Friday, November 27, 2020

Tapahtumamarkkinointia ilman sponsoroituja päivityksiä

#CMADFI-ilmoittautuminen avattiin eilen kello 12 ja nyt ilmoittautuneita on 220, joten hienosti tämä rullaa, jee! 

Kymmenettä kertaa järjestettävällä tapahtumallamme on erilaisia perinteitä, joista yksi on se, ettei viestintään käytetä lainkaan sponsoroituja päivityksiä. Se tekee ihmisten tavoittamisesta osittain haasteellista, kun algoritmit eivät aina suosi. Tänä vuonna esimerkiksi black friday- ja koronapostaukset voivat syödä CMADin näkyvyyttä? 

Markkinointimme perustuu siis vahvasti WOMiin ja siihen, että tyytyväiset osallistujat palaavat takaisin. Yritämme myös aktiivisesti kannustaa osallistujia viemään sanaa eteenpäin. 

Ilmoittautumisen yhteydessä kyselin, mitä kautta viestimme oli ihmiset tavoittanut. Alla muutama poiminta, joista paljastuu moninaiset väylämme tavoittaa. Halusin avata asiaa, ettei kukaan vaan erehtyisi luulemaan, että yksi FB-postaus tai twiitti riittäisi kohderyhmän tavoittamiseen. Ei, kyllä siihen vaaditaan toistoja ja kekseliäisyyttä ja erityisesti niitä innokkaita sanansaattajia.

Ilmoittautuneita pyydetään vastaamaan Innoduel-kyselyyn, jossa kysellään markkinointi-ideoita. Ilmoittautuneista 84 prosenttia on vastannut kyselyyn. Mahtava prosentti! :) Ideoita on tällä hetkellä melkein 30. 

  1. Tykkään kaikista #cmadfi-aiheisista postauksista, jotka osuvat silmiini ja vaikutan siten algoritmiin.
  2. Lähetän twiitin: Ilmoittauduin juuri #CMADFI -2021 tapahtumaan, tule sinäkin! Tästä näet päivän ohjelman: https://cmad.fi/ohjelma . 
  3. Tykkäään + retweettaan + jaan
  4. Jako tapahtumasta joka somekanavassa
  5. Vinkki kiinnostuneelle kaverille
  6. Jaan ilmoittautumislinkin tuttavalle, jolle kerroin joskus aiemmin CMADFI-tapahtumasta.
  7. Jaan somessa aiemmasta tapahtumasta tekemäni sisällön (kuvan, blogipostaus tms) ja muistelen, miten kiva tapahtuma oli.
  8. Yksi jako jokaisessa somessa.
  9. Linkitän LinkedInissä CMADFI-eventtiin ja kehotan tuttaviani ilmoittautumaan ennenkuin paikat viedään käsistä.
  10. Laitan #cmadfi :n seurantaan ja tykkään ainakin 10 postauksesta + kommentoin ainakin kolmea.
  11. Kerron tapahtumasta oman tiimin Teamsissa (tai vastaavassa)
  12. Laitan chatissa viestiä kollegalle - ilmoittaudu sinäkin mukaan!
  13. Tykkään toisen tekemästä tapahtumapäivityksestä.
  14. Tviittaan itse
  15. Jaan Twiitin. Voisin myös blogata tapahtumasta.
  16. Jaan FB:ssa ilouutisen, että ilmoittauduin CMADFI 2021 tapahtumaan ja pyydän muita mukaan.
  17. Jaan www.cmad.fi -linkin. :)
  18. Jaan jonkin CMADFI-postauksen IG-stoorissani.
  19. Twiitti.
  20. Teen LI-postauksen yhteisömanageriuden tärkeydestä ja liitän kommentteihin kehotuksen ilmoittautua tapahtumaan www.cmad.fi -sivulla.
  21. Mainos sisäiseen intraan.
  22. Jaan jonkin CMADFI-postauksen IG-virrassani
  23. Tehdä asiasta postaus LinkedIniin.
  24. Somejako ja kutsuviesti työkavereille.
  25. Kerron WhatsApp-viestillä alan toimijoille tapahtumasta.
  26. Jako omissa kanavissa, oman kontaktiverkoston tiedottaminen. Esimerkillä johtaminen.
  27. Twiittaus, että ilmottauduin 
  28. Käydä tykkäämässä asiaan liittyviä päivityksiä 
  29. Kertoa tapahtumasta omassa uutiskirjeessä. 

Vanhat kävijät tietävät odottaa tapahtumaa:


 "Tiedän tapahtumasta, kun olen osallistunut siihen aiemminkin." 

 "Huomasin ilmoittautumisen avautumisen Somesta. Olin mukana pari vuotta sitten Tampereella ja olisi taas mukavaa osallistua :)"

"seuraan viestintää ja tiesin, että tulossa koska olen ollut mukana monta kertaa" 

"Olen seurannut viestintää useita vuosia. Aiemmin työtilanne oli se, että osallistuminen oli haastavaa. Ainakin kerran olen kuitenkin päässyt livenäkin paikalle ja nyt on tarkoitus aktivoitua. Teemat tukevat myös nykyisiä työtehtäviäni. :-)"

"Viime vuonna kollegalta! Ja olen tietty messissä joka vuosi nyt kun CMAD.fi on tuttu!"

"Viime vuonna sain kutsun järjestäjältä mutten silloin ennättänyt mukaan."

