Tuesday, July 31, 2018

Tuo teemoja tai rytmiä Instagram-fiidiisi

Viime kerralla esittelin teille Instagramissa pyörittämäni sarjan, joka liittyy henkilöbrändäykseen. Tällä kertaa näytän teille vuorostaan pari poimintaa #piilotettuaarrehyväksyy-häsältä, jota olen käyttänyt pian jo 600 kertaa.

Erilaiset sarjat tuovat Instagram-fiidiin rytmiä ja koko instagrammailuun ryhtiä ja auttavat tuottamaan kohdeyleisölle sopivaa sisältöä säännöllisesti. "Piilotettu aarre hyväksyy" -sarjassa jaan inspiroivia esimerkkejä siitä, miten ihmiset ja organisaatiot käyttävät Instaa. Juuri inspiraatiotahan ihmiset kyselyni mukaan Instasta hakevat.

On olemassa monia tapoja tehdä Instagram-fiidistä uniikki ja virrassa erottuva. Jotkut luottavat väriteemoihin, jotkut aiheisiin, jotkut käyttävät aina samaa filtteriä, toiset vesileimaa. Minä olen käyttänyt jo vuosia aina samaa Instagram-filtteriä (tai lähinnä noita filtterin reunuksia), mutta oppimis- ja inspiraatiomielessä aloin helmikuussa testata muita tapoja fiidin tuunaukseen henkilötililläni @jjanhone.

Helmikuussa käytin Canvassa pohjaa, johon kuului hyvin pastellisävyinen filtteri. Pohjan avulla fontti ja kirjainten koko (tai paikka) säilyy samana, mikä auttaa fiidin säilymistä harmonisena:

A post shared by Johanna Janhonen (@jjanhone) on


Maaliskuussa tein Canva-pohjan, jonka mustavalkoista filtteriä piristin #somepeli-teemastani tutuilla palloilla:


A post shared by Johanna Janhonen (@jjanhone) on


Huhtikuussa demosin sitä, miten fiidiin saa tunnistettavuutta käyttämällä jotain hahmoa eli tililläni seikkaili Pikku Kakkosesta tuttu Nukkumatti. Itse fiidi oli taas hyvin pastellinen:


A post shared by Johanna Janhonen (@jjanhone) on


Toukokuussa oli aika paitsi kirkkaammille väreille myös mustalle pohjalle. Tämän kollaasipohjan tein omalla "salaisella" suosikkiappsillani ja siinä toistui myös #somepelin idea ja sen pyöreät muodot. Pohjan idea oli se, että siitä muodostui suuren suuri palapeli:


A post shared by Johanna Janhonen (@jjanhone) on


Kesäkuussa palasin Canvaan ja tein aiempia rauhallisemman teeman, jossa yläbanneri vaihtoi liukuvasti väriä. Kuun loppupuolella sitten hokasin, että kesäkuu on virallisestikin sateenkaarikuukausi.


A post shared by Johanna Janhonen (@jjanhone) on


Heinäkuussa oli taas villimmän kokeilun vuoro. Huhtikuussa olin opetellut Nukkumatin kanssa Suomi-sabluunan teon GIMPillä ja nyt sille tuli uutta käyttöä This is Finland - sarjassani.


A post shared by Johanna Janhonen (@jjanhone) on



No mitä sitten ovat ne otsikossa lupaamani rytmikkäät tavat muokata Instagram-fiidiä?

Katsotaan!

@Satukyro'n fiidissä vuorottelevat pinkkipohjaiset tekstipäivitykset ja valokuvat, joista myös löytyy aina jotain pinkkiä:


Myös @Thomastakes'in fiidissä vuorottelevat tekstipäivitykset ja kuvat. Joka toinen hänen kuvistaan on muuten selfie, mikä rytmittää myös hyvin fiidiä, johon muodostuu välillä tuollaisia vinoja kolmen suoria:


@naniannette'lla on myös tekstipäivityksiä, mutta huomattavasti vähemmän kuin kahdella edellisellä. Syy siihen on tietysti siinä, että hän on valokuvaaja ja haluaa tuoda koirakuviaan esille. Joka seitsemännellä kerralla tuleva tekstipäivitys koirien joukossa tuo fiidiin kivaa rytmikkyyttä ja valokuvakehyksissä tekstit pääsevät hyvin esiin.



Jos innostuit, tee kuten Piia ja hae lisää Instagram-inspiraatiota tililtäni:





... mutta jos koko fiidin kahlaaminen alkaa väsyttää, pyydä minulta tunnin parin Insta/Canva-sparraus tai omalle tiimillesi suunnattu Instagram/Canva-työpaja. Instagram/Canva-luento taas sopii parhaiten yli 15 henkilön porukalle. Tuotepakettejani olen avannut täällä.

Intoa instailuun ja oman visuaalisen ilmeesi löytämiseen!

Huomenna on muuten taas yhden Instagram-sarjani aika. Keväästä lähtien olen pyörittänyt #kehityinstaajana-haastetta, jossa annetaan ja saadaan vertaispalautetta, yleensä juuri keskiviikkoisin.

Tervetuloa mukaan ja kehittymään!

Tuesday, July 10, 2018

Instagramissa henkilöbrändäämässä

Viime vuosina olen mietiskellyt henkilöbrändäämistä yhä enenevissä määrin. Kun minä olin työnhaussa pitkän Nokia-uran jälkeen vuonna 2009, netti ei tiennyt minun ammatillisesta osaamisesta juuri mitään. Olin kyllä innostunut kuin son...tsa työstäni sisäisen somen kanssa, mutta olin antanut Nokian pelottaa itseni tietoturvaohjeillaan ja katsonut viisaammaksi, ettei työasioista kannata puhua julkisesti.

