Thursday, May 24, 2018

Instagram-algoritmimuutokset eli miten saada Insta-näkyvyyttä vuonna 2018

Viime aikojen Instagram-muutokset ovat vaikuttaneet siihen, miten Instagram-päivitykset näkyvät (tai siis eivät näy) seuraajien fiidissä. Googlasin asiaa ja löysin muutamia vinkkejä, joilla voit päihittää uusimman algoritmin, jonka mukaan ehkä enää vain 10% seuraajistasi näkee sisältösi.

Instagramin mukaan algoritmiin vaikuttaa mm. se,

  • kuinka paljon reagointeja (tykkäyksiä, kommentteja, tallennuksia) päivitykset saavat ja kuinka paljon niitä jaetaan yksityisviesteissä
  • kuinka pitkään seuraajat viettävät päivityksen ääressä
  • milloin sisältö on postattu - tuoreita päivityksiä suositaan taas enemmän kuin ennen
  • kuinka paljon sisältöjäsi etsitään haulla
Ihmiset, jotka reagoivat sisältöihisi näkevät enemmän sisältöjäsi kuin muut. Ja jos vietät itse paljon aikaa Instagramissa seuraajiesi kanssa, Instagram palkitsee sinua siitä antamalla päivityksillesi enemmän näkyvyyttä.


Tee näin:

  • postaa kuvia ja videoita päivittäin. Lisää postaukseen kysymys tai pyyntö (jaa, tykkää) ja kun postaus on julkaistu, "päivystä" sitä ensimmäisen tunnin ajan. Jos postasit ennen kuvan päivässä, nosta määrä nyt kahteen.
  • tee Instagram-stooreja ja hyödynnä Instagram-liveä (vaikka vain 2 minuuttia päivässä)
  • vastaa saamiisi viesteihin ja kommentteihin välittömästi ja jatka keskustelua kysymällä jatkokysymyksiä. Ole aito, älä tyydy vain sydämiin.
  • ala käyttää uusia Instagramin ominaisuuksia (esim. IG-stoorien tallennusta, häsien seuraamista, stoorien äänestyksiä, fiidisisältöjen jakamista stooreihin) - IG palkitsee sinua siitä antamalla tilillesi enemmän näkyvyyttä
Mutta älä tee näin:
  • älä muokkaa sisältösi kuvatekstiä tai paikkalokaatiota ensimmäisen 24 tunnin aikana
  • älä poista jo julkaisemaasi sisältöä ja jaa sitä sitten uudelleen 
  • älä käytä kaikkia 30 häsäpaikkaa, sillä sitä voidaan pitää spämmäyksenä, etenkin, jos samat häsät toistuvat kuvasta toiseen. Tästä voi seurata shadow bännäys, josta bloggasin syksyllä. Kokeile sen sijaan, mitä saat aikaan vaikka vain 5 häsällä.
  • älä laita häsiä kommentteihin - ne eivät näy hakutuloksissa (hm - kyllä mulla näkyi?)


Lähteet:
The Lovely Escapist - 2018 Instagram algorithm
Resource mag online - a few ways to keep from getting obscured by Instagrams algorithm
Instagram-blogi - Changes to improve your Instagram feed

Mitä sinä olet oppinut uudesta IG-algoritmista?

Monday, April 30, 2018

Miten tehdään GIF-animaatio

Koulutukset ovat siitä kivoja, että niissä oppii yleensä itsekin kaikenlaista. Tämän viikon visuaalisen someviestinnän koulutusta varten minun piti opetella tekemään GIF-animaatio.

Tässä kaksi erilaista tapaa:

Ensimmäisen GIFin tein LibreOfficella ja GIMPillä:
Tällainen simppeli GIF syntyy kätevästi myös PowerPointilla tai Keynotella.

Ja tämän toisen tein nettiselaimella GIPHY-palvelussa.



via GIPHY

Ylläolevan tein ilman GIPHY-tiliä (olin innoissani, että se onnistui ilman kirjautumistakin) ja tämän allaolevan GIFin omalla tililläni, kun totesin, että haluan sitten creditit itselleni näistä tekeleistäni:


via GIPHY

Alkuperäiset kuvat on tuunattu Snapseedillä.

Neljäs GIF taas sopii päivän teemaan ja se on tehty kännykän selaimella, yhdellä kuvalla:


via GIPHY

GIFejä on helppo tehdä, vaikeampaa on keksiä niihin joku koukku. Oletko sinä tehnyt GIFejä? Kerro ja linkitä!

Saturday, April 21, 2018

Yrittäjänä LinkedInissä

LinkedIn-kyselyyni on nyt vastannut 244 henkilöä ja päivitin kyselyn tulokset nettisivulleni, käypä tutustumassa.

LinkedIn on mielestäni aika mainio väline mm. myymiseen, mutta epäilen, ettei sitä oikein osata hyödyntää. Kaikista vastaajista vain 15% oli käyttänyt LinkedIniä viimeisen kolmen kuukauden aikana myymiseen. No kaikki vastaajat eivät tietenkään ole myyjiä, joten tsekkasin, myyvätkö yrittäjät LinkedInissä enemmän kuin muut.

Kyselyyn vastasi 37 yrittäjää, joista 26 naisia ja 11 miehiä. Ikäjakauma taas oli seuraava:


20-29 2
30-39 8
40-49 14
50-59 9
60-69 2
70-79 2

ja LinkedIniä he olivat käyttäneet seuraavasti:

alle vuoden 3
1-3 vuotta 8
4-6 vuotta 5
7-9 vuotta 7
10 vuotta tai kauemmin 14
Yrittäjävastaajat käyttivät LinkedIniä enemmän tietokoneella kuin mobiililaitteilla:

molemmilla, mutta tietokoneella enemmän 14
tietokoneella 9
molemmilla, mutta mobiilisti enemmän 6
kummallakin yhtä paljon 5
mobiilisti 2
ja he kuuluivat aktiivisten LinkedIn-käyttäjien joukkoon, lähes puolet yrittäjävastaajista käytti LinkedIniä useita kertoja päivässä (tämä suhde ei takuulla pidä paikkaansa, jos otetaan satunnaisotos kaikista suomalaisista yrittäjistä):

