Monday, August 12, 2013

Twitter vs Facebook vertailu

Perjantaina vastaan tuli hyvä blogikirjoitus, jossa ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin kertoi mietteitään Twitteristä kuukauden käytön jälkeen. Kirjoituksesta tuli mieleen Saska Saarikosken Hesarin toukokuun Kuukausiliitteeseen kirjoittamat kokemukset puolen vuoden Twitter-käytöstä ja tietysti oma kirjoitukseni maaliskuulta, jossa muistelin omaa Twitterin käytön aloittamista 4 vuotta sitten.

Monelle suomalaiselle Facebook on ollut se ensimmäinen sosiaalisen median palvelu, jota on alettu käyttää ja Twitter on jäänyt vieraammaksi. Siinä missä Facebookissa on noin kaksi miljoonaa suomalaista käyttäjää, Twitterissä on nyt noin puoli miljoonaa käyttäjää (ks. Toni Nummelan bloggaus). Aktiivisia käyttäjiä kummassakin palvelussa on huomattavasti vähemmän, osa kun tyytyy muiden viestien seuraamiseen. Olen vertaillut Twitteriä ja Facebookia blogissani mm. kaksi vuotta sitten, mutta tehdäänpä nyt uusi vertailu.

Viestien pituus

Aluksi Facebookissakin rajoitettiin status-viestien pituutta, mutta nyt sinne saa kirjoittaa pitempiäkin tekstejä. Twitterissä sen sijaan merkkimäärä on ollut alusta asti samat 140 merkkiä, joka pohjautuu tekstiviestin 160 merkkiin: 20 merkkiä on varattu nimimerkille. Merkkirajoite on mielestäni Twitterin rikkaus.

”140 merkkiä on naurettava tapa ilmaista asioita.” - Elina Melginin älykköystävä

”Vielä pari vuotta sitten pidin Twitteriä täysin banaalina kanavana. Ajattelin, ettei 140 merkissä voi sanoa mitään järkevää.” -Alexander Stubb @HS

Twitter on vaikuttanut kieleeni: teksti luistaa paremmin, kun joutuu koko ajan tiivistämään ajatuksia 140 merkkiin.- Saska Saarikoski

Verkostoituminen somessa


Twitterissä on helpompi verkostoitua kuin Facebookissa, jossa hengataan vain ennestään tuttujen kanssa. Toki Facebookissakin tutustuu uusiin ihmisiin, erityisesti erilaisissa ryhmissä, joihin kannattaa rohkeasti hakeutua. Facebookissa kavereita saa olla 5000, mutta esimerkiksi julkkisten päivityksiä voi tilata, jos he ovat sen sallineet. Twitterissä kuka tahansa voi seurata vapaasti 2000 Twitter-tiliä, mutta jos haluaa seurata useampaa, pitää itselläkin olla vähintään 1800 seuraajaa.

Twitterissä tutustun uusiin ihmisiin, joista on hyötyä työssäni.... Twitterissä kommentointikynnys on matalampi kuin missään muussa sosiaalisessa mediassa. Siellä pelataan eri pelisäännöin kuin Facebookissa. Jokainen seuraaja on ansaittava. Kuka tahansa voi tulla ja mennä. - Elina Melgin

Siinä missä Facebook on kaveriverkosto, Twitter houkuttelee erityisesti mielipidevaikuttajia ja vallanpitäjiä. [...] Toimittajille Twitter on paljon tärkeämpi työkalu kuin esimerkiksi Facebook, sillä sen kautta toimittaja tavoittaa suuremman yleisön – ja suuri yleisö tavoittaa toimittajan.Saska Saarikoski

Mistä kertoo Twitter-seuraajien määrä?


Twitter-seuraajien määrä siis vaikuttaa siihen, kuinka monta tiliä itse voi seurata, mutta sitä käytetään myös ihmisen merkittävyyden arvioimisessa. Esimerkiksi kesäkuussa Ylen Twitter-top-100-listoille pääsi vain, jos oli yli 2500 seuraajaa. Minultakin kysytään joskus, kuinka monta seuraajaa minulla on, mutta Facebook-kavereitteni määrä ei asiakkaitani kiinnosta. Twitter-seuraajat kertovat siis tilin mielenkiintoisuudesta.

”Totta kai haluan hirveästi seuraajia, satojatuhansia seuraajia, enemmän seuraajia kuin Helsingin Sanomilla on tilaajia.”[...] Enbuske käyttää Twitteriä omien töidensä ja ohjelmiensa markkinointiin. Hän tietää, että seuraajien määrä parantaa hänen asemaansa palkkioneuvotteluissa, sillä sosiaalinen media on tulossa katsojalukujen rinnalle keinoksi mitata televisio-ohjelmien suosiota ja mainosarvoa. ”Antaahan se tiettyä valtaa”, Enbuske myöntää ja vääntää kuuluisan mutruhymynsä.- Tuomas Enbuske @ HS

Twitter on paha koukku. Omien seuraajiensa määrää voi tarkkailla reaaliajassa, joten ahnehtimista on vaikea välttää. Milloinkohan seuraava satanen menee rikki? - Saska Saarikoski

Jos toimittajat hinkuvat seuraajien perään, niin on niistä hyötyä sosiaalisen median asiantuntijoillekin uskottavuuden antajana.