Facebook-ryhmät


CMADilla on monia "omia" Facebook-ryhmiä, joissa voin kertoa tapahtumasta, mutta sen lisäksi käyn "onkimassa" uusia osallistujia muistakin ryhmistä.

"Olen Yhteisömanagerit-fbryhmässä ja seuraan CMADFI:a useammassa somekanavassa."

"Facebookin Järjestöt ja sosiaalinen media -ryhmästä."

"Pingin facebook-ryhmästä" 

"FB/TEKin Yrittäjäklubi" 

"Markkinointikollektiivin fb-ryhmästä"

"Matkailun parhaaksi FB ryhmä" 


Koulutukset ja tapahtumat

Kerron tapahtumasta tavatessani ihmisiä muissa tapahtumissa tai pitäessäni koulutuksia. Tapahtumalla on ollut 10 vuoden aikana valtavasti puhujia, lähemmäs 200, joten puhujatkin välittävät tietoisuutta tapahtumasta. Kerron tapahtumasta myös lehtihaastatteluissa ja omissa kolumneissani. Useita vuosia tein myös tapahtuman yhteyteen yhteisömanagerikyselyä, jonka tulokset esittelin tapahtumassa. Tulokset löytyvät nettisivultani, josta niitä käydään yhä lukemassa, myös jotkut korkeakoulujen yhteisömanagerikoulutukset ovat joskus hyödyntäneet ko. raportteja kurssimateriaalinaan. Otavan opiston yhteisömanagerikurssilaiset ovat myös osallistuneet tapahtumaan osana kurssiaan.

"Creative Finland tapahtuma-alan sparraushetket"

"2014/ 2015 Yhteisömanagerin koulutuksessa" 

"Kuulin tästä, kun minua pyydettiin puhujaksi 🤩" 

"Muutama vuosi sitten satunnaisesti googlaillessa asiaa" 

Sähköpostit ja uutiskirje

Mainostan CMADia sähköpostini signaturessa ja välillä myös viestikentässä kirjoitellessani kohderyhmään sopivan ihmisen kanssa muista asioista. Piilotetun aarteen uutiskirjeessä kerron myös CMADiin liittyviä uutisia pitkin vuotta. 

"Museopostilistan kautta" 

"Uutiskirje" 

"Olen seurannut tapahtumianne mm. museopostilistan kautta, mutta en ole aiemmin ehtinyt ilmoittautumaan ennen osallistujamäärän täyttymistä. Olen katsonut jälkikäteen taltiointeja."


Sanansaattajat somessa ja muualla

"Monta kertaa kuullut, kertaakaan en ole päässyt osallistumaan. Vielä."

"Twitterissä näin keskustelua ja tajusin, että tohon pitää päästä mukaan!"

"Kollegan kautta."

"Olen monena vuonna halunnut odallistua, mutta en ole päässyt tai mahtunut mukaan. Somesta, Facebookista taisin kuulla alunperin."

"Seuraan instassa #cmadfi"

"LinkedIn verkosto" 

"FB uutisvirta"



Mitä ajatuksia CMADin markkinointistrategia sinussa herättää? Se on työläs, mutta aiheeseen erittäin hyvin sopiva, yhteisömanagereiden teemapäivässä nojataan vahvasti yhteisöllisyyteen.

Ps. Tästä pääset ilmoittautumaan.

Thursday, November 26, 2020

Tapahtumatuottajan arkea

Aamulla osallistuin Creative Finlandin järjestämään tapahtuma-ammattilaisille suunnattuun sparraukseen, kyseessä oli sarjan 4. ja viimeinen osa. Aiheena oli mm. se, mille muille aloille tuottajat voisivat työllistyä. Helppo juttu, mehän olemme moniosaajia, jotka selvittävät, kyselevät, viestivät, aikatauluttavat, ratkaisevat, markkinoivat, budjetoivat... 

Olen verrannut CMADin järjestämistä siihen, että järjestäisin joka vuosi häät, hankkisin paikat ja miettisin ruuat ja ohjelman, kasaisin bändin yksittäisistä soittajista ja toivoisin, että he löytävät yhteisen sävelen. Se, minkä olen unohtanut lisätä on se, että joka vuosi minun pitäisi myös suostutella joku kustantamaan hääni. Ei kai taas, sanoisi isä, onhan tuo jo nähty. Ehkä sitten ensi kerralla sanoisi äiti, onko mun pakko lähteä tähän tänä vuonna ihmettelisi mies ja niin pois päin. Ja kun vieraat on totutettu siihen, ettei häihin ole pääsymaksua, niin ei heistäkään apua olisi. 

Niin, vieraat? Pari kertaa häissä menisi ehkä kuriositeettina, mutta kuka jaksaa osallistua meidän häihin joka vuosi? Ja jos kerran ihmiset kuitenkin vaihtuvat, niin mistä löydän uusia ihmisiä vanhojen tilalle, kun tuli luvattua sille anteliaalle kummisedälle, että rahojen vastineeksi kutsun joukon metsästäjiä ja kalastajia häntä viihdyttämään? Millä minä houkuttelen heidät paikalle? 

Tuottajan ammatti on monelle vieras, mutta kun on kerran järkännyt itselleen juhlat, tuntuu ehkä, että helppoa hommaahan tuo on. Onko sittenkään? Mitä sinä sanot häävieraalle, joka valittaa, että ai jaa, taasko tarjoat näitä lihapullia, vaikka noutopöydässäsi on tarjolla sen seitsemän muutakin sorttia... 

PS. Nyt niihin häihin voisi taas ilmoittautua.