useita kertoja päivässä 17
kerran päivässä 6
viikottain 6
kuukausittain 4
harvemmin 3
joitakin kertoja vuodessa 1
Yrittäjävastaajilla oli verkostoissaan 2-7440 ihmistä. Keskimäärin heillä oli 1031 kontaktia, mediaanin oli 650 ja moodi (eli yleisin vastaus) oli 600 (3 kpl)

ja LinkedIn-päivityksiä he olivat tehneet seuraavasti:

en koskaan 5
1-5 kertaa 7
5-10 kertaa 3
11-20 kertaa 3
21-30 kertaa 4
30-50 kertaa 5
51-100 kertaa 2
yli 100 kertaa 8

ja muiden päivityksiä he oli kommentoineet seuraavasti:

en koskaan 7
1-5 kertaa 4
5-10 kertaa 2
21-30 kertaa 6
30-50 kertaa 4
51-100 kertaa 6
yli 100 kertaa 8
Niin, mutta entä se myyminen sitten? Viimseisen 3 kuukauden aikana vastaajista 
15 kpl eli 41% oli käyttänyt LinkedIniä myymiseen. Luku on siis lähes kolminkertainen kaikkiin vastaajiin (15%) verrattuna, hyvä-hyvä!

Suhteessa enemmän LinkedIniä kuitenkin käytettiin
verkostoitumiseen 25 (68% vs kaikki vastaajat 66%)
markkinointiin 23 kpl (62% vs 28%)
viestintään 22 (59% vs 38%)
uutisten seuraamiseen 21 (57% vs 51%)
henkilöbrändin rakentamiseen 21 (57% vs 43%)
oppimiseen 20 (54% vs 45%)
ja löytymisen parantamiseen 20 (54% vs 43%)
yhteydenpitoon 19 (51% vs 37%) ja
alan trendien seuraamiseen 18 kpl (49% vs 41%)


ja vähemmän sitä hyödynnettiin
kilpailijaseurantaan 14 (38% vs 16%)
huvitteluun tai ajanviettämiseen 11 (30% vs 25%)
työnantajakuvan kehittämiseen 10 (27% vs 18%)
innovointiin 7 (19% vs 7%)
tuotekehitykseen  6 (16% vs 5% )
palautteen keräämiseen 5 (14% vs 4%)
rekrytointiin 4 (11% vs 16%)
asiakaspalveluun 4 (11% vs 9%)
ryhmätyöskentelyyn 3 (8% vs 3%) ja
omaan työnhakuun  3 (8% vs 34%).

Tuliko ylläreitä vastaan?


Thursday, April 19, 2018

Miksi verkostoitua LinkedInissä

Aloitin viime kuussa, aika lyhyen harkinnan jälkeen, kyselyn siitä, miten suomalaiset käyttävät LinkedIniä. Täytyy vielä todeta, että vaikka puhun välillä LinkedIn-tutkimuksesta, tämä ei ole tieteellinen tutkimus, eikä edusta kaikkien suomalaisten tapaa käyttää LinkedIniä. Tähän päivään mennessä kyselyyn on kuitenkin vastannut jo 243 ihmistä, joten kurkataanpa taas tuloksia.

Yksi kysymyksistä oli seuraava:

"Mitkä syyt ovat saaneet sinut tähän mennessä verkostoitumaan ihmisten kanssa LinkedInissä?"

Keksimistäni vaihtoehdoista ylivoimaisesti suosituimmat olivat:

ihminen on vanha tuttuni 91%
ihminen on uusi tuttuni 81%
tapasin hänet jossain tapahtumassa 75%

Alle puolet vastaajista taas oli verkostoitunut näistä syistä:
olen lukenut hänen juttujaan (mutten tunne häntä muuten) 41%
juttelimme somessa 31%
juttelimme puhelimessa 28%
olen kuluttanut jotain muita hänen sisältöjään (mutten tunne häntä muuten) 24%

löysin hänet LinkedIn-haulla ja lähetin verkostoitumispyynnön 20%

(kröhöm, mitenkäs muutenkaan niitä kutsuja voi lähettää, mutta kysymyksen idea oli se, että lähetetään kutsu ennestään tuntemattomalle ihmisille)

Alle viidesosa oli verkostoitunut näistä syistä:
olen katsonut hänen videoitaan (mutten tunne häntä muuten) 14%
juttelimme chatissa tms 10%

Lisäksi kolme ihmistä vastasi ettei mikään syy ole saanut heitä verkostoitumaan. Yhdellä heistä oli 0 kontaktia, toisella 2 ja kolmannella 299.

Kysymykseen sai vastata myös vapaalla kentällä ja siihen kohtaan tuli seuraavanlaisia vastauksia:


  • hän lähetti verkostoitumispyynnön
  • Mib-verkosto
  • on kiinnostava kontaktin kontakti
  • hyväksyin kutsun katsottuani taustat 
  • Ihminen pyysi itse (ehkä some-keskustelun jälkeen tms.). 
  • Ompeluseuran LinkedIn-verkostoitumisketjun kautta myös monia kontakteja.
  • kohtaan asiakkaan kautta
  • Minulle lähetettiin perusteltu verkostoitumispyyntö
  • Avointen verkostointiryhmien kautta esim talent pool finand
  • Facebook ryhmien verkotoitumisketjut
  • Saman alan ihmisiä
  • En ole vielä aloittanut
  • Löysin hänet verkostoitumisketjusta Facebookista tai LinkedInistä.
  • Olemme samassa Facebook-ryhmässä
  • Hyvää sisältöä jossain somessa, yhteisiä intressejä tai mielenkiintoinen profiili
  • Asiakas
  • Ajatustenvaihto LI:ssä
  • Somen verkostoitumiskeskustelu
  • Hän on mielenkiintoinen
  • Minulle lähetetty pyyntö
  • Kuulumme samaan verkostoon
  • Potentiaalisia asiakkaita
  • Suosittelu
  • Törmäsin kiinnostavaan kommenttiin jonkun tutun seinällä ja jäin seuraajaksi. 
  • opettaja, kouluttaja
  • Tiesin hänen kirjoittaneen samasta aiheesta tutkimukseeni liittyen, mutta en löytänyt koko tekstiä tai hänen muita yhteystietojaan. Selitin syyni verkottua kutsussa. Lisäksi sain lopulta painetun version hänen työstään. Tämä on ollut paras Linkedinin anti.
  • Töissä samassa yrityksessä tai asiakasyrityksessä
  • Yleensä olen vähintäin tehnyt jotain hänen kanssaan 
  • Olen etsinyt töitä ja siksi verkostoitunut.
  • Työhön liittyvä kontakti
  • Kyylääminen
  • Asiakas
  • Olemme samassa FB-ryhmässä.
  • Työhön liittyvät syyt

Puuttuuko listasta joku syy, joka on saanut sinut verkostoitumaan jonkun kanssa LinkedInissä?