Olen tekemässä itselleni visuaalista ohjeistusta ja siihen liittyen olen haastanut itseni tekemään vähän uudenlaista, henkilöbrändiin liittyvää, sisältöä someen.

Omia kasvojani olen tähän mennessä tuonut esiin nettisivullani, LinkedInin profiilikuvassa ja visuaalisessa cv:ssäni ja Suur-Jyväskylän kolumnin profiilikuvassa, muissa somepalveluissa mulla on piirretty profiilikuva. Selfiet eivät kuulu minun tyyliini, Facebook-profiilistani löytyy minusta vain yksi valokuva, Viestintä-Pirittan Pirittan joskus CMAD:ssa ottama. Instagramista ja Pinterestistä löytyy joitakin mun kuvia, muttei paljon niistäkään.

Jos siis saisin valita, esiintyisin somessa vain piirrettynä hahmona. Mutta koska minulla on myös sellainen periaate, että pistän itseni likoon koulutuksiani varten, aloin vastikään tehdä uudenlaista sisältöä.


Sain viime vuonna usealta taholta spontaania tunnustusta henkilöbrändini visuaalisesta ilmeestä. Tänä vuonna olen tehnyt asian eteen töitä uudella tavalla ja luonut mm. eri tarkoituksiin erilaisia mallipohjia. Tässä uusin, jossa tulee esiin monia tuttuja elementtejä. Kesän aikana tarkoitukseni on hioa ilmettä lisää, jotta syksyn #henkilöbrändi-koulutuksiin ja -valmennuksiin on taas uutta annettavaa. Koulutan yleensä isojen organisaatioiden kautta, mutta mietin, löytyisikö riittävästi kiinnostusta myös kokonaisuudelle, joka olisi hinnoteltu yksityishenkilölle sopivasti (hinta ois kymppejä, ei satasia). Tiedän, että jonkun verran kiinnostuneita löytyy, mutta onko niin paljon, että koulutus olisi myös mulle kannattavaa? Laita viestiä tai kommenttia, jos olet alustavasti kiinnostunut. Jos päätän alkaa edistää asiaa, kuulet siitä uutiskirjeessäni, joten pistähän se tilaukseen: bit.ly/aarreuutiset . Ja tämä on myös mun #päivänasu-kuva #asunipiilotettuaarre-haasteeseeni. Olen brändännyt itseni tuolla itävaltalaisella huopahatulla, joihin törmää aika harvoin. Hattu taas määrittelee aika paljon mun muuta edustuspukeutumista. Oikeasti olen aika värikäs pukeutuja, mutta työkeikoilla päävärini on usein musta tai harmaa. Tylsää? Ehkä, mutta se on sitä brändäystä, haluan, että ihmisten huomio kiinnittyy itse asiaan. #johannanmatkassa #johannajanhonen #naisyrittäjiensomehaaste #piilotettuaarrehaastaa #somepeli #asiantuntijasome
A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on


Jotta brändini säilyy ehjänä ja tunnistettavana, tein itselleni Canvaan kuvapohjat. Kurkkaa Canvasta lisää kuviani.




Tuntuuko omien kasvojen esille tuominen näin voimakkaasti luontevalta? No ei.

Voiko siihen tottua? Näköjään voi.




Olen siis tekemässä itselleni graafisia ohjeita. Ne ovat aika valmiina päässäni, mutta nyt ajattelin dokumentoida ne myös näkyville.

Oletko sinä tehnyt itsellesi ohjeet? Minne ja millä formaatilla?




Kurvisen Jarkko puhuu usein "epäreilusta kilpailuedusta", jonka itsestään melua pitävät asiantuntijat saavat. He peittoavat usein paremmat, mutta hiljaisemmat kollegansa. Mutta mitä epäreilua itsensä brändäämisessä sitten on? Eikös jokainen voisi sen halutessaan tehdä? Ihmisiä tökkii luultavasti se, että nämä "henkilöbrändit" eivät noudata sosiaalista normia, jonka mukaan omaa häntää ei saa nostaa.

Kirjoitan lisää aiheesta huomisessa Surkkarin kolumnissa, mutta otapa sinä nyt varaslähtö:


Yksi tapa aloittaa #henkilöbrändäys'tä on googlata itsensä. Se kannattaa tehdä ns. incognito-moodissa, eli tilassa, jossa Googlen hakuhistoria ei vaikuta hakuihisi. Kokeile sitä vaikka tuttavan kännykällä tai #Chrome-selaimella valitsemalla "Uusi incognito-ikkuna". Tarkastele sitten osumiasi – ovatko ne sellaisia kuin haluat, vai piilottaisitko mielelläsi osan? Kun minä olin työnhaussa pitkän Nokia-uran jälkeen vuonna 2009, netti ei tiennyt minun ammatillisesta osaamisesta juuri mitään. Olin kyllä innostunut kuin mikäkin työstäni sisäisen somen kanssa, mutta olin antanut #Nokia'n pelotella itseni #tietoturvaohje'illaan ja katsonut viisaammaksi, ettei työasioista kannata puhua julkisesti. Nokian intrassa kyllä kirjoittelin ahkerasti. Siksi netti on pullollaan osumia nukkekotiharrastuksestani. Jippii – esitäpä siinä nyt sitten vakavasti otettavaa asiantuntijaa, jos ainoat osumat ovat jotain #leluja. Nukkekoti-Johannaa en voinut piilottaa, joten hyödynsin sitä – perustin portfoliokseni Mini treasures wikin, jonka avulla saatoin näyttää, miten hyödynnän sosiaalista mediaa kansainvälisen sivuston markkinoinnissa ja miten perustin sen ympärille yhteisöjä. Yritin saada sivuston avulla myös tuottoja, mutta huomasin, miten paljon #affiliatemarkkinointi olisi vaatinut – Pinterest löi läpi minun kannaltani pahaan saumaan. No se on toinen tarina se. Milloin sinä viimeksi googlasit itsesi? 🔎 🔎 🔎 #piilotettuaarretestaa #johannajanhonen #henkilöbrändi #googlaus #asiantuntija #asiantuntijasome #työnhaku #nettipresenssi #nukkekoti #somefi #nokia #johannanmatkassa
A post shared by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on


...ja googlaa itsesi!

