Sorsasta onnistuneesti 8 periaatteen voimin

Tässä vielä jatkoa Inforte-bloggaukselleni, tiedon lähteenä professori Holmer Krcmar (jonka perhe on aikanaan myynyt vokaalit sukunimestään jossain Onnenpyörä-pelissä).

1. Oikea tarkoitus - kerro mitä tavoitellaan
2. Oikea kutsu - kerro mitä yleisöltä halutaan
3. Oikea yleisö - yleisössä pitää olla diversiteettiä ja kykyjä
4. Oikeat insentiivit - esim. maine, ego, epäitsekkyys, ahneus - anna yleisölle sitä mitä se tarvitsee motivoituakseen
5. Oikea malli - kerro tarkemmin mitä yleisö voi tehdä
6. Oikea markkinointi - houkuttele oikeat ihmiset viemään viestiäsi eteenpäin
7. Oikea yhteisönjohtaminen - hoivaa yleisön osallistumista ja ymmärrä milloin asioihin voi tai pitää puuttua
8. Oikea teknologia - ominaisuudet vaihtelevat, kaikkiin hankkeisiin ei sovi sama työkalu, joten mieti mitä oikeasti tarvitset

Facebook-käsitteitä ja miten profiileista tehdään sivuja

Minulla on muutama kestoaihe, josta asiakkaani kyselevät, joten kirjaanpa vastaukset blogiini, ovat sitten helposti seuraavan kyselijän saatavilla.

Facebook-käsitteet menevät hyvin helposti arkikielessä sekaisin, joten pieni kertaus alkuun.

Facebook-profiili: yksityishenkilön käyttäjätili. Joskus näitä on tehty yrityksillekin, mutta ne rikkovat Facebookin käyttäjäsääntöjä: vain luonnollisella henkilöllä saa olla profiili. Myös pariskuntien (juu, sellaisiakin on) yhteiset profiilit ovat laittomia: profiili on tarkoitettu yhdelle ihmisille. Yksityishenkilöllä voi olla vain yksi profiili, eli ei voida tehdä omia profiileja eri rooleille (esim. työ- ja vapaa-aika). Profiililla voi olla yhteensä vain 5000 kaveria ja/tai tykättävää sivua. Profiili pitää tehdä omalla nimellä, ja jos joku käyttää jotain ihmenimeä (olen törmännyt esim. Jumalan poikiin), niin muut Facebook-käyttäjät voivat ilmiantaa asiattoman profiilin. Facebook poistaa päivittäin 200 000 profiilia, joista suuri osa on varmasti alaikäisille (alle 13-vuotias) kuuluvia. Eli se, että organisaatio toimii Facebookissa profiilin kautta on aika iso riski: Facebook voi poistaa profiilin milloin tahansa.

Facebook-sivu: sivuja voivat tehdä itselleen niin yksityihenkilöt, yritykset, kunnat, tuotteet, bändit, poliitikot jne. Sivuja kutsuttiin aiemmin nimellä fanisivu. Nykyään Facebookia voi käyttää ns. sivuna, mikä mahdollistaa vaikka sen, että Rauman kaupunki käy kirjoittamassa Porin kaupungin seinälle (hmm, mitäköhän...), tai että Piilotettu aarre tykkää HeiaHeian päivityksistä ja nostaa sen omien suosikkisivujensa (5 kpl) joukkoon. Julkisuuden henkilöille suosittelen julkisen profiilin sijasta Facebook-sivua, minulla itselläkin on sellainen. Minä en voi tietää, onko jonkun kaverini profiili julkinen (paitsi jos kirjaudun ulos Facebookista ja katson sitten), joten on kohteliaampaa kontakteille pitää pelisäännöt selvinä: sivut ovat julkisia, profiilit yleensä eivät, tämä auttaa määrittämään sitä, millaisia kommentteja minnekin kirjoittelee.