Juttelemme lisää LinkedInin käytöstä ensi maanantaina Yhteisömanagerit-ryhmässä kuukausichatissamme. En määrittele kysymyksiä etukäteen, vaan kuka tahansa saa heittää niitä ns. lennosta chatin aikana. Lue lisää kyselyn tuloksista nettisivultani.

Friday, April 13, 2018

Somemanageri, tee nämä 8 asiaa päivittäin

Pari viikkoa sitten julkaisin blogissani infografiikan yhteisömanagereiden tärkeimmistä päivittäisistä tehtävistä. Tai ainakin tärkeimmistä #cmkysely'n vaihtoehdoista. :) Tänään on vuorossa sama asia, mutta somemanagerin näkökulmasta.

Puuttuuko listalta jokin tärkeä tehtävä? Kerro, niin lisätään se seuraavaan kyselyyn vastausvaihtoehdoksi. :)



8 asiaa, joita somemanagerit tekivät päivittäin 2017 by jjanhone

Sunday, April 8, 2018

Suomalaiset somekäyttäjät 03/2018

Yle julkaisi eilen Taloustutkimuksella teettämänsä kyselyn siitä, miten suomalaiset "käyttävät" sosiaalista mediaa. Käyttäminen oli määritelty näin:

"käyttäjällä on oma profiili ja hän tuottaa, jakaa tai kommentoi sisältöä ainakin joskus"

 Harmi kyllä kyselyssä ei ollut mukana esimerkiksi YouTubea.

Tein uutisen perusteella uuden infografiikan suomalaisten someilusta. Hyvin on Facebookilla suomalaiset hallussa, kun kolmen kärjessä on vain sen omistamia palveluita. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka moni YouTubea käyttää yo. määritelmän mukaan, eli kuinka monella suomalaisella on YouTube-tili ja kuinka moni kommentoi muiden sisältöä ainakin joskus tai tekee vaikka omia soittolistoja.



Suomalaiset somekäyttäjät 03/2018 by jjanhone

Thursday, March 29, 2018

Yhteisömanageri, tee nämä 7 asiaa joka päivä!

CMADFI-tohinassa siellä julkaistut #cmkyselyn tulokset tahtovat jäädä vähän muiden asioiden varjoon, joten nostanpa vielä kyselyä esiin, tällä kertaa infografiikan muodossa. Se kertoo siitä, mitkä ovat yhteisömanagereiden tärkeimmät päivittäiset tehtävät.

Puuttuuko listalta jokin tärkeä tehtävä? Kerro, niin lisätään se seuraavaan kyselyyn vastausvaihtoehdoksi. :)

Lue lisää kyselyn tuloksista nettisivultani.

PS. Lisää infografiikoita löydät Canva-tililtäni.

Wednesday, March 21, 2018

Podcastit aiheena #cmadfi-kuukausichatissa Facebookissa

Kesäkuussa tulee täyteen kolme vuotta siitä, kun käynnistin #cmadfi-kuukausichatit. Ne on pidetty aina kuukauden 4. maanantai, kello 14-15, paikkana on ollut Twitter, mitä nyt kerran kokeilimme Facebook Liveä. Ensi viikon maanantaina teemme paluun Facebookiin ja kokeilemme, miten chatti onnistuu Facebook-ryhmässä. Jännittävää, en olekaan koskaan Facebook-ryhmächattiin osallistunutkaan. Se tässä #CMADFI-hommassa onkin hauskaa, kun pääsee kokeilemaan uusia juttuja. :)

Chatin valmistelu on aloitettu ja mietimme nyt yhdessä chatin kysymyksiä. Olen aiemminkin osallistanut ihmisiä kysymysten keksimiseeen, mutta tällä kertaa kysymyksiä on tullut normaalia enemmän ja luulen, että se johtuu aiheesta.

Teeman revin tällä kertaa siitä, että

a) esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ihmiset ovat alkaneet rajoittaa somen käyttöään

b) 45% aikuisista älykännykän käyttäjistä on päättänyt vähentää kännykän käyttöä




Jos yhdestä päästä vähennetään, niin mitä tulee tilalle? Osalla kenties äänikirjoja, radio-ohjelmia tai podcasteja?



Keskustelu käydään tällä kertaa yhden Facebook-päivityksen alla, joten koostetta ei ole tarpeen tehdä. (Jes, säästän tunnin) Kysymykset lisätään sen alle kommentteina ja niihin vastataan kommenttien kommentteina. Keskustelu alkaa maanantaina kello 14.00, mutta sen tarkkaa päättymisaikaa ei rajata, vaan keskusteluun voi osallistua vaikka koko viikon. Ja tällä kertaa kuka tahansa saa kysyä omat kysymyksensä, eli tarkkaa kysymysaikataulua ei tällä kertaa anneta.