Hauskaa henkilöbrändäystä ja tervetuloa seuraamaan, miten pistän itseni likoon!

Friday, July 6, 2018

Mikrobloggaus vei bloggaajan

Katkaisen tällä blogikirjoituksella kuuden viikon blogihiljaisuuden. Se on pisin tauko kuuteen(!) vuoteen, joten ehkä ajattelet, että oli jo aikakin pitää blogilomaa. Kyseessä ei kuitenkaan ollut suunniteltu irtiotto, vaan sattumien summa.

Kevään mittaan olen muun muassa tehnyt sisältökalenterin, kirjoittanut somekolumneja tuplasti viime vuotta enemmän, alkanut postailemaan LinkedIniin enkuksi, miettinyt GDPR-asioita, aloittanut kuukausichatit Facebookissa, lanseerannut itselle uuden verkostoitumistavan, snäpännyt normaalia enemmän, miettinyt ja hionut henkilöbrändiäni ja visuaalista strategiaani ja tehnyt niihin liittyviä stooreja ja pohjia mm. Canvaan, aloittanut #kehityinstaajana-viikkohaasteet ja tuotteistanut uusia Wikipedia-juttuja. Osallistuin myös Sometime 2018-tapahtumaan ja sen järjestelyihin ja sain pakettiin Laukaan Ekokoulu -tiedotusprojektin, koulu avataan elokuussa ja tiedotusvastuu on nyt kokonaan kunnalla.

(Huh, nyt kun kirjoitin tuon listan, tajusin, että vahingossa tullut blogiloma oli ihan hyvä ajatus.)

Minulla ei siis olisi ollut pulaa sisältöideoista tai edes kirjoitusajasta, sillä viime viikkojen aikana olen kuitenkin mikroblogannut paljon. Mikrobloggausta kun voi harrastaa kätevästi tyhjinä hetkinä kännykällä, kun taas bloggaamista olen tottunut tekemään vain tietokoneella.

Miten mikrobloggaus sitten eroaa bloggaamisesta?

Aloittaessani bloggaamisen Nokian intranetissä kaikki blogipostaukset kerättiin blogiportaaliin, josta niitä sai kätevästi luettua. Se oli vähän niinkuin Facebookin etusivu, jossa on kavereiden ja sivujen postauksia. Nykyään blogit ovat vähän irrallinen juttu. Toki blogipostauksia markkinoidaan eri somekanavissa, mutta kun mikrobloggaa jossain somekanavissa, ei tarvitse houkutella lukijaa pois hänen mukavuusalueeltaan, vaan voi kertoa asiansa siellä missä hän jo on.

Erityisesti Instagramista on tullut minulle mukava ja tärkeä blogialusta. Moni luulee, että Instagram on paikka, jossa jaetaan kuvia ja videoita, mutta kuvat ilman selitystä eivät paljon lämmitä. Aha, tässä on tällainen kuva, mutta miksi se on otettu? Mikrobloggaukseni onkin hyvin Insta-vetoista: teen Instagramiin uuden kuvan, jonka sitten jaan myös Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä. Kun pyrin postaamaan Instaan kuvia päivittäin, sisältöä muihinkin kanaviin syntyy ihan mukavaa tahtia. Mutta kuhunkin kanavaan olen kirjoittanut myös ihan uniikkeja juttuja.

Saadakseni bloggaamisen taas alkuun ostin tsemppipaidan:


Paidassa on tärkeä viesti: rakasta blogiasi. Blogisi pitää olla sinun ystäväsi, jonka luokse on mukava tulla ja jonka kanssa on kiva rupatella. En ole koskaan pitänyt blogiani pakkopullana, mutta se, että aiheita, joista voisi tai pitäisi kirjoittaa on niin paljon, tuntui ehkä vähän uuvuttavalta. Mutta nyt sain sylkäistä "kaiken" ulos edes otsikkotasolla, mikä helpottaa jo kummasti.

Katsotaan siis, toimiiko paidan tsemppaus. Onko sinulla ollut suunnittelemattomia blogitaukoja ja miten sinä pääsit niiden yli? Tai onko sinulle käynyt niin, että sen "oikean blogin" sijasta kirjoitatkin mikroblogia tai -blogeja?

Thursday, May 24, 2018

Instagram-algoritmimuutokset eli miten saada Insta-näkyvyyttä vuonna 2018

Viime aikojen Instagram-muutokset ovat vaikuttaneet siihen, miten Instagram-päivitykset näkyvät (tai siis eivät näy) seuraajien fiidissä. Googlasin asiaa ja löysin muutamia vinkkejä, joilla voit päihittää uusimman algoritmin, jonka mukaan ehkä enää vain 10% seuraajistasi näkee sisältösi.