Tuesday, November 10, 2020

Aina kannattaa juhlia: Piilotettu aarre 10 vuotta

Piilotetun aarteen brändi näytti aluksi tältä

Piilotettu aarre täytti eilen kymmenen vuotta. Merkittävä tapaus, sillä yrittäjyys ollut koskaan mun tavoitteena: "jonain päivänä minustakin tulee yrittäjä". Ei todellakaan. Halusin olla jonkinlainen asiantuntija, ehkä toimittaja, sillä halusin kirjoittaa, haavelin myös kansainvälisestä urasta. Niin minusta tuli ensin ulkomaankaupan merkonomi (= hallussa sekä kielet että luvut) ja sitten filosofian maisteri (matikalla aloitin, mutta tilastotiede vei mennessään, sivuaineina luin mytös ohjelmointia, hypermediaa ja tiedotusoppia). Opettajuus tai myyminen ei minua kiinnostanut ja esiintymisestäkin minulla oli aikamoisia kammoja.

Olin kuitenkin oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja pääsin kesätöihin Tampereen Nokialle, tekemään *koulutuskalvoja* GSM-rekistereiden toiminnasta (siis diasettejä, jotka muistaakseni myös printattiin). Työt jatkuivat opiskelun ohella, minusta tuli  projektikoordinaattori, toimin Artemis-työkalujen pääkäyttäjänä ja koulutin työkalun käyttöä, ulkomailla asti (Budapestissä). Mieheni patisti minua kuitenkin hakemaan töitä Jyväskylästä, lähempää hänen kotiseutuaan. 

Ajatuksia sometyöpajoista

Jätimme siis Tampereen taakse ja aloitin työt ohjelmiston laatuinsinöörinä. Työhön kuului laatusuunnitelman ja erilaisten prosessien tekemistä ja niiden seuraamista, mitttaamista - ja kouluttamista. Seuraavassa työssäni vastasin puhelinprojektin softabugeihin liittyvistä prosesseista, niitä kävin kouluttamassa Tokiossakin 10 viikon ajan, kun siellä tarvittiin apua. Tokiossa tutustuin mieheen, joka palkkasi minut kehittämään paitsi ohjelmistoprosesseja seuraavia mittareita myös tuomaan wikit organisaatiomme työkaluksi. Työni alkoi sillä, että selvitin parhaita käytäntöjä wikien hyödyntämiseen, edelläkävijät olivat Vancouverissa ja Southwoodissa Englannissa. Ja kun selvitystyö oli tehty, minä koulutin taas, niin etänä kuin livenäkin. Kappas, 11 vuotta Nokialla teki minusta aikuiskouluttajan. Esiintyminen ei ole vaikeaa, kun tietää, mistä puhuu.

Kun Jyväskylän Nokia päätettiin sulkea, olin hyvin surullinen: työskentely sisäisten sometyökalujen, wikien, blogien, mikroblogien, foorumeiden ja videoiden, kanssa oli ollut koko Nokia-urani mielenkiintoisinta aikaa. Ja nyt se loppui! 

Väärin Johanna, nythän se vasta alkoi!

Pohdin oman someyrityksen perustamista parin kuukauden ajan Protomossa Nokia-kollegani kanssa, mutta oman osaamisen kaupallistaminen tuntui haasteelliselta: miten se pitäisi hinnoitella ja paketoida? Myyminen ei ollut helppoa. Siksi tartuin mahdollisuuteen ja menin Ambientialle wikikonsultiksi Helsinkiin. Pian siellä kuitenkin huomattiin innostukseni someen ja minusta tehtiin somekonsultti Hämeenlinnaan. Ambientian asiantuntijoiden avulla paketoimme, hinnoittelimme ja markkinoimme osaamistani. Eihän se niin vaikeaa ollutkaan, kun joku näytti tietä! Aloin kuitenkin kaivata takaisin Keski-Suomeen ja kymmenen vuotta sitten minusta tuli Ambientian alihankkija, yrittäjä. Oho! Yritykseni nimi Hidden treasure - Piilotettu aarre oli yhdistelmä kahden blogini nimestä, toisen perustin Nokian intranettiin ja siinä toisessa blogissa vierailet parhaillaan. 

Yrityksen alkumetreillä minua työllistivät Ambientian asiakkaiden lisäksi myös puolipäiväinen sometutkijan työ Tampereen teknillisellä yliopiostolla. Parin vuoden mittainen SOITA-hanke vei minut myös Graziin, josta tarttui mukaani eräs seuraajilleni kovin tuttu hattu. Hankkeen perintöä on myös CMAD-tapahtuma, joka järjestetään tammikuussa jo kymmenettä kertaa. 

Kymmeneen vuoteen mahtuu lukemattomien somekoulutusten lisäksi (joista osan olen toteuttanut yhteistyössä verkostoni kanssa) myös 8 vuotta kolumnistina Suur-Jyväskylän Lehdessä ja pari vuotta Laukaan ekokoulun sometiedottajana. Wikipediaan ja Wikimediaan olen perehtynyt paitsi tuottamalla Wikipediaan asiakkaihini liittyvää sisältöä, mutta myös toimimalla vapaaehtoisena Wikimedia Suomen hallituksessa ja Tukholman Wikimanian somevastaavana.