Kysymyksiä on kuitenkin jo jonkin verran mietittynä:

  • Kuka olet, mistä tulet?
  • Kuunteletko sinä säännöllisesti podcasteja? Mitä?
  • Kuunteletko sinä säännöllisesti äänikirjoja? Millaisia kirjoja?
  • Kuunteletko sinä säännöllisesti radio-ohjelmia? Mitä?
  • Missä tilanteissa sinä kuuntelet mitäkin? Onko se osa sinun työmatkaasi, kotityörutiinejasi tai lenkkejäsi?
  • Kuinka usein kuuntelet ohjelmat kokonaan tai ainakin yli 75% ohjelmasta? Kuinka usei kelaat niitä eteenpäin tai jätät niitä kesken?
  • Mitkä syyt saavat sinut jättämään kuunteluita kesken?
  • Entä mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että tilaat jonkin podcastin ja kuuntelet ne aina alusta loppuun?
  • Teetkö muistiinpanoja tai miten muuten prosessoit kuulemaasi? Onko sinulla jotain vinkkejä muistiinpanojen tekemiseen, mikä tapa toimii sinulla parhaiten?
  • Kuinka pitkiä ovat pisimmät podcastit, joita kuuntelet?
  • Miten pitkiä aikoja jaksat/ehdit kuunnella kerralla? 
  • Pitäisikö podcastissa lyödä lukkoon kesto vai aihe? 
  • Onko mielessäsi jokin podcast, jonka formaatti / toistuvat elementit ovat erityisesti jääneet mieleesi? 
  • Podcasteja voi kuunnella podcast-sovelluksilla tai vaikka Spotifyllä. Millä sinä niitä kuuntelet?
  • Julkaisetko sinä itse äänisisältöjä? Missä ja miten? Jaatko ne moniin eri jakelukanaviin?
  • Mitkä ovat omia suosikkejasi ja miksi?
Tuleeko sinulle mieleen lisää kysymyksiä? Jätä ideasi tähän alle tai kerro niistä Facebookissa.

Monday, March 19, 2018

Miten ihmiset kasvattavat LinkedIn-verkostojaan

Bongasin viime viikolla LinkedInistä Talouselämän toimittajan ja tietokirjailija Elina Lappalaisen päivityksen, jossa hän päivitteli sitä, että headhunterit lähettävät hänelle verkostoitumispyyntöjä. Pyyntöjä tulee erityisesti yhdestä tietystä yrityksestä.

Headhunterille LinkedIn on mainio työväline hakujen tekoon ja mitä isompi hänen oma verkostonsa on, sitä paremmin haut toimivat. Huntterin kannattaa pyydystää verkostoonsa erityisesti hyvin verkostoituneita ihmisiä, joiden kautta he saavat kerralla paljon 2-tason kontakteja.


Nostin Elinan kirjoituksen someen. Aiheesta heräsi aktiivisin keskustelu tietysti LinkedInissä, jossa ihmiset kertoivat siitä, miten he verkostoansa kasvattavat. Olen kysellyt ihmisten LinkedIn-politiikoista ennenkin, mm. vuonna 2015.

Mitä nyt selvisi?

Pekka tiivisti verkostoitumispolitiikat hyvin:

Se ompi vähän siitä kiinni mikä on itsekunkin tavoite täällä LinkedIn-yhteisössä.   Pekka Makkonen Lecturer at University of Jyväskylä and TVE consultant at IP CONSULT (NIRAS Germany)

eli kukin verkostoituu niin, että se tukee omia tavoitteita. Mikään tapa ei siis ole toista parempi tai huonompi, vaan kaikki lähtee tavoitteista. LinkedInissä verkostoitumistavoitteita voivat olla esimerkiksi:
  • verkostoitua vain niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on tehnyt oikeasti töitä
  • verkostoitua vain niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on ollut tekemisissä
  • kerätä verkostoon ihmisiä, joiden jutuista on kiinnostunut (osaa ihmisistä voi myös seurata ilman verkostoitumiskutsua)
  • verkostoitua ihmisten kanssa, jotka liittyvät omaan alaan tai joilla voisi olla mielenkiintoa ammatilliseen yhteistyöhön
  • kerätä verkostoon ns. vaikuttajia, joiden kautta pääsee tekemään hakuja heidän verkostoista
  • kerätä verkostoon headhunttereita ja rekrytoijia, jotta olisi mahdollisimman hyvin löydettävissä uusia työpaikkoja varten
  • kerätä mahdollisimman suuri verkosto, jotta näyttää houkuttelevalta/uskottavalta yhteydessä y tai näkyäkseen erilaisissa hauissa mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi start up -yrittäjillä pitäisi olla verkostossaan yli 2000 ihmistä
Viime vuonna Helsingin Sanomat haastatteli Linkedin-kouluttaja Tom Lainetta, Academic Workin rekrytointiasiantuntija Laura Korpilauria ja rekrytointifirma Adeccon konsultti Helen Vesikiä. Heidän mukaansa "suomalaisten verkostoitumistapa on erilainen kuin muualla maailmassa: suomalaiset verkostoituvat mielellään vain sellaisten kanssa, jotka he ovat tavanneet."

Onko tällaisia globaaleja tutkimuksia sitten tehty? En tiedä. Entä onko suomalaisten käyttötapoja tutkittu? En tiedä niistäkään. Googlaamalla löytyi "LinkedIn – Opiskelijoiden käyttäytyminen jasuhtautuminen", opinnäytetyö, jonka Juha Flythström teki Kurion kanssa ja johon oli teemahaastateltu 8 opiskelijaa.

Joitakin kommentteja LinkedIn-päivitykseni alta:

Itse taas yrittäjänä taistelen sen asian parissa, hyväksyäkö oman alan vendor managereita kontakteiksi, etenkin jos syystä x tietää, ettei tästä ainakaan kauppaa synny. Mutta toisaalta palkatut työntekijät liikkuvat yrityksestä toiseen... Maailmalta tunnetaan omalta alaltani kyitenkin identiteettivarkauksia eli napataan toisen kääntäjän CV ja myydään sillä. No, ihan oman alani CV:n tasoista tietoa mulla ei täällä ole ja toivon kyllä, että suomi pienenä kielenä mua suojelee - yleensä varkaudet tapahtuu suurten kielten välillä. Mutta jonkinlaista valikoivuutta harrastan tilanteen mukaan. Mirka Lahti Technical Translator German/Swedish  Finnish / Owner of the Translation Bureau Magus
Käytän itse LinkedIniä muistinjatkeena, tutkin sen avulla mm. sitä, keitä tunnen mistäkin yrityksestä. Hannu ihmetteli asiaa:

Minun kantani on, että kovin kapeaksi jäisi verkosto ja verkostoituisi vain tuttujen kanssa ja jos tarvitsisin LinkedIniä muistuttamaan ketä tunnen ja mitä he tekevät, niin eipä nuo ihmiset sitten olisi silloin kovin tuttuja. Olen verkostoitunut ja verkostoidun jatkossakin ennakkoluulottomasti ja olenpa jopa tavannutkin heitä livenä ja muutamia hyviä juttuja niistä tapaamisista on syntynyt, jotka olisivat jäänyt syntymättä jos verkostoituisin vain tuttujen kanssa. Hannu Huttunen Corporate security, risk management and continuity management consultant 