Instagramin mukaan algoritmiin vaikuttaa mm. se,

  • kuinka paljon reagointeja (tykkäyksiä, kommentteja, tallennuksia) päivitykset saavat ja kuinka paljon niitä jaetaan yksityisviesteissä
  • kuinka pitkään seuraajat viettävät päivityksen ääressä
  • milloin sisältö on postattu - tuoreita päivityksiä suositaan taas enemmän kuin ennen
  • kuinka paljon sisältöjäsi etsitään haulla
Ihmiset, jotka reagoivat sisältöihisi näkevät enemmän sisältöjäsi kuin muut. Ja jos vietät itse paljon aikaa Instagramissa seuraajiesi kanssa, Instagram palkitsee sinua siitä antamalla päivityksillesi enemmän näkyvyyttä.


Tee näin:

  • postaa kuvia ja videoita päivittäin. Lisää postaukseen kysymys tai pyyntö (jaa, tykkää) ja kun postaus on julkaistu, "päivystä" sitä ensimmäisen tunnin ajan. Jos postasit ennen kuvan päivässä, nosta määrä nyt kahteen.
  • tee Instagram-stooreja ja hyödynnä Instagram-liveä (vaikka vain 2 minuuttia päivässä)
  • vastaa saamiisi viesteihin ja kommentteihin välittömästi ja jatka keskustelua kysymällä jatkokysymyksiä. Ole aito, älä tyydy vain sydämiin.
  • ala käyttää uusia Instagramin ominaisuuksia (esim. IG-stoorien tallennusta, häsien seuraamista, stoorien äänestyksiä, fiidisisältöjen jakamista stooreihin) - IG palkitsee sinua siitä antamalla tilillesi enemmän näkyvyyttä
Mutta älä tee näin:
  • älä muokkaa sisältösi kuvatekstiä tai paikkalokaatiota ensimmäisen 24 tunnin aikana
  • älä poista jo julkaisemaasi sisältöä ja jaa sitä sitten uudelleen 
  • älä käytä kaikkia 30 häsäpaikkaa, sillä sitä voidaan pitää spämmäyksenä, etenkin, jos samat häsät toistuvat kuvasta toiseen. Tästä voi seurata shadow bännäys, josta bloggasin syksyllä. Kokeile sen sijaan, mitä saat aikaan vaikka vain 5 häsällä.
  • älä laita häsiä kommentteihin - ne eivät näy hakutuloksissa (hm - kyllä mulla näkyi?)


Lähteet:
The Lovely Escapist - 2018 Instagram algorithm
Resource mag online - a few ways to keep from getting obscured by Instagrams algorithm
Instagram-blogi - Changes to improve your Instagram feed

Mitä sinä olet oppinut uudesta IG-algoritmista?

Monday, April 30, 2018

Miten tehdään GIF-animaatio

Koulutukset ovat siitä kivoja, että niissä oppii yleensä itsekin kaikenlaista. Tämän viikon visuaalisen someviestinnän koulutusta varten minun piti opetella tekemään GIF-animaatio.

Tässä kaksi erilaista tapaa:

Ensimmäisen GIFin tein LibreOfficella ja GIMPillä:
Tällainen simppeli GIF syntyy kätevästi myös PowerPointilla tai Keynotella.

Ja tämän toisen tein nettiselaimella GIPHY-palvelussa.



via GIPHY

Ylläolevan tein ilman GIPHY-tiliä (olin innoissani, että se onnistui ilman kirjautumistakin) ja tämän allaolevan GIFin omalla tililläni, kun totesin, että haluan sitten creditit itselleni näistä tekeleistäni:


via GIPHY

Alkuperäiset kuvat on tuunattu Snapseedillä.

Neljäs GIF taas sopii päivän teemaan ja se on tehty kännykän selaimella, yhdellä kuvalla:


via GIPHY

GIFejä on helppo tehdä, vaikeampaa on keksiä niihin joku koukku. Oletko sinä tehnyt GIFejä? Kerro ja linkitä!

Saturday, April 21, 2018

Yrittäjänä LinkedInissä

LinkedIn-kyselyyni on nyt vastannut 244 henkilöä ja päivitin kyselyn tulokset nettisivulleni, käypä tutustumassa.

LinkedIn on mielestäni aika mainio väline mm. myymiseen, mutta epäilen, ettei sitä oikein osata hyödyntää. Kaikista vastaajista vain 15% oli käyttänyt LinkedIniä viimeisen kolmen kuukauden aikana myymiseen. No kaikki vastaajat eivät tietenkään ole myyjiä, joten tsekkasin, myyvätkö yrittäjät LinkedInissä enemmän kuin muut.

Kyselyyn vastasi 37 yrittäjää, joista 26 naisia ja 11 miehiä. Ikäjakauma taas oli seuraava:


20-29 2
30-39 8
40-49 14
50-59 9
60-69 2
70-79 2

ja LinkedIniä he olivat käyttäneet seuraavasti:

alle vuoden 3
1-3 vuotta 8
4-6 vuotta 5
7-9 vuotta 7
10 vuotta tai kauemmin 14
Yrittäjävastaajat käyttivät LinkedIniä enemmän tietokoneella kuin mobiililaitteilla:

molemmilla, mutta tietokoneella enemmän 14
tietokoneella 9
molemmilla, mutta mobiilisti enemmän 6
kummallakin yhtä paljon 5
mobiilisti 2
ja he kuuluivat aktiivisten LinkedIn-käyttäjien joukkoon, lähes puolet yrittäjävastaajista käytti LinkedIniä useita kertoja päivässä (tämä suhde ei takuulla pidä paikkaansa, jos otetaan satunnaisotos kaikista suomalaisista yrittäjistä):

