jokseenkin yksiselitteisesti tulkita sitä, kuinka usein vaikka LinkedIn-käyttäjät käyvät palvelussa. :)

Heidän jäljilleen pääsin, kun poistin edellisestä piirakkakaaviosta ihmiset, jotka eivät käytä lainkaan LinkedIniä.

Kuva 5. LinkedIn-käyttäjien jakautuminen vierailukertojen mukaan

Paljastui, että

• 47 % LinkedIn-käyttäjistä käy palvelussa harvemmin kuin viikoittain. Onko se kerran kuukaudessa vai kerran vuodessa, sitä emme tiedä. 
• Loput 53 prosenttia käyvät palvelussa joka viikko:
• 25 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa kerran tai pari viikossa
• 13 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa 3-7 kertaa viikossa, siis keskimäärin kerran jokaisena arkipäivänä
• 9 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa 1-2 kertaa päivässä
• 6 % LinkedIn-käyttäjistä vierailee palvelussa "lukemattomia kertoja", eli ainakin kolme kertaa päivässä, mutta osa heistä merkittävästi useammin. 

Tässä postauksessa on nyt pari tärkeää opetusta.

1. Jos haluat eroon LinkedInin algoritmista, tarkista, että palvelusta on valittuna Most recent feed.

Valitsemasi syöte näkyy palvelun etusivulla postauslaatikon alapuolella.

2. Jos näet tai kuulet jonkun viittaavan DNA:n tutkimukseen ja kertovan, kuinka monta prosenttia  suomalaisista mitäkin somepalvelua käyttää, tiedostat mahdolliset tulkintavirheet. 

Kiitos vielä DNA:lle upeasta kyselystä. Tietääkseni muut tahot eivät suomalaisten netin käyttöä näin tarkasti jatkuvasti seuraa. Avoimesti jaetusta tiedosta on paljon iloa, kunhan muistaa olla tarkkana tulkinnassa. :)

Lopuksi haluaisin vielä kysyä sinulta lukijani: jos rajoitat someen käyttämääsi aikaa, niin miten sinä teet sen käytännössä.