Olen käyttänyt LinkedIniä yli 10 vuotta. Kun Nokia päätti sulkea Jyväskylän toimipisteensä vuonna 2009, "haaviini" oli jäänyt lähinnä näitä työkavereita, mutta sen jälkeen olen alkanut kasvattaa verkostoani tietoisesti, osallistumalla mm. erilaisiin tapahtumiin ja nykyään verkostooni kuuluukin jo noin 1800 ihmistä. Vertailun vuoksi Facebookissa minulla on alle 600 kaveria, Twitterissä noin 5700 seuraajaan, Pinterestissä reilut 2900 seuraajaa, Instagramissa (henkilötilillä) 850 seuraajaa ja Google+:ssa noin 900 seuraajaa (hm, kuinkahan moni heistä vielä palvelua käyttää). LinkedInin avulla saan tiedon, kun kontaktini vaihtavat työpaikkaa, ja tuota tietoa en kyllä helposti muuten saisi.

Muissa kommenteissa toiset kertoivat hyväksyvänsä hövelisti lähes kaikki, toiset verkostoituivat vain tuttujen kanssa. Mikä sitten on ns. tavallinen käyttötapa? No selvitellään! Tein äsken Google Formiin kyselyn aiheesta, vastaa sinäkin, niin opitaan kaikki aiheesta lisää:

Friday, March 9, 2018

Koulutus vaikuttaa somen käyttöön, mutta miten?

Bloggasin aiemmin tällä viikolla korkeakoulututettujen somen käytöstä, joka on vuosi vuodelta noussut ja noussut. Julkaisin äsken infografiikat myös perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneiden somen käytöstä (ks alla).

Korkeakoulutettujen someintoilu ei tuntunut yllättävän ketään, mutta miten on, yllätytkö siitä, että perusasteen koulutuksen saaneiden somen käyttö on laskenut?

Katso vaikka miten viikoittain somea käyttävien käyrät käyttäytyvät:



Ja tästä tarkemmin:
 


Tai ehkä haluat mieluummin vertailla eri koulutuksen saaneiden somenkäyttöä piirakoiden avulla:




Minulla on omat teoriani siitä, miksi eri koulutuksen saaneet käyttävät somea niin eri tavoin. Mitä sinä veikkaat syyksi?

PS. Löydät nämä kuvat myös Canva-profiilistani.

Tuesday, March 6, 2018

Korkeakoulutetut somessa 2011-2017

Seitsemän vuoden ajan Tilastokeskus on kysynyt vuosittaisessa tutkimuksessaan sitä, miten suomalaiset käyttävät sosiaalista mediaa. Vastaajien taustatiedoissa kysytään mm. koulutusta ja vuosien aikana on paljastunut, että korkeakoulutetut ovat somessa aktiivisempia kuin keski- tai perusasteen koulutuksen saaneet.

Nyt kun olen innostunut Canvan infografiikoista, tein korkeakoulutettujen somekäytöstä oman infografiikan.



Infografiikassa kerron, että suurin pomppaus somen käytössä tapahtui vuonna 2016. Kurkataan siis tarkemmin sitä, mitä kahdessa vuodessa oikein tapahtui:

Iso muutos?

Löydät ylläolevat kuviot myös Canva-profiilistani.

PS. Julkaisen myöhemmin omat infografiikat myös muista koulutusryhmistä.

Tuesday, February 27, 2018

Case: Mitä marjatilojen kannattaa tehdä somessa

Yritänpä kerrankin olla nopea blogini kanssa: kävin juuri pitämässä somebriiffiä keskisuomalaisille marjatilallisille siitä, miten he voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa markkinoinnissaan. Aihe oli hyvin herkullinen ja koska ajattelin, että setistä voisi olla inspiraatiota muillekin aloille, jaan tässä siitä nyt pätkän.



Esityksessä käytetyt infografiikat löydät muuten kokonaisina nettisivuiltani:

Suomalaiset somessa

ja

7 yleisintä syytä alkaa seurata yritystilejä Instagramissa.

Ja Instasta puheenollen, tässä kuvasarja, jonka itse koulutuksesta tein. Sattuipa hauskasti, että tänään on kansallinen mansikkapäivä! Hyvää mansikkapäivää siis sinullekin ja tsemppiä markkinointiisi!


Monday, February 26, 2018

Twitter-chatin kooste, case #cmadfi

Tänään #cmadfi-Twitter-chatissa puhuttiin mm. tapahtumista somettamisesta. Yleensä olen tehnyt Storify-koosteita, mutta koska Storify lopettaa toimintansa toukokuussa, en jaksa enää stoorittaa. En ole keksinyt Storifyn tilalle mitään järkevää vastinetta, joten pyysin osallistujia käyttämään reply-nappulaa, jolloin vastaukset ketjuuntuvat kysymysten alle. Kysymykset kokosin alla olevaan Momentsiin, joka on Twitterin "köyhän miehen Storify".

Tässä muutamia nostoja twiiteistä.






Kurkkaa loput kesksutelut alta. Vastaukset saat näkyviin, kun klikkaat kysymystwiitissä olevaa Time posted -linkkiä.



Onko sinulla joku kätevä tapa koostaa tapahtuman tai Twitter-chatin twiitit? Kerro!

Friday, February 23, 2018

Tehdään nopeasti somevideoita

Yksi hauskimmista koulutustuotteistani on Somen avaimet: Tarinavideot -työpajapäivä, jonka toteutan yhdessä Toni Nummelan ja Anne Kalliomäen kanssa. Seuraava avoin Tarinavideot-koulutus on Jyväskylässä entisellä harmoonitehtaalla perjantaina 6.4.

Anne, tarinallistaja kun on, kuvaili koulutusta vastikään näin lennokkaasti:


Tarinavideot-koulutuksessa vedetään mutkat tekemisen moottoritieksi, oman videosarjan punainen lanka suoraksi, tehdään sinusta oman videotuotantosi auteur, vähennät rönsyilemistä ja valitset itsellesi sopivan teknisen toteutustavan, otat sen haltuun, ja sitten kohti Oscareita 😜 No, tätä ihan viimeistä emme voi taata.