useita kertoja päivässä 17
kerran päivässä 6
viikottain 6
kuukausittain 4
harvemmin 3
joitakin kertoja vuodessa 1
Yrittäjävastaajilla oli verkostoissaan 2-7440 ihmistä. Keskimäärin heillä oli 1031 kontaktia, mediaanin oli 650 ja moodi (eli yleisin vastaus) oli 600 (3 kpl)

ja LinkedIn-päivityksiä he olivat tehneet seuraavasti:

en koskaan 5
1-5 kertaa 7
5-10 kertaa 3
11-20 kertaa 3
21-30 kertaa 4
30-50 kertaa 5
51-100 kertaa 2
yli 100 kertaa 8

ja muiden päivityksiä he oli kommentoineet seuraavasti:

en koskaan 7
1-5 kertaa 4
5-10 kertaa 2
21-30 kertaa 6
30-50 kertaa 4
51-100 kertaa 6
yli 100 kertaa 8
Niin, mutta entä se myyminen sitten? Viimseisen 3 kuukauden aikana vastaajista 
15 kpl eli 41% oli käyttänyt LinkedIniä myymiseen. Luku on siis lähes kolminkertainen kaikkiin vastaajiin (15%) verrattuna, hyvä-hyvä!

Suhteessa enemmän LinkedIniä kuitenkin käytettiin
verkostoitumiseen 25 (68% vs kaikki vastaajat 66%)
markkinointiin 23 kpl (62% vs 28%)
viestintään 22 (59% vs 38%)
uutisten seuraamiseen 21 (57% vs 51%)
henkilöbrändin rakentamiseen 21 (57% vs 43%)
oppimiseen 20 (54% vs 45%)
ja löytymisen parantamiseen 20 (54% vs 43%)
yhteydenpitoon 19 (51% vs 37%) ja
alan trendien seuraamiseen 18 kpl (49% vs 41%)


ja vähemmän sitä hyödynnettiin
kilpailijaseurantaan 14 (38% vs 16%)
huvitteluun tai ajanviettämiseen 11 (30% vs 25%)
työnantajakuvan kehittämiseen 10 (27% vs 18%)
innovointiin 7 (19% vs 7%)
tuotekehitykseen  6 (16% vs 5% )
palautteen keräämiseen 5 (14% vs 4%)
rekrytointiin 4 (11% vs 16%)
asiakaspalveluun 4 (11% vs 9%)
ryhmätyöskentelyyn 3 (8% vs 3%) ja
omaan työnhakuun  3 (8% vs 34%).

Tuliko ylläreitä vastaan?


Thursday, April 19, 2018

Miksi verkostoitua LinkedInissä

Aloitin viime kuussa, aika lyhyen harkinnan jälkeen, kyselyn siitä, miten suomalaiset käyttävät LinkedIniä. Täytyy vielä todeta, että vaikka puhun välillä LinkedIn-tutkimuksesta, tämä ei ole tieteellinen tutkimus, eikä edusta kaikkien suomalaisten tapaa käyttää LinkedIniä. Tähän päivään mennessä kyselyyn on kuitenkin vastannut jo 243 ihmistä, joten kurkataanpa taas tuloksia.

Yksi kysymyksistä oli seuraava:

"Mitkä syyt ovat saaneet sinut tähän mennessä verkostoitumaan ihmisten kanssa LinkedInissä?"

Keksimistäni vaihtoehdoista ylivoimaisesti suosituimmat olivat:

ihminen on vanha tuttuni 91%
ihminen on uusi tuttuni 81%
tapasin hänet jossain tapahtumassa 75%

Alle puolet vastaajista taas oli verkostoitunut näistä syistä:
olen lukenut hänen juttujaan (mutten tunne häntä muuten) 41%
juttelimme somessa 31%
juttelimme puhelimessa 28%
olen kuluttanut jotain muita hänen sisältöjään (mutten tunne häntä muuten) 24%

löysin hänet LinkedIn-haulla ja lähetin verkostoitumispyynnön 20%

(kröhöm, mitenkäs muutenkaan niitä kutsuja voi lähettää, mutta kysymyksen idea oli se, että lähetetään kutsu ennestään tuntemattomalle ihmisille)

Alle viidesosa oli verkostoitunut näistä syistä:
olen katsonut hänen videoitaan (mutten tunne häntä muuten) 14%
juttelimme chatissa tms 10%

Lisäksi kolme ihmistä vastasi ettei mikään syy ole saanut heitä verkostoitumaan. Yhdellä heistä oli 0 kontaktia, toisella 2 ja kolmannella 299.

Kysymykseen sai vastata myös vapaalla kentällä ja siihen kohtaan tuli seuraavanlaisia vastauksia:


  • hän lähetti verkostoitumispyynnön
  • Mib-verkosto
  • on kiinnostava kontaktin kontakti
  • hyväksyin kutsun katsottuani taustat 
  • Ihminen pyysi itse (ehkä some-keskustelun jälkeen tms.). 
  • Ompeluseuran LinkedIn-verkostoitumisketjun kautta myös monia kontakteja.
  • kohtaan asiakkaan kautta
  • Minulle lähetettiin perusteltu verkostoitumispyyntö
  • Avointen verkostointiryhmien kautta esim talent pool finand
  • Facebook ryhmien verkotoitumisketjut
  • Saman alan ihmisiä
  • En ole vielä aloittanut
  • Löysin hänet verkostoitumisketjusta Facebookista tai LinkedInistä.
  • Olemme samassa Facebook-ryhmässä
  • Hyvää sisältöä jossain somessa, yhteisiä intressejä tai mielenkiintoinen profiili
  • Asiakas
  • Ajatustenvaihto LI:ssä
  • Somen verkostoitumiskeskustelu
  • Hän on mielenkiintoinen
  • Minulle lähetetty pyyntö
  • Kuulumme samaan verkostoon
  • Potentiaalisia asiakkaita
  • Suosittelu
  • Törmäsin kiinnostavaan kommenttiin jonkun tutun seinällä ja jäin seuraajaksi. 
  • opettaja, kouluttaja
  • Tiesin hänen kirjoittaneen samasta aiheesta tutkimukseeni liittyen, mutta en löytänyt koko tekstiä tai hänen muita yhteystietojaan. Selitin syyni verkottua kutsussa. Lisäksi sain lopulta painetun version hänen työstään. Tämä on ollut paras Linkedinin anti.
  • Töissä samassa yrityksessä tai asiakasyrityksessä
  • Yleensä olen vähintäin tehnyt jotain hänen kanssaan 
  • Olen etsinyt töitä ja siksi verkostoitunut.
  • Työhön liittyvä kontakti
  • Kyylääminen
  • Asiakas
  • Olemme samassa FB-ryhmässä.
  • Työhön liittyvät syyt

Puuttuuko listasta joku syy, joka on saanut sinut verkostoitumaan jonkun kanssa LinkedInissä?

Juttelemme lisää LinkedInin käytöstä ensi maanantaina Yhteisömanagerit-ryhmässä kuukausichatissamme. En määrittele kysymyksiä etukäteen, vaan kuka tahansa saa heittää niitä ns. lennosta chatin aikana. Lue lisää kyselyn tuloksista nettisivultani.

Friday, April 13, 2018

Somemanageri, tee nämä 8 asiaa päivittäin

Pari viikkoa sitten julkaisin blogissani infografiikan yhteisömanagereiden tärkeimmistä päivittäisistä tehtävistä. Tai ainakin tärkeimmistä #cmkysely'n vaihtoehdoista. :) Tänään on vuorossa sama asia, mutta somemanagerin näkökulmasta.

Puuttuuko listalta jokin tärkeä tehtävä? Kerro, niin lisätään se seuraavaan kyselyyn vastausvaihtoehdoksi. :)



8 asiaa, joita somemanagerit tekivät päivittäin 2017 by jjanhone

Sunday, April 8, 2018

Suomalaiset somekäyttäjät 03/2018

Yle julkaisi eilen Taloustutkimuksella teettämänsä kyselyn siitä, miten suomalaiset "käyttävät" sosiaalista mediaa. Käyttäminen oli määritelty näin:

"käyttäjällä on oma profiili ja hän tuottaa, jakaa tai kommentoi sisältöä ainakin joskus"

 Harmi kyllä kyselyssä ei ollut mukana esimerkiksi YouTubea.

Tein uutisen perusteella uuden infografiikan suomalaisten someilusta. Hyvin on Facebookilla suomalaiset hallussa, kun kolmen kärjessä on vain sen omistamia palveluita. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka moni YouTubea käyttää yo. määritelmän mukaan, eli kuinka monella suomalaisella on YouTube-tili ja kuinka moni kommentoi muiden sisältöä ainakin joskus tai tekee vaikka omia soittolistoja.



Suomalaiset somekäyttäjät 03/2018 by jjanhone

Thursday, March 29, 2018

Yhteisömanageri, tee nämä 7 asiaa joka päivä!

CMADFI-tohinassa siellä julkaistut #cmkyselyn tulokset tahtovat jäädä vähän muiden asioiden varjoon, joten nostanpa vielä kyselyä esiin, tällä kertaa infografiikan muodossa. Se kertoo siitä, mitkä ovat yhteisömanagereiden tärkeimmät päivittäiset tehtävät.

Puuttuuko listalta jokin tärkeä tehtävä? Kerro, niin lisätään se seuraavaan kyselyyn vastausvaihtoehdoksi. :)

Lue lisää kyselyn tuloksista nettisivultani.

PS. Lisää infografiikoita löydät Canva-tililtäni.

Wednesday, March 21, 2018

Podcastit aiheena #cmadfi-kuukausichatissa Facebookissa

Kesäkuussa tulee täyteen kolme vuotta siitä, kun käynnistin #cmadfi-kuukausichatit. Ne on pidetty aina kuukauden 4. maanantai, kello 14-15, paikkana on ollut Twitter, mitä nyt kerran kokeilimme Facebook Liveä. Ensi viikon maanantaina teemme paluun Facebookiin ja kokeilemme, miten chatti onnistuu Facebook-ryhmässä. Jännittävää, en olekaan koskaan Facebook-ryhmächattiin osallistunutkaan. Se tässä #CMADFI-hommassa onkin hauskaa, kun pääsee kokeilemaan uusia juttuja. :)

Chatin valmistelu on aloitettu ja mietimme nyt yhdessä chatin kysymyksiä. Olen aiemminkin osallistanut ihmisiä kysymysten keksimiseeen, mutta tällä kertaa kysymyksiä on tullut normaalia enemmän ja luulen, että se johtuu aiheesta.

Teeman revin tällä kertaa siitä, että

a) esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ihmiset ovat alkaneet rajoittaa somen käyttöään

b) 45% aikuisista älykännykän käyttäjistä on päättänyt vähentää kännykän käyttöä




Jos yhdestä päästä vähennetään, niin mitä tulee tilalle? Osalla kenties äänikirjoja, radio-ohjelmia tai podcasteja?