Wikimania Gdansk 2010

Tänä syksynä olen tajunnut, että se, mitä minä Wikipediassa teen on globaalistikin aika harvinaista. Olen Wikipedia-toimittaja, joka tuottaa sinne asiakkaisiinsa liittyvää faktapohjaista ja Wikipedian sääntöjen mukaista sisältöä. Pitkä taustani ohjelmistopuolella on auttanut minua kirjoittamaan esimerkiksi monesta suomalaisesta it-yrityksestä, myös pörssiyrityksiä minulla on asiakkaina yli parikymmentä. Tällä hetkellä olen henkilöbrändännyt itseni somessa nimenomaan kaupalliseksi wikipedistiksi ja siksi minuun osataan ottaa yhteyttä myös ulkomailta.  

Yrittäjälle tärkein taito taitaa kuitenkin olla myyminen. Viime syksynä aloin myydä myös muiden osaamista verkkokauppani kautta. Tänä vuonna olenkin ollut hyvin iloinen siitä, että perustin kauppani kreivin aikaan. Kaupastani löytyy jo lähes 120 tuotetta, joista osa on piilossa (ne ovat niitä piilotettuja aarteita). Ja lisää tuotteita tuotan koko ajan muiden töiden ohella.

Yahoo-avatar 

Eilen pysähdyin juhlimaan ensimmäistä vuosikymmentäni yrittäjänä. Etäjuhliini kutsuin esiintymään yritykselleni tärkeitä henkilöitä. Myös vieraani ovat olleet pitkään ilonani ja tukenani yrittäjyyteni varrella. Juhlista jäi ihana tunne, jonka voimin jaksan taas jatkaa yrittämistä. Huomaan, että aina kannattaa juhlia, ja että myös etänä pystyy välittämään yllättävän paljon voimakkaita tunteita. 

Kiitos siis kaikille asiakkailleni, seuraajilleni, yhteistyökumppaneilleni sekä tukiverkostolleni. Teidän kanssa on hienoa tehdä töitä! Vaikka olen yksinyrittäjä, en suinkaan yritä yksin.  

Ja mitä tästä tarinastani voi sitten oppia? No vaikkapa että

  • Työ tekijäänsä opettaa, uskalla siis ottaa vastaan erilaisia haasteita. Olen tehnyt monia asioita, joita olen pelännyt, mutta jotka jälkikäteen ajateltuna ovat muuttaneet elämääni ratkaisevasti. Vaikka se, että menin lukioaikana TET-harjoitteluun Radio Mafiaan ja matkustin ensimmäistä kertaa yksin Helsinkiin, nosti rohkeuteni tasolle, jonka ansiosta en ole pelännyt tarttua esimerkiksi toimittajien minulle heittämiin haasteisiin.
  • Älä koskaan sano "en koskaan", kun uskaltaa mennä epämukavuusalueille, asiantuntijasta voi tulla myyjä - ja päinvastoin. 
  • Omista vahvuuksista voi kasvaa tuotteita, joita kukaan ei ole keksinyt haluta. Niiden myyminen ei kuitenkaan ole välttämättä kovin nopeaa, sillä ensin pitää luoda kysyntä.
  • Verkostot ovat elintärkeitä, kukaan ei menesty yksin. Kaikkien pitää rakentaa itse omat verkostonsa ja mitä laajemmat ne ovat, sen parempi. Laajuudella en tarkoita niinkään verkoston kokoa kuin sen monipuolisuutta: tutustu esimerkiksi eri-ikäisiin ihmisiin, myös oman toimialasi ulkopuolelta. Pidä verkostostasi myös huolta, vaikka tarjoamalla heille apua, inspiraatiota tai elämyksiä. 

Wednesday, November 4, 2020

Projektit näkyviin LinkedIn-profiiliin: case Vinka 2020

Lokakuun lopussa saimme ikäviä uutisia: Tikkakoskelle suunniteltu NASTA-harjoitus Vinka 2020 jouduttiin perumaan koronatilanteen vuoksi. Päätös oli toki ymmärrettävä, mutta hyvin harmillinen: projektin eteen tekemämme työ meni hukkaan, kun emme päässeetkään maaliin asti.

No, se ei tietenkään ole koko totuus asiasta, opimme paljon niin tapahtuman järjestämisestä, Naisten valmiusliitosta, asioiden johtamisesta, muutosviestinnästä ja niin edelleen. Lisäksi tutustuimme mielenkiintoisiin uusiin ihmisiin ja osa meistä kävi "vakoilemassa" myös muita Naisten valmiusliiton järjestämiä tapahtumia. Esimerkiksi minä osallistuin Taivalkoskella Pikku-NASTA Fanniin.

Halusin tallentaa kokemukseni LinkedIn-profiiliini ns. projektiin. Kertoessani ideastani toimistotiimille, huomasin, etteivät projektit ole kaikille tuttu ominaisuus ja siksi tein asiasta sekä LinkedIn-päivityksen että tämän bloggauksen :). 


Näin kerroin asiasta LinkedInissä:

 


Minun profiiliini ensimmäinen projekti ilmeistyi noin 9 vuotta sitten, kun SOITA-hankkeen projektipäällikkö Jari Jussila lisäsi projektin omaan profiiliinsa ja linkitti siihen muutkin projektin osallistujat. 

Sittemmin olen luonut itse useita projekteja, mm. viime kesän Wikimania-tapahtumasta, mutta vasta nyt huomasin, että että tämä projektiominaisuus on jossain vaiheessa mennyt "rikki": enää ei pystykään lisäämään projekteja muiden profiileihin, vaan kaikkien pitää tehdä se itse. Muutos on toisaalta hyvä, sillä se, kuinka kauan kukin on projektiin osallistunut ja mitä on sen puitteissa tehnyt vaihtelee. Toisaalta muutos mahdollistaa sen, että joku lisää ns. selän takana omia kontaktejaan projekteihin, joissa he eivät ole joko olleet, tai joista he eivät välittäisi muiden tietävän.