Olen täällä valitellut, miten CMAD-tapahtuman järjestäminen syö kovasti aikaa omalta sisällöntuotannoltani. Löysinkin Bloggerista julkaisemattoman blogidraftin viime syksyltä (!), jossa kerroin Digijohtajaksi-hankkeen järjestämästä työpajasta, jossa tehtiin mobiililaitteilla videoita someen. Katsotaanpa mitä silloin ajattelin:





"Koulutuksen veti Somecon Antti Valtari. Olin toivonut hankkeeseen videokoulutusta, joten oli mukava, että sellainen järjestettiin ja aihe keräsi paikalle mukavasti muitakin asiasta kiinnostuneita. Vaikka pidän itsekin somekoulutuksia, on antoisaa nähdä muiden koulutuksia, se on hyvä tapa pitää yllä omaa osaamista ja saada uusia ideoita.

Koulutus alkoi oikeastaan jo viime viikolla, jolloin Antti kertoi meille webinaarissa somevideoista ja antoi meille ennakkotehtävän: kuvatkaa video, jota voimme sitten työpajassa muokata. Jätin itse ennakkotehtävän teon *hieman* viime tippaan, ja kuvasin sen vasta juuri ennen koulutuksen alkua. Kysyin muilta koulutettavilta - ja Antilta - kaksi kysymystä:

Mitä somepalvelua olet viimeksi käyttänyt ja millaisia videoita siellä tuli vastaan videoita?

7 minuutin aineistosta sain kasaan videon, jonka pituus on 1:15. Mitä enemmän videoita tekee, sen helpompaa on noudattaa Annen ja Tonin Tarinavideot-koulutuksessa jakamaa ohjetta: "kill your darlings" - mitä enemmän videosta jättää pois, sitä parempi siitä tulee.



Videon toteutin Power Director -appsilla, jota olemme käyttäneet myös Tarinavideot-koulutuksissa. Antin koulutuksessa oli paljon tuttua asiaa, mutta myös näkökulmia, joita en itse ole tullut ajatelleeksi:
  • jos haastattelua kuvataan useammalla kameralla, kuvakulman muutoksessa ei saa olla liian pientä tai liian isoa muutosta, kannattaa pysytellä 20-60 asteen sisällä
  • kuvituskuvaa kannattaa kuvata riittävän pitkä pätkä, 10 sekuntia, mutta lopullisessa videossa sen pituus riippuu siitä, kuinka tuttu aihe on katsojalle entuudestaan. Omenaa voi vilauttaa, mutta uutta työkalua pitää katsella pidempi aika."




Ja humps, takaisin tähän hetkeen.

Tuon koulutuksen jälkeen olen taas oppinut uusia juttuja, vaikka tekemään tekstivideoita Lumen5:n avulla. Mutta miten tekstivideoilla kerrotaan tarinoita ja kannattaako jokaiseen uuteen hömpötykseen lähteä mukaan - miten yrityksen viestintä pysyy tunnistettavana? Somekouluttajana voin leikkiä ja kokeilla, mutta kannattaako kaikkien yritysten sitä tehdä?

Suosituimmilla tubettajilla tahti on kova: yli video viikossa. Millaiset yritykset pysyvät tahdissa mukana?

Mm. näistä asioista jutellaan seuraavassa koulutuksessa. Innolla odotan, millaisia uusia oivalluksia minun, Annen, Tonin ja osallistujien kohtaamisista tällä kertaa syntyy. :)

Tervetuloa mukaan!

Wednesday, February 21, 2018

Suomalaiset somessa vuonna 2017

CMADFI-tapahtuma ja siihen liittyvä blogi aiheuttivat sen, että minulla on vähän kirittävää oman blogini sisällöntuotannon kanssa. Päivitin Tilastokeskuksen viimevuotisen somekyselyn perusteella omat Somen käyttö Suomessa -diani jo joulukuussa, mutta vasta nyt ehdin upottaa ne tänne. Kääk!




Olen päivittänyt tuota kalvosarjaa jo vuodesta 2013 ja hyödynnän sitä osana somekoulutuksiani ja -työpajojani. En minä toki aina koko settiä vedä, vaan napsin mukaan tapaukseen parhaiten soveltuvat osat. :)

Noin pitkän diasetin rinnalle tarvitaan myös vähän kevyempi välipala. Nyt kun olen innostunut infografiikoiden teosta Canvan avulla, päätin havainnollistaa suomalaisten somen käyttöä uudella tavalla. Lähteenä käytin Harto Pöngän somekatsauksen sivua 3, joka pohjautuu tähän Teoston tutkimukseen (s.39).




Lumen5 tekee blogikirjoituksesta videon, case #cmadfi-chat

Sisällöntuotanto someen on kovaa työtä, siksi kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia sisältöjä. Viime päivinä vastaani on tullut monia Lumen5-videoita ja halusin tietysti itsekin testata sellaisen tekoa. Lumen5:n idea on yksinkertainen: valitaan joku (blogi)kirjoitus ja tehdään siitä video. Ai miten?

No näin:


  1. Mene Lumen5-sivustolle ja kirjaudu sinne
  2. Tee video eli valitse Create video
  3. Anna linkki haluamaasi blogikirjoitukseen
  4. Maalaa blogikirjoituksesta haluamasi lauseet. Muokkaa lauseita tarvittaessa. Jokaisesta lauseesta tulee oma sivu
  5. Valitse jokaiselle sivulle joku kuvitus. Lumen5:sta löytyy paljon valmista sisältöä, jota voit hyödyntää, mutta toki voit ladata sinne omiakin sisältöjä. Yritä valita mahdollisimman samankaltaisia sisältöjä, jotta kokonaisuudesta tulee harmoninen
  6. Valitse videossa käytettävä musiikki 
  7. Renderöi video
  8. Renderöinnin valmistumisesta tulee sähköposti. Jaa videosi haluamiisi paikkoihin.

Koesisällöksi valikoitui eilinen postaus vuoden ekasta #cmadfi-chatista ja videoon poimin chattiin tulevat kysymykset. Valitsin kuvitukseksi erilaisia ikoneita ja valitsin videon värit (taustan ja tekstin värin CMADFI-logon värimaailmasta). Ei olisi kannattanut: varsinkin pinkki väri leviää ikävästi. En jaksanut säätää tekstienkorostusten kanssa, vaan annoin mennä oletusarvoilla.