Keskustelu käydään tällä kertaa yhden Facebook-päivityksen alla, joten koostetta ei ole tarpeen tehdä. (Jes, säästän tunnin) Kysymykset lisätään sen alle kommentteina ja niihin vastataan kommenttien kommentteina. Keskustelu alkaa maanantaina kello 14.00, mutta sen tarkkaa päättymisaikaa ei rajata, vaan keskusteluun voi osallistua vaikka koko viikon. Ja tällä kertaa kuka tahansa saa kysyä omat kysymyksensä, eli tarkkaa kysymysaikataulua ei tällä kertaa anneta.

Kysymyksiä on kuitenkin jo jonkin verran mietittynä:

  • Kuka olet, mistä tulet?
  • Kuunteletko sinä säännöllisesti podcasteja? Mitä?
  • Kuunteletko sinä säännöllisesti äänikirjoja? Millaisia kirjoja?
  • Kuunteletko sinä säännöllisesti radio-ohjelmia? Mitä?
  • Missä tilanteissa sinä kuuntelet mitäkin? Onko se osa sinun työmatkaasi, kotityörutiinejasi tai lenkkejäsi?
  • Kuinka usein kuuntelet ohjelmat kokonaan tai ainakin yli 75% ohjelmasta? Kuinka usei kelaat niitä eteenpäin tai jätät niitä kesken?
  • Mitkä syyt saavat sinut jättämään kuunteluita kesken?
  • Entä mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että tilaat jonkin podcastin ja kuuntelet ne aina alusta loppuun?
  • Teetkö muistiinpanoja tai miten muuten prosessoit kuulemaasi? Onko sinulla jotain vinkkejä muistiinpanojen tekemiseen, mikä tapa toimii sinulla parhaiten?
  • Kuinka pitkiä ovat pisimmät podcastit, joita kuuntelet?
  • Miten pitkiä aikoja jaksat/ehdit kuunnella kerralla? 
  • Pitäisikö podcastissa lyödä lukkoon kesto vai aihe? 
  • Onko mielessäsi jokin podcast, jonka formaatti / toistuvat elementit ovat erityisesti jääneet mieleesi? 
  • Podcasteja voi kuunnella podcast-sovelluksilla tai vaikka Spotifyllä. Millä sinä niitä kuuntelet?
  • Julkaisetko sinä itse äänisisältöjä? Missä ja miten? Jaatko ne moniin eri jakelukanaviin?
  • Mitkä ovat omia suosikkejasi ja miksi?
Tuleeko sinulle mieleen lisää kysymyksiä? Jätä ideasi tähän alle tai kerro niistä Facebookissa.

Monday, March 19, 2018

Miten ihmiset kasvattavat LinkedIn-verkostojaan

Bongasin viime viikolla LinkedInistä Talouselämän toimittajan ja tietokirjailija Elina Lappalaisen päivityksen, jossa hän päivitteli sitä, että headhunterit lähettävät hänelle verkostoitumispyyntöjä. Pyyntöjä tulee erityisesti yhdestä tietystä yrityksestä.

Headhunterille LinkedIn on mainio työväline hakujen tekoon ja mitä isompi hänen oma verkostonsa on, sitä paremmin haut toimivat. Huntterin kannattaa pyydystää verkostoonsa erityisesti hyvin verkostoituneita ihmisiä, joiden kautta he saavat kerralla paljon 2-tason kontakteja.


Nostin Elinan kirjoituksen someen. Aiheesta heräsi aktiivisin keskustelu tietysti LinkedInissä, jossa ihmiset kertoivat siitä, miten he verkostoansa kasvattavat. Olen kysellyt ihmisten LinkedIn-politiikoista ennenkin, mm. vuonna 2015.

Mitä nyt selvisi?

Pekka tiivisti verkostoitumispolitiikat hyvin:

Se ompi vähän siitä kiinni mikä on itsekunkin tavoite täällä LinkedIn-yhteisössä.   Pekka Makkonen Lecturer at University of Jyväskylä and TVE consultant at IP CONSULT (NIRAS Germany)

eli kukin verkostoituu niin, että se tukee omia tavoitteita. Mikään tapa ei siis ole toista parempi tai huonompi, vaan kaikki lähtee tavoitteista. LinkedInissä verkostoitumistavoitteita voivat olla esimerkiksi:
  • verkostoitua vain niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on tehnyt oikeasti töitä
  • verkostoitua vain niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on ollut tekemisissä
  • kerätä verkostoon ihmisiä, joiden jutuista on kiinnostunut (osaa ihmisistä voi myös seurata ilman verkostoitumiskutsua)
  • verkostoitua ihmisten kanssa, jotka liittyvät omaan alaan tai joilla voisi olla mielenkiintoa ammatilliseen yhteistyöhön
  • kerätä verkostoon ns. vaikuttajia, joiden kautta pääsee tekemään hakuja heidän verkostoista
  • kerätä verkostoon headhunttereita ja rekrytoijia, jotta olisi mahdollisimman hyvin löydettävissä uusia työpaikkoja varten
  • kerätä mahdollisimman suuri verkosto, jotta näyttää houkuttelevalta/uskottavalta yhteydessä y tai näkyäkseen erilaisissa hauissa mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi start up -yrittäjillä pitäisi olla verkostossaan yli 2000 ihmistä
Viime vuonna Helsingin Sanomat haastatteli Linkedin-kouluttaja Tom Lainetta, Academic Workin rekrytointiasiantuntija Laura Korpilauria ja rekrytointifirma Adeccon konsultti Helen Vesikiä. Heidän mukaansa "suomalaisten verkostoitumistapa on erilainen kuin muualla maailmassa: suomalaiset verkostoituvat mielellään vain sellaisten kanssa, jotka he ovat tavanneet."