  1. Klikkaa LinkedInin päänäkymässä yläreunassa olevaa   Me -ikonia 
  2. Klikkaa View profile.
  3. Valitse oikeasta laidasta  Add profile - Accomplishments -osiosta
  4. Klikkaa  Add -ikonia (Projects -sanan oikealta puolelta)
  5. Täytä kentät ja klikkaa Save.

Olemassa olevia projekteja voi myös jälkikäteen muokata:

  1. Klikkaa   Me -ikonia ja klikkaa sitten View profile.
  2. Skrollaa osioon Accomplishments ja klikkaa   Edit -ikonia
  3. Tee muutokset ja klikkaa Save.


LinkedIn-profiilissa olevista työkuvauksista projektit eroavat siten, ettei projekteihin voi kiinnittää suosituksia. Mutta se, mikä niissä on kivaa on se, että niiden avulla voit näyttää paremmin sen, kenen kanssa olet tehnyt töitä (ja muistat sen itsekin vuosien päästä).


Kas näin:



Kerro, jos innostuit lisäämään omaankin profiilisi projekteja!

Kaupallisen toimijan haasteita englanninkielisessä Wikipediassa

Tänä vuonna olen tajunnut jotain jännittävää. Olen ollut kauan Suomen aktiivisin Wikipedian kaupallinen päivittäjä, mutta nyt olen ymmärtänyt, että 

olen harvinaisuus myös englanninkielisessä Wikipediassa!

Ai miten niin? 

Vuonna 2008 John Broughton julkaisi kirjansa Wikipedia The Missing Manual (ks. esim. Adlibris). Kun kirjoitin kesällä ohjeet siihen, miten kaupalliset toimijat voivat lisätä Wikipediaan kuvia, John halusi auttaa minua ohjeiden muotoilussa. Hän on seurannut pitkään Wikipedian kaupallista hyödyntämistä sivustakatsojana ja Wikipedia-tililleen hän on listannut kaupallisia toimijoita, jotka noudattavat Wikipedian sääntöjä, eli ihmisiä, joita hän suosittelee. Tutustumisemme jälkeen hän lisäsi listaan minutkin :). 


Vaikka Wikipedian kaupallinen päivittäminen on sallittua, siitä ei ole etenkään englanninkielisellä puolella tehty mitenkään helppoa ja siksi siellä on paljon päivittäjiä, jotka eivät sääntöjä noudata. Heistä en tässä bloggauksessa sen enempää puhu, mutta kerron, että enkkupuolella on käyttäjiä, joiden harrastus on käräyttää ja rangaista päivittäjiä, jotka eivät ilmoita kaupallisista päivityksistään. Kaupallisten päivittäjien pitää siis noudattaa paitsi vakiintuneita Wikipedia-käytäntöjä, jotka koskevat kaikkia Wikipedia-käyttäjiä, myös kaupallisille päivittäjille tehtyjä sääntöjä.

Kaupallisen päivittämisen ongelmista on kirjoitettu näin:

Being paid to contribute to Wikipedia is one form of financial COI; it places the paid editor in a conflict between their employer's goals and Wikipedia's goals. The kind of paid editing of most concern to the community involves using Wikipedia for public relations and marketing purposes. Sometimes called "paid advocacy", this is problematic because it invariably reflects the interests of the client or employer. An editor has a financial conflict of interest when they write about a topic with which they have a close financial relationship. This includes being an owner, employee, contractor, investor or other stakeholder.


Kaupalliset säännöt koskevat siis myös työntekijöitä ja sijoittajia, eivät vain tilauspäivitysten tekijöitä.


The Wikimedia Foundation requires that all paid editing be disclosed. Additionally, global policy requires that (if applicable) you must provide links on your user-page to all active accounts on external websites through which you advertise, solicit or obtain paid editing. 


Kaupallisista päivityksistä pitää siis kertoa avoimesti Wikipediassa. Käyttäjäsivulla pitää myös ilmoittaa kaikki sivut ja tilit, joissa kaupallisesta päivittämisestä kerrotaan. Siksi minun käyttäjäsivullani on lueteltu kaikki nettisivuni, blogini ja sometilini, joilla joskus Wikipedia-päivityksistäni kerron.


Seuraavaksi lisää sääntöjä (huomaa painotuserot sanoissa must, should, discouraged, may...):


If you receive or expect to receive compensation (money, goods or services) for your contributions to Wikipedia, the policy on the English Wikipedia is:

  • you must disclose who is paying you, on whose behalf the edits are made, and any other relevant affiliation 
  • you should make the disclosure on your user page, on affected talk pages, and whenever you discuss the topic;


    Ilmoitan siis sekä käyttäjäsivullani että asiakkaasta kertovan artikkelin Talk-sivulla siitä, kuka minulle on minkäkin artikkelin päivittämisestä maksanut. 


  • you are strongly discouraged from editing affected articles directly
  • you may propose changes on talk pages by using the {{request edit}}template  or by posting at the COI noticeboard
  • you should put new articles through the Articles for Creation (AfC) process instead of creating them directly
  • you must not act as a reviewer of affected article(s) at AfC.  ... If you are an administrator, you must not use administrative tools for any paid-editing activity.  