Aikaa säätämiseen meni ehkä 20 min, jatkossa homma luultavasti nopeutuu, kun toiminnot ovat jo tuttuja.

Katso valmis video:








Joko sinä olet tehnyt Lumen5-videoita ja mitä olet oppinut niiden tekemisestä?

Muoks klo 19.20:
Minä olen tähän mennessä oppinut, että sama video eri somepalveluihin ladattuna käyttäytyy ja uppotutuu eri tavalla desktopissa ja mobiilisti. Ongelmia on havaittu niin Facebookin kuin Twitterinkin kanssa. Tutkin asiaa...

Myös Miia ja Liisa innostuivat Lumen5:sta :).




Tuesday, February 20, 2018

Vuoden eka #cmadfi-Twitter-chat ma 26.2. klo 14-15

Kesällä tulee kuluneeksi jo kolme vuotta siiten, kun aloitin some- ja yhteisömanagereille suunnatut #cmadfi-chatit Twitterissä. Chatit pidetään joka kuun 4. maanantai kello 14-15. Aika tulee CMAD-teemapäivästä, joka pidetään joka vuoden 4. maanantai. Edellisen chatin pidimme marraskuussa, joulukuisen chatin jätin väliin, kun 4. maanantai oli joulupäivä (joku roti mullakin sentään) ja tammikuun 4. maanantai taas oli yhtä isoa chattia, kun meillä oli silloin tapahtuma.

Tapanani on jakaa chatin kysymykset etukäteen. Tämän kerran kysymykset pohjautuvat paitsi cmad-tapahtumaan myös siitä saatuun palautteeseen. Kysymykset on kuitemkin suunniteltu niin, että niihin voi vastata vaikkei olisi tapahtumaan osallistunutkaan.

1. Kuka olet, mistä tulet ja oletko joskus osallistunut #cmadfi-tapahtumaan? (14.00)
Olimme pyytäneet Marko Pyhäjärven CMADiin puhumaan Facebookin algoritmeista. Algoritmien sijaan Marko piti esityksensä vähän eri aiheesta. Mark Zuckerberg ilmoitti tammikuussa suuresta algoritmimuutoksesta:

...yhtiö aikoo mullistaa palvelunsa uutisvirran lähiviikkoina. Se aikoo näyttää palvelunsa yli kahdelle miljardille käyttäjälle enemmän ystävien, sukulaisten ja tuttujen päivityksiä ja vähemmän ammattimaisten julkaisijoiden – kuten Ylen – postauksia. – Viime aikoina olemme saaneet palautetta, että julkinen sisältö – yritysten, brändien ja joukkoviestimien päivitykset – ovat syrjäyttämässä henkilökohtaiset tuokiokuvat, jotka yhdistävät meitä toinen toisiimme, Zuckerberg perustelee Facebook-päivityksessään 

Lähde: Yle

Joten aika vaikeahan Markon olisi ollut asiasta puhua. Mutta nyt, kun muutoksesta on kulunut noin kuukausi, on aika katsoa takapeiliin, ja...

2. Oletko huomannut muutoksen FB-fiidissäsi ja onko se vaikuttanut jollain tavalla omaan sisällöntuotantoosi? (14.05)

Aiempina vuosina olemme käyttäneet tapahtumassa Zoomph:n someseinää, mutta tällä kertaa otimme käyttöön Flocklerin someseinän.

Twiittaamiseen voisi yrittää enemmän kannustaa. Flocklerin someseinä oli hieno. Siihen vaan olisi pitänyt tulla enemmän twiittejä.
On vaikea seurata keskittyneesti samaan aikaan puheenvuoroja, Twitter-seinää sekä piirroskuvia. Tapahtuman luonteeseen kuuluu myös, että olisi suotavaa itsekin somettaa samalla. Aivot ovat solmussa, ja keskittyminen kärsii.
Harmi, että piirrokset eiät tulleet saman tien digitaalisiksi ja someen jakoon - mielelläni olisin jakanut saman tien.
Livepiirtely oli kiva lisä. Toki hetkellisiä haasteita tuli kun yritti seurata samaan aikaan kaikkia kolmea skriiniä ja vielä puhujaa. Mutta hyviä juttuja silti.


Kokeilimme myös ensimmäistä kertaa Facebook Livejä tapahtumien tauoilta.

Hyvä lisä tapahtumaan, toimii!

3. Miten se, miten sinä sometat tapahtumista on muuttunut, kun vertaat vaikka parin vuoden takaiseen tilanteeseen? (14.15)

4. Miten yleisöä kannattaa mielestäsi aktivoida tapahtumasomettamiseen? (14.22)

5. Millaisia vinkkejä sinä annat eri tapahtumista somettaville? (14.29)

Usko tai älä, mutta tapahtuman aikataulutus ei ole ihan helppoa – kaikkia ei voi koskaan miellyttää.

CMADFI:ssa on muute joskus annettu sponsoreille pidemmät puheenvuorot kuin muille. Se aiheuttaa kuitenkin haasteita aikataulutukseen, jos joku haluaa vaihtaa esityksensä paikkaa tai jos joku jää pois. Nyt kun kaikki esitykset olivat vartin mittaisia, puheiden paikkoja oli helppo vaihtaa. Jotkut huomasivatkin, että aikataulussa oli draaman kaarta, eli esityksiä, jotka liittyivät edelliseen esitykseen.

Tässä joitakin nostoja palautteista.