Facebook-ryhmä: ryhmiä on kahta tyyppiä, vanhoja ja uusia. Vanhat ryhmät ovat poistumassa käytöstä. Uusia ryhmiä on helpompi seurata, sillä niihin tulevat päivitykset tulevat (oletuksena) sähköpostiin ja Facebookin omiin ilmoituksiin - vanhoissa ryhmissä piti erikseen vierailla, jotta näki mitä siellä oli tapahtunut. Uusissa ryhmissä on myös mahdollisuus chattailla ryhmäläisten kanssa.

Lisäksi on vielä yhteisösivut, joita Facebook alkoi tehdä noin vuosi sitten sen perusteella, mitä esim. ihmisten työpaikkatiedoissa oli. Esim. yrityksille tehtyihin yhteisösivuihin otetaan tiedot Wikipediasta, ja sen seinältä voit katsoa mitä omat kaverisi ja julkisesti Facebookia käyttävät ovat ko. yrityksestä kirjoittaneet.

Mainitaan tähän termiluetteloon vielä Facebook-paikat, joita on alkutalvesta ilmestynyt Suomeenkin. Älypuhelimella voi eri paikoissa vieraillessaan logata itsensä erilaisiin paikkoihin, esim. kouluun, kauppaan, työpaikalle ja näin kertoa omalle Facebook-verkostolleen oman sijaintinsa. Facebook-paikat avaavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia mainontaan. On esim. aika pieni hinta tarjota ilmaiset kahvit henkilölle, joka kertoo 150 Facebook-kaverilleen olevansa juuri sinun kuppilassasi...

Pitkän alustuksen jälkeen se varsinainen vinkkini...

Miten Facebook-profiili muutetaan Facebook-sivuksi?

Jos siis olet tehnyt vahingossa yrityksellesi tai työroolillesi profiilin, voit muuttaa sen sivuksi täällä. Muutos ottaa profiilistasi talteen vain profiilikuvasi (ei muita kuvia, eikä statuspäivityksiä) ja tekee kavereistasi tykkääjiäsi. Jos haluat muut tiedot talteen, seuraa Nettitehostimen tekemiä ohjeita.

Crowdsourcing ja miten siinä onnistuu

Lupasin jatkoa Inforte-bloggaukselleni, joten täältä pesee.


Professori Isabel Ramosin mukaan onnistuneessa sorsastuksessa pitää ottaa mukaan mm. motiivit, maine ja tekijänoikeudet.

Osallistujien motiivit by Antikainen et al (2010):
-epäitsekkyys, ideologia
-yhteisöstä välittäminen, ryhmään kiintyminen
-maine ja tunnustus
-ystävyys, suhteet, sosiaalinen tuki
-tiedon vaihto, oppiminen, sosiaalinen pääoma
-vaikuttaminen
-rahapalkkiot
-tarve, ohjelmiston päivitykset, tekniset syyt
-ajanvietto

Mitä useampaa motiivia sorsastushankkeesi tukee, sitä enemmän saat osallistujia. Mieti, mite maine tehdään näkyväksi ja palaute helpoksi antaa, miten tieto löytyy nopeasti ja miten vedotaan yksilön aatteisiin, miten verkostoituminen tehdään jne.

Maine on tärkeää paitsi osallistujille, myös sorsastushankkeelle itselleen.
-Rakenna luottamusta mm. rohkaisemalla hyvää käytöstä
-Nosta hyvät tekijät esiin
-Tee jäsenten tuotoksesta näkyvää, jolloin on helpompi arvioida, kuinka paljon kehenkin voi luottaa
-Ylläpidä uskollisuutta - kun joku on luonut palvelussasi ison jalanjäljen, hänen on vaikea hylätä sitä ja lähteä uuteen palveluun

Mieti IPR-asiat kuntoon, ota lakimies mukaan määrittelemään sitä, mitä oikeuksia kenellekin jää esim. uusista ideoista.