    Uusilla Wikipedia-tileillä (joita ns. mustahattupäivittäjät luovat usein uusille kaupallisille projekteilleen) ei voi luoda artikkeleita, ja myös kaupallisilta päivittäjiltä toivotaan ehdotuksia uusista artikkeleista. AfC-jonot ovat pitkiä ja voi olla, että artikkeli joutuu odottamaan päätöstä kuukausia. Joissakin tapauksissa jonkun toimiston työntekijä tekee uuden artikkelin ja hänen kollegansa käy sen hyväksymässä, mikä on tietysti ehdottoman kiellettyä. 


Kävin läpi Johnin suosittelemat kaupalliset toimijat. Heillä on ollut tänä vuonna yleensä vain muutamia toimeksiantoja ja monet heistä toimivat lähes täysin AfC- tai request edit -prosessien kautta. Yksi muokkaajista ei ole tehnyt tänä vuonna yhtään kaupallista päivitystä. 

Kukaan Johnin suosittelemasta 7 muokkaajasta ei ole tänä vuonna tehnyt englanninkieliseen Wikipediaan niin paljon muokkauksia kuin minä (yli 900 muokkausta), asiakkaita minulla on ollut yli parikymmentä. 925 muokkausta on muuten aika paljon minulle, sillä kymmenessä vuodessa olen tehnyt enkkupuolelle noin 2100 muokkausta, ja tänä vuonna olen jo kaksinkertaistanut edellisen muokkausennätykseni (tein 398 muokkausta viime vuonna). Kaikkiin Wikimedia-projekteihin olen tehnyt vuosien varrella yli 15 000 muokkausta.

Se, että minä teen päivitykset suoraan Wikipediaan on siis aika poikkeuksellista, sitä ihmeteltiin myös Disambiguation-podcastissa, jossa minä ja toinen Johnin listalla oleva wikipedisti alkusyksystä vierailimme. Tapaa ei suositella, minkä ymmärrän täysin: hyvin harvat kaupalliset toimijat tuottavat Wikipediaan hyvää sisältöä, joten parempi siis pyytää heitä välttämään sitä. Mutta koska olen tehnyt kaupallisia päivityksiä niin pitkään, yli kymmenen vuotta, en näe mitään syytä, miksi alkaisin toimia aiempaa paljon työläämmällä ja hitaammalla tavalla. Sen verran olen näitä mainitsemiani AfC- ja request edit -prosesseja käyttänyt, että tiedän niiden haasteet.

Tänä syksynä tämä toimintatapani haastettiin muutaman wikipedistin toimesta, joista yksi sattui olemaan ylläpitäjä. Hän uhkaili minua bännäyksellä, jos jatkan Wikipedian muokkaamista. Huh! Ylläpitäjien keskustelupalstalle pyysin mielipiteitä tilanteeseeni: oliko saamallani uhkauksellani järjelliset perusteet. Eikö Wikipediaa saa päivittää, kunhan vain noudattaa sääntöjä?


Helpotuksekseni toiminnalleni annettiin useita hyväksyviä kommentteja, joista muutama esimerkki:

"Not seeing any indication that Jjanhone has violated PAID or COI. The warnings were incorrect: paid editors are allowed to edit articles directly (strongly discouraged means still permitted) and they don't have to use AFC for new creations (there's an ongoing RFC about that, the current wording is "should", not "must"). As long as Jj's edits otherwise comply with all the WP:PAGs and they are making disclosures, they're in compliance."
ja

"We make the process painful for editors who follow the rules, and then we're hostile towards them regardless. Why would anyone disclose if this is the result? Unless someone has a magic UPE detector, we simply cannot afford to incentivize non-disclosure. There is no policy-based reason why OP cannot edit articles and unless they are being disruptive, it is in our best interest to let them continue."

Jatkan siis valitsemallani uralla, vaikka se välillä haastavaa onkin.


Olen siis yksi harvoista englanninkielistä Wikipediaa kaupallisesti päivittävistä ihmisistä, jotka 
a) noudattavat Wikipedian sääntöjä ja
b) muokkaavat Wikipedia-artikkeleita ja 
c) tekevät uusia artikkeleita (ns. tuotantokantaan)

Monella kaupallisella toimijalla ei ole oikeutta tehdä uusia artikkeleita, sillä heidän tilillä ei ole (vielä) tarvittavaa määrää muokkauksia.

Jos siis kaipaat apua englanninkielisen artikkelisi kanssa, ota yhteyttä!

Monday, September 14, 2020

Faktoja suomalaisesta Wikipediasta

Päivitin viime viikolla Wikipedia-koulutusteni matskuja ja ajattelin laittaa faktoja jakoon täälläkin. 

Suomenkielinen Wikipedia on avattu helmikuussa 2002, reilu vuosi sen jälkeen, kun englanninkielinen Wikipedia oli perustettu.

Jaksan aina ihmetellä, miten pienellä porukalla Wikipediaa tehdään: viisi tai useamman Wikipedia-muokkauksen tekee kuukausittain noin 500 henkilöä. Mutta onko 500 paljon vai vähän? Mihin sitä pitäisi verrata?

Työsuhteessa olevia toimittajia oli Suomessa viime vuonna noin 4000 ja blogit.fi-listalla on listattuna yli 6000 blogia.

Wikipedistit ovat pääasiassa vapaaehtoisia sisällöntuottajia, ammattimaisten sisällöntuottajien tarkkaa määrää en tiedä, mutta mutuna heitän, että heitä ei kyllä paria kourallista enempää kuukausittain ole.