Uutisten seuraaminen somessa


Twitterissä jaetaan paljon uutisotsikoita. Toki niitä jaetaan Facebookissakin, ja itse kurkkaan uutisotsikot aamuisin molemmista paikoista.

”Twitter on minulle päivittäisuutisten lähde numero yksi. Sieltä löydän maailman ja Suomen mediat sekä ihmiset, joita seuraan.” - Alexander Stubb @HS

140 merkkiä toimii, ainakin minulle, loistavana tiiserinä artikkeliin, uutiseen tai blogiin. [...] Suurin mullistus uudessa ympäristössä on tullut siitä, että luen ulkomaisia lehtiä enemmän kuin ikinä. En lukenut yhtä laajalla skaalalla edes asuessani ulkomailla. Nyt twiiteistä tulee katsottua, mitä tapahtuu Afrikassa. -Elina Melgin

Euroopan yleisradioyhtiöiden Eurovision-järjestön tuoreen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia lukijoista klikkaa uutislinkkiä todennäköisemmin, jos sitä suosittelee tuttu ihminen.... Helsingin Sanomien verkkosivujen lukijoista kymmenisen prosenttia tulee niille sosiaalisen median suositusten perusteella eli toistaiseksi lähinnä Facebookista. -Saska Saarikoski

Erilaista sisältöä eri palveluissa


Kärjistetysti Facebookissa jutellaan kavereiden kanssa, Twitterissä niiden kanssa, joita kiinnostavat samat asiat. Jos Facebookissa voi puhua kavereitten kanssa ihan mistä vain, Twitteriin kannattaa keksiä joku näkökulma tai aihepiiri, jonka ympärillä viestittelee. Minulle se aihe on omalla Twitter-tililläni some (nukkekotijutut menee @minitreasures-tilille, kierrätys-&tuunaus-jutut @kiepaus-tilille). Jos esimerkiksi alkaisin yhtäkkiä twiitata suuria määriä vaikka puutarhasta, osa seuraajistani hermostuisi ja lakkaisi seuraamasta minua. Toki Facebookissakin joku voisi piilottaa puutarhaviestini, mutta siellä on suurempi kynnys katkaista kokonaan ystävyys. Mutta Facebookissakin eriytän juttujani eri Facebook-sivujen alle (Mini treasures ja Kiepaus löytyvät sieltäkin). 

Twitterissä ei raoteta ovea täydelliseen nukkekotiin eikä liketetä Hobbyhallia. Twitterissä pyritään asiaan, mutta huumoria rakastetaan. Markkinoidaanko siellä? Kyllä vaan ja koko ajan, mutta piilotetummin. Luovuus on valttia. -Elina Melgin

Omissa viesteissään Stubb kirjoittaa matkoistaan, EU:sta, kivoista ruokapaikoista ja tietysti treeneistään, mutta ei perheestään. ”Yritän vetää fiiliksellä. Twitterissä täytyy olla oma itsensä. Ketään ei kiinnostaa kuulla, että ’tänään teimme tärkeän kansainvälispoliittisen päätöksen’. -Alexander Stubb @HS

”Parhaiten toimivat puujalkavitsit ja muut niin tyhmät jutut, että niitä kehtaa tuskin edes twiitata. Läpän täytyy olla aika helppo, että se aukeaa lukijoille sekunnissa.”- Tuomas Enbuske @ HS

Facebook osoittautui hyväksi keinoksi pysyä selvillä siitä, mitä Suomessa tapahtui. Ja oikeastaan oli ihan kivaa höpötellä frendien kanssa. [...] Facebookissa ihmiset jakavat kuulumisiaan, [...] Twitterissä parhaiten leviävät uutiset ja terävät mielipiteet. Sosiaalisessa mediassa ihmiset haluavat jakaa fiksuja tekstejä, koska se antaa heistä itsestäänkin fiksun kuvan. Helsingin Sanomien viime vuoden ylivoimaisesti jaetuin juttu oli Umayya Abu-Hannan omakohtainen kirjoitus suomalaisten rasismista. Sitä klikattiin hämmästyttävät 530 000 kertaa. [...] Yritin kuvitella Twitterin koko maailman kokoiseksi cocktailtilaisuudeksi, jossa kiinnostavien tyyppien ympärille kertyy hyväntuulinen rinki. Tylsimykset joutuvat jupisemaan itsekseen.- Saska Saarikoski

Viraalien viestien leviäminen somessa

Viraalit viestit leviävät sekä Facebookissa että Twitterissä. Facebookissa näkee kavereitten jakamat jutut, Twitterissä on helppo katsoa myös trendaavat aiheet, eli mistä maailmalla puhutaan, jolloin voi huomata uusia juttuja ennenkuin omat tuttavat ovat ne huomanneet. Siksi Facebook lanseerasi hiljattain myös #hashtagit, jolloin Facebookistakin voi itseä kiinnostavia keskusteluja.