Todella hyvin ryhmitelty ohjelma, tauot hyvissä väleissä
Konsepti toimii kokonaisuudessaan todella hyvin. Pidän ajatuksesta ettei ole ladattu ns. keynote -puhujia vaan ihmiset tulevat aidosti osallistumaan koko tapahtumaan. 
Taisi olla paras CMAD tähän mennessä! Respect!
Aikataulu olisi voinut olla hieman väljemmällä kädellä tehty että olisi ehtinyt verkostoitua. Olisin myös kaivannut pidempiä kokonaisuuksia ja syvällisempää tietoa.
Kahvitauoille voisi vielä jotenkin keksiä jotain ihmisten "törmäyttämistä" :)
Briifit turhan pitkä. Pitkä kahvipaussi tarjosi hedelmällisen keskustelun paikan
Kaikki esiintyivät hyvin oman pariminuuttisensa
Kahvitunti oli liian pitkä. Olisiko kahvituntisponsorit tuoda jotenkin muuten näkyvästi esiin niin, ettei esittelylle menisi turhaa aikaa? Tietenkin niin, että sponsorit olisivat myös tyytyväisiä sillä ymmärretään, että he ansaitsevat näkyvyyttä kun ovat tulleet sponssaamaan.
Hyvin toimiva ja aika sopivan mittainen breikki.
liian pitkä esittely mutta lienee pakollinen hoitaa..
Hmmm... ansaitsivat puheenvuoronsa, kun olivat sponsoreita.
Yleisö voisi aktiivisemmin myös tutustua toisiinsa - nyt vaikutti taas siltä että ihmiset juttelivat vanhojen tuttujensa kanssa, eikä tutustumista uusiin ihmisiin juuri tapahtunut.

CMADFI-tapahtuman asiakkaita ovat oikeastaan sponsorit. Siksi en ole lähtenyt keksimään kahvitunnille ohjattuja verkostoitumisleikkejä, jotka kilpailisivat ständiajan kanssa. Päivän mittaan verkostoitumiselle oli varattu aikaa seuraavasti:

bussimatkat mennen tullen / paikalle jääville jatkot (6h, 8h tai 4h)
ilmoittaumistunti aamulla 9-10 (1h)
ruokatunti (65 min)
kahvitunti (reilut 60 min tässäkin)

Eli esim. 7 h aikaa verkotoitumiseen niille, jotka osallistuivat jatkoille.
Esityksille taas oli varattu aikaa 5,5h.

6. Miten sinä aikatauluttaisit 8,5 tunnin tapahtuman, paljonko aikaa antaisit esityksiin, paljonko taukoihin? Millä tavoilla sponsoreille voisi antaa näkyvyyttä?(14.39)

CMADFI:n jälkeisenä päivänä meillä oli ensimmäistä kertaa epäkonferenssi #CMADFIE.


Osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä ja siksi järjestämme epäkonferenssin myös ensi vuonna. Epäkonferenssissa kuka tahansa saa aloittaa työpajan haluamastaan aiheesta. Omaa aihetta voi promota etukäteen, tai sen voi vetää hihasta ad hoc. Epäkonffassa on hyvin aikaa myös verkostoitumiseen ja vertaisoppimiseen. Kirsimarjan organisoimassa tutkijoiden epäkonffassa oli alustukset eri aiheista ja sen jälkeen keskustelut. Me muut taas keskustelimme edellisen päivän aiheista ilman sen kummempia uusia alustuksia.

7. Millaisia odotuksia tai kokemuksia sinulla on epäkonferensseista? Mitä sinä haluaisit saada esim #cmadfie(tai jostain muusta)-epäkonffasta? (14.44)

Joku palautteenantaja ehdotti:

Jatkoa ajatellen tekisin cmad-tapahtuman jonkun toisen tapahtuman rinnalle, niin paikalle tulisi ehkä vielä enemmän sellaisia wanna be- yhteisömanagereja.

CMAD-tapahtuma on sidottu vuoden 4. maanantaihin. Mutta ehkä CMADFI-jengiä voisi houkutella mukaan johonkin toiseen tapahtumaan siipeilemään. Olen avoin ehdotuksille :).

8. Mihin inspiroivaan tapahtumaan olet viime aikoina osallistunut? Millaisia ideoita sait sieltä
A omaan työhösi tai
B tapahtumien järjestämiseen? (14.50)


9. Mistä aiheesta sinä haluaisit puhua seuraavassa #cmadfi-chatissa? (14.57)

Ohjeita chattiin: 


  • jos ehdit, niin voit kirjoittaa (tai jopa aikatauluttaa) vastauksia valmiiksi
  • kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata. Merkitsi twiittiisi vastauksesi numero: V1, V2, V3 ... V8A, V8B, V9
  • käytä jokaisessa chatin twiitissä #cmadfi-tunnusta

Tervetuloa mukaan! Ja jotta saadaan kiinnostuneet liikkeelle, auta sinäkin osaltasi chatin markkinoinnissa ja houkuttele joku tuttavasi mukaan! :)

Friday, February 16, 2018

Mitkä syyt saavat ihmiset seuraamaan yritystilejä Instagramissa?

Jo usean vuoden ajan olen kysellyt ihmisiltä siitä, miten he käyttävät Instagramia. Viime kuussa kävin kertomassa tutkimuksistani Ylen Ykkösen uudessa ohjelmassa, Kulttuuriykkösessä.


Haastattelua varten kävin pitkästä aikaa läpi vastaukset ja päivitin aiheeseen liittyvät diani.



Olen nyt valmistelemassa Canva-koulutusta, jossa esittelen Canvan mahdollisuuksia. Canvalla voi tehdä vaikka kivoja Instagram-kuvia, mutta myös paljon muuta, kuten vaikka infografiikoita.

Koulutusta varten tarvitaan tietysti esimerkkejä. Canvan vahvuus on helppokäyttöisyydessä ja nopeudessa, ja plussaa saa kai siitäkin, ettei koneelle tarvitse asentaa mitään, kuvaeditori kun sijaitsee joko netissä tai appsissa. Somekuvia pystyy tekemään muutamassa minuutissa, mutta infograafin tekoon saa varata pidemmän ajan, onhan siinä paljon enemmän mietittävää, lähtien nyt vaikka siitä, minkä asian haluaa visualisoida, miksi ja kenelle.

No esimerkiksi valikoitui nyt osa Instagram-kyselyä, eli se, mitkä ovat vastaajien mielestä tärkeimmät syyt yritystilien seuraamiseen Instagramissa. Jos vertaat sitä, miten olen kertonut saman asian yllä olevassa esityksessä ja miten sen esitän tässä, huomaat varmaan sen, mikä infografiikan vahvuus on.


Ja jos kiinnostuit
a) Instagram-kyselyni tarkemmista tuloksista
b) kyselyyn perustuvista koulutusistani tai työpajoistani
c) Canva-koulutuksesta tai
d) infografiikkatyöpajasta,

tiedät kyllä mitä tehdä. :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...