Wikipedistien määrän pienenemisestä on oltu usein huolissaan, mutta tämä kuva näyttää, että säännöllisten käyttäjien määrä on itse asiassa pysynyt aika stabiilina. 





Sen sijaan "anonyymien" eli ip-osoitteella Wikipediaa käyttävien ihmisten määrä on tippunut huimasti. 


Miten tämän sitten selitän?


  1. Alkuaikoina monet kokeilivat pilailumielessä Wikipedia-artikkelien sotkemista tai muuten vain pienien muokkausten tekemistä niihin. Tällaisesta sotkemisesta on mennyt uutuudenviehätys, some tarjoaa paljon muitakin pilailupaikkoja. Wikipediassa on otettu käyttöön myös suojausmekanimismeja, jotka estävät järjestelmällisen sotkemisen, siksi ip-osoitteella muokkaus on estetty esimerkiksi monista kouluista.
  2. Aikojen kuluessa artikkelien laatu on parantunut, jolloin satunnaisia ohikulkijoita ei harmita niissä olevat virheet niin paljon, että heille tulisi pakottava tarve asian korjaamiseen.
  3. Somen yleistymisen myötä ihmisillä on paljon muitakin paikkoja tuottaa sisältöä kuin Wikipedia. 


Tutkin myös sitä, miten korona-aika on vaikuttanut Wikipedian muokkausmääriin ja oletin, että se olisi vaikuttanut jollain tavalla.

 


Tämän käppyrän nähtyäni kuitenkin luulen, ettei korona ole juuri vaikuttanut, vaan esimerkiksi säällä on isossa mittakaavassa suurempi vaikutus. Syyskuusta joulukuuhun tulee vuosittain aika samat määrät päivityksiä, valoisaan aikaan on ehkä enemmän muita vapaa-ajan houkutuksia.


Elokuussa suomenkielistä Wikipediassa oli 74 miljoonaa lukukertaa (kesäaika on normaalia hiljaisempaa) 6,4 miljoonalla eri laitteella. Yhdellä laitteella luettiin keskimäärin 11,6 artikkelia. 

Perjantaina Wikipedia-artikkeleita oli 492 642 kappaletta ja Wikipedian ystävissä epäiltiin, että 500 000 menee rikki joulukuussa. Tältä sivulta näet, mitkä ovat aiempia virstanpylväsartikkeleita:  


11. helmikuuta 2007100 000.Planckin energia
12. huhtikuuta 2009200 000.Blues News
26. kesäkuuta 2012300 000.Matt Ryan (amerikkalaisen jalkapallon pelaaja)
29. elokuuta 2016400 000.Praksiteleen Hermes


Wikipedistit ovat mielipidevaikuttajia, joiden merkitystä ei julkisesti juuri ymmärretä. Me tiedämme, miten koko kansan eteen tuotetaan sisältöjä ja tätä taitoa voisi käyttää myös pahaan, kuten taannoisessa podcast-haastattelussa sivuttiin.

Onnekseni saatoin vastata, ettei minua ole edes pyydetty "mustamaalaamaan" kilpailijafirmaa. Suostuisinko sitten sellaiseen? No mikä ettei, voihan sen tehdä myös noudattamalla Wikipedian sääntöjä, jolloin minulta ei menisi maine. Sen sijaan asiakkaan maine kärsisi, kun kertoisin, että yritys X on tilannut minulta yritys Y:hyn liittyvän päivityksen, jossa avattaisiin Y:hyn liittyviä kohuja. Siksi varoittaisin yritystä X mainehaitasta etukäteen ja sen jälkeen he varmaan itsekin tajuaisivat, ettei tuollaisessa tilauksessa olisi oikeasti järkeä.  

Monday, September 7, 2020

Nimipäivät ja elokuun luetuimmat Wikipedia-artikkelit

Kävin läpi taas viime kuun luetuimmat suomalaiset Wikipedia-artikkelit. Tällä kertaa tein kuvista viisi kuvaa Canvalla. Minulla on ollut hankaluuksia esitellä sadan artikkelin listaa visuaalisesti Instagramissa, joten kokeilin, olisiko tämä aiempaa toimivampi tapa. 

Kivaa tässä tavassa on se, että

  • isomman tekstin ansiosta listat ovat entistä selvempiä pienilläkin ruuduilla
  • noihin pallokehyksiin sai tehtyä visuaalisia nostoja sisällöistä. Kuvina käytin Canvan ilmaisia kuvia - se, että olisin alkanut etsiä sopivia kuvia omista kuva-arkistoistani, saati se, että olisin alkanut ottaa uusia kuvia nyt, olisi vienyt liikaa aikaa.
MUOKS: 

Huomasin, että kuvat eivät näytä Bloggerissa hyviltä, vaikka ne ovatkin Instagramissa ok. Hassua. Siksi liitän tähän Insta-upotuksen.




Jotenkin jännää, että venetsialaiset olivat koko kuukauden luetuin juttu.


Sekin on jännää, että juolukka nousi noin korkealle (39), korkeammalle kuin vaikka tutumpi mustikka (49).


Tenet-elokuva roikkuu myös enkkupuolella päivittäin luetuimpien artikkelien joukossa.


Televisiotarjonta näkyy aina vahvasti listoilla.



Kiinnitin huomioni naisten ja miesten nimipäiväkalenterinimien kiinnostavuudesta ja päätin tutkia, liittyykö niihin kausivaihtelua, eli ollaanko niistä kiinnostuneempia vaikka kesäisin. Paljastui, että nimipäivät ovat alkaneet kiinnostaa lukijoita enemmän jo viime vuonna ja että koronakevät on nostanut kiinnostusta entisestään.