Kuka vain voi saada twiitilleen jopa satojen miljoonien yleisön, jos viesti vain on tarpeeksi mielenkiintoinen. -Saska Saarikoski

Ulkomaisiin keskusteluihin osallistuminen


Twitterissä voi keskustella kenen kanssa vain, mutta ulkolaisiin keskusteluihin voi olla vaikea liittyä. Osaltaan tämä johtuu siitä, että Twitter piilottaa virrastani ne twiitit, jotka kohdistetaan @reply-toiminnolla niille ihmisille, joita en itse seuraa. Suomen ankkalampi-Twitterissä seurataan useimmiten samoja ihmisiä, jolloin näkee paremmin millaisia keskusteluja on meneillään. Facebookissa taas kommentoiduimmat statuspäivitykset tuodaan ihmisten näkyviin automaattisesti, jolloin myös ulkolaisten kavereiden päivityksiin on helppo kommentoida. 

Ulkomaisen keskustelun seuraaminen oli sekin hankalaa, koska twiittejä ei ymmärrä, ellei ole syvällä aihepiirissä. Englantilaiset kommentoivat brittimedian juttuja, amerikkalaiset Washingtonin kiistoja.- Saska Saarikoski

Twitter on tuonut köyhälle suomalaiselle ihan hyvin kansainvälistäkin näkyvyyttä. [...] Jos viesteihin sirottelee sopivia tuotenimiä, seuraajien määrä paisuu vauhdikkaasti.-Kenneth Morelius @ HS

Mitä virrassa näytetään


Facebookissa on niin paljon kuhinaa, että se on päättänyt näyttää ihmisille vain osan heidän kavereidensa ja seuraamiensa sivujen sisällöstä. Tämä tehdään EdgeRank-toiminnallisuuden avulla, jonka algoritmeja on taas muutettu. Käytännössä se näyttää minulle herkemmin sitä, mitä bestikseni Facebookissa tekevät ja kaukaisimmilta tuttaviltani näytetään ehkä vain jotkut suuret uutiset (häät ja vauvat). Twitter sen sijaan näyttää meille kaiken - tosin kun on kerännyt Twitteriin suuren määrän seurattavia, ei koko virtaa ehdi lukea, mutta ehkä ei tarvitsekaan, esim. minulle riittää kun kurkkaan Twitteriin vain silloin tällöin. Facebookista taas yritän lukea kaikki Facebookin minulle valitsemat viestit.

Twitterissä käteni on yleisön pulssilla. Sykettä voi mitata niin poliitikoilta, rokkareilta kuin kollegoiltakin. Twitter on kuin päivittäinen gallup: mikä ihmisiä liikuttaa?  - Elina Melgin

Twitter joutuu kuitenkin olemaan varovainen, sillä palvelun uskottavuus vaarantuu, elleivät ihmiset tiedä, nouseeko jokin aihe siksi, että se on oikeasti kiinnostava, vai siksi, että siitä on maksettu. Silloin varsinkin kiinnostavimmat käyttäjät voivat hetkessä siirtyä muihin palveluihin.- Saska Saarikoski

Mikä sinusta on suurin ero Facebookin ja Twitterin välillä?

4 comments:

  1. Kuka oikeasti voi seurata vaikka kahden tuhannen aktiivisen twiittaajan twiittejä? Joo, voi tehdä listoja ja seurata vain osaa, mutta siltikin... Jos Facebookissa on oikeita kavereita, niin varmaan niilläkin on joku rajansa? ;-)

    Seuraajien määriin koukuttuminen tai niillä kilpaileminen on ymmärrettävää - ja naurettavaa. Siinä on vain se fakta, että kun Enbuske kirjoittaa jotain (aika monta kertaa päivässä...), niin potentiaalisesti kymmenet tuhannet voivat sen helposti lukea. Mutta entäs jos he todellakin seuraavat tuhansia twiittaajia?

    ReplyDelete
    Replies
    1. FB-kavereiden raja on 5000 ja tuhansien ihmisten kaikkien päivitysten seuraaminen kävisi kyllä päivätyöstä (mutta harvalle kai siitä maksetaan).

      Delete
  2. Oikeastaan aika tylsää, että blogisi kommentit eivät tule heti näkyviin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vapauttelen kommentteja aina kun ehdin, itsestäni vielä tylsempää ovat spämmikommentit, joita tunkee ihan kiitettävästi tänne ilman moderointiakin.

      Delete

Kiva kun kommentoit! Voit kommentoida myös anonyymisti, mutta spammikommentit poistetaan heti kun ehditään.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...