Onko tällaisia globaaleja tutkimuksia sitten tehty? En tiedä. Entä onko suomalaisten käyttötapoja tutkittu? En tiedä niistäkään. Googlaamalla löytyi "LinkedIn – Opiskelijoiden käyttäytyminen jasuhtautuminen", opinnäytetyö, jonka Juha Flythström teki Kurion kanssa ja johon oli teemahaastateltu 8 opiskelijaa.

Joitakin kommentteja LinkedIn-päivitykseni alta:

Itse taas yrittäjänä taistelen sen asian parissa, hyväksyäkö oman alan vendor managereita kontakteiksi, etenkin jos syystä x tietää, ettei tästä ainakaan kauppaa synny. Mutta toisaalta palkatut työntekijät liikkuvat yrityksestä toiseen... Maailmalta tunnetaan omalta alaltani kyitenkin identiteettivarkauksia eli napataan toisen kääntäjän CV ja myydään sillä. No, ihan oman alani CV:n tasoista tietoa mulla ei täällä ole ja toivon kyllä, että suomi pienenä kielenä mua suojelee - yleensä varkaudet tapahtuu suurten kielten välillä. Mutta jonkinlaista valikoivuutta harrastan tilanteen mukaan. Mirka Lahti Technical Translator German/Swedish  Finnish / Owner of the Translation Bureau Magus
Käytän itse LinkedIniä muistinjatkeena, tutkin sen avulla mm. sitä, keitä tunnen mistäkin yrityksestä. Hannu ihmetteli asiaa:

Minun kantani on, että kovin kapeaksi jäisi verkosto ja verkostoituisi vain tuttujen kanssa ja jos tarvitsisin LinkedIniä muistuttamaan ketä tunnen ja mitä he tekevät, niin eipä nuo ihmiset sitten olisi silloin kovin tuttuja. Olen verkostoitunut ja verkostoidun jatkossakin ennakkoluulottomasti ja olenpa jopa tavannutkin heitä livenä ja muutamia hyviä juttuja niistä tapaamisista on syntynyt, jotka olisivat jäänyt syntymättä jos verkostoituisin vain tuttujen kanssa. Hannu Huttunen Corporate security, risk management and continuity management consultant 

Olen käyttänyt LinkedIniä yli 10 vuotta. Kun Nokia päätti sulkea Jyväskylän toimipisteensä vuonna 2009, "haaviini" oli jäänyt lähinnä näitä työkavereita, mutta sen jälkeen olen alkanut kasvattaa verkostoani tietoisesti, osallistumalla mm. erilaisiin tapahtumiin ja nykyään verkostooni kuuluukin jo noin 1800 ihmistä. Vertailun vuoksi Facebookissa minulla on alle 600 kaveria, Twitterissä noin 5700 seuraajaan, Pinterestissä reilut 2900 seuraajaa, Instagramissa (henkilötilillä) 850 seuraajaa ja Google+:ssa noin 900 seuraajaa (hm, kuinkahan moni heistä vielä palvelua käyttää). LinkedInin avulla saan tiedon, kun kontaktini vaihtavat työpaikkaa, ja tuota tietoa en kyllä helposti muuten saisi.

Muissa kommenteissa toiset kertoivat hyväksyvänsä hövelisti lähes kaikki, toiset verkostoituivat vain tuttujen kanssa. Mikä sitten on ns. tavallinen käyttötapa? No selvitellään! Tein äsken Google Formiin kyselyn aiheesta, vastaa sinäkin, niin opitaan kaikki aiheesta lisää:

Friday, March 9, 2018

Koulutus vaikuttaa somen käyttöön, mutta miten?

Bloggasin aiemmin tällä viikolla korkeakoulututettujen somen käytöstä, joka on vuosi vuodelta noussut ja noussut. Julkaisin äsken infografiikat myös perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneiden somen käytöstä (ks alla).

Korkeakoulutettujen someintoilu ei tuntunut yllättävän ketään, mutta miten on, yllätytkö siitä, että perusasteen koulutuksen saaneiden somen käyttö on laskenut?

Katso vaikka miten viikoittain somea käyttävien käyrät käyttäytyvät:



Ja tästä tarkemmin:
 


Tai ehkä haluat mieluummin vertailla eri koulutuksen saaneiden somenkäyttöä piirakoiden avulla:




Minulla on omat teoriani siitä, miksi eri koulutuksen saaneet käyttävät somea niin eri tavoin. Mitä sinä veikkaat syyksi?

PS. Löydät nämä kuvat myös Canva-profiilistani.

Tuesday, March 6, 2018

Korkeakoulutetut somessa 2011-2017

Seitsemän vuoden ajan Tilastokeskus on kysynyt vuosittaisessa tutkimuksessaan sitä, miten suomalaiset käyttävät sosiaalista mediaa. Vastaajien taustatiedoissa kysytään mm. koulutusta ja vuosien aikana on paljastunut, että korkeakoulutetut ovat somessa aktiivisempia kuin keski- tai perusasteen koulutuksen saaneet.

Nyt kun olen innostunut Canvan infografiikoista, tein korkeakoulutettujen somekäytöstä oman infografiikan.



Infografiikassa kerron, että suurin pomppaus somen käytössä tapahtui vuonna 2016. Kurkataan siis tarkemmin sitä, mitä kahdessa vuodessa oikein tapahtui:

Iso muutos?

Löydät ylläolevat kuviot myös Canva-profiilistani.

PS. Julkaisen myöhemmin omat infografiikat myös muista koulutusryhmistä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...