Voisiko kiinnostus selittyä (ainakin osittain) esimerkiksi kasvaneella vauvakuumeella?



Miten sinä tuon kasvukäyrän selität?

Wednesday, July 29, 2020

Vauhtia Instagram-karuselliin - 12 inspiroivaa esimerkkiä


Instagram esitteli karusellitoiminnon jo jokunen vuosi sitten. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että yhdessä postauksessa on useita sisältöjä, maksimissaan 10 valokuvaa ja/tai videota.

Karusellin voi täyttää vaikka
  • tuote-esittelyllä
  • ennen-jälkeen-kuvapareilla
  • panoramakuvilla
  • visuaalisia palapeleillä. 

Miksi karuselleja sitten kannattaisi harrastaa?

  • Seuraajat viihtyvät niiden äärellä pidempään, kuin yhden yksittäisen kuvan äärellä. Parhaimmassa tapauksessa sisältöjä katsotaan useaan kertaan, palataan vaikka välillä katsomaan edellistä postausta ja jatketaan sitten eteenpäin. Instagram palkitsee sitouttavia sisältöjä, joten karusellit saavat ehkä vähän korkeamman sijoituksen algoritmissa kuin tavalliset kuvat
  • Yksi kuva kertoo enemmän kuin... Joo, tiedäthän sen, mutta kuvasarja kertoo vielä enemmän! Niihin mahtuu pidempikin tarina!
  • Onko sinulla paljon kuvia, joita haluaisit jakaa? Jos jaat vaikka 10 erillistä postausta tapahtumasta, karkotat luultavasti osan seuraajista – he eivät halua, että heidän fiidinsä on täynnä yhtä tapahtumaa. Kun ryhmittelet tapahtumakuvat yhden postauksen sisään, ne seuraajasi, jotka eivät ole kyseisestä tapahtumasta kiinnostuneita voivat sivuuttaa sen nopeasti.
  • Jos haluat, että fiidisi on näyttävä, voit piilottaa kansikuvan alle kuvia, jotka eivät näyttäisi hyvältä yksittäin postattuna. 

Seuraavaksi muutamia hyviä esimerkkejä. 


Tuote-esittely, jossa näytetään useita saman sarjan tuotteita (mieti, miltä tili näyttäisi, jos nämä kaikki olisi postattu yksitellen):





Sarjakuvastrippi taipuu hyvin karuselliin (mitähän seuraavassa ruudussa tapahtuu?):







Kolmen kuvan panoraamakuva:





Jännitystä (ja yhdenmukaista fiidiä) esimerkiksi joulukalenteriin saa, kun varsinaisen yllätyksen piilottaa sivulle kaksi:






Kuvapari: taideteos ja sen esikuva:







Kuvakollaasi matkasta:




Huone ennen ja jälkeen: 





Karuselli tarjoaa mainion välineen visuaaliseen tarinankerrontaan:


 



Nosta esiin yksityiskohta, jota tavallinen museokävijä ei huomaa noin tulitikkuaskin kokoisesta maalauksesta:


 



Instagram-kuvia voi käyttää myös pienen kalvosetin tapaan, kuten @Dainwalker tilillään usein tekee. Tässä hän kertoo, miksi ns. somenbuustausryhmät eivät ole hyvä idea:


 



Myös Chris Don tililtä löytyy useita karusellipostauksia. Omien postausten lisäksi hän tarjoaa paikkoja myös vieraspostauksille. Valitsin tämän esimerkin, koska 
1) siinä kerrotaan, miten Instagram-äänestyksiä voi käyttää liidien löytämiseen ja 
2) nuo kultaiset kirjaimet viehättävät minua kovasti. Harvoin kulta näyttää ruudulla oikeasti kultaiselta.


 


Olen tehnyt karusellipostauksia säännöllisen epäsäännöllisesti jo pitkään, mutta tänä kesänä aloin tehdä niitä säännölllisesti: joka kolmas @piilotettuaarre-postaus on nykyään kolmen palan karuselli. Hauska yksityiskohta on se, että teen karusellit Jacki Jacobsin Instagram-palapelipohjilla, jolloin niistä muodostuu yhtenäinen raita mun tilille:



Kuvassa karusellipostaukset näkyvät oikeassa sarakkeessa.

Ihailen kovasti 10-osaisia karusellipostauksia ja Jackin pohjilla voisikin tehdä helposti myös 9-osaisia postauksia, sivulle 10 voisi laittaa vaikka jonkun kehotteen. Ehkäpä kokeilen vielä niitäkin jossain vaiheessa? 

Tässä esimerkki yhdestä karusellipostauksesta, jossa kerron TikTokin omistavasta ByteDance-yrityksestä.





Instagramiin tekemiäni postauksia olen hyödyntänyt myös muissa somepalveluissa, esimerkiksi Twitterissä, jossa postaan kuvat ns. ketjuun: 




 
Sama postaus näyttää LinkedInissä tältä: näytän koko kuvarivin kerralla:


   



Facebookissa taas postailen kuvat yksitellen:


 



Hyödynnän karuselleja myös tuote-esittelyihin, katso esimerkiksi miten esittelin nämä sometarrat:






Jos haluaisit ideoida kanssani sitä, miten te voisitte hyödyntää karuselleja, ota reippaasti yhteyttä!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...