Kesäinen ilme blogissa

Olen pitkään ollut yksinkertaisten (blogi)leiskojen kannalla, mutta kesälomafiiliksen kasvaessa vaihdoin blogiin haituvaisen voikukkailmeen. Eikös olekin nätti? Samalla siivosin myös avainsanat - lisäsin mm. SlideShare-esitysten tekijöitten nimet. Ensi viikolla tänne on tulossa vielä muutamat postaukset (kirjoitin ne valmiiksi tänään) aiheena Facebook ja sorsastus, mutta sitten tämäkin blogi taitaa siirtyä enemmän tai vähemmän kesälaitumille, joten sopii täällä voikukkien sinä aikana rehottaakin :).

Inforten Crowdsourcing, Innovation and Information Technology -seminaari

Viime vuodesta viisastuneena bloggaan Inforten seminaarista vain muutama päivä sen jälkeen, viimeksi asia jäi haaveilun asteelle. Inforte on Jyväskylän yliopiston vetämä projekti, joka järjestää ICT-aiheisia seminaareja. Crowdsourcing-seminaari, jossa oli puhujina Helmut Krcmar, Isabel Ramos ja Pia Erkinheimo oli kolmas johon osallistuin, aiemmin käytynä on

- Digital Innovation Workshop, Porissa toukokuussa 2010 (puhujina Sirkka L. Jarvenpää, Anna Majchrzak, Jay F. Nunamaker ja Juhani Iivari) ja

- Web 2.0: How to build a successful online community?, Tampereella toukokuussa 2009 (puhujina Martin Reed, Anne Kaikkonen, Maria Antikainen, Saila Ovaska, Juha Leino, Peter Peltonen ja Lassi Kurkijärvi)

Kaikki kolme seminaaria ovat olleet paitsi hyviä verkostoitumispaikkoja myös sisällöltään antoisia, olen saanut uusia eväitä mm. Mini treasures wikini kehittämiseen.

Erityisen tärkeäksi muodostui Web2.0-seminaarissa tavattu Community Sparkin Martin Reed, joka antoi vain muutamaa viikkoa aiemmin perustamalleni wikille eväät, joiden avulla se lähti alusta asti oikeaan suuntaan. :) Myös toinen jenkki, viime vuonna tapaamani Anna Majchrzak antoi hyviä vinkkejä nukkekotiyhteisön osallistamiseen.

No mitä jäi sitten käteen tästä kerrasta? No ensinnäkin sen, miten sekava Crowdsourcing-määritelmä vielä on.

Howen (2006) määritelmän mukaan

yritys/organisaatio siirtää omille työntekijöille kuuluvan tehtävän ulkopuolelle, etukäteen määrittelemättömälle ja yleensä isolle ihmisjoukolle avoimen kutsun muodossa.

Kysyin, onko avun pyytäminen Facebook-kavereiltani crowdsourcingia (anteeksi, muutetaanpas termi vaikka sorsastamiseksi), vastaus oli ei: ehdosta ei täyty tuo yleisön määrittelemättömyys. Mutta jos minä pyydänkin apua yritykseni Facebook-sivulla, josta kuka tahansa voi tykätä, niin asia lieneekin jo toinen.

Sorsastamisen alalajeja ovat:
-crowd voting (esim. Fashion 4 Home -palvelussa käyttäjät saavat äänestää mitkä huonekalut pääsevät tuotantoon
-crowd creation (esim. Dell Idea Storm ja Your Idea for Japan)
-crowd funding (esim. Sellaband)
-crowd wisdom (esim. quirky)
-crowd democrazy
-crowd reviews

Sorsastusta ajatellaan usein ideakilpailuina, mutta myös varsinaista työtä voidaan teettää joukoilla, avaimena tässä on työn pilkkominen pieniin osiin (ns. pico-jobs), tästä esimerkkinä suomalainen Digitalkoot, jossa suomalaista kulttuuriperintöä jalostetaan helposti haettavaan muotoon erilaisia pelejä pelaamalla. Peleissä korjataan sanoja Kansalliskirjaston sanomalehtikirjastoon tallennetuista suomalaisista sanomalehdistä.

Toisella kerralla bloggaan vielä siitä, miten sorsastuksen saa onnistumaan. :)